Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Jehová Diosan arsutanakapar iyawsapjjañäni

Jehová Diosan arsutanakapar iyawsapjjañäni

Iyawsañajja kuntejj jan uñjtan ukajj cheqätapa amuyañawa’ (HEB. 11:1).

54, 125 QʼOCHUNAKA

1. Diosajj iyawsäwinïñatak yanaptʼatapatjja, ¿kunjamsa jikjjatastanjja?

JANIW taqe jaqenakajj iyawsäwinïpkiti (2 Tes. 3:2). Ukampis Jehová Diosajja, servirinakaparojj iyawsäwinïpjjañapatakiw yanaptʼi (Rom. 12:3; Gál. 5:22). ¡Jiwasaru ukham yanaptʼatapat Diosar walpun yuspärtanjja!

2, 3. 1) ¿Kunjamsa iyawsäwejj yanaptʼistu? 2) ¿Kuna jisktʼanakarus qhanañchaskañäni?

2 Jehová Diosajja, munat Yoqaparuw aka Oraqer khitanïna, ukhamat jupar iyawsapki ukanakajj juchanakapat perdonatäñapataki. Ukaw jaqenakarojj Jehová Diosamp sum apasiñataki ukhamarak wiñay jakañ katoqañatak yanaptʼi (Juan 6:44, 65; Rom. 6:23). ¡Jehová Diosajj jiwasat wal khuyaptʼayasi! Pantjasir jaqenakjamajj jiwañakiw waktʼistu, ukampis Jehová Diosajj janis kuna askinak lurirjamäksna ukham janiw uñjkistuti (Sal. 103:10). Jupaw Yoqapatsa, loqtasitapatsa yatichistu. Ukatsti Jesusar iyawsasin arkiripar tukusajja, jutïrin wiñay jakañwa katoqäjja sasinwa confiytanjja (1 Juan 4:9, 10 liytʼañataki).

3 Iyawsäwi toqetjja, ¿kunamp yatiñasas wakisi? Diosajj kunanaktï jiwas layku lurawayki uk yatisasa, kunanaktï jutïrin lurkani uk yatisasa, ¿iyawsäwinëjjtwa sissnati? Uka toqenakat jukʼamp yatjjatañäni.

‘CHUYMAMANSTI IYAWSARAKITA’

4. ¿Kunatakis iyawsäwinïñajj yanaptʼistu?

4 Jehová Diosaru Jesusaru iyawsañajja, janiw kuntï jiwas layku lurapki ukak yatiña ni kuntï jutïrin lurapkani ukak yatiña sañ munkiti, jan ukasti yateqktan ukarjam jakaña sañ muni. Ukatsti yaqhanakarojj jupanakar uñtʼapjjañapatak yanaptʼañasarakiwa. Apóstol Pablojj akham sänwa: “Lakamampitejj Jesusarojj Tatituw sätajja, ukat chuymamansti iyawsarakïta Diosajj jiwatanak taypit [jaktayatapa] ukkhajja, qhespiyatäyätawa. Chuymampiwa iyawsañajja Diosampi katoqatäñatakejja, lakampisti arsuñawa Jesucriston qhespiyatäñatakejja” sasa (Rom. 10:9, 10; 2 Cor. 4:13).

5. ¿Kunatsa iyawsäwinïñajj wakisi, ukat kunas ukatakejj yanaptʼistaspa? Uk mä uñachtʼäwimp qhanañchtʼam.

5 Diosan apnaqat paraíso oraqen jakañatakejja, iyawsäwinïñasawa. Iyawsäwejja, mä panqarampi sasiwa. Mä panqaran sum jilañapatakejja, umampi warjjattʼañaw wakisi, janitï umamp warjjatjjsna ukhajja, jiwsuspawa. Iyawsäwisan sum jilañapatakejja, jiwasaw chʼamachasiñasa (Luc. 22:32; 2 Tes. 1:3; Tito 2:2; Heb. 3:12).

IYAWSÄWEJJ KUNASA UK BIBLIAW QHANAÑCHI

6. Hebreos 11:1 qellqatajja, ¿kunjamsa iyawsäwit qhanañchi? Uk pä toqet qhanañchtʼam.

6 Iyawsañajj kun sañsa muni ukjja, Hebreos 11:1 (liytʼañataki) qellqataw qhanañchi. 1) “Iyawsañajja: ‘Katoqäwa’ sas taqe chuymampi suytʼktans ukawa”. “Suytʼktans” ukajja, kuntï Diosajj jutïritak arsuwayki ukanakarakiwa. Amuytʼañataki, jan walinakajj chhaqtaniwa, paraíso oraqes utjaniwa sasin taqe chuymaw suytanjja. 2) Iyawsäwejja, “kuntejj jan uñjtan ukajj cheqätapa” amuyañawa. Jehová Diosarusa, Jesusarusa, angelanakarus janis uñjkstanjja, jupanakan utjatap sum yattanjja. Diosan Reinopajj alajjpachan uttʼayatätapsa yatiraktanwa (Heb. 11:3). ¿Kunjamsa Diosan arsutanakaparu ukhamarak jan uñjktan ukanakar iyawsatas uñachtʼaysna? Ukjja sarnaqatasampi, luratasampi, arsutasampiw uñachtʼaysna.

7. Iyawsäwejj kunasa uk amuytʼañatakejja, ¿kunjamsa Noé chachan sarnaqäwipajj yanaptʼistu? (26 janankir foto uñjjattʼam).

7 ¿Kunsa Noé chachan iyawsäwipat yateqsna? Pablojja Noé chachat akham sänwa: “Iyawsäwi laykuw Noé chachajj Diosarojj istʼäna ukhamarak arcsa luräna familiapan qhespiyasiñapataki, kunapachatejj Diosajj jan uñjatäkäns ukanakan pasañap yatiykän ukkhajja” sasa (Heb. 11:7). Noé chachajja, Jehová Diosan arunakaparuw iyawsäna, ukatwa mä jachʼa arka luräna. Vecinonakapajj inas Noé chachar akham jisktʼapjjchïna: ‘¿Kunatsa arka luraskta?’ sasa. Ukham satajj Noé chachajj janiw amukïkänti. Bibliajj akham siwa: ‘Noé chachajj cheqa arunak parliriwa’ sasa (2 Ped. 2:5). Jan wali jaqenakar tukjañatakejja, Diosajj Uma Juicio apaniñ amtäna. Ukatwa Noé chachajj kuntï Diosajj uka toqet siskäna uka pachpa arunak akham sasin jaqenakar sispachäna: “Taqe jaqenak tukjañwa amtta. Jupanakan jucha luratanakap laykusti aka oraqenjja jan waltʼañanakakiw utj-jje [...]. Nayasti mä jachʼa jallu apayanï, ukasti taqe aka oraqpachwa chhaqtayani, ukhamarak aka oraqenjja taqe kunatejj jakki uksa qʼalwa tʼunjarakini. Taqe kunatejj aka oraqen utjki ukanakasti jiwarapjjaniwa” sasa. Ukatsti Uma Juiciot qhespiñatakejj kunsa lurapjjañapa uksa inas sarakchïna. Jehová Diosajj jupar akham sänwa: ‘Arcarusti mantapjjañamawa’ sasa (Gén. 6:13, 17, 18).

8. ¿Kunsa Santiagojj iyawsäwi toqet säna?

8 Santiago chachajj iyawsäwi toqet qellqarakïnwa. Akham sänwa: “Uñachtʼayitaya jan suma luräwinakan iyawsañamjja, nayasti uñachtʼayarakïmawa iyawsañajj-jja suma luratanakajj toqe” sasa (Sant. 2:18). Inas ukjja, apóstol Pablojj hebreonakar qellqkäna uka qhepat qellqchïna. Iyawsäwinïñatakejja, janiw Diosajj utjiwa sasin creyiñ mayakejj wakiskiti sasaw Santiagojj säna. Sajjranakas Diosan utjatap creyipjjarakiwa, ukampis janiw Diosar iyawsapkiti, jan ukasti Dios contraw saytʼasipjje (Sant. 2:19, 20). Iyawsäwinïki ukajja, suma luratanakapampiw Diosar kusisiyi. Abraham chachajj ukhamänwa, ukatwa Santiagojj akham säna: ‘Diosajj nayra Abraham awkisarojja, iyawsañampi Isaac wawaparu sacrificion loqtatapatwa katoqänjja’ sasa. Ukatsti saskakïnwa: “Niyaw amuytanjja, Abrahaman iyawsañapajj luratap toqwa uñstäna, uka iyawsañapasti phoqhatarakiw tuku luratap toqe” sasa. Iyawsañajj luratanak toqe jan uñachtʼayaski ukajj inamayakiwa. Uk sum amuytʼayañatakejja, Santiagojj akham saskakïnwa: “Kunjämatejj janchejj jan ajayumpejj jiwatajja, ukhamarakiwa iyawsañajj jiwata” sasa (Sant. 2:21-23, 26).

9, 10. ¿Kunjamsa Diosan Yoqapar iyawsatas uñachtʼaysna?

9 Apóstol Juanajj 30 jila maranak qhepatwa jupan sutip apki uka librsa kimsa cartanaksa qellqäna. Juan chachajja, Biblia qellqeri mayni chachanakjamarakiw iyawsäwejj kun sañsa muni uk sum amuyäna. Qellqatanakapanjja griego arut jaqokipata mä arwa walja kuti aytäna. Uka arojja, awisajj akham sasaw jaqokipasi: “Iyawski ukajja” sasa.

10 Amuytʼañataki, Juanajj akham sänwa: “Khititejj Yoqar iyawski ukajja wiñay jakañaniwa, ukampis khititejj jan Yoqaru iyawski ukajja janiw wiñay jakañanïkaniti, jan ukasti Diosan ajjsarkañ mutuyäwipwa katoqani” sasa (Juan 3:36). ¿Kunjamsa Diosan Yoqapar iyawsatas uñachtʼaysna? Pachpa Jesusar istʼasina. Juan chachan qellqatapanjja, Jesusan aka arunakapaw walja kuti uñsti: ‘Wiñay jakañanïñatakejja’, “iyawsapjjam Diosaru, nayarus iyawsapjjarakita” sasa (Juan 3:16; 6:29, 40; 11:25, 26; 14:1, 12).

11. Jehová Diosajj kunatï cheqäki uk yatichistu, ¿kunjamsa ukat yuspärsna?

11 Jehová Diosajja, Jupata ukhamarak Yoqapat kunatï cheqäki uk yatiñasatakejja, qollan ajayupampiw yanaptʼistu (Lucas 10:21 liytʼañataki). Ukham luratapatjja, Diosaruw wal yuspärañasa. Jupajja, Jesusan jiwatapampiw Jupamp sum apasiñatak yanaptʼistu, Jesusajj ‘iyawsañaswa phoqachi’ (Heb. 12:2). Ukhamarusa Jehová Diosampi sum apasiskakiñatakejja, jan jaytasaw Diosar mayisiñasa, Bibliatsa yatjjatañasaraki (Efe. 6:18; 1 Ped. 2:2).

Suma yatiyäwinak taqe horasan yatiyam, ukhamatwa iyawsäwin jan aynachtʼkätati. (12 tʼaqa uñjjattʼäta).

12. ¿Kun lurañatakis iyawsäwisajj yanaptʼistani?

12 Diosajj arsuwayki ukar iyawsatasajja, luratanakasanwa uñjasiñapa. Amuytʼañataki, Diosan Reinopat yatipjjañapatakisa, Jesusan arkiripar tukupjjañapatakis walja jaqenakaruw yanaptʼasktanjja. ‘Taqeniruw aski lurtanjja, jukʼampis tamankir jilat kullakanakasaru’ (Gál. 6:10). Jehová Diosampi sum apasiskakiñatakejj ‘nayra jakäwinakasa, luräwinakasa apanukuñatakis’ wal chʼamachasiraktanjja (Col. 3:5, 8-10).

DIOSAR IYAWSAÑAJJ WALI WAKISKIRIWA

13. 1) ¿Kunatsa ‘Diosar iyawsañajj’ wali wakiskirejja? 2) ¿Bibliajj iyawsäwit kamsisa, ukat kunatsa?

13 Bibliajj akham siwa: “Janiw Diosarojj jan iyawsañampejj kunapachas kusisiyksnati, jupar jakʼachasiñatakejja maynejj iyawsañapawa Diosajj utjatapa, ukhamaraki jupar thaqerinakarojj bendecirïtapa” sasa (Heb. 11:6). Cheqa cristianonakajj ‘Diosar iyawsasinwa’ sarnaqapjjañapa, ukaw nayrankañapa sasaw Bibliajj qhanañchi. Iyawsäwinïñajj wali wakiskiriwa (Heb. 6:1). Jehová Diosampi sum apasiskakiñatakejja, janiw iyawsäwinïñakejj wakiskiti. Ukhamajja, ¿kunanakampis wakisi? (2 Pedro 1:5-7 liytʼañataki; Jud. 20, 21).

14, 15. Iyawsäwinïñajj wali wakiskirïkchisa, ¿kunatsa munasirïñajj wakisiraki?

14 Biblia qellqerinakajj iyawsäwi toqetwa jila partejj parlapjje. Ukhamajja, ¿iyawsäwit jukʼamp wakiskirïpacha?

15 Apóstol Pablojja, Diosar iyawsañampita, munasiñampitwa parläna. Jupajj akham sänwa: “Iyawsañajjas jachʼarakïspa qollunak onjjtayañkamajja, ukat janiraki munasiñanïkiristjja, janiw nayajj kunäktsa” sasa (1 Cor. 13:2). Taqe mandamientonakat sipansa, Diosar munasiñaw wali wakiskirejja sasaw Jesusajj säna (Mat. 22:35-40). Munasiñaw Jehová Diosatakjam taqe kunan sarnaqañatak yanaptʼistani. Amuytʼañataki, Bibliajj akham siwa: “Khitintejj munasiñajj utjki ukajj [...] taqe kun iyawsi” sasa. Ukhamasti munasiñaw kuntï Diosajj Biblia toqe siskistu uka arunakar iyawsañatak yanaptʼistani (1 Cor. 13:4, 7).

16, 17. 1) ¿Kunsa Bibliajj munasiñatsa iyawsañatsa qhanañchi? 2) ¿Kawkïris ukanakat jukʼamp jilanki, ukat kunatsa?

16 Iyawsäwisa, munasiñasa wali wakiskiriwa, ukatwa Biblia qellqerinakajj uka pä arunak niya jila partejj chiktʼat qellqapjje. Amuytʼañataki, Pablojj akham sasaw cristianonakar chʼamañchtʼäna: “Jarkʼaqasiñasawa iyawsañampi, ukhamarak munasiñampi” sasa (1 Tes. 5:8). Pedrojj Jesusat akham sänwa: “Jumanakajj jan uñjapksta ukasa, Jesucristorojj munapjjtawa, ukhama jan uñjkasasa iyawsapjjaraktawa” sasa (1 Ped. 1:8). Ajllit cristianonakarojja, Santiagojj akham sänwa: “Diosajj aka oraqen pobrenakaruw ajlli, jupanakajj iyawsañanakapanjja qamirïpjjañapataki, ukhamarak Diosan reinopsa herenciat katoqapjjañapataki, kuntejj jupajj churapjjämaw siski jupar munirinakarojj ukanakataki” sasa (Sant. 2:5). Diosan mandamientopatjja, Juan apostolojj akham sänwa: “Jesucristo Yoqaparojj iyawsañasawa, ukhamarak maynit maynikama munasiñasawa” sasa (1 Juan 3:23).

17 Pablojj akham sarakïnwa: “Iyawsañasa, suytʼañasa, munasiñasa jan tukus[kiriwa], ukampis aka kimsatjja munasiñapuniw jiltʼatajja” sasa (1 Cor. 13:13). Paraíso oraqenjja, Diosan taqe arsutanakapaw phoqasjjani, ukhamajj uka arsutanakaparu iyawsañajj janiw wakisjjaniti. Bibliajj suma oraqet parlki ukanwa wali kusisita jakasjjañäni. Ukampis Jehová Diosaru, jilat kullakanakaru munasiñajj janiw tukuskaniti. Wiñayatakiw jupanakar jukʼampi munasiñäni.

DIOSAJJ IYAWSÄWINÏTASAT BENDICISTUWA

18, 19. Iyawsäwinïpjjatap laykojja, ¿kunjamsa Diosan servirinakapajj jakasipjje, ukat khitirus jachʼañchañasa?

18 Jehová Diosan servirinakapajja, Diosan Reinopajj utjaskapuniwa sasaw iyawsapjje, uka Reinorus yanaptʼapjjarakiwa, ukatsti maynit maynikamaw munasipjje. Ukatakejj Diosan qollan ajayupampiw taqe kunan yanaptʼayasipjje (Gál. 5:22, 23). Ukatwa kimsaqallqo millón jila jilat kullakanakajj oraqpachankir tamanakan sum apasipjje, mayachtʼatas jakasipjjaraki. Kunjamtï uñjktanjja, iyawsäwisa, munasiñasa wali wakiskiriwa.

19 Ukham mayachtʼat jakasiñajja, Jehová Diosan yanaptʼapampikiw utjaspa. Ukatwa Jupar jachʼañchañasa (Isa. 55:13). “Iyawsañ layku” jiwasar qhespiyatapatjja, walpun Diosar yuspärtanjja (Efe. 2:8). Jehová Diosajja, Jupar iyawsapjjañapatakejj waljanir yanaptʼaskakiniwa. Ukatsti, taqe jaqenakaw jan pantjasisa, wali kusisita suman jakasipjjani, ¡wiñayatakirakiw Jehová Diosar yupaychapjjani!