1. Mitä eroa on sillä, mitä tarvitsemme, ja sillä, mitä haluamme?

ON SANOTTU, että ihmiselle ovat välttämättömiä vain harvat hyödykkeet mutta että sillä, mitä hän haluaa, ei ole loppua. Monet eivät tunnu tietävän eroa halujensa ja tarpeidensa välillä, kun on kyse aineellisista asioista. Miten ne sitten eroavat toisistaan? Tarvitsemme todella sellaisia välttämättömyyksiä, joista elämämme riippuu, esimerkiksi ruokaa, vaatteita ja suojaa. Toisaalta monet haluaisivat saada sellaista, mikä ei ole välttämätöntä jokapäiväisessä elämässä.

2. Mitä aineellista ihmiset haluavat?

² Se mitä ihmiset haluavat, riippuu suuresti heidän asuinpaikastaan. Kehitysmaissa monet saattavat yksinkertaisesti haluta tarpeeksi rahaa, jotta he voisivat ostaa puhelimen, moottoripyörän tai vähän maata. Vauraammissa maissa halutaan usein hankkia paljon kalliita vaatteita, suurempi talo tai hienompi auto. Kummassakin tapauksessa tässä piilee vaara. Materialismi voi saada meidät otteeseensa niin, että haluamme aina vain lisää ja lisää aineellista riippumatta siitä, tarvitsemmeko sitä tai onko meillä siihen varaa.

3. Mitä materialismi on?

³ Mitä materialismi on? Se on keskittymistä aineellisiin asioihin hengellisten rikkauksien sijasta. Materialismin taustalla on se, mitä ihminen haluaa, mikä on hänelle tärkeää ja mihin hän keskittää huomionsa. Hän alkaa himoita lisää aineellista omaisuutta. Materialistisella ihmisellä ei ehkä ole paljon rahaa, eikä hän välttämättä tee kalliita hankintoja. Jopa äärimmäisen köyhät ihmiset voivat joutua materialismin uhreiksi ja lakata etsimästä ensin Valtakuntaa. (Hepr. 13:5.)

4. Miten Saatana käyttää hyväkseen ”silmien halua”?

⁴ Saatana uskottelee maailmansa kaupallisen järjestelmän avulla, että meidän täytyy hankkia aineellista enemmän kuin tarvitsemme, jotta elämämme olisi nautittavaa. Hän vetoaa taitavasti ”silmien haluun” (1. Joh. 2:15–17; 1. Moos. 3:6; Sananl. 27:20). Maailma tarjoaa kaikenlaista aineellista – käyttökelpoisesta aina täysin hyödyttömään saakka. Oletko joskus ostanut jotakin, mikä näytti houkuttelevalta mainoksessa tai näyteikkunassa? Tajusitko myöhemmin, että olisit pärjännyt hyvin ilman sitä? Tarpeettomat tavarat vain mutkistavat elämäämme ja kuormittavat meitä. Ne voivat häiritä hengellistä rutiiniamme, johon kuuluvat Raamatun tutkiminen, kokouksissa käyminen ja niihin valmistautuminen sekä säännöllinen osallistuminen kenttäpalvelukseen. Muista, että apostoli Johannes varoitti: ”Maailma on häviämässä ja samoin sen halu.”

5. Mitä voi tapahtua niille, jotka keskittyvät enimmäkseen aineellisen hankkimiseen?

⁵ Saatana haluaa meidän olevan rikkauden, ei Jehovan, orjia (Matt. 6:24). Jos keskitymme enimmäkseen aineellisen hankkimiseen ja itsekkään mielihyvän tavoitteluun, elämällämme ei ole todellista tarkoitusta. Voimme tulla surullisiksi ja turhautuneiksi ja – mikä pahinta – joutua hengellisesti lohduttomaan tilaan. (1. Tim. 6:9, 10; Ilm. 3:17.) Jeesus kuvaili tällaista tilaa vertauksessaan kylväjästä. Kun Valtakunnan sanoma kylvetään ”orjantappuroiden sekaan – – halut muihin asioihin tunkeutuvat sekaan ja tukahduttavat sanan, ja se tulee hedelmättömäksi” (Mark. 4:14, 18, 19).

6. Mitä voimme oppia Barukista?

⁶ Pohdihan, mitä tapahtui Barukille, profeetta Jeremian sihteerille. Jerusalemin ennustetun tuhon lähestyessä Baruk alkoi ”tavoitella itselleen suuria”, asioita joilla ei ollut pysyvää arvoa. Hänen olisi kuitenkin pitänyt toivoa vain sitä, minkä Jehova lupasi hänelle seuraavin sanoin: ”Minä annan sinulle sielusi saaliiksi.” (Jer. 45:1–5.) Jumala ei totisesti aikonut suojella kenenkään aineellista omaisuutta kaupungissa, joka pian tuhottaisiin (Jer. 20:5). Koska nykyinen järjestelmä loppuu kohta, nyt ei ole aika kerätä lisää aineellista itsellemme. Meidän ei pitäisi odottaa, että voisimme viedä edes kaikkein arvokkainta tai rakkainta aineellista omaisuuttamme läpi suuren ahdistuksen (Sananl. 11:4; Matt. 24:21, 22; Luuk. 12:15).

7. Mitä tarkastelemme seuraavaksi ja miksi?

⁷ Jeesus esitti meille parhaat neuvot siitä, miten varmistaa elämän välttämättömyydet ajautumatta sivuraiteille, tulematta materialistiseksi tai kasaamatta itselleen turhia huolia. Hän sisällytti nämä neuvot vuorisaarnaan. (Matt. 6:19–21.) Tarkastellaanpa tämän saarnan osaa, joka on kirjoitettu muistiin Matteuksen 6:25–34:ään. Sen pitäisi saada  meidät vakuuttumaan siitä, että meidän täytyy ”etsiä – – jatkuvasti hänen valtakuntaansa”, ei aineellisia asioita (Luuk. 12:31).

8, 9. a) Miksi meidän ei pitäisi murehtia liikaa sitä, saammeko tarpeemme tyydytettyä? b) Mitä Jeesus ymmärsi ihmisistä ja heidän tarpeistaan?

⁸ Lue Matteuksen 6:25. Kun Jeesus käski kuulijoidensa ”lakata olemasta huolissaan sielustaan”, hän neuvoi heitä lopettamaan murehtimisen. He olivat huolissaan asioista, joista heidän ei pitänyt kantaa huolta. Jeesuksella oli hyvä syy antaa tämä käsky. Vaikka huolenaihe olisi todellinen, liiallinen huolestuneisuus voi estää näkemästä elämän tärkeämpiä, hengellisiä asioita. Jeesus välitti opetuslapsistaan niin paljon, että hän varoitti heitä tästä vaarallisesta taipumuksesta saarnassaan vielä neljä muuta kertaa (Matt. 6:27, 28, 31, 34).

⁹ Miksi Jeesus kehotti meitä olemaan murehtimatta siitä, mitä söisimme, joisimme tai pukisimme yllemme? Nehän kuuluvat elämän perusvälttämättömyyksiin. Jos emme pysty hankkimaan itsellemme niitä, emmekö ilman muuta ole huolissamme? Tietysti olemme, ja Jeesus ymmärsi sen. Hän oli hyvin selvillä ihmisten jokapäiväisistä tarpeista. Lisäksi hän tiesi, että vuosisatoja myöhemmin, ”viimeisinä päivinä”, hänen opetuslapsensa eläisivät ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä” (2. Tim. 3:1). Nuo ajat ovat tuoneet tullessaan työttömyyttä, inflaatiota, elintarvikepulaa ja äärimmäistä köyhyyttä. Jeesus oli kuitenkin selvillä siitä, että ”sielu merkitsee enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet”.

10. Mikä tuli Jeesuksen opettaman rukouksen mukaan pitää tärkeimmällä sijalla elämässä?

¹⁰ Aikaisemmin saarnassaan Jeesus oli opettanut kuulijoitaan pyytämään, että heidän taivaallinen Isänsä täyttäisi heidän fyysiset tarpeensa. He voisivat rukoilla: ”Anna meille tänään leipämme täksi päiväksi.” (Matt. 6:11.) Eräällä toisella kertaa hän kehotti heitä rukoilemaan: ”Anna meille leipämme täksi päiväksi päivän tarpeen mukaan.” (Luuk. 11:3.) Jeesus ei kuitenkaan tarkoittanut, että aineellisten asioiden tulisi hallita ajatuksiamme. Samassa mallirukouksessa hän asetti tärkeimmäksi rukousaiheeksi Jumalan valtakunnan tulemisen (Matt. 6:10; Luuk. 11:2). Rauhoittaakseen kuulijoitaan Jeesus korosti seuraavaksi sitä, miten hyvin Jehova huolehtii luomakunnastaan.

11, 12. Mitä opimme tavasta, jolla Jehova huolehtii taivaan linnuista? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

¹¹ Lue Matteuksen 6:26. Meidän pitäisi ”tarkkailla kiinteästi taivaan lintuja”. Vaikka nuo luontokappaleet ovat pieniä, ne syövät paljon hedelmiä, siemeniä, hyönteisiä ja matoja. Suhteessa ruumiinpainoonsa ne kuluttavat enemmän kuin ihmiset. Niiden ei silti tarvitse viljellä maata tai kylvää siemeniä saadakseen ruokaa. Jehova järjestää niille kaiken tarpeellisen (Ps. 147:9). Hän ei tietenkään vie ruokaa suoraan niiden nokan alle. Niiden täytyy mennä etsimään ravintonsa, mutta sitä on saatavilla yllin kyllin.

¹² Jeesuksen oli mahdotonta ajatella, että hänen taivaallinen Isänsä huolehtisi lintujen ruoasta mutta ei välittäisi ihmisten samankaltaisista perustarpeista ^[1] (1. Piet. 5:6, 7). Hän ei laita ruokaa suuhumme, mutta hän voi siunata meitä, kun yritämme kasvattaa tarvitsemamme ravinnon tai ansaita riittävästi rahaa jokapäiväisiin tarpeisiimme. Jos  joudumme pulaan, hän voi herättää ihmisissä halun jakaa omastaan meille. Vaikka Jeesus ei maininnut suojan järjestämistä taivaan linnuille, Jehova on antanut niille tarvittavat vaistot, taidot ja ainekset, niin että ne voivat tehdä pesiä itselleen. Vastaavasti Jehova voi auttaa meitä löytämään sopivan asunnon perheellemme.

13. Mikä todistaa sen, että olemme arvokkaampia kuin taivaan linnut?

¹³ Jeesus kysyi kuulijoiltaan: ”Ettekö te ole arvokkaampia kuin ne [taivaan linnut]?” Hänellä oli epäilemättä mielessään se, että hän antaisi pian elämänsä ihmiskunnan puolesta. (Vrt. Luuk. 12:6, 7.) Kristuksen lunastusuhria ei annettu muiden luomusten hyväksi. Jeesus ei kuollut taivaan lintujen vaan meidän puolestamme, jotta voisimme nauttia loputtomasta elämästä (Matt. 20:28).

14. Mitä huolestunut ihminen ei pysty tekemään?

¹⁴ Lue Matteuksen 6:27. Miksi Jeesus sanoi, ettei huolestunut ihminen voi lisätä yhtä kyynärääkään elinikäänsä? Koska liiallinen huoli jokapäiväisistä tarpeista ei pidennä elämäämme vaan todennäköisesti lyhentää sitä.

15, 16. a) Mitä opimme tavasta, jolla Jehova huolehtii kedon liljoista? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.) b) Mitä meidän olisi hyvä kysyä itseltämme ja miksi?

¹⁵ Lue Matteuksen 6:28–30. Kukapa meistä ei haluaisi pukea ylleen kauniita vaatteita erityisesti silloin, kun hän osallistuu hengellisiin toimiin, kuten kenttäpalvelukseen, kokouksiin ja konventteihin? Mutta täytyykö meidän olla ”huolissamme vaatteista”? Jeesus kiinnittää jälleen huomiomme Jehovan luomistöihin.  Tällä kertaa voimme oppia paljon ”kedon liljoista”. Jeesuksella on saattanut olla mielessään sellaiset liljan kaltaiset kukat kuin gladiolukset, hyasintit, kurjenmiekat ja tulppaanit. Ne ovat kaikki kauniita omalla tavallaan. Vaikka näiden luomistekojen ei tarvitse kehrätä lankaa ja ommella tai kutoa vaatteita itselleen, niiden kukinta on suuri ilo silmälle. Eihän ”edes Salomo kaikessa loistossaan ollut puettu niin kuin yksi näistä”!

¹⁶ Pane merkille Jeesuksen seuraavat sanat: ”Jos nyt Jumala näin vaatettaa kedon kasvillisuuden – – eikö paljon ennemmin teidät, te vähäuskoiset?” Siitä ei ole pienintäkään epäilystä! Jeesuksen opetuslapset tarvitsivat kuitenkin enemmän uskoa (Matt. 8:26; 14:31; 16:8; 17:20). Heidän täytyi oppia luottamaan Jehovaan. Miten on meidän laitamme? Miten lujasti me uskomme Jehovan haluun ja kykyyn huolehtia meistä?

17. Mikä saattaisi vahingoittaa suhdettamme Jehovaan?

¹⁷ Lue Matteuksen 6:31, 32. ”Kansakuntien” ihmiset eivät usko, että rakastava taivaallinen Isä huolehtii niistä, jotka asettavat Valtakunnan edut ensimmäiselle sijalle elämässään. Jos yrittäisimme hankkia kaikkea, mitä ”kansakunnat tavoittelevat kiihkeästi”, vahingoittaisimme suhdettamme Jehovaan. Kun sen sijaan annamme hengellisille asioille etusijan niin kuin meidän pitääkin, voimme olla täysin varmoja siitä, että Jehova ei pidätä meiltä mitään hyvää. ”Jumalisen antaumuksen” tulisi saada meidät tyytymään ”elatukseen sekä vaatetukseen ja suojaan” (1. Tim. 6:6–8).

18. Mitä Jehova tietää meistä jokaisesta, ja mitä hän tekee hyväksemme?

¹⁸ Lue Matteuksen 6:33. Kristuksen opetuslasten täytyy aina pitää Valtakunta elämänsä tärkeimpänä asiana. Jos toimimme tällä tavoin, Jeesuksen sanojen mukaan ”kaikki tämä muu lisätään” meille. Miksi hän saattoi sanoa näin? Hän selitti edellisessä jakeessa elämän välttämättömyyksistä: ”Teidän taivaallinen Isänne tietää teidän tarvitsevan näitä kaikkia.” Jehova voi helposti ennakoida yksilölliset tarpeemme ruoan, vaatetuksen ja asunnon suhteen jopa ennen kuin olemme itse selvillä niistä (Fil. 4:19). Hän tietää, mikä vaatekappaleemme kuluu puhki seuraavaksi. Hän ymmärtää, millaista ruokaa tarvitsemme ja millainen asunto olisi sopiva meille ja perheellemme. Jehova pitää huolta siitä, että saamme sen, mitä todella tarvitsemme.

19. Miksi meidän ei pitäisi murehtia sitä, mitä voisi tapahtua tulevaisuudessa?

¹⁹ Lue Matteuksen 6:34. Jeesus muistuttaa jo toisen kerran: ”Älkää siis olko koskaan huolissanne.” Hän haluaa, että käsittelemme huolenaiheet päivä kerrallaan luottaen täysin Jehovan apuun. Jos joku on tarpeettoman huolissaan siitä, mitä voisi tapahtua tulevaisuudessa, hän ehkä alkaa luottaa enemmän itseensä kuin Jumalaan. Tämä voi vahingoittaa hänen suhdettaan Jehovaan. (Sananl. 3:5, 6; Fil. 4:6, 7.)

20. a) Minkä tavoitteen voisit asettaa itsellesi Jehovan palveluksessa? b) Miten voit yksinkertaistaa elämääsi?

²⁰ Olisi surullista, jos keskittyisimme siinä määrin aineellisen hankkimiseen, ettei meillä olisi tarpeeksi voimavaroja Jehovan palvelukseen. Meidän pitäisi sen sijaan työskennellä hengellisten tavoitteiden hyväksi. Voisitko esimerkiksi siirtyä seurakuntaan, jossa tarvitaan enemmän Valtakunnan julistajia? Pystyisitkö palvelemaan tienraivaajana? Jos olet jo tienraivaaja, oletko ajatellut hakea Valtakunnan julistajien kouluun? Voisitko palvella kotoasi käsin osa-aikaisena vapaaehtoistyöntekijänä, joka auttaa Betelissä tai etäkäännöstoimistossa? Olisiko sinun mahdollista ryhtyä paikallisen suunnittelu- tai rakennustyön vapaaehtoistyöntekijäksi ja tukea osa-aikaisesti valtakunnansalien rakennushankkeita? Mieti, miten voisit yksinkertaistaa elämäntapaasi niin että pystyisit osallistumaan täydemmin Valtakunnan työhön. Pohdi rukoillen tekstiruutua ” Miten voit yksinkertaistaa elämääsi?” ja ryhdy tarvittaviin toimiin saavuttaaksesi tavoitteesi.

21. Mikä auttaa sinua saamaan läheisemmän suhteen Jehovaan?

²¹ Hyvästä syystä Jeesus opetti meitä etsimään Valtakuntaa, ei aineellisia asioita. Kun toimimme näin, meidän ei tarvitse koskaan kantaa huolta siitä, mitä tarvitsemme. Suhteemme Jehovaan tulee läheisemmäksi, koska luotamme häneen emmekä pyri toteuttamaan jokaista päähänpistoa tai ostamaan kaikkia maailman tarjoamia tavaroita, vaikka meillä saattaisikin olla niihin varaa. Yksinkertaistamalla elämäämme nyt saamme ”lujan otteen todelliseen elämään”, joka on vielä edessämme (1. Tim. 6:19).