Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

‘Likih Siohwa, oh Wiahda Tiahk Mwahu’

‘Likih Siohwa, oh Wiahda Tiahk Mwahu’

“Likih KAUN-O, oh wiahda tiahk mwahu, . . . oh sohte perki mehkot [“kasalehda lelepek,” NW].”​—MEL. 37:3.

KOUL KAN: 49, 18

1. Soangen koahiek kaselel dah kan me Siohwa ketin kapikada aramas en ahneki?

 SIOHWA ketin kapikada kitail en ahneki koahiek kaselel kan. E ketikihong kitail koahiek en madamadau me kin sewese kitail en apwalihala kahpwal kan oh wiahda atail koasoandi kan ong ahnsou kohkohdo. (Lep. Pad. 2:11) E ketikihong kitail kehl pwe kitail en kak wia dahme kitail koasoanehdier oh lel atail mehn akadei kan. (Pil. 2:13) E pil ketikihong kitail kadeikpen loalatail, me iei koahiek en ese dahme pwung oh sapwung. Kadeikpen loalatail kin sewese kitail en soikala wiewiahn dihp oh pil kapwungala atail sapwung kan.​—Rom 2:15.

2. Ia duwen Siohwa eh ketin kasik kitail en doadoahngki atail koahiek kan?

2 Siohwa kin ketin kasik me kitail en doadoahngki atail koahiek kan ni ahl mwahu. Dahme kahrehda? Pwehki e ketin poakohng kitail oh mwahngih me kitail pahn peren ni atail doadoahngki kisakis pwukat me e ketikihong kitail. Karasepe, kitail kin wadek nan Palien Paipel ni Lokaiahn Ipru: “Wiahda omw koasoandi ni keneinei, ke ahpw pahn ahneki dipwisou tohto,” oh “Nantihong doadoahk laud ni soahng koaros me ke pahn wia.” (Lep. Pad. 21:5; Ekl. 9:10) Kitail pil wadek nan Palien Paipel ni Lokaiahn Krihk: “Nindokon eh mie atail ahnsou, kitail en wia mwahu ong aramas koaros,” oh “emenemen kumwail, nin duwen sounkohwa mwahu en sapwellimen Koht kapai kan, en kin doadoahngki ong ni kamwahupen meteikan.” (Kal. 6:10; 1 Pit. 4:10) E sansal me Siohwa ketin kupwurki kitail en wia dahme kitail kak pwehn wia kamwahupatail oh pil kamwahupen meteikan.

3. Ia irepen ahn aramas koahiek?

3 Siohwa ketin kupwurki kitail en doadoahngki atail koahiek kan, ahpw e mwahngih me mie irepen atail koahiek kan. Karasepe, kitail sohte kak kihsang soh unsek, dihp, oh mehla. Pil ehu, kitail sohte kak kaunda meteikan pwehki koaros ahneki saledek en wiahda pein arail pilipil. (1 Nan. 8:46) Oh sohte lipilipil ia uwen laud en atail loalokong de koahiek, mepwukat sohte pahn pahrekiong dahme Siohwa sapwellimanki.​—Ais. 55:9.

Ma mie omw kahpwal, ‘likih Siohwa, oh wiahda tiahk mwahu’

4. Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet?

4 Kitail en ahnsou koaros mweidohng Siohwa en ketin kaweid kitail oh likih me e pahn ketin sewese kitail oh apwalihala dahme pein kitail sohte kak wia. Ahpw, Siohwa pil kupwurki kitail en medewe dahme kitail kak wia pwehn apwalihala kahpwal kan oh sewese meteikan. (Wadek Melkahka 37:3.) Kitail anahne ‘likih Siohwa, oh wiahda tiahk mwahu.’ Kitail anahne “kasalehda lelepek.” Ia duwen atail kak wia met? Kitail pahn koasoiapene mehn kahlemeng en Noha, Depit, oh sapwellimen Koht ladu lelepek teikan me kin koapworopworki Siohwa. Kitail pahn pil kilang me mie soahng kei me re sohte kak wia ahpw re pilada en medemedewehte soahng kan me re kak wia.

NI ME SUWED EH KIN KAPILKITAILPENE

5. Menlau kawehwehda ahn Noha irairo.

5 Noha kousoan nan sampah ehu me tiahk samin oh “kamaramas kaparaparalahr wasa koaros.” (Sen. 6:4, 9-13) Mendahki eh ese me Siohwa pahn ehu rahn ketin kasohrehla sampah suwedo, Noha uhdahn nsensuwedkihla wiewiahn aramas ako. Nan soangen irairo, Noha wehwehki me mie soahng kan me e sohte kak wia, ahpw e pil pohnese me mie soahng kei me e kak wia.

Uhwong kan ong atail kalohk (Menlau kilang parakrap 6-9)

6, 7. (a) Dahme Noha sohte kak wia? (b) Ia duwen atail irairo eh pahrekiong en Noha?

6 Dahme Noha sohte kak wia: Ni lelepek, Noha kalohkiseli sapwellimen Siohwa kehkehlik, ahpw e sohte kak idingkihong aramas ako en mwekidki. Oh e sohte kak kamwadangahdo Nohliko. Noha anahne likih me Siohwa pahn ketin kapwaiada sapwellime inou en kasohrehla me suwed kan oh e kamehlele me Koht pahn ketin wia met ni ahnsou me konehng.​—Sen. 6:17.

7 Kitail pil mi nan sampah ehu me diren suwed, oh kitail ese me Siohwa ketin inoukidahr en kasohrehla. (1 Sohn 2:17) Ahpw ahnsou wet, kitail sohte kak idingkihong aramas en mwekidki “rongamwahu en Wehin Koht.” Kitail pil sohte kak wia mehkot pwe kahn kamakam kowahlapo en mwadang tepida. (Mad. 24:14, 21) Duwehte Noha, kitail en ahneki pwoson laud oh likih me ni ahnsou keren Koht pahn ketikihsang suwed koaros. (Mel. 37:10, 11) Kitail uhdahn kamehlele me Siohwa sohte pahn ketin mweidohng sampah suwed wet en mihmihte pil rahn ehu daulih dahme e kupwurki.​—Apak. 2:3.

8. Dahme Noha medemedewehte? (Menlau kilang tepin kilel.)

8 Dahme Noha kak wia: Noha sohte uhdi pwehki dahme e sohte kak wia, ahpw e medemedewehte dahme e kak wia. Ni lelepek, Noha kalohkiseli sapwellimen Siohwa kehkehliko. (2 Pit. 2:5) Doadoahk wet ele sewese ih en kolokol eh pwoson en kehlail. Patehng eh doadoahk en kalohko, e pil idawehn sapwellimen Siohwa kaweid en kauwada warihmwo.​—Wadek Ipru 11:7.

9. Ia duwen atail kak alasang ahn Noha mehn kahlemeng?

9 Duwehte Noha, kitail kin soupisengki “doadoahk ong Kaun-o.” (1 Kor. 15:58) Karasepe, ele kitail kin sewese kauwada oh kamwakele atail Wasahn Kaudok oh Wasahn Mihting Tohrohr kan, toukihda atail sawas ni mihting tohrohr kan, de doadoahk ni ohpis en Sounkadehde kan de wasahn kawehwe. Ahpw keieu kesempwal, kitail kin soupisengki doadoahk en kalohk me kin kakehlaka atail koapworopwor ong ahnsou kohkohdo. Emen sister lelepek nda me ni eh kin koasoiong meteikan duwen kapai kan en Wehin Koht, e wehwehkihda me aramas akan sohte ahneki koapworopwor oh re kin medewe me arail kahpwal kan pahn mihmi kohkohlahte. Nin duwen me sistero kasalehda, mie atail koapworopwor oh e kin lalaudla ni atail kin padahkihong meteikan. Koapworopwor wet kin sewese kitail en mihmihte nan weiren tang en mour!​—1 Kor. 9:24.

NI ATAIL DIPADA

10. Menlau kawehwehda ahn Depit irairo.

10 Nanmwarki Depit iei ohl lelepek men oh Siohwa kin uhdahn ketin loalloale. (Wiewia 13:22) Mendahki met, Depit wiahda dipen kamwahl rehn Padsipa. Met wia dihp laud ehu. Suwed sang met, e song en ekihla dipeo sang ni eh koasoanehdi me ahn Padsipa pwoudo, Uraia, en kamakamla nan mahweno. Depit pil kihong Uraia en pein wahda kisinlikowo me pid eh pahn kamakamla! (2 Sam. 11:1-21) Mwuhr, dipen Depit ko sansalda. (Mark 4:22) Dahme wiawi oh ia duwen Depit eh mwekidki?

Dihp kan en mahs (Menlau kilang parakrap 11-14)

11, 12. (a) Mwurin Depit wiahda dihp, dahme e sohte kak wia? (b) Dahme Siohwa pahn ketin wia ong kitail ma kitail koluhla?

11 Dahme Depit sohte kak wia: Depit sohte kak pwurala oh kapwungala eh wiewia sapwung ko. E pil sohte kak pitsang imwila suwed en eh sapwung ko. Ni mehlel, Depit pahn lokolongki ekei imwilahn wiewia sapwung pwukat erein eh mour. (2 Sam. 12:10-12, 14) Eri, e anahne pwoson. E anahne likih me pwehki e uhdahn koluhlahr, Siohwa pahn ketin mahkohng oh sewese ih en dadaur pahn lokolok pwukat.

12 Pwehki kitail sohte unsek, kitail koaros kin wiahda dihp. Ekei sapwung me kitail wiahda kin uhdahn laudsang ekei, oh kitail sohte kak kapwungala ekei sapwung pwukat. Kitail pil kin lokolongki imwilahn atail wiewia kan. (Kal. 6:7) Ahpw kitail kin likih sapwellimen Koht inou me ma kitail koluhla, e pahn ketin sewese kitail erein ahnsou apwal, mehnda ma apwal pwukat kohsang pein atail sapwung.​—Wadek Aiseia 1:18, 19; Wiewia 3:19.

13. Ia duwen Depit eh kamwahwihala eh nanpwungmwahu rehn Siohwa?

13 Dahme Depit kak wia: Depit men kamwahwihala eh nanpwungmwahu rehn Siohwa. Ia duwen eh wia met? Depit mweidohng Siohwa en ketin sewese ih. Karasepe, e mwekidki peneu me sapwellimen Siohwa soukohpo Nadan kihong ih. (2 Sam. 12:13) Depit pil kapakapohng Siohwa oh wehkada dipe ko oh kasalehda me e uhdahn men Siohwa en pwurehng ketin kupwuramwahwih. (Mel. 51:1-17) Depit sohte mweidohng eh pepehm en mworus en powehdi ih, ahpw e sukuhlkihsang eh sapwung ko. E sohte pwurehng wia dihp laud pwukat. Sounpar tohto mwuri, e mehla nin duwen ohl lelepek men, oh ih met me Siohwa ketin tamanki ih.​—Ipru 11:32-34.

14. Dahme kitail kak sukuhlkihsang mehn kahlemeng en Depit?

14 Dahme kitail kak sukuhlkihsang mehn kahlemeng en Depit? Ma kitail wiahda dihp laud ehu, kitail anahne koluhla mehlel, wehkada dipatail ong Siohwa, oh peki sapwellime mahk. (1 Sohn 1:9) Kitail pil anahne koasoiong elder kan pwehki re kak sewese kitail en kamwahwihala atail nanpwungmwahu rehn Siohwa. (Wadek Seims 5:14-16.) Ni atail kin mwekidki sapwellimen Siohwa sawas, kitail kasalehda me kitail kin likih sapwellime inou en mahkohng kitail. Patehng met, kitail anahne sukuhlkihsang atail sapwung kan oh pousehlahte papah Siohwa ni soh peikasal.​—Ipru 12:12, 13.

NAN IRAIR TEIKAN

Kohwahki soumwahu (Menlau kilang parakrap 15)

15. Dahme kitail sukuhlkihsang mehn kahlemeng en Ana?

15 Ele ke kak medewehla duwen ladu lelepek teikan nan Paipel me kin likih Siohwa ni arail wiewia dahme re kak nan irair apwal kan. Karasepe, mie ahnsou ehu me Ana sohte kak naineki seri. E sohte kak wekidala eh irairo. Ahpw e likih me Siohwa pahn ketin kansenamwahwihala ih. Eri e pousehlahte kaudok ni impwal sarawio oh patohwan kapakapkihong Siohwa eh pepehm. (1 Sam. 1:9-11) Ia uwen met eh wia mehn kahlemeng mwahu ong kitail! Ma mie atail kohwa soumwahu de kahpwal teikan me kitail sohte kak wekidala, kitail kak mweidohng Siohwa atail pwunod kan oh likih me e pahn ketin apwalih kitail. (1 Pit. 5:6, 7) Oh kitail kin wia dahme kitail kak pwehn paiekihda mihting kan en Kristian oh prokram teikan me sapwellimen Siohwa pwihn kin kihda.​—Ipru 10:24, 25.

Seri kan me uhdihsang papah Siohwa (Menlau kilang parakrap 16)

16. Dahme pahpa nohno kan kak sukuhlkihsang Samuel?

16 Ia duwen pahpa nohno lelepek kan me neirail seri kan uhdihsang papah Siohwa? Soukohp Samuel sohte kak idingkihong nah seri laud ko ira en loalopwoatohngete Koht. (1 Sam. 8:1-3) E anahne mweidohng Siohwa en ketin apwalihala irair wet. Ahpw Samuel wia dahme e kak pwehn loalopwoatohngete oh kaperenda Semeo nanleng. (Lep. Pad. 27:11) Rahnwet, pahpa nohno Kristian tohto kin mi nan soangen irairohte. Irail likih me duwehte pahpahn pwutak me salongalao nan sapwellimen Sises karasaraso, Siohwa kin ahnsou koaros ketin kasamwo me dipan kan me koluhla. (Luk 15:20) Ni ahnsowohte, pahpa nohno kan kak medemedewehte arail en kolokol arail loalopwoat ong Siohwa oh koapworopworki me arail mehn kahlemeng pahn kamwakid neirail seri ko en pwurodo rehn Siohwa.

Kahpwal en mwohni (Menlau kilang parakrap 17)

17. Dahme kahrehda mehn kahlemeng en liohdi semwehmweo kin kangoange kitail?

17 Pil ehu mehn kahlemeng mwahu iei me pid liohdi semwehmweo ni mwehin Siseso. (Wadek Luk 21:1-4.) Sohte mehkot me liho kak wiahiong wiewiahn mwersuwed me kin wiawi nan tehnpas sarawio, oh e sohte kak wekidala eh irair en semwehmweo. (Mad. 21:12, 13) Ahpw pwehki eh kin likih Siohwa, met kamwakid ih en utungada kaudok mehlel. E sapan oh meirongkihla soahng koaros me e naineki, me iei “sens toantoal riau.” Lih lelepek menet kasalehda me e likih Siohwa ni unsek. E ese me ma e mwohneki mahs eh kin papah Siohwa, Siohwa pahn ketin tehk mwahu me e pahn alehdi soahng koaros me e anahne. Ni ahlohte, kitail kin likih me ma kitail mwohneki mahs Wehin Koht, Siohwa pahn pil ketin tehk mwahu me kitail pahn ahneki dahme kitail anahne.​—Mad. 6:33.

18. Menlau kihda karasaras ehu duwen brother men me ahneki madamadau pwung.

18 Riatail Kristian tohto rahnwet pil kin kasalehda soangen likilikohte ong Siohwa sang ni arail kin medemedewehte dahme re kak wia ahpw kaidehn dahme re sohte kak wia. Medewehla brother men me adaneki Malcolm, me kolokolte eh lelepek lao e mehla nan pahr 2015. Erein sounpar tohto me ih oh eh pwoudo kin papah Siohwa, ira kin lelohng ahnsou mwahu oh pil ahnsou apwal. E nda: “Ekei pak ke sohte kak ese dahme pahn wiawi nan mour oh e pil kin apwal. Ahpw Siohwa kin ketin kapaiada irail kan me kin koapworopworki ih.” Dahme Malcolm kaweidki? “Kapakapki ken pwerisek oh pweida mwahu ni uwen omw kak ni omw kin papah Siohwa. Medemedewehte dahme ke kak wia, ahpw kaidehn dahme ke sohte kak wia.” *

19. (a) Dahme kahrehda atail iren pahr en 2017 uhdahn konehng? (b) Ia duwen omw pahn doadoahngki iren pahr en 2017 nan omw mour?

19 Sampah suwed wet kin “nantihweite sang ni me suwed ong ni me suwedsang,” eri kitail kak kasik me kahpwal kan pahn pil wie tohtohla. (2 Tim. 3:1, 13) E uhdahn kesempwal kitail en dehr mweidohng atail apwal kan en powehdi kitail. Ahpw, kitail anahne uhdahn likih Siohwa oh medemedewehte dahme kitail kak wia. Ihme kahrehda atail iren pahr en 2017 uhdahn konehng: ‘Likih Siohwa, oh wiahda tiahk mwahu’!​—Mel. 37:3.

Atail iren pahr en 2017: ‘Likih Siohwa, oh Wiahda Tiahk Mwahu’​—Mel. 37:3