Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

“Jan ajjsaramti, nayaw yanapaskäma”

“Jan ajjsaramti, nayaw yanapaskäma”

WALI arumas mä callnam sarkasma ukat mä jaqes arkankiristam ukham amuytʼañäni. Saytʼta ukhajj uka jaqejj saytʼarakiwa. Jankʼak sartta ukhajj jankʼakiw sartaraki. Ajjsarañat jankʼakiw mä amigoman utapar tʼijtjjtajja, utapar mantasasti janiw ajjsarayasjjtati.

Inas ukhaman jan uñjasirïkstati. Ukampis yaqha ukhamanakan uñjasisaw llakita jikjjatasisma. Amuytʼañataki, mä jan wali luräwi jaytañatak chʼamachaskasin wasitampiw uka pachpar purtʼasisma. Inas walja tiempo jan trabajoni jikjjatassta, wal chʼamachaskasasa janiw trabajo jikjjatirjamäkasmati. Inas jutïrin chuymankipstañata, usuntañata llakisirakchisma. Jan ukajj yaqha ukhamanakaw llakisiyiristamjja.

Uka llakinakana, jan ukajj yaqha llakinakan uñjaskasajja, ¿yanaptʼkiristam, istʼkarakiristam ukham amigonïñ waljjay munasmajja? ¿Ukham amigojj utjtamti? Jïsa, utjtamwa. Uka amigomajj Jehová Diosawa. Jupajja, Abrahaman suma amigopänwa sasaw Isaías 41:8-13 qellqatajj qhanañchi. Isaías 41:10, 13 jiskʼa tʼaqanakanjja, Jehová Diosajj servirinakapar akham siwa: “Jan ajjsaramti, nayaw jumampïskta, jan ajjsaramti, nayäsktwa juman Diosamajja. Nayaw chʼamañchaskäma, nayarakiw yanapaskäma, atipjiri amparajjampirakiw uywaskäma [...]. Naya, juman [Jehová] Tatitu Diosamaw, jumarojj amparat wayjjarsma, irparaksma; nayaw saraksma: ‘Jan ajjsaramti, nayaw yanapaskäma’” sasa.

“ATIPJIRI AMPARAJJAMPIRAKIW UYWASKÄMA”

Diosan arunakapajj wal chuymachtʼistu. Jupajja, “atipjiri amparajjampirakiw uywaskäma” sasaw sistu. Jan walinakan uñjasktan ukhajja, jan walit mistuñatakejj amparapampis wayjjarusin yanaptʼkistaspa ukhamawa. Ukatsti akham sasaw chʼamañchtʼarakistu: “Jan ajjsaramti, nayaw yanapaskäma” sasa.

¿Jehová Diosarojj munasiri Awkimarjama, ukhamarak Amigomarjamat uñjta? ¿‘Jan walinakan uñjaskä ukhajj Jupaw yanaptʼaskitani’ sasinti amuyta? Jehová Diosajj jumat wal llakisi, yanaptʼañsa munaraktamwa. Jan walinakan jikjjataskta ukhajja, jumar wal munasitap laykojj sum jikjjatasisma ukwa munaraki. Amtapuniñäni, ‘Jupaw llakinakan yanaptʼistani’ (Sal. 46:1).

NAYRA JUCHANAKAT JUCHAÑCHASIÑA

Yaqhepajja, nayra juchanakapat amtasisipkakiwa, janis Diosajj perdonkaspa ukham amuyasipjje. Jumatï ukham jikjjatassta ukhajja, Job chachat amtasim. Jupajj waynäkasin juch lurarakïnwa, janiw uk imtʼkänti (Job 13:26). Salmonak qellqeri David chachas ukhamarakiw jikjjatasïna, ukatwa Diosar akham achiktʼasïna: “Janikiy jucha luratanakajjat amtasimti, janirak wayna kankañajjan ñanqha luratanakajjat amtasimti” sasa (Sal. 25:7). Niyakejjay taqenis pantjasirïstanjja, ‘taqeniw juchanïtanjja, Diosampis janiw katoqatäktanti’ (Rom. 3:23).

Isaías 41 jaljan jikjjataski uka arunakajj Israel markatak qellqatänwa. Jupanakajj sinti jan walinakwa lurapjjäna, ukatwa Jehová Diosajj akham säna: ‘Babilonia markar apataw uñjasipjjani’ sasa (Isa. 39:6, 7). Qhepatjja, taqe chuyma arrepentisirinakaru, Jupatakjam sarnaqapki ukanakaru qhespiyañwa Diosajj amtäna (Isa. 41:8, 9; 49:8). Jichhürunakanjja, taqe chuyma arrepentisirinakarusa, Jupatakjam sarnaqañ munirinakarusa ukhamarakiw khuyapayasiñampi, munasiñampi uñji (Sal. 51:1).

Takuya * jilatat amuytʼañäni, jupajja qʼañu luräwinak uñchʼukiña ukhamarak masturbación satäkis uka qʼañu luräwi apanukuñatakiw chʼamachasïna. Ukampis walja kutiw uka pachpa luräwinakar purtʼasïna. ¿Kunjamsa jilatajj jikjjatasïna? Jupajj akham siwa: “Aynachtʼataw jikjjatasiyäta. Ukampis juchanakajat perdonañapataki Diosar mayisirïta ukhajja, jan aynachtʼat jikjjatasiñatakiw yanaptʼitäna” sasa. ¿Kunjamsa Diosajj yanaptʼpachäna? ‘Uka pachpa lurañar purtʼasïta ukhajja, telefonotwa jawsanipjjetäta’ sasaw irpir chuymaninakajj sapjjäna. Takuya jilatajj siwa: “Irpir chuymaninakar jawsañajj chʼamäkchïnsa, jupanakar jawsirïta ukhajj chuymachtʼataw jikjjatasirïta” sasa. Qhepatjja, tamanak tumptʼiri jilatajj Takuya jilatar visittʼañapatakiw irpir chuymaninakajj amtapjjäna. Jupasti Takuya jilatarojj sänwa: “Janiw aleq ukhamatak jumar uñjir jutkti. Irpir chuymaninakaw jumar visittʼañatakejj khitanipjjetu” sasa. Takuya jilatajj akham siwa: “Jan walinaksa lurkchiyätjja, Diosajj irpir chuymaninak toqew yanaptʼitäna” sasa. Tiempompejja, Takuya jilatajj jan wali luräwinak jaytjjänwa, precursor reguläratwa irnaqjjäna, jichhasti Betel utanwa irnaqtʼaski. Pantjasïta ukhajja, kunjamtï Jehová Diosajj uka jilatar yanaptʼawaykejja, ukhamarakwa yanaptʼätam.

JAN TRABAJONÏSIN LLAKIT JIKJJATASIÑA

Yaqhepajj jan trabajonëjjasina, jan ukajj yaqha trabajo jan jikjjatirjamäsinwa llakita jikjjatasipjje. Trabajonjja, yaqhepajj janiw maynir katoqañ munapkiti, ukajj wali llakkañawa. Ukhamanakan uñjasisajja, janis kunatakis askïkaspa ukhamwa maynejj amuyasispa. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj yanaptʼiristamjja? Jupajja, janiw jankʼakejj mä trabajo churkiristamti, ukampis Davitan aka arunakap amtañatakiw yanaptʼiristam, jupajj sänwa: “Nayajj waynäyätwa, jichhasti niyaw chʼama qaritäjjta: janipuniw aski jaqer apanukut uñjkti, janirakiw wawanakapar mayjasirs uñjkti” sasa (Sal. 37:25). Jehová Diosajj wali askitwa uñjtamjja, Jupar serviskakiñamatakejj kunatï wakiski ukwa churätamjja.

Jan trabajonëjjasma ukhajja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj yanaptʼiristam?

Colombian jakasiri Sara kullakajja, Jehová Diosan yanaptʼapwa uñjawayi. Wali uñtʼata, respetata mä empresanwa uru jurnala trabajïna, ukanjja walja qollqe ganäna. Ukampis Jehová Diosatak jukʼamp irnaqañwa munäna. Ukatwa uka trabajopat mistusin precursorat irnaqtʼjjäna. Ukampis semanan mä qawqha urunak trabajiñatak mä trabajo janiw jikjjatirjamäkänti. Ukatwa helado aljañ tienda jistʼaräna, mä qawqha tiempotjja jan qollqenëjjatap laykojj tiendap jistʼantjjänwa. Kullakajj siwa: “Kimsa maranakas jan trabajonïkchiyätjja, Jehová Diosan yanaptʼapampiw aguantawayta” sasa. Kullakajja, kunatï jukʼamp wakiskirïki ukamp jakasiña ukhamarak jutïrit jan sinti llakisiñwa yateqawayäna (Mat. 6:33, 34). Mä qawqha tiempotjja, nayra jefepaw kullakar jawsatayna, ukatsti nayra trabajopar kuttʼañapwa mayïna. Kullakajj jupar akham sataynawa: ‘Semanan mä qawqha urunakakiw trabajiñ munta, ukhamarusa, tantachäwinakaru, jachʼa tantachäwinakaru sarañatakis permiswa munarakëjja, ukatï jumatak walïchejja, trabajiristwa’ sasa. Jichhajja, Sarajj janis nayrjam pago katoqjjchejja, precursorat irnaqtʼaskakiwa. Kullakajj siwa: “Ukhamanakan uñjaskayäta ukhajja, Diosajj kunjamsa ‘atipjir amparapampi’ yanaptʼaskitäna ukwa uñjawayta” sasa.

CHUYMANKIPSTAÑAT LLAKISIÑA

Waljanejj akham sasaw llakisipjje: ‘Niyaw chuymankipstaskta, janirakiw trabaj-jjäti. ¿Sum jakasiñatakejj qollqejj utjaskpachïtaniti?’ sasa. Jutïrin usuntañatsa llakisipjjarakiwa. David chachjamarakiw waljanejj Diosar akham mayisipjje: “Janikiy chʼama qarit toqer jiskʼachistati, chʼamajjajj tukusiskiwa” sasa(Sal. 71:9, 18).

Kusisit jakasiskakiñatakejja, ¿kunsa chuymaninakajj lurapjjaspa? Jehová Diosaruw jukʼamp confiyapjjañapa, ‘kunatï wakiski ukamp jakañsa Diosaw yanaptʼaskitani’ sasaw confiyapjjañapa. Khitinakatï walja qollqenïsin sum jakasiwayapki ukanakajja, kunatï jakañatak wakiski ukamp kusisit jakasiñwa yateqapjjañapa. Ukatsti jakañatakejj ‘waka aycha manqʼañat sipansa’, ‘chʼojjñanaka manqʼañajj jukʼamp askïtapwa’ amuyapjjañapa (Pro. 15:17). Jumatï Diosar serviñatak jukʼamp chʼamachasïta ukhajja, chuymanëjjäta ukhajj Jupaw taqe kunans yanaptʼätam.

José jilatampi Rose esposapampi, Tony jilatampi Wendy esposapampi

José jilatampit Rose esposapampit amuytʼañäni, jupanakajj 65 jila maranakaw Jehová Diosatak sapürunjam irnaqtʼawayapjje. Ukham sirvkasinjja, jan walinakanwa uñjasiwayapjje. Rose kullakan awkiparuw uruy aruma uñjapjjäna. José jilatasti cáncer usut operatäsin tratamientwa lurañapäna. ¿Kunjamsa Diosajj jupanakar yanaptʼpachäna? Mä chacha warmi toqew yanaptʼäna. Jupanakajj Tony, Wendy satäpjjewa. Uka chacha warmejja, Diosatak sapürunjam irnaqtʼirinakaruw mä uta inak churañ munapjjäna. Tony jilatajj siwa: ‘Colegionjja ventanatwa José jilatarusa, Rose kullakarusa sapüru yatiyir uñjayäta’ sasa. Tony jilatajja, jupanakar taqe chuyma yatiyir uñjasajj wal muspharäna. José jilatasa, Rose kullakasa walja maraw Diosar serviwayapjje, ukatwa Tony jilatajj Wendy esposapamp uta churañ amtapjjäna. Jupanakajja, 15 maranakaw José jilatarusa Rose kullakarus yanaptʼawayapjje, uka jilat kullakajj 85 maranëjjapjjewa. José jilatasa Rose kullakasa, Jehová Diosaw Tony jilat toqesa, Wendy kullak toqes yanaptʼapjjetu sasaw sapjje.

Diosajj sistamwa: “Jan ajjsaramti, nayaw yanapaskäma, [...] atipjiri amparajjampirakiw uywaskäma” sasa. ¿Jupamp yanaptʼayasïtati?

^ Párrafo 11 Yaqha sutinakampi uchatawa.