Ir al contenido

Ir al índice

Diospa gobiernonta ñaupajta maskʼana

Diospa gobiernonta ñaupajta maskʼana

“Diospa reinonta maskʼa [llaychejpuni], chay tukuy imastataj yapata jina Dios qosonqachej” (LUC. 12:31).

40, 98 TAKIYKUNA

1. Imatachus necesitasqanchejwan, imatachus munasqanchejwan, ¿kikinchu? Sutʼinchay.

IMASTACHUS necesitasqanchejwan, imastachus munasqanchejwan mana kikinchu. Imaraykuchus kausanapajqa mikhunata, pʼachata, wasita imalla necesitanchej. Chaywanpis tukuy imasniyoj kayta munasunman. Ashkha runastaj yuyanku kausanankupaj tukuy ima munasqanku necesitakusqanta.

2. ¿Imatataj tukuy runas munanku? Sutʼinchay.

2 Mana tukuy lugarespichu runasqa kikin imasta munanku. Sutʼincharinapaj, wajcha suyuspi wakin runasqa celularta, motota, juchʼuy loteta rantikunankupaj qolqeyoj kasqankumanta kusikunku. Qhapaj suyuspitaj runasqa ichá valesqa pʼachata, valesqa autota, jatun wasita ima rantikuyta munanku. Chaywanpis maypi tiyakuspapis chayri mashkha qolqeyoj kaspapis tukuy imayoj kayta astawan munasunman mayqenkunatachus mana necesitanchejchu chayri mana rantiyta atinchejchu.

SUMAJTA QHAWARIKUNA

3. ¿Imaynataj kapuyniyoj kayta maskʼaj runa?

3 Kapuyniyoj kayta maskʼaj runaqa, tukuy imayoj kayta aswan jatunpaj qhawan, Jehovaj amigon kayta jatunpaj qhawananmanta nisqaqa. Kapuyniyoj kayllapi astawan yuyasun chayqa, imaschus kapuwasqanchejwan mana sonqo juntʼasqachu kausakusun. Manaqa imaschus kapuwasqanchejmanta astawan munasun. Noqanchejmanta pillapis kapuyniyoj kayta astawan munapayayta qallarisunman, pisi qolqeyoj kaspapis chayri valesqa imasta mana rantikuyta atispapis. Ichá Diospa gobiernontapis manaña kausayninchejpi ñaupajman churasunmanchu (Heb. 13:5).

4. ¿Imapajtaj Satanás “ñawispa rikusqanta” munapayayta apaykachan?

4 Satanasqa ashkha qolqeyoj kaspalla kusisqa kananchejta yuyachiyta munawanchej. Chayrayku pachanwan, “ñawispa rikusqanta munapayay[wan]”, kapuwasqanchejmanta astawan munanallapajpuni tanqawanchej (1 Juan 2:15-17; Gén. 3:6; Pro. 27:20). Mosoj imasta rantiyta munananchejpaj jina tukuy tiempo willaykunata uyarinchej chayri qhawanchej. ¿Maykʼajllapis imallatapis ranterqanchejchu tiendapi kʼachituta rikukusqanraykulla chayri willaykunata uyarisqanchejraykulla? Ranterqanchej chayqa, ichá tiemponman repararqanchej mana necesitasqanchejta. Mana necesitasqanchej imasta rantillasunpuni chayqa, kausayninchej may llakiy kanqa. Imaraykuchus chay imasqa Jehovata sirvinapaj mana yanapawasunchu. Nitaj Bibliata estudianapaj, tantakuykunaman chayri willayman rinapaj, wakichikunapaj ima tiemponchej kanqachu. Apóstol Juan nisqanta, ¡ama qonqanachu! Pay nerqa: “Kay pachaqa tukukapushan, jinallataj chay sajra munaynimpis”, nispa.

5. ¿Imapitaj rikukunkuman ashkha qolqeyoj kanankupaj tukuy kallpankuta churajkuna?

5 Satanasqa ashkha qolqeyoj kanapaj tukuy kallpanchejta churananchejta munan, manataj Jehovata sirvinanchejpajchu (Mat. 6:24). Qolqeyoj chayri kapuyniyoj kayllata maskʼasun chayqa, kausayninchej qhasi mana kajlla kanqa, nitaj kusisqachu kausakusun, qolqeraykutaj chʼampaykunallapi rikhurisun. Astawantaj Jehovapi, gobiernonpi ima niña atienekuyta atisunchu (1 Tim. 6:9, 10; Apo. 3:17). Jesusqa “tukuy laya sajra imaspi yuyaykuna” khishkas jina kasqankuta nerqa, mayqenkunachus Diospa Palabranta pʼampaykunku, nitaj Diospa Palabrampi wiñajta saqenkuchu (Mar. 4:14, 18, 19).

6. ¿Imatá yachakunchej imapichus Baruc rikukusqanmanta?

6 Profeta Jeremiaspa qhelqerin Barucpi tʼukurina. Barucqa ‘mentasqa’ kayta chayri jatuchaj imasta maskʼashajtin, Jehová yuyaricherqa pisimantawan Jerusalén thuñisqa kananta. Chaywanpis Baructa salvananta nerqa (Jer. 45:1-5). Barucqa mana suyananchu karqa runaj kapuyninta salvananta, imaraykuchus Jehovaqa mana runaj kapuynintachu salvan (Jer. 20:5). ¿Imatá yachakunchej imapichus Baruc rikukusqanmanta? Kunanpis tumpamantawan Satanaspa pachanqa chinkachisqa kanqa. Chayrayku mana allinchu kay tiempopi tukuy imayoj kayta maskʼananchej. Mana yuyananchejchu tiyan manchay ñakʼariy tiempo pasasqantawan imaschus kay tiempopi tiyapuwanchej chay imas kapunallawanchejtapuni, may valorniyoj kajtinpis (Pro. 11:4; Mat. 24:21, 22; Luc. 12:15).

7. ¿Imatataj yachakusunchej, imaraykutaj?

7 Necesitasqanchejpaj llankʼana kajtinpis, ¿imatá ruwasunman aswan allin kajta ñaupajman churanapaj? ¿Imatá ruwasunman kapuyniyoj kayllapi mana yuyanapaj? ¿Imataj yanapawasun imatachus necesitasqanchejmanta mana anchata llakikunapaj? Chaypajqa Jesús sumaj yuyaychaykunata qorqa, Orqopi yachachishaspa (Mat. 6:19-21). Kunantaj Mateo 6:25-34 versiculosta qhawarina. Kaytaj kapuyniyoj kayta maskʼanamanta nisqaqa, Diospa gobiernonta maskʼanallapajpuni yanapawasun (Luc. 12:31).

NECESITASQANCHEJTA QOWANCHEJ

8, 9. 1) ¿Imaraykú mana anchata phutikunachu tiyan necesitasqanchej imasmanta? 2) ¿Imatá Jesús yacharqa imatachus runa necesitasqanmanta?

8 (Mateo 6:25 leey). Jesusqa yachachisqasnin mikhunankumanta, ujyanankumanta, imawanchus pʼachallikunankumanta ima phutikushasqankuta yacharqa. Chayrayku Orqopi yachachishaspa nerqa: “Ama phutikuychejchu kawsayniykichejmanta”, nispa. Jesusqa imaraykuchus chay imasmanta mana llakikunankuta entiendenankupaj yachachisqasninta yanapayta munarqa. Chay imasta necesitajtinkupis, chay imasmanta anchata llakikojtinku aswan allin kajmanta qonqapunankuta yacharqa. Paykunata mayta munakusqanraykutaj, kausayninkumanta anchata phutikojtinku, imaspichus rikukunankuta tawa kutistawan yuyaycharqa (Mat. 6:27, 28, 31, 34).

9 Imatachus mikhunamanta, imatachus ujyanamanta, imawanchus pʼachallikunamanta ima, ¿imaraykutaj Jesús nerqa mana anchata phutikunata? ¿Manachu chaykunata kausanapaj necesitanchej? Arí, necesitanchej. Chaykunata rantikunapaj mana qolqenchej kajtintaj llakikunchej, chaytataj Jesús yacharqa. Imastachus necesitasqanchejtapis yachallarqataj. Kay qhepa pʼunchaykunapi ima llakiykunapichus rikukunanchejtapis yachallarqataj (2 Tim. 3:1). Kay pʼunchaykunapeqa ashkha runas mana uj llankʼayta tarinkuchu, tukuy imataj aswan valesqa. Ashkha lugarespi runasqa may wajchas kanku, mikhunankupajpis pisilla kapun chayri ni ima kapunchu. Chaywanpis Jesusqa yacharqa kausayninchej aswan valorniyoj kasqanta mikhunamanta nisqaqa, cuerponchejpis ropamanta nisqaqa.

10. Jesús yachachisqasninman imaynatachus mañakunankuta yachachishaspa, ¿imatá nerqa?

10 Jesusqa yachachisqasninman yachacherqa Diosmanta mañakuspa, necesitasqankuta mañakunankuta. Ajinata mañakunankuta nerqa: “Sapa pʼunchay tʼantaykuta kunan qowayku”, nispa (Mat. 6:11). Waj kutitaj ajinata mañakunankuta nillarqataj: “Sapa pʼunchay tʼantaykuta kunan qowayku [necesitasqaykuman jina, NM]”, nispa (Luc. 11:3). Kayqa mana ninayanchu imatachus necesitasqallanchejpi yuyananchejta. Jesusqa yachachisqasninman yachacherqa necesitasqanchej imasta mañakunamanta nisqaqa, Diospa gobiernon jamunanta mañakuna aswan allin kasqanta (Mat. 6:10; Luc. 11:2). Mana anchata llakikunankupajpis, Jehová tukuy ima ruwasqanta qhawasqanmanta parlarqa.

11, 12. ¿Imatataj yachakunchej imaynatachus Jehová pʼisqetusta qhawasqanmanta? (7 paginapi dibujota qhawariy).

11 (Mateo 6:26 leey). “Phawaykachaj pʼisqos[pi]” tʼukurinachej. Pʼisqetusqa juchʼuysitus kajtinkupis, ashkhata mikhunku. Uj pʼisqetu uj runa chhikan kanman chayqa, runamanta nisqa astawan mikhunman. Pʼisqetusqa frutasta, mujitusta, khuritusta ima mikhunku. Nitaj tarpunkuchu, nitaj ruthunkuchu, manaqa Jehová necesitasqankuta qon (Sal. 147:9). Nitaj Payqa simisitusninkumanpunichu mikhunata churan. Manaqa maskʼakamunanku tiyan. Tarispataj, may chhikata tarinku.

12 Jesusqa sutʼita yacharqa Jehová pʼisqetusta qhawasqanta, runastataj astawanraj qhawananta (1 Ped. 5:6, 7). [1] Jinapis pʼisqetus jina sumajta llankʼananchej tiyan. Mikhunapajqa tarpunanchej tiyan chayri rantikunapaj qolqeta ganananchej tiyan. Chay imaspaj kallpachakojtinchejqa Jehová bendeciwasun. Qolqenchej chayri mikhunanchej pisiyajtin, Jehová necesitasqanchejta qowasun. Ichapis wakinkunaqa kapusqankumanta qoriwasun. Chantapis Jesusqa mana nerqachu Jehová pʼisqetusman uj lugarta tiyakunankupaj qosqanta. Jehovaqa pʼisqetusta thapitankuta ruwakuyta atinankupaj jina ruwarqa, thapitankuta ruwakunankupajpis tukuy imata ruwarqa. Ajinallatataj Jehová noqanchejtapis yanapawasunman familianchejwan tiyakunapaj uj lugarta tarinapaj.

13. ¿Imataj rikuchin pʼisqetusmanta nisqa aswan valorniyoj kasqanchejta?

13 Pʼisqetusmanta parlaspa, Jesusqa uyarejkunata tapurerqa: “Manachu qankunaqa aswan munasqa kankichej pʼisqosmanta nisqaqa?”, nispa (Lucas 12:6, 7 kikinchay). Kayta nispaqa ichapis yuyasharqa tumpamantawan runasrayku kausayninta qonanpi. Arí, Jesusqa mana pʼisqetusraykuchu, nitaj waj animalitoraykuchu wañorqa. Manaqa noqanchejrayku wañorqa, wiñay kausayta japʼinanchejpaj (Mat. 20:28).

14. ¿Imatá mana ruwayta atinmanchu anchata phutikoj runa?

14 (Mateo 6:27 leey). ¿Imaraykutaj Jesús nerqa phutikoj runa mana kausayninman “uj tʼajllullatawampis” yapaykuyta atisqanta? Imaraykuchus necesitasqanchej imasmanta anchata phutikuspaqa mana astawan kausasunchu. Astawanpis onqoykusunman chayri wañurparisunman.

15, 16. 1) ¿Imatataj yachakunchej imaynatachus campo tʼikasta Jehová qhawasqanmanta? (7 paginapi dibujota qhawariy). 2) ¿Imastataj tapurikunanchej tiyan, imaraykutaj?

15 (Mateo 6:28-30 leey). Tukuypis kʼachitu pʼachayoj kayta munanchej, astawanraj tantakuykunaman, willayman, jatun tantakuykunaman rinapaj ima. Chaywanpis, ¿allinchu kanman imawanchus pʼachallikunamanta anchata phutikunanchej? Imatachus Jesús nisqanta qhawarina. Payqa yachachisqasninman nerqa Jehová tukuy ima ruwasqanta qhawasqanta. Chayraykutaj ‘campo tʼikasmanta’ parlarqa. Campo tʼikasqa pʼachallisqa jina kanankupaj mana llankʼankuchu, nitaj phuskankuchu. Jinapis may kʼachitus kasqankurayku, Jesús nerqa: “Salomonpis tukuy qhapaj kaynimpi, manapuni ujnin tʼika jinallapis pʼachallikorqachu”, nispa.

16 Imaynatachus Jehová campo qhorata “kʼachituta pʼachallichi[sqanmanta]” parlaytawan, Jesusqa taporqa: “Pisi creeyniyoj runas. Manachu qankunapajqa aswan sumajtaraj ruwanqa?”, nispa. Arí, Jehovaqa aswan sumajtaraj noqanchejpaj ruwanman. Jesuspa yachachisqasnenqa pisi creeyniyoj karqanku (Mat. 8:26; 14:31; 16:8; 17:20). Paykunaqa Jehová paykunata qhawananpi, paykunarayku imatachus ruwananpi ima atienekunanku karqa. Noqanchejrí, ¿sinchʼi creeyniyojchu kanchej? ¿Jehová qhawayta munakuwasqanchejpi, imatachus necesitasqanchejta qonawanchejpi atienekunchejchu?

17. ¿Imataj Jehovawan niña amigos kajta saqewasunmanchu?

17 (Mateo 6:31, 32 leey). Diosta mana rejsej runasqa, qolqellaman qokunku, qhapajyayman ima. Chay runas jina ruwasunchej chayqa, Jehovawan niña amigoschu kasun. Yachanchej Jehová Dios Tatanchej kasqanta, munakuwasqanchejta ima. Chantapis imatachus niwasqanchejta ruwasunchej, gobiernontataj ñaupajman churasunchej chayqa, imatachus necesitasqanchejmanta astawanraj qonawanchejpi atienekusunman. Chantapis yachanchej Dioswan amigos kaspaqa kusisqa kananchejta. Chaytaj mikhunayoj kaspa, pʼachayoj kaspa ima sonqo juntʼasqa kakunapaj yanapawanchej (1 Tim. 6:6-8).

DIOSPA GOBIERNONTA KAUSAYNINCHEJPI ÑAUPAJMAN CHURANA

18. ¿Imastataj Jehová noqanchejmanta yachan, imatataj qowasunchej?

18 (Mateo 6:33 leey). Kausayninchejpi Diospa gobiernonta ñaupajman churasunchej chayqa, Jehová tukuy ima necesitasqanchejta qonawanchejta nin. Jesusqa sutʼincharqa imaraykuchus Jehovaj nisqanmanta mana iskayrayananchejta. Pay nerqa: “Janaj pacha Dios Tataykichejrí yachanña chay tukuy imamanta pisichikusqaykichejta”, nispa. Jehovaqa yachan imatachus necesitasqanchejta, niraj noqanchej yachashajtinchej (Fili. 4:19). Yachallantaj ima pʼachatachus necesitasqanchejta, imatachus mikhunanchejta ima. Chantapis yachallantaj familianchejwan tiyakunanchejpaj uj wasita necesitasqanchejta. Jehová necesitasqanchej imasta qowasunchej.

19. ¿Imaraykú mana phutikunanchejchu tiyan aswan qhepamanta?

19 (Mateo 6:34 leey). Jesusqa watejmanta yachachisqasninman nerqa: “Ama phutikuychejchu”, nispa. Jehová imatachus necesitasqanchejta sapa pʼunchay qowasun. Chayrayku mana phutikunanchejchu tiyan aswan qhepamanta. Anchata phutikusun chayqa, Jehovapi atienekunamantaqa noqanchejpi astawan atienekuyta qallarisunman. Chaytaj mana yanapawasunchu Dioswan amigosllapuni kanapaj. Chayrayku Jehovapi tukuy sonqo atienekunallapuni (Pro. 3:5, 6; Fili. 4:6, 7).

REINOTA ÑAUPAJTA MASKʼANA, DIOSTAJ NECESITASQANCHEJTA QOWASUN

¿Kapusqallanchejwan kausakuyta atisunmanchu, Diospa gobiernonta ñaupajman churanallapajpuni? (20 parrafota qhawariy).

20. 1) ¿Imastá ruwasunman Jehovata astawan sirvinanchejpaj? 2) ¿Imatá ruwasunman kapusqallanchejwan kusisqa kausakunapaj?

20 May llakiy kanman kapuyniyoj kayta maskʼasqanchejrayku, Jehovata mana tukuy kallpanchejwan sirvinanchejqa. Astawanpis payta sirvinapaj mayta kallpachakunanchej tiyan. Diospa llajtanpi imastachus ruwananchejpi tʼukurisunman. Sutʼincharinapaj, ¿pisi willajkuna kanku chayman ripusunmanchu? ¿Precursores kasunmanchu? Precursoresña kanchej chay, ¿Reinomanta Willamunapaj Escuelaman risunmanchu? Betelpi chayri Waj Parlayman Tijrachinapaj oficinaspi, ¿wakin días yanapakusunmanchu? Tantakuna Wasista ruwanankupaj planosta dibujanku, Tantakuna Wasista ruwanku, allinchanku ima, ¿chaypi yanapakusunmanchu? Kapuyninchejta pisiyachinapaj imastachus ruwananchejpi tʼukurina. Ajinamanta Diospaj llankʼanapaj tiemponchej, kallpanchej ima astawan kanqa. “ Kapuyninchejta pisiyachina”, nisqa recuadro chayta ruwanapaj yanapawasun. Imatachus ruwayta necesitasqanchejta yachanapaj Jehovamanta yanapata mañakuna. Chantá imastachus ruwananchej tiyan chayta ruwana.

21. ¿Imataj yanapawasun Jehovaman qayllaykunallapajpuni?

21 Jesusqa Diospa gobiernonta kausayninchejpi ñaupajman churanata yachachiwarqanchej. Chayta ruwaspataj necesitasqanchejmanta mana anchata llakikusunchu. Astawantaj Jehová yanapanawanchejpi atienekusunchej. Yachakusuntaj necesitasqanchej imasllata rantiyta, qolqenchej kajtinpis. Tukuy chaytaj Jehovaman qayllaykunallapajpuni yanapawasun. Kapusqallanchejwan kusisqas kausakusun chayqa, Jehovaman cheqa sonqollapuni kasun, wiñay kausaytataj japʼisunchej (1 Tim. 6:19).

^ 12 párrafo: [1] Wakin hermanospata mikhunankupaj wakin kutis pisilla kapun. Imaraykuchus chayta Jehová saqesqanta yachanaykipaj “Leejkunaj tapuyninku” nisqa yachaqanata, kay 15 de septiembre de 2014 Torremanta Qhawaj revistaj 22 paginanpi leey.