Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

“Jehová Diosar confiyam, kunatï walïki uk lurarakim”

“Jehová Diosar confiyam, kunatï walïki uk lurarakim”

‘Jehová Diosar confiyam, kunatï walïki uk lurarakim, [...] cheqaparjam jakarakim’ (SAL. 37:3, NM).

133, 63 QʼOCHUNAKA

1. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj lurawayistu?

JEHOVÁ DIOSAJJA, jaqenakarojj amuytʼasir lurawayistu, ukaw jan walinak askichañatakisa, jutïrin kunsa lurañäni uk amuytʼasiñatakis yanaptʼistu (Pro. 2:11, NM). Diosarakiw kunanaktï lurañ amtktan ukanak phoqañatakejj yanaptʼistu, ukhamat kunatï askïki ukanak lurañataki (Fili. 2:13). Ukatjja, kunatï walïki jan walïkaraki ukanak amuyañatakejja, conciencianwa lurawayistu. Ukaw jan walinak jan lurañatakisa, jan wali luräwinakasat amuyasiñatakis yanaptʼistu (Rom. 2:15).

2. ¿Kun lurañassa Jehová Diosajj muni?

2 Jehová Diosajj wal munasistu, ukatwa concienciani, amuytʼasiri lurawayistu. Jiwasatï sum amuytʼasiñäni, concienciasarus istʼañäni ukhajja, kusisitaw jakasiñäni. Amuytʼañataki, Hebreo Arut Qollan Qellqatanakajj akham siwa: “Suma amuytʼampi kuna amtäwinaka wakichatasa sumakiwa phoqhasi”, “kuna lurañatejj jumataki utjkani ukjja chʼamamarjam luram” sasa (Pro. 21:5; Ecl. 9:10). Griego Arut Qollan Qellqatanakajj akham sarakiwa: “Sapa kuti aski lurañajj utjchi ukkhajja, taqeniruw aski lurañäni”, “sapa maynis kunjämtejj Diosat chʼam katoqkejj ukhama maynirojj sirvpan” sasa (Gál. 6:10; 1 Ped. 4:10). Kunjamtï uñjktanjja, kunatï jiwasarusa, mayninakarus yanaptʼkaspa ukanak lurañaswa Jehová Diosajj muni.

3. ¿Kunanaksa jan lurirjamäktan?

3 Jaqenakajj pantjasirïtanwa, janiw jiwañsa ni juchsa chhaqtayksnati, uk Jehová Diosajj sum yati (1 Rey. 8:46). Janirakiw mayninakarus munañasarjam apnaqksnati, ¿kunatsa? Sapa mayniw kunsa lurani uk amtaspa, ukham luratätanwa Wali experienciani, yatiñani ukhamäkchiñänisa, janipuniw Jehová Diosjamäkañäniti (Isa. 55:9).

Jan walinakan uñjasisajja, “Jehová Diosar confiyam, kunatï walïki uk lurarakim”.

4. ¿Kunsa aka yatichäwin yatjjatañäni?

4 Taqe kunansa Jehová Diosampiw yanaptʼayasiñasa, kuntï jan lurirjamäkta uk phoqañatakejja, Jehová Diosaw yanaptʼitani sasaw confiyañasa. Ukampis janiw ukaruk jaytañasäkiti, jan ukasti kunjamsa jan walinak askichsna, kunsa mayninakar yanaptʼañatakejj lursna uk amuytʼañasawa (Salmo 37:3 liytʼañataki). * Ukatakejj Diosaruw ‘confiyañasa, kunatï walïki ukwa lurañasa, cheqaparjamaw jakañasaraki’. Ukarjam sarnaqañatakejj Diosar confiyiri Noé, David ukhamarak Diosan mayni servirinakapat yatjjatañäni. Jupanakajja, kunsa jan lurirjamäpki ukhamarak kunsa lurirjamäpjje uk sum amuyasipjjäna, ukatsti ukarjamaw kunsa lurapjjani uk amtapjjäna.

JAN WALI LURIR JAQENAK TAYPINWA JAKÄNA

5. ¿Kunjam jaqenak taypinsa Noé chachajj jakäna?

5 Noé chachajj jakkäna uka tiemponjja, “oraqejj ñanqha lurañampi”, qʼañu lurañanakampi phoqhantatänwa (Gén. 6:4, 9-13). Taqe ukanak tukjatäñap Noejj yatïnwa. Ukhamäkchïnsa, mayninakar jan walinak lurir uñjasajj chuym wal usuyasïna. Janis uka jan walinak chhaqtayirjamäkchïnjja, kuntï lurirjamäkäna uk lurañatakiw chʼamachasïna.

Jaqenakajj janiw awisajj istʼañ munapkistuti (6-9 tʼaqanak uñjjattʼäta).

6, 7. 1) ¿Kunsa Noé chachajj jan lurirjamäkäna? 2) ¿Kunjam tiemponsa jiwasajj jaktanjja?

6 ¿Kunas Noé chachatakejj chʼamakïna? Noé chachajj taqe chuymaw Uma Juiciot yatiyäna, jaqenakajj janis istʼapkchïnjja, ‘istʼapjjañamapuniwa’ sasin janiw siskänti. Janirakiw Uma Juicio jankʼaki puriniñapatakejj kunsa lurirjamäkänti. Antisas Jehová Diosaruw Noejj confiyäna, Jupaw taqe jan walinak tiempopar tukjani sasaw säna (Gén. 6:17).

7 Jichhürunakanjja jan wali tiemponwa jakaraktanjja, ukampis Jehová Diosajj niyaw jan walinak tukjani (1 Juan 2:17). Uka uru puriniñapkamajja, ‘Diosan Reinopat’ yatiyaskakiñäniwa. Ukampis ‘aka suma yatiyäwinak istʼañamapuniwa’ sasin janiw jaqenakar sisktanti. Ukhamarusa, janiw ‘jachʼa tʼaqhesiñ’ tiempo munañasarjam puriyksnati (Mat. 24:14, 21). Noé chachjamaw Jehová Diosar confiyañasa, Jupaw jan walinak horasaparu tukjani (Sal. 37:10, 11). Cheqas Jehová Diosajja janiw jan walinak utjañap munkiti, ukhamajj niyaw jan mayampitak chhaqtayjjani (Hab. 2:3).

8. ¿Kunsa Noejj luräna? (7 janankir dibujo uñjjattʼam).

8 ¿Kunsa Noé chachajj luräna? Kuntï jan lurirjamäkäna ukar chuyma uchañat sipansa, kuntï lurirjamäkäna ukwa luräna. Jupajja Diosaw Uma Juicio apanini sasaw jaqenakar yatiyäna (2 Ped. 2:5). Ukham yatiyañajja Diosat jan jitheqtañatakiw Noé chachar yanaptʼäna. Maysa toqetjja, Jehová Diosan arupar istʼasaw mä arca lurarakïna (Hebreos 11:7 liytʼañataki).

9. ¿Kunsa Noé chachat yateqsna?

9 Jichhürunakanjja, Noé chachjamaw “Tatitun luräwipanjja” yanaptʼasktanjja (1 Cor. 15:58). Yaqhepajj Tantachasiñ Utanaka, Jachʼa Tantachasiñ Utanak lurañana, ukhamarak ukanak askichañanwa yanaptʼapjje. Jachʼa tantachäwinakansa, sucursalansa, yaqha arur jaqokipaski uka utanakansa yanaptʼapjjarakiwa. Ukampis ukanakat sipansa, Diosan Reinopat yatiyañaruw uchastanjja, ukaw Diosar jukʼamp confiyañatak yanaptʼistu. Mä kullakajj akham siwa: “Jutïrin kunja suma jakasiñas utjani uk jaqenakajj janiw yatipkiti, wiñayas jan walinakajj utjkaspa ukhamwa amuyapjje, ukaw yatiyktan ukhajj amuyasi” sasa. Ukampis jiwasajj mä suma suytʼäwinïtanwa, uka suytʼäwisat yatiyañaw Jehová Diosan arunakapar jukʼamp confiyañataki ukhamarak wiñay jakañar apir thakit jan jitheqtañatak yanaptʼistu (1 Cor. 9:24).

DIOS NAYRAQATAN JAN WAL LURÄNA

10. ¿Kuna jan walirus Davidajj purtʼasïna?

10 Taqe chuyma serviri David reyejja, Jehová Diosarojj wal munasïna (Hech. 13:22). Ukampis Betsabé (Bat-seba) warmimpiw qʼañu jucha lurañar purtʼasïna. Ukham jan wal lurasajja, Betsabé warmin Urías chachaparuw mä nuwasïwin jiwayayañ amtäna. Ukatwa kunjamsa jiwayapjjañapäna uk mä carta qellqasin Joab chachar aptʼayäna, uka cartsti pachpa Urías chachampiw apayarakïna, ukham lurasaw juchap imtʼañ munäna (2 Sam. 11:1-21). Qhepatjja, Davidan jan wali luratanakapajj yatisjjänwa (Mar. 4:22). ¿Kunsa Davidajj ukhamïpan lurpachäna?

Nayra pantjasitanakasat amtasiñaw utjaspa (11-14 tʼaqanak uñjjattʼäta).

11, 12. 1) ¿Kunsa Davidajj jan chhaqtayirjamäkäna? 2) Taqe chuyma arrepentisiñäni ukhajja, ¿kunsa Jehová Diosajj lurani?

11 ¿Kunas Davidatakejj chʼamakïna? Jan wali luratap janiw chhaqtayirjamäkänti. Ukham luratapat jiwañkamaw jan walinakan tʼaqhesïna (2 Sam. 12:10-12, 14). Davidajj jukʼampiw Diosar confiyañapäna. ‘Taqe chuymatï arrepentisëjja, Jehová Diosajj perdonitaniwa, jan walinak aguantañatakis yanaptʼarakitaniwa’ sasaw confiyañapäna.

12 Pantjasir jaqenakjamajj pantjasikipuniñäniwa. Yaqhep jan wali luratanakasajja, mayni pantjasitanakasat sipansa jukʼamp jan walïspawa. Awisajj ukanak janiw chhaqtayañ puedkañäniti. Jan wali luratasatsa jiwañkamaw tʼaqhesiraksna (Gál. 6:7). Jiwasas juchar purtʼasiñatak juchanïkstanjja, taqe chuymatï arrepentisiñänejja Jehová Diosajj perdonistaniwa, aguantañatakis yanaptʼarakistaniwa, ukaruw taqe chuyma confiytanjja (Isaías 1:18, 19; Hechos 3:19 liytʼañataki).

13. Jehová Diosampi wasitat sum apasiñatakejja, ¿kunsa Davidajj luräna?

13 ¿Kunsa Davidajj luräna? Davidajj janiw Jehová Diosampi sum apasitap aptʼasiñ munkänti, ukatwa Jupampi yanaptʼayasïna. Sañäni, Jehová Diosajj Natán profeta toqew cheqañchäna, uk taqe chuymaw Davidajj katoqasïna (2 Sam. 12:13). Ukatjja, Jehová Diosaruw mayisirakïna, wasitat Jupampi sum apasiñ munatap uñachtʼayañatakejja, taqe juchanakapwa arsusïna (Sal. 51:1-17). Aynachtʼañat sipansa, juchar purtʼasisajj kuna jan walinsa maynejj uñjasispa ukwa Davidajj yateqäna. Janiw mayampis uka pachpa juchar purtʼasjjänti. Mä qawqha maranak qhepat Davidajj jiwjjänwa. Jucharus purtʼasiwaykchejja, janis kuna jan walsa lurkaspa ukhamwa Diosajj jupat amti (Heb. 11:32-34).

14. ¿Kunsa Davidat yateqsna?

14 ¿Kunsa Davidat yateqsna? Juchar purtʼasiñäni ukhajja, taqe chuymaw arrepentisiñasa, ukatjja uka juchanak Jehová Diosar yatiyasinjja, ‘perdonita’ sasinwa mayisiñasa (1 Juan 1:9). Jilïr irpirinakampis yanaptʼayasiraksnawa, jupanakaw Jehová Diosampi wasitat sum apasiñatakejj yanaptʼapjjestaspa (Santiago 5:14-16 liytʼañataki). Jehová Diosampi yanaptʼayasisajja, Jupajj perdonitaniwa sasin confiyataswa uñachtʼaytanjja. Ukhamajj janiw mayampis pachpa juchar purtʼasiñasäkiti, antisas Jehová Diosar confiyasaw serviskakiñasa (Heb. 12:12, 13).

DIOSAN MAYNI SERVIRINAKAPAJJ YAQHA JAN WALINAKANWA UÑJASIPJJARAKÏNA

Usuntataw jikjjatassna (15 tʼaqa uñjjattʼäta).

15. ¿Kunsa Ana warmit yateqassna?

15 Bibliajj yaqha chachanakata, warminakatwa parlaraki, jupanakajj kuntï lurirjamäpkäna ukwa Diosar confiyas lurapjjäna. Amuytʼañataki, Ana warmejj janiw wawanïrjamäkänti, janiw jupajj uk askichañ puedkänti. Ukatwa Jehová Diosaw yanaptʼitani sasin confiyäna. Anajj jan qheparasaw tabernaculor sarirïna, ukanwa kunja llakitas jikjjatasïna uk Diosar yatiyäna (1 Sam. 1:9-11). Ukajj wali yateqaskayawa. Jiwasajj ukhamarakiw usutäsina jan ukajj yaqha jan walinak jan askichirjamäsin Jehová Diosar yatiyañasa, Jupajj yanaptʼistaniwa (1 Ped. 5:6, 7). Ukhamarusa, Diosan yanaptʼap katoqañatakejja tantachäwinakarusa, yaqha ukhamanakarus sarañasapuniwa (Heb. 10:24, 25).

Wawanakasaw Diosat jitheqtapjjaspa (16 tʼaqa uñjjattʼäta).

16. ¿Kunsa awk taykanakajj Samuelot yateqapjjaspa?

16 Yaqhep familianakanjja, wawanakajj Jehová Diosatwa jitheqtawayapjje, ¿kunsa ukhaman uñjasisajj Diosat jan jitheqtiri awk taykanakajj lurapjjaspa? Samuel profetat parltʼañäni, jupajj janiw munkir jan munkirejj yoqanakapar Diosar serviykänti (1 Sam. 8:1-3). Jan ukasti Jehová Diosaruw uk jaytäna. Samuelojj janiw Jehová Diosat jitheqtkänti, kunatï Diosatakejj askïki uk lurañatakiw chʼamachasïna (Pro. 27:11). Jichhürunakanjja, Samueljamarakiw walja awk taykanakajj jikjjatasipjje. Ukhaman uñjasisajja, herencia tukuntir waynat Jesusajj parlkäna uka arunakwa amtapjje. Uka uñachtʼäwinjja, awkejj arrepentisir yoqaparojj wasitampiw katoqäna, ukhamarakiw Jehová Diosajj arrepentisirinakar katoqaspa (Luc. 15:20). Wawanakapan kuttʼaniñap suykasajja, awk taykanakajj janiw Jehová Diosat jitheqtapjjañapäkiti, ukaw wawanakaparojj Diosan markapar kuttʼanipjjañapatak yanaptʼaspa.

Pisin jakasiñaw utjaspa (17 tʼaqa uñjjattʼäta).

17. ¿Kunsa viuda warmit yateqassna?

17 Pisin jakasiri viuda warmit jichhajj parltʼarakiñäni, jupajj Jesusan tiempopanwa jakäna (Lucas 21:1-4 liytʼañataki). Uka viudajja, templon jan walinak lurir uñjasajj janiw askichirjamäkänti. Janirakiw pisinkañapsa chhaqtayirjamäkänti (Mat. 21:12, 13). Ukampis Jehová Diosar confiyasajja, cheqa yupaychäwiruw yanaptʼäna. ‘Pä jiskʼa qollqwa’ ofrenda cajar uchäna. Pobrëkchïnsa, kunatï jakañapatak utjkän ukwa churäna. Jehová Diosarutï nayraru uchäjja, Jupaw kunatï jakañatak wakiski uk churitani sasaw confiyäna. Jiwasatï viuda warmjam Diosan Reinopa nayraru uchañänejja, kunatï wakiski uk Jehová Diosajj churistaniwa (Mat. 6:33).

18. ¿Kunsa mä jilatajj luräna?

18 Walja jilat kullakanakajja, janiw kuntï jan lurirjamäpki ukat llakisipkiti, jan ukasti Jehová Diosar confiyasaw kuntï lurirjamäpki uk lurapjje. Malcolm jilatat parltʼañäni, jupajj 2015 marakamaw Jehová Diosat jan jitheqtasa serviwayi. Walja maranak Diosar servisajja, kunaymaninakanwa esposapampejj uñjasiwayapjje. Jilatajj siwa: “Kunanakas pasistani uk janiw yatksnati ukat kunayman jan walinakas utjarakispawa, ukampis Jehová Diosajj Jupar confiyirinakar bendiciwa” sasa. Ukatsti saskakiwa: “Diosar serviñan jan aynachtʼañatakejj Juparuw yanap mayiñasa. Kuntï lurirjamäktan ukaruw chuym uchañasa, janiw kuntï jan lurirjamäktan ukarojja” sasa.  *

19. 1) ¿Kunatsa 2017 maratak Bibliat apstʼat qellqatajj wali wakiskirejja? 2) ¿Kunjamsa uka jiskʼa tʼaqarjam sarnaqañatak chʼamachasïta?

19 Akapachajj jukʼamp jan waliruw saraski, akat maranakarojj jukʼamp jan walinakaw jiljjattani (2 Tim. 3:1, 13). Ukampis janiw jan walinakampejj aynachtʼañasäkiti, jan ukasti Diosar jukʼamp confiyañatakiw chʼamachasiñasa. Kuntï lurirjamäktan ukwa lurañasaraki. Ukatakiw 2017 maratak Bibliat apstʼat qellqatajj wal yanaptʼistani, Salmo 37:3 qellqatat apstʼatawa, ukansti siwa: “Jehová Diosar confiyam, kunatï walïki uk lurarakim” sasa.

2017 maratak Bibliat apstʼat qellqata: “Jehová Diosar confiyam, kunatï walïki uk lurarakim” (Salmo 37:3, NM).

^ tʼaqa 4 Salmo 37:3 (NM): ‘Jehová Diosar confiyam, kunatï walïki uk lurarakim, oraqen jakasim, cheqaparjam jakarakim’.