Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

Sisesimini nomkami uTabitha

IBHAYIBHELI LITJHUGULULA AMAPHILO

Bengikholelwa Ukuthi Akekho UZimu

Bengikholelwa Ukuthi Akekho UZimu
  • UNYAKA ABELETHWA NGAWO: 1974

  • INARHA ABELETHELWA KIYO: GERMAN DEMOCRATIC REPUBLIC

  • UMLANDO: BEKANGAKHOLWA BONA UZIMU UKHONA

UKUPHILA KWAMI KWANGAPHAMBILI

Ngabelethelwa edorojaneni iSaxony, ngesikhatheso belibizwa ngokuthi yiGerman Democratic Republic (GDR). Ngikhulele emndenini onethando, ababelethi bami bangifundisa imikghwa emihle. I-GDR bekuyindawo elawulwa maKomanisi yeke lokho bekwenza abantu abanengi bangabi nendaba nekolo. Nami bengikholelwa ukuthi uZimu akekho. Iinkolelo ezimbili ngizo ezabumba ukuphila kwami kusukela ngilisana bengaba neminyaka eli-18, ngikholelwa bona uZimu akekho ngibambelele nebuKomanisini.

Kubayini kimi ubuKomanisi bebuphuma phambili? Kungombana bekungithabisa ukuthi boke abantu bayalingana ngaphasi komthetho. Ukungezelela kilokho, bengikholelwa bona yoke ipahla yabiwe kuhle, ngombana lokho kuzokwenza bona kungabi nabantu abatlhaga khulu namkha abarege khulu. Ngazibandakanya nehlangano yabantu abatjha yobuKomanisi. Ngathi nangineminyaka eli-14 ngasebenza isikhathi eside emsebenzini wokuthatha amaphepha amadala siwagaye senze amatjha. Abantu bedorobheni le-Aue kwabathabisa khulu lokho, iimphathimandla zalapha zangipha unongorwana. Ngitjho nanyana bengisesemncani, kodwana ngahlangana nabosopolotiki be-GDR. Lokho kwangenza ngabona ukuthi nakumkhakha engiwungeneleko lo, ngiwo ngiwo, ngabona nengomuso lami lilihle.

Kuthe kusesenjalo, izinto zatjharagana. Ngo-1989 iBoda ebelihlukanisa iBerlin labhuruzwa nesiqhema samaKomanisi esisePumalanga ye-Europe naso sawa. Akhenge kuphelele lapho. Ngafumana ukuthi abantu bebangakaphathwa kuhle e-GDR. Ngokwesibonelo, abantu ebebangasekeli ubuKomanisi bebaphathwa ngokuhlukileko. Bekwenzeka njani lokho? Angithi thina bantu ebesisekela ubuKomanisi besikholelwa ukuthi woke umuntu uyalingana ngaphasi komthetho. Inga-kghani ubuKomanisi besekumane kukuzikhohlisa? Lokho kwangitshwenya khulu.

Ngatjhugulukela ekuthandeni umvumo nezobukghwari. Mina ngafunda esikolweni esifundisa umvumo, ngafuna ukuthi nami ngathana ngingaya eyunivesithi yomvumo, bengifuna ukuthuthukisa ibizelo lezomvumo. Ngakhamba ngalibala ngemikghwa emihle ebengifundiswe yona ekhaya. Ebesele nginendaba nakho khulu kuzithabisa, nobubhayi. Kodwana eqinisweni ibizelo lomvumo, zobukghwari nezokuzithabisa akhenge kuqede ukutshwenyeka kwami. Ngitjho neenthombe ebengizidweba bezitjengisa indlela ebengitshwenyeke ngayo. Ingomuso belingiphathele ini? Ihloso yepilo yona bekuyini?

Kwathi sele ngifumene iimpendulo zemibuzo ebenginayo, zangirara tle! Ngelinye ilanga ebusuku esikolweni, besihleli nabantwana ebengifunda nabo sicoca ngengomuso. UMandy * ebesifunda naye, bekanguFakazi kaJehova. Mhlokho wangilayela endleleni ekungiyo. Wathi, “Andreas, nawufuna iimpendulo ngengomuso kufuze ufunde iBhayibheli.”

Akutjhokokhu bengingakukholwa kuhle kodwana ngapha bengifuna ukwazi, yeke ngaqunta ukufunda iBhayibheli. UMandy wathi ngifunde kuDanyela isahluko 2, kwangirara khulu engakufunda lapho. Isiphorofidwesi besihlathulula ngokudlhegana kwemibuso, imiphumela yakhona besizoyibona khulu esikhathini esiphila kiswesi. UMandy wabuye wangitjhengisa nesinye isiphorofido esithinta ingomuso lethu. Kiso ngafumana iimpendulo zemibuzwami. Kwanjesi umbuzo bewukukuthi, ngubani otlole iimphorofidwezi nokuthi ngubani owazi ngengomuso kangaka? Kungenzeka na ukuthi vele uZimu ukhona?

INDLELA IBHAYIBHELI ELATJHUGULULA NGAYO UKUPHILA KWAMI

UMandy wangihlanganisa noHorst no-Angelika abatjhadikazi ababoFakazi abangisiza bona ngizwisise iliZwi lakaZimu ngcono. Ngalemuka ukuthi aboFakazi bakaJehova ngibo kwaphela abalisebenzisa khulu ibizo lakaZimu. (IRhubo 83:19; [83:18 NW] Matewu 6:9) Ngafunda ukuthi uJehova uZimu unikela abantu ithemba lokuphila phakade ephasini eliyipharadesi. IRhubo 37:9 lithi: “Abarhuluphela [“kuJehova,” NW] bazakuzuza inarha.” Ngakuzwa kunengqondo ukuthi ithembeli livulekele woke umuntu osebenza ngamandla bona aphile ngeenkambiso zakaZimu njengombana kuhlathululwa eBhayibhelini.

Bekubudisi ukuthi ngitjhugulule indlela ebengiphila ngayo ivumelane neBhayibheli. Ukuba mvumi ophumelelako kwangenza ngazikhakhazisa yeke bekutlhogeka ngifunde kukuzithoba. Ukungezelela kilokho bekubudisi ukuthi ngilise ipilo embi ebesele ngiyiphila. Kuyangithabisa kwamambala ukwazi kuthi uJehova uyabekezela, uyazwela nokuthi uyabazwisisa labo abalinga ngawo woke amandlabo ukuthi baphile ngokuvumelana neemfundiso zeBhayibheli.

UbuKomanisi bangibumba kusukela ngisesemncani bengaba neminyaka eli-18, bese kuthi iBhayibheli langibumba belangakha begodu lisangakha bekube namhlanjesi. Engakufundako kwaqeda ukutshwenyeka kwami ngengomuso bekwangipha ihloso yokuphila. Ngo-1993 ngabhajadiswa ngaba nguFakazi kaJehova, ngo-2000 ngatjhada noTabitha udade okhutheleko. Sisebenzisa isikhathi esinengi ngendlela esingakghona ngayo bona sisize bantu bazi iBhayibheli. Abantu abanengi esihlangana nabo, baqalana nobujamo nami engikhe ngaqalana nabo, abanye ipilwabo yabunjwa buKomanisi bese kuthi abanye ipilwabo ibunjwe kungakholelwa kuZimu. Kuyangithabisa ukuthi ngifumane ithuba lokubahlathululela ukuthi bangamazi njani uJehova.

INDELA ENGIZUZE NGAYO

Ababelethi bami akhenge kubaphathe kuhle ukuthi ngibe nguFakazi. Kodwana kusukela lokho babona imiphumela emihle yokuthi ngibe nguFakazi. Okuthabisako kukuthi nabo sikhuluma nje sebafunda iBhayibheli begodu baya nemihlanganweni yaboFakazi bakaJehova.

SinoTabitha sithabile emtjhadwenethu ngebanga lokuthi sisebenzisa iinluleko ezimalungana nomtjhado ezifumaneka eBhayibhelini. Ngokwesibonelo, ukulalela isibonelo sokuthembeka emtjhadweni kusenza sihlale sitjhidelene.—Hebheru 13:4.

Okwanje angisatshwenyeki. Ngililunga lomndeni waboFakazi abasephasini loke, begodu ukuthula esinakho kuyasithabisa. Emndeninethu lo, siphatha woke umuntu ngendlela efanako. Kusukela kade lokho bekuyinto engiyikholelwako nebengifuna ukuyiphilela.

^ isig. 12 Amabizo atjhentjhiwe.