Ir al contenido

Ir al índice

¿Imaynataj Jesús kanman karqa?

¿Imaynataj Jesús kanman karqa?

Mana ima fotopis Jesusmanta kanchu. Payqa ni jaykʼaj fotosta orqhochikorqachu. Jinapis watas pasasqanman jina runasqa Jesusta dibujanku.

Chay runasmanta ni mayqen yachankuchu Jesús imaynachus kasqanta. Astawanpis paykunaqa ñaupa tiempomanta runaspa kausayninkuman jinalla, creenciasninkuman jinalla chayri runaspa yuyasqankuman jinalla dibujanku. Chay dibujoswantaj runasqa Jesusmanta, yachachiykunasninmanta ima pantasqata yuyankuman.

Wakin runasqa Jesusta dibujarqanku pisi kallpayojta, llakisqata, jatuchaj chujchasniyojta, pisi barbayojta chayri pisi sunkhayojta. Wakin dibujospeqa rikhurin umanpi khiskamanta ruwasqa pilluyoj, wakinpitaj mana chimpaykunapaj runa jina. ¿Chay dibujosta imaynachus Jesús kasqanman jinapunichu dibujanku? ¿Imaynatá chayta yachasunman? Chaypajqa Bibliamanta ashkha versiculosta leerisunman, chaytaj yanapawasun imaynapunichus Jesús kasqanta yachanapaj.

“UJ CUERPOTA WAKICHIPUWARQANKI”

Chayta Jesusqa ichapis uj mañakuynejta bautizakushaspa nerqa (Hebreos 10:5; Mateo 3:13-17). ¿Imayna cuerpotataj Dios wakichiporqa? Kinsa chunka watas ñaupajta jina, ángel Gabriel Mariaman nerqa: “Qanqa onqoj rikhurispa uj qhari wawata nacechikunki, [...] chay nacej wawaqa Diospaj tʼaqasqa kanqa, Diospa Wawantaj sutichasqa kanqa”, nispa (Lucas 1:31, 35). Jesusqa Adán jina mana pantaj runa karqa, jinapis Adanqa juchallikorqa (Lucas 3:38; 1 Corintios 15:45). Chantapis Jesusqa sumaj cuerpoyojchá karqa, ichá judía maman Mariaman rijchʼakorqa.

Jesusqa tukuy judíos jina barbayoj karqa, chay tiempopitaj barbayoj runasqa respetasqa kaj kanku, chayraykutaj barbankuta llimphituta, sumaj kʼutusqatataj japʼej kanku. Jesuspis barbanta llimphituta japʼej, chujchanpis llimphitu, sumaj peinasqetataj karqa. Chay tiempopeqa nazareoslla chujchasninkuta mana kʼutukojchu kanku, chaykunamanta ujnintaj Sansón karqa (Números 6:5; Jueces 13:5).

Jesusqa kallpayoj karqa, imaraykuchus uj tiempota carpintero karqa. Chay tiempopeqa mana kay tiempopi jina herramientas kajchu (Marcos 6:3). Diosmanta willayta qallarishaspataj ni pejpa yanapaynillanwan templomanta qharqomorqa tukuy qhatojkunata “ovejasninkutawan, wakasninkutawan khuska, cambiajkunaj qolqesninkutapis pampaman qhallarparqa, mesasninkutapis tijrarparqa” (Juan 2:14-17). Chayta ruwaspaqa kallpayoj kasqanta rikucherqa. Payqa tatan wakichipusqan cuerpowan tatanpa nisqanta juntʼarqa. Nerqataj: “Waj llajtaspipis Diospa Gobiernonmanta sumaj willaykunata willamunallaytaj tiyan, chaypajmin Diosqa kachamuwan”, nispa (Lucas 4:43). Tukuy Palestinapi chakipi rispa Diosmanta willananpajqa kallpayoj kanan karqa.

“NOQAMAN JAMUYCHEJ [...], NOQATAJ SAMARICHISQAYKICHEJ”

Jesús munakuyniyoj, kʼachataj kasqanrayku, jamuychej nejtin llakisqa kajkunaqa payman qayllaykoj kanku (Mateo 11:28-30). Ajina kʼacha kasqanrayku paymanta yachakuyta munajkunaqa astawan qayllaykuyta munaj kanku. Jinallataj jovenespis qayllaykuyta munaj kanku. Chayraykuchá Biblia nin: “Jesusqa wawasta marqʼarikorqa”, nispa (Marcos 10:13-16).

Jesús niraj wañupushaspa ñakʼarejtinpis, kusisqallapuni kaj. Uj kutipis Caná ranchopi casamiento kashajtin, runas astawan kusirikunankupaj yakuta sumaj vinoman tukucherqa (Juan 2:1-11). Waj kutispitaj runasman yachacherqa ni jaykʼaj qonqanankupaj jina (Mateo 9:9-13; Juan 12:1-8).

Jesusqa tukuyman predicarqa wiñaypaj kausakuyta atinankupaj (Juan 11:25, 26; 17:3). Qanchis chunka yachachisqasnin imaynachus predicacionpi risqanta nejtinkutaj mayta kusikorqa. Nerqataj: “Kusikuychej cielopi sutiykichej qhelqasqa kasqanmanta”, nispa (Lucas 10:20, 21).

QANKUNARÍ AMA AJINA KAYCHEJCHU

Jesuspa tiemponpi religionta kamachejkunaqa allinpaj qhawachikuyta munaspa, atiyniyoj kasqankuta rikuchiyta munaspa tukuy imata ruwaj kanku (Números 15:37-40; Mateo 23:5-7). Jesustaj apostolesninman nerqa mana patrones jina kanankuta, nitaj runasta munayninkuman jina kamachinankuta (Lucas 22:25, 26). Chantá nillarqataj: “Allinta qhawakuychej leymanta yachachejkunamanta. Paykunaqa qhoysu ropasniyoj puriykachanku, mercado plazaspipis napaykuchikuyta munanku”, nispa (Marcos 12:38).

Jesusqa mana religionta kamachejkuna jinachu karqa, wakin kutis mana reparayta atejchu kanku pichus pay kasqanta (Juan 7:10, 11). Payqa 11 apostolesnin jinalla karqa. Uj kutipipis Judasqa Jesusta muchʼaykorqa runas mayqenchus Jesús kasqanta yachaspa presota jina japʼinankupaj (Marcos 14:44, 45).

Jesusmanta mana tukuy imatapunichu yachaspapis, Jesusqa mana dibujospi rikhurin jinachu. Jinapis Jesús imaynapunichus kasqanta yachanamantaqa, aswan sumaj yachakunanchej imatachus kay tiempopi pay ruwashasqanta.

“UJ CHHIKANMANTAWAN KAY MUNDOMANTA RUNASQA MANAÑA RIKUWANQANKUCHU”

Jesusqa chayta nerqa wañupunanpaj uj chʼisi faltashajtin (Juan 14:19). Payqa wañuporqa ashkha runasta kacharichinanpaj (Mateo 20:28). Wañupusqanmanta kinsa pʼunchayninman Diosqa “mana rikukoj” cuerpopi kausaricherqa, “saqerqataj runas”, wakin yachachisqasninpis rikunankuta (1 Pedro 3:18; Hechos 10:40). Chayraykutaj ni qaylla amigosninpis rejsiyta aterqankuchu. María Magdalenapis uj jardinero kasqanta nerqa, iskay yachachisqasnintaj waj llajtayoj runa kasqanta yuyarqanku Emaús nisqa ranchoman rishajtinku (Lucas 24:13-18; Juan 20:1, 14, 15).

Jesús kay tiempopi, ¿imaynataj kashanman? Wañupusqanmanta 60 watasninman jina, apóstol Juan ashkha kutispi mosqoypi jina Jesusta rikorqa. Juanqa mana cruzpi ñakʼarishaj runata jinachu rikorqa, manaqa reyespa Reyninta jina, señorespa Señorninkuta jinataj. Tumpamantawan payqa Diospa enemigosninta chinkachenqa. Kasukoj runaspajtaj wiñaypaj bendicionesta apamonqa (Apocalipsis 19:16; 21:3, 4).