1. (a) Ɛbɛ wɩlɩɣ se Ɛsɔ samaɣ kaawɛnɩ lidaʋ se kakaɣ lɩʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa? (b) Nɛ tɔm ndʋ taa ɖɩkaɣ tazʋʋ?

ÑƲƲ ŋgʋ kɩɖɛwa yɔ kɩ-taa, ɖɩna ɛzɩma pɩɖɔma nɛ Krɩstʋ mba siɣsiɣ tɩnaa sʋʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa yɔ. Ɛlɛ, tɔm kɩbandʋ yɔ lɛ se paakaɣ wɛʋ wɛtʋ ndʋ tɩ-taa mbʋ tam. Mbʋ pʋyɔɔ yɔ, Ɛsɔ ɖʋ ɛ-sɛyaa paɣtʋ Bibl taa se: “Ɩlɩɩ, hayɩ man-samaɣ, iyele-kʋ.” Nɛ paɣtʋ ndʋ, tɩwɩlɩɣ se Krɩstʋ mba kaɣ lɩʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa. (Kalɩ Natʋ 18:4.) Ðɩsɔɔlɩ kpem se ɖɩtɩlɩ alɩwaatʋ ndʋ Ɛsɔ samaɣ lɩ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa yɔ. Ɛlɛ kajalaɣ lɛ, pɩwɛɛ se ɖicosi tɔm tʋnɛ tɩ-yɔɔ: Pʋcɔ nɛ pɩtalɩɣ pɩnaɣ 1914 lɛ, ɛbɛ Bibl Kpɛlɩkɩyaa laba nɛ pɩwɩlɩ se patɩtasɩ wɛʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa? Ɛbɛ wɩlɩɣ se ɖo-koobiya susi tɔm nɛ kpekpeka Caama you kajalaɣ ñɩŋgʋ alɩwaatʋ taa? Ɛzɩ Ɛsɔ samaɣ sʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa mbʋ pʋyɔɔ yɔ pɩɩcɛyaa se pɔñɔɔzɩ-kɛ?

2. Pɩnzɩ sakɩyɛ pʋcɔ nɛ Caama you kajalaɣ ñɩŋgʋ paɣzɩ lɛ, ɛbɛ Bibl Kpɛlɩkɩyaa kaaɖʋ pa-taa se palakɩ?

² Pɩnzɩ sakɩyɛ pʋcɔ nɛ Caama you kajalaɣ ñɩŋgʋ paɣzɩ lɛ,  Charles Russell nɛ ɛ-taabalaa peɖiɣzinaa se mba payaɣ pa-tɩ se Krɩstʋ mba yɔ, pataawɩlɩɣ Bibl taa toovenim tɔm. Peeɖe panɩ pɩ-taa se pɩtɩmʋna se pala nɔɔ kʋɖʋmaɣ nɛ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ agbaa. Halɩ pɩnaɣ 1879 taa, Feŋuu Tilimiye (Le Phare de la Tour de Sion) lɩzɩ pɩ-taa se coocinaa mba pamaɣzɩɣ se pɛkɛ Krɩstʋ asɛyʋ ɛlɛ paɖʋʋ pɔ-nɔɔ ɛjaɖɛ tɔm taa yɔ, toovenim taa lɛ, pɛwɛ Babilooni Sɔsɔʋ taa na, nɛ Bibl ya-kʋ se halʋ acɛyɛ tʋ.—Kalɩ Natʋ 17:1, 2.

3. Ɛbɛ Bibl Kpɛlɩkɩyaa laba nɛ pɩwɩlɩ se pɩɩcɛyaa se palɩɩ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ agbaa taa? (Cɔnɩ kiɖe tɛɛ kɩlɛmʋʋ.)

³ Ɛyaa mba paawɛ siɣsiɣ yɔ, paasɩm mbʋ pɩwɛɛ se pala yɔ. Paanawa se ye paɖʋʋ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ agbaa nesi yɔ, paapɩzɩɣ nɛ pehiɣ Ɛsɔ wazaɣ. Pʋyɔɔ Bibl Kpɛlɩkɩyaa sakɩyɛ ma takayɩsɩ nzɩ sɩwɩlɩɣ se palɩ coocinaa mba pa-taa paawɛɛ yɔ. Hɔɔlɩŋ nɩɩyɩ taa lɛ, pakalɩ takayɩsɩ nzɩ cooci taa samaɣ ɛzɩdaa. Ɛlɛ ɖenɖe pataaha-wɛ waɖɛ se pala mbʋ yɔ, petiyini takayɩsɩ nzɩ paa cooci taa tʋ weyi lɛ. Pataasɔɔlɩ se patasɩ ɖʋʋ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ nesi. Pɩnzɩ sakɩyɛ pʋcɔ nɛ pɩtalɩɣ mbʋ lɛ, pakʋwaɣ ɛyaa mba palakaɣ mbʋ yɔ. Ɛlɛ kpaɣnɩ pɩnaɣ 1870 lɛ, ajɛɛ sakɩyɛ taa kominawaa taatasɩɣ ɖʋʋ coocinaa nesi ɛzɩ patɩɩlakʋʋ yɔ. Piyeba nɛ sɔɔndʋ taatasɩɣ ɛyaa kpaʋ ajɛɛ ana a-taa, nɛ papɩzaɣ se pɔyɔɔdɩ Bibl yɔɔ tɔm faaa nɛ halɩ pakaɖɩnɩ cɛtɩm tɔm ndʋ coocinaa wɩlaɣ yɔ.

4. (a) Caama you kajalaɣ ñɩŋgʋ alɩwaatʋ taa, tɔm ndʋ Bibl Kpɛlɩkɩyaa kaatɩlɩ Babilooni Sɔsɔʋ yɔɔ? (b) Nɛ ɛbɛ pañaɣ pana nɛ pala?

⁴ Bibl Kpɛlɩkɩyaa nɩ pɩ-taa se paa peheyi pɔ-hɔŋ taa mba, pa-taabalaa nɛ po-cooci taa mba se patɩtasɩ wɛʋ po-cooci taa yɔ, pɩtɩmaɣ. Pɩɩwɛɛ ɖɔɖɔ se peyele nɛ ɛyaa kpeekpe tɩlɩ se Babilooni Sɔsɔʋ kɛ acɛyɛ tʋ. Mbʋ yebina nɛ kpaɣnɩ décembre 1917 nɛ piwolo 1918 lɛ, Bibl Kpɛlɩkɩyaa kudokiŋ pazɩ tayɩ traktɩ ŋgʋ payaɣ se “Babilooni Sɔsɔʋ tɔlaa” yɔ miiliyɔɔwaa 10. Nɛ traktɩ ŋgʋ, kikuli coocinaa cɛtɩm wɩlɩtʋ yɔɔ. Piyeba nɛ cooci ñʋndɩnaa taa wɩɩ siŋŋ, ɛlɛ Bibl Kpɛlɩkɩyaa wobi pa-tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ nɛ kpekpeka. Paatɛm pa-taa se ‘pañaŋ Ɛsɔ nɛ pɩkɩlɩ ɛyaa.’ (Tʋma 5:29) Ɛbɛ tɔm ndʋ tɩwɩlɩɣ-ɖʋ? Pɩwɩlɩɣ-ɖʋ se Krɩstʋ mba taasʋʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa Caama you kajalaɣ ñɩŋgʋ alɩwaatʋ taa, ɛlɛ paawɛɛ nɛ palɩɣ ɖɩ-taa kɩlʋʋ, nɛ pasɩɣnɩ lalaa ɖɔɖɔ se pala mbʋ.

5. Ɛbɛ wɩlɩɣ se ɖo-koobiya wobi tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ nɛ kpekpeka Caama you kajalaɣ ñɩŋgʋ alɩwaatʋ taa?

⁵ Pɩnzɩ nzɩ sɩɖɛwa yɔ sɩ-taa, ɖɩmaɣzaɣ se Yehowa taa kaawɩnɩ ɛ-samaɣ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ kataala tɔm susuu tʋmɩyɛ nɛ kpekpeka Caama you kajalaɣ ñɩŋgʋ alɩwaatʋ taa. Nɛ ɖɩmaɣzaɣ se pʋyɔɔ Yehowa yeba nɛ ɛ-samaɣ sʋʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa alɩwaatʋ pazɩ. Ɛlɛ koobiya mba paawɛ siɣsiɣ kpaɣnɩ pɩnaɣ 1914 nɛ piwolo 1918 yɔ, palɩzɩ aseɣɖe se Ɛsɔ samaɣ ñaɣ pana siŋŋ nɛ kowolo tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ nɛ kpekpeka. Tɔm sakɩyɛ wɩlɩɣ se pɔ-tɔm ndʋ tɩkɛ toovenim. Ɛzɩma ɖɩnɩ mbʋ pɩtalɩ Ɛsɔ samaɣ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa yɔ pɩ-taa camɩyɛ yɔ, pɩsɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩnɩɩ ɛzɩma paawoni Izrayɛɛlɩ piya yomiye taa Babilooni nɛ mbʋ pɩtalɩ Ɛsɔ samaɣ pʋwayɩ yɔ, pɩ-taa camɩyɛ.

6, 7. (a) Caama you kajalaɣ ñɩŋgʋ alɩwaatʋ taa, kala wena Bibl Kpɛlɩkɩyaa kaalʋbɩnaa? (b) Ha kɩɖaŋ weyi ɩwɩlɩɣ se Bibl Kpɛlɩkɩyaa kaawɛ kpekpeka tɔm susuu taa yɔ.

 ⁶ Toovenim taa lɛ, Bibl Kpɛlɩkɩyaa mba paawɛ Caama you kajalaɣ ñɩŋgʋ alɩwaatʋ taa yɔ (1914-1918), paasusi tɔm nɛ kpekpeka. Ɛlɛ pɩtaawɛɛ-wɛ kɛlɛʋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pakatɩ kala sakɩyɛ. Iyele nɛ ɖɩyɔɔdɩ kala naalɛ tɔm. Kajalaɣ lɛ, takayɩsɩ yɔɔ patɩŋaɣna nɛ posusuu tɔm nɛ pawɩlɩɣ ɛyaa toovenim tɔm, nɛ sɩ-taa nakɛyɛ lɛ takayaɣ ŋga payaɣ se Le mystère accompli yɔ. Ɛlɛ pɩtalɩ pɩnaɣ 1918 lɛ, kominawaa ɖʋ paɣtʋ se pataatasɩ takayaɣ ŋga labɩnʋʋ tʋmɩyɛ. Piyeba nɛ tɔm susuu la koobiya kaɖɛ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pataakpɛlɩkɩ ɛzɩma posusi tɔm nɛ Bibl ɖeke yɔ. Nabʋlɛ lɛ, kʋdɔŋ sɔsɔʋ ŋgʋ payaɣ se grippe espagnole yɔ, kɩlɩ pɩnaɣ 1918 taa. Ɛzɩma kʋdɔŋ ŋgʋ, kɩɖɛɣaɣ ɛyaa nɛ kɩkʋʋ-wɛ lɛɛ lɛɛ yɔ pʋyɔɔ lɛ, pɩɩwɛ koobiya kaɖɛ se posusi tɔm paa le. Ɛlɛ, paa Bibl Kpɛlɩkɩyaa kaakatɩ kala sakɩyɛ yɔ, pañaɣ pana nɛ pala tɔm susuu tʋmɩyɛ nɛ kpekpeka.

⁷ Ye ɖɩkpaɣ pɩnaɣ 1914 ɖeke taa yɔ, Bibl Kpɛlɩkɩyaa pazɩ mba paawɛɛ yɔ, pawɩlɩ ɛyaa mba Photo-Drame de la création yɔ, pɛcɛzɩ miiliyɔɔwaa nakʋ mbʋ yɔ. Photo-Drame de la création kɛdɩɣ ɛyaa wezuu caɣʋ tɔm kpaɣnɩ ɖooo kiɖe tɛɛ nɛ piwolo Yesu tɛ pɩnzɩ kudoku kewiyitu tɔɔʋ ɖɩdɛnɖɛ. Palabɩ-kʋ nɛ kɩlɛmɩŋ ndɩ ndɩ nɛ filimwaa mba pa-taa panɩɣ ɛyaa yɔɔdasɩ taŋ yɔ. Pɩɩkɛ mbʋ pɩlabɩ ɛyaa maamaaci pɩdɩɩfɛyɩ yɔ. Maɣzɩ nɛ ŋna, ɛyaa mba paacɔnɩ drama ŋgʋ pɩnaɣ 1914 taa yɔ, paaɖɔwa nɛ pakɩlɩ Kewiyaɣ tɔm susuyaa mba pɛwɛ sɔnɔ yɔ. Pɩtasɩ lɛ, pɩnaɣ 1916 taa, ɛyaa 809 393 wobi kediɣzisi Etaazuunii ɛjaɖɛ taa, nɛ pɩtalɩ pɩnaɣ 1918 lɛ ɛyaa mba, pohuu nɛ patalɩ 949 444. Pɩwɩlɩɣ se Bibl Kpɛlɩkɩyaa kaawɛ kpekpeka tɔm susuu taa pɩdɩɩfɛyɩ.

8. Ɛzɩma pɔcɔnɩ koobiya fezuu taa kɩcɛyɩm ɖeɖe Caama you kajalaɣ ñɩŋgʋ alɩwaatʋ taa?

⁸ Caama you kajalaɣ ñɩŋgʋ alɩwaatʋ taa, koobiya mba paaɖɛ nɔɔ yɔ, pañaɣ pana kpem nɛ paha Bibl Kpɛlɩkɩyaa tɩŋa fezuu taa tɔɔnaɣ nɛ pakpazɩ-wɛ ɖoŋ. Fezuu taa tɔɔnaɣ ŋga, kasɩnɩ koobiya  nɛ powolo tɔm susuu yɔɔ nɛ kpekpeka. Koobu Richard Barber kaasusi tɔm nɛ kpekpeka alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, ɛkɛdaa se: “Ðɩpɩzaa nɛ ɖɩna ɛgbɛyɛ yɔɔ cɔnɩyaa nʋmɔɖɔnaa nabɛyɛ nɛ ɖiheyi-wɛ se powoki nɛ pekilimiɣ koobiya yɔɔ. Ðɩpɩzaa ɖɔɖɔ nɛ ɖitiyini koobiya Feŋuu Tilimiye takayɩsɩ, pɩkpɛndɩnɩ koobiya mba paawɛ Kanadaa ɛjaɖɛ taa yɔ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ komina kaaɖɩɣ nʋmɔʋ peeɖe se pataalabɩnɩ-sɩ tʋmɩyɛ. Maawɛnɩ waɖɛ se mentiyini koobiya nabɛyɛ takayaɣ ŋga payaɣ se Le mystère accompli yɔ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ komina kaamʋ-kɛ pɔ-cɔlɔ. Koobu Rutherford heyi-ɖʋ se ɖɩñɔɔzɩ kigbeɣliŋ tɛtʋ ndɩ ndɩ ndʋ tɩwɛ Etaazuunii wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ hɔɔlʋʋ taa yɔ tɩ-taa, nɛ ɖitiyini samaɣ taa tɔm yɔɔdɩyaa nɛ pakpazɩ ɖoŋ koobiya mba paawɛ hɔɔlɩŋ ɛnɩ ɩ-taa yɔ.”

9. (a) Kpaɣnɩ pɩnaɣ 1914 nɛ piwolo pɩnaɣ 1919 lɛ, ɛbɛ yɔɔ pɩɩpɔzaa se Yehowa ɛñɔɔzɩ ɛ-ɛyaa nɛ ɛsɩɣzɩ-wɛ lɔŋ? (b) Paa pɩɩwɛɛ se Yehowa ɛñɔɔzɩ-wɛ yɔ, tɔm ndʋ pɩtɩmʋna se ɖɩmaɣzɩ?

⁹ Kpaɣnɩ pɩnaɣ 1914 nɛ piwolo pɩnaɣ 1919 lɛ, Bibl Kpɛlɩkɩyaa taanɩɩ Bibl taa tɔm tɩŋa taa camɩyɛ. Pataanɩɩ paɣtʋ ndʋ Yehowa ɖʋ ɛ-sɛyaa se poluzi pa-tɩ kominawaa tɛɛ yɔ, tɩ-taa camɩyɛ. (Roma 13:1) Pʋyɔɔ paɖʋwaɣ pɔ-nɔɔ you taa. Alɩwaatʋ ndʋ Etaazuunii ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ ɖʋ paɣtʋ se ɛyaa tɩŋa ɩtɩmɩ 30 mai 1918 nɛ laŋhɛzɩyɛ kɔɔ yɔ, Feŋuu Tilimiye seɣti Bibl Kpɛlɩkɩyaa se mba ɖɔɖɔ patɩmɩ. Koobiya nabɛyɛ ha liidiye se pɩpɩzɩ nɛ pɩsɩnɩ you labʋ, nɛ halɩ pa-taa nabɛyɛ kpaɣ malɩfanaa nɛ powolo you taa. Paa mbʋ yɔ, pɩtɩmʋna se ɖɩmaɣzɩ se Yehowa yeba nɛ ɛ-sɛyaa sʋʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pɩɩwɛɛ se ɛñɔɔzɩ-wɛ nɛ ɛsɩɣzɩ-wɛ lɔŋ. Ɛlɛ paatɛm pɩ-taa nɩʋ se pɩpɔzʋʋ se palɩɩ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ agbaa taa. Nɛ Caama you kajalaɣ ñɩŋgʋ alɩwaatʋ taa lɛ, pataatasɩ wɛʋ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ yomiye taa.—Kalɩ Luka 12:47, 48.

10. Ɛbɛ Bibl Kpɛlɩkɩyaa laba nɛ pɩwɩlɩ se pañaŋ paɣtʋ ndʋ Bibl ɖʋ wezuu yɔɔ yɔ?

¹⁰ Paa Bibl Kpɛlɩkɩyaa ɩtaatɩlɩ mbʋ ɖeyi ɖeyi pɩwɛɛ se pala nɛ pataaɖʋ pɔ-nɔɔ ɛjaɖɛ tɔm taa yɔ, paanawa se Bibl yɔɔdaa se ɖɩtaakʋ ɛyʋ. Mbʋ yebina nɛ paa koobiya nabɛyɛ kaakpaɣ malɩfanaa nɛ powolo you taa yɔ, pekizaa se paakʋʋ ɛyaa. Mba pekizaa se paakʋʋ ɛyaa yɔ, pɛɖɛzɩ-wɛ sɔɔjanaa ɛzɩdaa you taa se tɛtɛ Ɛsɔ yɔ paakʋ-wɛ.

11. Alɩwaatʋ ndʋ Bibl Kpɛlɩkɩyaa kizaa se paalakɩ you yɔ, ɛzɩma komina ñʋndɩnaa laba?

¹¹ Sataŋ taa taala leleŋ nɛ ɛzɩma koobiya kizaa se paalakɩ you yɔ. Pʋyɔɔ ɛtɩŋnɩ “azuluma paɣtʋ” yɔɔ se ɛnazɩ-wɛ. (Iza. 10:1) Etaazuunii sɔɔjanaa ñʋʋdʋ sɔsɔ weyi payaɣ se James Franklin Bell yɔ, eheyi koobu Joseph Rutherford nɛ koobu Van Amburgh se pañɩnaɣ ɖʋʋ paɣtʋ natʋyʋ se ye nɔɔyʋ ekizaa se ɛɛlakɩ you yɔ, pɩwɛɛ se pakʋ-ɩ. Toovenim taa lɛ, Bibl Kpɛlɩkɩyaa tɔm ɛñɩnaɣ yɔɔdʋʋ. Bell heyi koobu Rutherford nɛ pana se: “Patɩɖʋ paɣtʋ ndʋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ [Etaazuunii ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ] Wilson kizaa se pataaɖʋ-tʋ. Ɛlɛ ɖɩsɩm ɛzɩma ɖɩkaɣ labʋ nɛ ɖɩtɛ mɩ-tɔm yɔ, nɛ ɖɩɩkaɣ labʋ aleɣya.” 

12, 13. (a) Ɛbɛ yɔɔ komina kaaɖʋ paɣtʋ se pɔtɔ koobiya nabɛyɛ lutozo salaka pɩnzɩ sakɩyɛ? (b) Paa paatɔ koobiya mba salaka yɔ, pɔlɔ pe-siɣsiɣ wɛtʋ na? Lɩzɩ pɩ-taa.

¹² Komina nazɩ koobiya siŋŋ. Pakpa Watch Tower ɛgbɛyɛ lone taa caɣyaa koobu Rutherford, koobu Van  Amburgh nɛ koobiya lalaa loɖo. Alɩwaatʋ ndʋ pahʋwaɣ pɔ-tɔm yɔ, tɔm hʋyʋ yɔɔdaa se: “Ɛyaa panɛ pa-tʋmɩyɛ kɔŋnɩ kaɖɛ nɖɩ yɔ, ɖɩkɩlɩ mbʋ Caama sɔɔjanaa sakɩyɛ wɛɛkɩɣ yɔ . . . Pɩtɩsɩɩnɩ yem se pakaɖɩɣnɩ komina nɛ sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ, ɛlɛ pɔyɔɔdʋʋ ɖɔɖɔ tɔm kɩdɛkɛdɩtʋ coocinaa tɩŋa yɔɔ. Pɩwɛɛ se pɔhɔ pa-nɩŋgbaŋʋʋ nɛ kɩcɛ.” (La foi en marche [aŋglɛɛ taa], A. Macmillan, p. 99) Nɛ mbʋ ɖeyi ɖeyi palaba. Paɖʋ paɣtʋ se pɔtɔ koobiya mba po-lutozo salaka pɩnzɩ sakɩyɛ Géorgie tɛtʋ ndʋ payaɣ se Atlanta yɔ tɩ-taa, Etaazuunii ɛjaɖɛ taa. Ɛlɛ you tɛma lɛ peyebi-wɛ, nɛ ɛzɩma paaɖʋwa se panazɩɣ-wɛ yɔ pɩsɩɩ tɩnaɣ.

¹³ Halɩ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa koobiya mba paawɛ salaka taa yɔ, pɔñɔnɩ Bibl paɣtʋ kpam. Pama Etaazuunii ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ takayaɣ nakɛyɛ se ɛna pa-pʋtɔdɩyɛ. Pamawa se: “Kɩbaɣlʋ yɔɔdɩ Masɩ taa kpayɩ se ‘Taakʋ ɛyʋ.’ Nɛ ye Bibl Kpɛlɩkɩyʋ nɔɔyʋ ɛɛɖɔŋ paɣtʋ ndʋ tɩ-yɔɔ yɔ, ɛ-tɔm ɛɛkɛdɩɣnɩ Kɩbaɣlʋ nɛ halɩ pakaɣ-ɩ ɖezuu. Pʋyɔɔ Bibl Kpɛlɩkɩyaa ɛhʋyɛ ɛɛhaɣ-wɛ nʋmɔʋ se pala you nɛ palɩzɩ nɔɔyʋ wezuu.” Pɩnaɣ kaɣlaa se koobiya mba, paawɛ abalɩtʋ siŋŋ nɛ pataasɔɔlɩ se pɔlɔ pe-siɣsiɣ wɛtʋ.

14. Suwe Bibl yɔɔdɩ pɩnaɣ 1914 nɛ piwolo pɩnaɣ 1919 yɔɔ?

¹⁴ Malakiya 3:1-3 kɛdɩ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa Yehowa kaɣ ñɔɔzʋʋ patam numwaa yaa “Leevi pɩyalaa” yɔ, nɛ alɩwaatʋ ndʋ, tɩpaɣzɩ kpaɣnɩ pɩnaɣ 1914 nɛ piwolo 1919. (Kalɩ Malakiya 3:1-3.) Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, Yehowa weyi paya-ɩ se “Ñazɩyʋ” yɔ, ɛ nɛ Yesu weyi paya-ɩ se “ɛgbɛyɛ tiyiyu” yɔ, pɔkɔm fezuu taa templo taa se pekilimi mba palakɩ tʋmɩyɛ peeɖe yɔ pɔ-yɔɔ. Yehowa ñɔɔzɩ ɛ-samaɣ nɛ pɩtɛ lɛ, ɛtasɩ-kɛ ɖʋʋ tʋma kɩfana. Pɩtasɩ lɛ, pɩnaɣ 1919 taa Yesu lɩzɩ “yom siɣsiɣ tʋ nɛ lɔŋsɩnɖʋ” se ɛcalɩ Yehowa samaɣ fezuu taa. (Mat. 24:45, nwt) Kpaɣnɩ mbʋ lɛ, Yehowa sɛyaa tɩtasɩ wɛʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa. Yehowa labɩ-wɛ lootiye nɛ ɛsɩnɩ-wɛ se patɩlɩ-ɩ camɩyɛ nɛ pɩkɩlɩ, nɛ sɔɔlɩm mbʋ paawɛnɩ ɛ-yɔɔ yɔ pɩtasɩ paɣlʋʋ. Pɩtʋʋ fɛyɩ se paawɛnɩ ɛsɩmɩyɛ siŋŋ wazaɣ sɔsɔɔ ŋga kɔ-yɔɔ. ^[1]

15. Ɛzɩma ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩwɩlɩ se ɖa-taa wɛ leleŋ nɛ ɛzɩma Yehowa lɩzɩ-ɖʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa yɔ?

¹⁵ Pɩtʋʋ fɛyɩ se ɖa-taa wɛ leleŋ siŋŋ nɛ ɛzɩma Yehowa lɩzɩ-ɖʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa yɔ. Pana wena Sataŋ ñaɣ se eɖezi toovenim Ɛsɔ sɛtʋ yɔ, aɖʋ lɩm. Ɛlɛ pɩtɩpɔzɩ se ɖɩmʋ Ɛsɔ kʋjɔʋ yem yaa ɖɩsɔɔ tamaɣ ŋga kɔ-yɔɔ Yehowa lɩzɩ-ɖʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa yɔ. (2 Kɔr. 6:1) Halɩ nɛ sɔnɔ laŋa kɩbana tɩnaa sakɩyɛ wɛ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ agbaa taa nɛ pɩwɛɛ se ɖɩsɩnɩ-wɛ. Ye mbʋ, pɩwɛɛ se ɖɩmaɣzɩnɩ ɖo-koobiya mba pɛsɛ Yehowa siɣsiɣ pɩnzɩ mɩnʋʋ ŋgʋ kɩɖɛwa yɔ kɩ-taa yɔ, nɛ ɖɩñaɣ pana nɛ ɖɩsɩnɩ ɛyaa mba nɛ palɩɩ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ agbaa taa.