Skip to content

Skip to table of contents

ʻOku Fakalāngilangiʻi ʻe Hoʻo Sitaila Valá ʻa e ʻOtuá?

ʻOku Fakalāngilangiʻi ʻe Hoʻo Sitaila Valá ʻa e ʻOtuá?

“Fai ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē maʻá e lāngilangi ʻo e ʻOtuá.”​—1 KOL. 10:31.

HIVA: 34, 29

1, 2. Ko e hā ʻoku maʻu ai ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻa e ngaahi tuʻunga taau ʻo e valá? (Sio ki he ʻuluaki fakatātā ʻi he kupú ni.)

 NAʻE fakamatalaʻi ʻe ha nusipepa Hōlani ʻa e anga ʻo e ʻai vala ʻa e kau taki lotú ʻi he taha ʻo ʻenau ngaahi lotú. Naʻe pehē ai: “Naʻá ke sio ai ki he ʻaiʻainoaʻia ʻa e valá, tautautefito ʻi he taimi ʻafú.” Kae kehe, naʻe pehē ʻi he nusipepa tatau naʻe ʻikai ke pehē ʻa e ʻai vala ia ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi heʻenau fakataha-lahí. Naʻe līpooti ai naʻe tui ʻe he fānau tangatá mo e kakai tangatá ʻa e kote mo e hēkesi pea tui ʻe he fānau fefiné mo e kakai fefiné ʻa e piva naʻe lōloa lelei mo taau. ʻOku faʻa fakaongoongoleleiʻi ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová koeʻuhí ko e anga ʻenau ʻai valá. Naʻe pehē ʻe he ʻapositolo ko Paulá ko e ngaahi vala ʻoku tui ʻe he kau Kalisitiané ʻoku totonu ke hā mei ai ʻa e “anga-fakanānā mo e fakakaukau lelei,” ʻa ia ʻoku taau mo e kau sevāniti ʻa e ʻOtuá. (1 Tīm. 2:9, 10) Neongo naʻe lave ʻa Paula ki he kakai fefiné, ʻoku tatau pē ʻa e tuʻungá ki he kakai tangata Kalisitiané.

2 Ko e ngaahi tuʻunga taau ʻo e valá ʻoku mahuʻinga ia kia kitautolu kakai ʻa Sihová, pea ʻoku mahuʻinga ia ki he ʻOtua ʻoku tau lotu ki aí. (Sēn. 3:21) ʻOku fakahaaʻi mahino ʻi he Tohi Tapú ʻo pehē ko Sihova, ʻa e Hau ʻo e ʻunivēsí, ʻoku ʻi ai ʻene ngaahi tuʻunga ki he founga ʻokú ne loto ai ke ʻai vala ʻene kau sevānití. Ko ia, ko e vala ʻoku tau fili ke tuí ʻoku totonu ke ʻoua ʻe lelei pē kia kitautolu, kae mahuʻinga angé, ʻoku totonu ke fakahōifua ki hotau ʻEiki Hau ko Sihová.

3. Ko e hā ʻe lava ke tau ako fekauʻaki mo e ʻai valá mei he Lao naʻe ʻoange ʻe he ʻOtuá ki he kau ʻIsilelí?

3 ʻI he Lao ʻa Mōsesé, naʻe ʻi ai ʻa e ngaahi lao naʻe maluʻi ai ʻa e kau ʻIsilelí mei he founga moʻui taʻetaau ʻa e ngaahi puleʻanga takatakai kiate kinautolú. Naʻe fakahaaʻi ʻi he Laó naʻe fehiʻa moʻoni ʻa Sihova ʻi he ʻai vala ʻoku ʻikai ke fakahaaʻi mahino ai ʻa e kehekehe ʻo e kakai tangatá mo e kakai fefiné. ʻI he ʻahó ni, ʻoku ʻi ai ʻa e sitaila ʻoku ʻikai ke hā mahino hono kehekehé pe ko e tangata pe fefine. (Lau ʻa e Teutalōnome 22:5.) ʻI he Laó, ʻoku tau ako mei ai ʻoku ʻikai ke hōifua ʻa Sihova ki he vala ʻokú ne ʻai ʻa e kakai tangatá ke nau hangē ha fefiné, mo e kakai fefiné ke nau hangē ha tangatá, pe ʻai ke faingataʻa ke sio ki he kehekehe ʻi he kakai tangatá mo e kakai fefiné.

4. Ko e hā ʻe lava ke ne tokoniʻi ʻa e kau Kalisitiané ke nau fai ʻa e ngaahi fili lelei fekauʻaki mo e founga ke ʻai vala aí?

4 ʻE lava ke tokoniʻi kitautolu ʻe he ngaahi tefitoʻi moʻoni Fakatohitapú ke tau fai ʻa e ngaahi fili lelei fekauʻaki mo ʻetau ʻai valá. ʻOku ngāueʻaki ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ko ení ʻo tatau ai pē pe ko e hā ʻa e tuʻunga ʻo e ʻeá, fonua ʻoku tau nofo aí pe ko hotau anga fakafonuá. ʻOku ʻikai ke tau fiemaʻu ha lisi lōloa ʻo e vala ʻoku tāú mo e vala ʻoku ʻikai tāú. ʻOku fiemaʻu pē ke tau muimui ki he ngaahi tefitoʻi moʻoni Fakatohitapú, ʻa ia ʻoku kei fakaʻatā ai ke tau tui ʻa e vala ʻoku tau saiʻia aí. Tau lāulea angé ki he tefitoʻi moʻoni Fakatohitapu ʻe niʻihi ʻe lava ke ne tokoniʻi kitautolu ke tau fakapapauʻi “ʻa e finangalo lelei mo fakahōifua mo haohaoa ʻo e ʻOtuá” ʻi he taimi ʻoku tau fili ai ʻa e vala ke tuí.​—Loma 12:1, 2.

“ʻOKU MAU FAKAONGOONGOLELEIʻI ATU AI KIMAUTOLU ʻI HE TUʻUNGA KO E KAU FAIFEKAU ʻA E ʻOTUÁ”

5, 6. Ko e hā ʻene kaunga hotau valá ki he niʻihi kehé?

5 Naʻe fakamānavaʻi ʻa e ʻapositolo ko Paulá ke ne lave ki he tefitoʻi moʻoni mahuʻinga ʻi he 2 Kolinitō 6:4. (Lau.) Ko e anga hotau fōtungá ʻoku ʻoatu ai ʻa e pōpoaki ki he niʻihi kehé, pea ʻe faʻu ai ʻe he kakai tokolahi ha fakakaukau fekauʻaki mo kitautolu ʻo makatuʻunga ʻi he anga hotau fōtungá. (1 Sām. 16:7) Koeʻuhí ko e kau sevāniti kitautolu ʻa e ʻOtuá, ʻoku fiemaʻu ke tau fai ʻa e meʻa lahi ange ʻi hono tui pē ʻa e vala ʻoku feʻunga pe ʻoku tau saiʻia aí. ʻI he taimi ʻoku ngāueʻaki ai ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻa e Tohi Tapú, ʻoku totonu ke ne tokoniʻi kitautolu ke tau fakaʻehiʻehi mei hono tui ʻa e vala ʻoku fuʻu manoʻonoʻo, aata, pe fakatauele. ʻOku ʻuhinga ení ʻe fiemaʻu ke tau fakaʻehiʻehi mei he vala ʻoku hā atu ai ʻa e ngaahi konga fakapulipuli hotau sinó. ʻOku totonu ke ʻoua ʻe hoko ʻetau ʻai valá ke ongoʻi taʻefiemālie pe fakamālohiʻi ai ha taha ke hanga kehe.

6 ʻI he taimi ʻoku maau, maʻa mo lelei pea anga-fakanānā ai hotau valá, ʻoku fakaʻapaʻapaʻi lahi ange nai kitautolu ʻe he kakaí ʻi he tuʻunga ko e kau sevāniti ʻa e ʻEiki Hau ko Sihová. Pea te nau mahuʻingaʻia ange nai ʻi he ʻOtua ʻoku tau lotu ki aí, tokaʻi lahi ange ai ʻetau kautahá, pea ngalingali te nau fie fanongo ange ai ki heʻetau pōpoaki fakahaofi moʻuí.

7, 8. Ko e fē ʻa e taimi ʻoku fiemaʻu tefito ai ke tau tui ʻa e vala ʻoku tāú?

7 ʻOku tau moʻuaʻaki ki hotau ʻOtua māʻoniʻoní, ki hotau fanga tokoua mo e fanga tuofāfine Kalisitiané, pea ki he kakai ʻi hotau feituʻu ngāué ke tau ʻai vala ʻi ha founga ʻoku fakalāngilangiʻi ai ʻa Sihova mo e pōpoaki ʻoku tau malangaʻí. (Loma 13:8-10) Ko e vala ʻoku tau tuí ʻoku tautefito ʻene mahuʻingá ʻi he taimi ʻoku tau ʻalu ai ki heʻetau ngaahi fakataha faka-Kalisitiané pe ko e taimi ʻoku tau ngāue fakamalanga aí. ʻOku totonu ke tau ʻai vala ʻi ha founga ʻoku taau mo e kakai ʻoku lotu ki he ʻOtuá. (1 Tīm. 2:10) Ko e moʻoni, ʻoku taau nai ʻa e vala ʻe niʻihi ʻi he feituʻu ʻe taha kae ʻikai taau ia ʻi he feituʻu ʻe taha. Ko ia, tatau ai pē pe ko fē ʻa e feituʻu ʻoku tau nofo aí, ʻoku totonu ke tau fakaʻehiʻehi ʻi he tuʻunga ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová mei hono fakaʻitaʻi ʻa e niʻihi kehé ʻi he anga ʻetau ʻai valá.

Ko ho valá ʻe ʻai ai ʻa e niʻihi kehé ke nau fakaʻapaʻapaʻi ʻa e ʻOtua ʻokú ke fakafofongaʻí? (Sio ki he palakalafi 7, 8)

8 Lau ʻa e 1 Kolinitō 10:31. ʻI he taimi ʻoku tau ʻalu ai ki he ngaahi ʻasemipilií mo e fakataha-lahí, ʻoku fiemaʻu hotau valá ke taau mo anga-fakanānā. ʻOku totonu ke ʻoua te tau faʻifaʻitaki ki he ngaahi sitaila vala tōtuʻa ʻoku ʻiloa ʻi he māmaní. Naʻa mo e ki muʻa mo e hili ʻa e polokalama ʻo e fakataha-lahí pea ʻi he taimi ʻoku tau nofo ai pe mavahe mei ha hōtele, ʻoku totonu ke tau fakapapauʻi ko hotau valá ʻoku ʻikai ke fuʻu ʻaiʻainoaʻia pe fakalālāfuaʻa. ʻI he founga peheé te tau laukauʻaki ai ke ʻiloʻi kitautolu ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova, pea te tau ongoʻi mateuteu ai ke fai ha fakamoʻoni ʻi ha taimi pē.

9, 10. Ko e hā ʻa e kaunga ʻo e Filipai 2:4 ki he vala ʻoku tau tuí?

9 Lau ʻa e Filipai 2:4. Ko e hā ʻoku totonu ai ke tau fakakaukau ki he kaunga ʻo ʻetau ʻai valá ki hotau fanga tokoua mo e fanga tuofāfine Kalisitiané? Ko e ʻuhinga ʻe taha koeʻuhí ʻoku ngāue mālohi ʻa e kakai ʻa e ʻOtuá ke muimui ki he faleʻi ko ení: “Mou ʻai ke mate ʻa e ngaahi kupu ʻo homou sinó ʻa ia ʻoku ʻi he māmaní ʻi he fekauʻaki mo e feʻauakí, taʻemaʻá, holi fakaefehokotaki fakasinó.” (Kol. 3:2, 5) Naʻe liʻaki ʻe he niʻihi hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné ʻa e moʻui taʻetaau fakaefehokotaki fakasinó, ka ʻoku nau kei faitau nai mo e ngaahi holi fehālākí. Kapau heʻikai ke tau tokanga, ko e anga ʻetau ʻai valá ʻe lava ke ne ʻai ke faingataʻa ange kia kinautolu ʻenau muimui ki he akonaki ʻa e Tohi Tapú pea faitau mo e ngaahi holi ko iá. (1 Kol. 6:9, 10) ʻOku ʻikai ke tau loto ke ʻai ke faingataʻa ange ʻenau faitaú, ʻikai ko ia?

10 ʻI he taimi ʻoku tau fakataha ai mo hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné, ʻoku tau malu mei he kakai ʻoku nau pouaki ʻa e ʻulungaanga taʻetāú. Ko e anga ʻetau ʻai valá ʻoku totonu ke tānaki atu ia ki he ʻātakai maʻa ko iá, ʻo tatau ai pē pe ʻoku tau ʻi he fakatahá pe ʻi ha fakatahataha fakasōsiale. Neongo ʻoku tau tauʻatāina pē ke fili ʻa e vala ke tau tuí, ʻoku tau toe maʻu ʻa e fatongia ke tui ʻa e ngaahi vala ʻe ʻai ai ke faingofua ange ki he niʻihi kehé ke nau ʻai ʻenau fakakaukaú, leá mo e ʻulungāngá ke maʻa ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá. (1 Pita 1:15, 16) Ko e ʻofa moʻoní “ʻoku ʻikai te ne fai ha tōʻonga taʻefeʻunga, ʻoku ʻikai te ne kumi ki heʻene lelei pē ʻaʻana.”​—1 Kol. 13:4, 5.

KO E VALA TOTONU KI HE TAIMI MO E FEITUʻU TOTONU

11, 12. ʻOku anga-fēfē hono tokoniʻi kitautolu ʻe he Koheleti 3:1, 17 ke tau fakaʻatuʻí?

11 ʻI he taimi ʻoku fili ai ʻe he kau sevāniti ʻa e ʻOtuá ʻa e vala ke nau tuí, ʻoku nau ʻiloʻi “ko e feinga kotoa pe mo e ngaue kotoa pe ʻoku ai hono ʻaho kotofa.” (Koh. 3:1, 17) Ko e kehekehe ʻa e tuʻunga ʻo e ʻeá, faʻahitaʻú mo e tuʻunga fakapaʻangá ʻoku ʻi ai nai ʻene kaunga ki he vala ʻoku tau tuí. Ka ko e ngaahi tuʻunga ʻa Sihová ʻoku tatau maʻu pē.​—Mal. 3:6.

12 ʻI he māfana ange ʻa e ʻeá, ʻoku lahi ange ai ʻa e pole ke tau fakapapauʻi ʻoku anga-fakaʻapaʻapa mo anga-fakanānā hotau valá. ʻE houngaʻia hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné ʻi he taimi ʻoku ʻikai ai ke tau tui ʻa e vala ʻoku fuʻu manoʻonoʻo pe fuʻu ngatōtō mo aata. (Siope 31:1) Pehē foki, ʻi he taimi ʻoku tau ʻi he matātahi aí pe ʻi ha vai kaukau, ʻoku totonu ke fakanānā hotau vala kaukaú. (Pal. 11:2, 20) Neongo kapau ʻoku tui ʻe he tokolahi ʻi he māmaní ʻa e vala kaukau ʻoku aata, ʻoku totonu ke tau fakapapauʻi ko ʻetau filí ʻoku ʻoatu ai ʻa e lāngilangi ki hotau ʻOtua māʻoniʻoní, ʻa Sihova.

13. Ko e hā ʻoku totonu ai ke kaunga ʻa e akonaki ʻi he 1 Kolinitō 10:32, 33 ki heʻetau fili ʻo e valá?

13 ʻOku toe ʻi ai ha tefitoʻi moʻoni mahuʻinga ʻoku totonu ke ne tākiekina ʻetau fili ʻo e valá. ʻOku fiemaʻu ke tau tokanga ke ʻoua te tau fakalotomamahiʻi ʻa e konisēnisi ʻo e niʻihi kehé. (Lau ʻa e 1 Kolinitō 10:32, 33.) Ko hotau fatongiá ia ke fakaʻehiʻehi mei he vala te ne fakalotomamahiʻi nai hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné pea pehē ki he faʻahinga ʻoku ʻikai ke nau tauhi kia Sihová. Naʻe tohi ʻe he ʻapositolo ko Paulá: “Tuku ki he tokotaha taki taha ʻo kitautolu ke ne fakahōhōʻiaʻi hono kaungāʻapí ki ha lelei kiate ia pea ke langa hake ai ia.” Naʻe tānaki mai ʻe Paula ʻa e ʻuhinga ko ení: “He naʻa mo e Kalaisí naʻe ʻikai te ne fakahōhōʻiaʻi ʻa ia tonu.” (Loma 15:2, 3) Hangē ko Sīsuú, ʻoku totonu ke tau vakai ki hono fai ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá mo tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé ʻoku mahuʻinga ange ia ʻi heʻetau ngaahi saiʻia fakafoʻituituí. Ko ia heʻikai ke tau fili ke tui ha sitaila vala ʻoku tau saiʻia aí, ka ʻoku taʻofi nai ai ʻa e kakaí mei heʻenau fanongo ki heʻetau pōpoakí.

14. ʻE lava fēfē ke akoʻi ʻe he ngaahi mātuʻá ʻenau fānaú ke nau fakalāngilangiʻi ʻa e ʻOtuá ʻi he anga ʻenau ʻai valá?

14 ʻOku maʻu ʻe he ngaahi mātuʻa Kalisitiané ʻa e fatongia ke akoʻi ʻenau fānaú ke nau muimui ki he ngaahi tefitoʻi moʻoni Fakatohitapú. ʻOku kau heni ʻenau fakapapauʻi mo ʻenau fānaú ʻoku nau ʻai ke fiefia ʻa e ʻOtuá ʻi heʻenau ʻai vala mo teuteu fakanānaá. (Pal. 22:6; 27:11) ʻE lava fēfē ke akoʻi ʻe he ngaahi mātuʻá ʻenau fānaú ke nau fakaʻapaʻapa ki hotau ʻOtua māʻoniʻoní mo ʻene ngaahi tuʻungá? ʻOku totonu ke fokotuʻu ʻe he ngaahi mātuʻá ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ki heʻenau fānaú. Pea ʻoku totonu ke nau anga-ʻofa ʻo akoʻi ki heʻenau fānaú ʻa e feituʻu mo e founga ke maʻu ai ʻa e ngaahi vala ʻoku tāú. ʻOku ʻikai totonu ke fili pē ʻe he fānaú ʻa e ngaahi vala ʻoku nau saiʻia aí, kae mahuʻinga angé, ʻoku totonu ke nau fili ʻa e ngaahi vala ʻoku fakalāngilangiʻi ai ʻa Sihova, ko e ʻOtua ʻoku nau fakafofongaʻí.

NGĀUEʻAKI FAKAPOTOPOTO HOʻO TAUʻATĀINÁ

15. Ko e hā ʻoku totonu ke ne tokoniʻi kitautolu ke fai ʻa e ngaahi fili fakapotopotó?

15 Ko e Tohi Tapú ko ha tataki ʻaonga ia ʻe lava ke ne tokoniʻi kitautolu ke tau fai ʻa e ngaahi fili fakapotopoto ʻe fakalāngilangiʻi ai ʻa e ʻOtuá. Neongo ia, ko e vala ʻoku tau tuí ʻoku tapua atu ai ʻetau saiʻia fakafoʻituituí. Ko e ngaahi sitaila ʻoku tau saiʻia aí mo e vala ʻe lava nai ke tau fakatau maí ʻe kehe nai ia mei he sitaila mo e vala ʻa e niʻihi kehé. Ka ko hotau valá ʻoku totonu maʻu pē ke maau, maʻa, fakanānā, taau ki he meʻa ʻoku faí pea ala tali ʻi he feituʻu ko iá.

16. Ko e hā ʻoku tuha ai ʻetau feinga ke teuteu leleí?

16 ʻOku ʻikai ke faingofua maʻu pē ke maʻu ʻa e vala fakanānā mo tāú. ʻOku lahi ʻa e ngaahi falekoloa ʻoku nau fakatau atu ʻa e sitaila pē ʻoku manakoá. Ko ia ʻe fiemaʻu ʻa e taimi mo e feinga lahi ange ke maʻu ʻa e ngaahi piva, kofu, sote ʻoku fakanānaá, pe fili ha suti mo e talausese ʻoku ʻikai ke fuʻu manoʻonoʻó. Ka ʻe fakatokangaʻi mo fakahoungaʻi ʻe hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné ʻetau feinga ke tui ʻa e vala ʻoku lelei mo tāú. Pea ko e fiemālie ʻoku tau maʻu ʻi hono ʻoatu ʻa e lāngilangí ki heʻetau Tamai fakahēvani anga-ʻofá, ʻoku mahuʻinga ange ia ʻi ha feilaulau pē ʻoku tau fai ke tau ʻai vala koeʻuhi ke fakalāngilangiʻi ai iá.

17. Ko e hā ʻa e moʻoniʻi meʻa ʻe niʻihi ʻe kaunga nai ki he tuku kava ha tokoua?

17 ʻOku taau ke tuku kava ʻa e fanga tokouá? Naʻe fiemaʻu ʻi he Lao ʻa Mōsesé ke tuku kava ʻa e kakai tangatá. Kae kehe, ko e kau Kalisitiané ʻoku ʻikai ke nau ʻi he malumalu ʻo e Lao ʻa Mōsesé pe fiemaʻu ke nau muimui ki ai. (Liv. 19:27; 21:5; Kal. 3:24, 25) ʻOku ala tali mo fakaʻapaʻapaʻi ʻi he anga fakafonua ʻe niʻihi, ʻa hono kosi fakalelei ʻo e kavá, pea ʻe ʻikai nai ke taʻofi ai ʻa e kakaí mei heʻenau fanongo ki heʻetau pōpoakí. Ko hono moʻoní, ʻoku kava ʻa e fanga tokoua ʻosi fakanofo ʻe niʻihi. Neongo ia, ʻoku fili nai ʻa e fanga tokoua ʻe niʻihi ke ʻoua te nau tuku kava. (1 Kol. 8:9, 13; 10:32) ʻI he anga fakafonua mo e feituʻu ʻe niʻihi, ko e tuku kavá ʻoku ʻikai ke lelei pea ʻoku ʻikai ke taau ia mo ha faifekau Kalisitiane. Ko e moʻoni, ko e tuku kavá ʻe taʻofi nai ai ha tokoua mei heʻene ʻoatu ʻa e lāngilangí ki he ʻOtuá pea mei he “ʻikai ala tukuakiʻi ia.”​—1 Tīm. 3:2, 7; Loma 15:1-3.

18, 19. ʻOku anga-fēfē hono tokoniʻi kitautolu ʻe he Maika 6:8?

18 He houngaʻia ē ko kitautolu ʻi he ʻikai ke ʻomai ʻe Sihova ha lisi lōloa ʻo e vala mo e teuteu ʻoku ala talí mo ia ʻoku ʻikai ala talí. ʻI hono kehé, kuó ne ʻomai ʻa e tauʻatāina ke tau fai ʻa e ngaahi fili fakafoʻituitui lelei ʻo makatuʻunga ʻi he ngaahi tefitoʻi moʻoni Fakatohitapú. Ko ia naʻa mo e taimi ʻoku tau fai ai ha ngaahi fili fekauʻaki mo hotau valá mo e teuteú, ʻe lava ke tau fakahaaʻi ʻoku tau loto ke hoko ʻo anga-fakanānā ʻi heʻetau tauhi ki hotau ʻOtuá.​—Mai. 6:8.

19 ʻOku tau lāuʻilo ʻi he anga-fakanānā ʻoku maʻa mo māʻoniʻoni ʻa Sihova pea ko ʻene ngaahi tuʻungá ʻa e tataki lelei taha kia kitautolú. Kapau ʻoku tau loto ke hoko ʻo anga-fakanānā mo anga-fakatōkilalo, te tau muimui ki heʻene ngaahi tuʻungá ʻi heʻetau moʻuí. ʻE toe tokoniʻi kitautolu ʻe he anga-fakanānaá ke tau tokaʻi ʻa e ngaahi ongoʻi mo e fakakaukau ʻa e niʻihi kehé.

20. Ko e hā ʻa e ola ʻe maʻu ʻe he niʻihi kehé mei hotau valá mo e teuteú?

20 ʻOku totonu ke fakahaaʻi māʻalaʻala ʻaupito ʻe hotau valá ko e kau sevāniti kitautolu ʻa Sihova. ʻOku ʻi ai ʻa e ngaahi tuʻunga māʻolunga ʻa Sihova, pea ʻoku tau fiefia ke muimui ki ai. ʻOku fakaongoongoleleiʻi hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné fakalūkufua koeʻuhí ko honau fōtunga hā maí mo e ʻulungaanga leleí, ʻa ia ʻoku tohoakiʻi ai ʻa e kakai loto-totonú ki he pōpoaki fakahaofi moʻui ʻa e Tohi Tapú, pea ʻoku ʻai ai ʻa Sihova ke fiefia mo ʻoatu ai ʻa e lāngilangí kiate ia. ʻI he taimi ʻoku tau fai ai ha fili fakapotopoto fekauʻaki mo e vala ke tuí, te tau fakalāngilangiʻi maʻu pē ʻa e Tokotaha ʻokú ne kofuʻaki ʻa e “ngeia mo e langilangi.”​—Saame 104:1, 2.