1. Yihowa mannu oosora hiittee dhagge ikkitanno dandoo uyino?

YIHOWA mannu oosora dhagge ikkitanno dandoo oye kalaqino. Isi qarra tirate kaaˈlitannota hedatenna mixo fushshiˈrate dandoo uyinonke. (Law. 2:11) Maganu dancha hedonke woy mixonke wonshiˈrate wolqa uyinonke. (Fil. 2:13) Qoleno, soˈro loonseemmokki gedenna soˈnummoro soˈronke biddi assiˈneemmo gede kaaˈlannonkeha tiia, yaano kalaqamunni afiˈnannita danchanna busha bade afate dandoo uyinonke.—Rom. 2:15.

2. Yihowa dandoonke ma garinni horoonsiˈnammora hasiˈranno?

² Yihowa uyinonke dandoo danchu garinni horoonsiˈnammora hasiˈranno. Mayira? Korkaatuno, isi ninke baxannonke; qoleno dandoonke danchu garinni horoonsiˈnummoro hagiirre afiˈneemmota afino. Yihowa dandoonke danchu garinni horoonsiˈneemmo gede Qaalisi widoonni marro marro hige amaalinonke. Lawishshaho Ibiraawootu Afiite Qullaawa Borro giddo togo yitanno hedo no: “Jawaatu manchi hedo jirotenni xaadissanno”; “nootto geeshsha noohe wolqa baalantenni loosi.” (Law. 21:5; Ros. 9:10) Giriikete Afiite Qullaawa Borro giddono togo yine amaalloonninke: “Coyi  injiinkero, manna baalaho . . . dancha assino”; “Mitti mittiˈne uyinoonniˈne elto garinni mimmitiˈnera soqqamme.” (Gal. 6:10; 1 Phe. 4: 10) Ee, Yihowa umonkeno wolootano kaaˈlannore assinammora hasiˈranno.

3. Mannu asse afannokkihu mitu coyi maati?

³ Yihowa mannu ooso assite affannokkiri nootano afino. Ninke uminke wolqanni guuntete xeˈne, cubbonna reyo hooˈla didandiineemmo; qoleno, manna baalaho doodhate dandoo noonsahura insa illaallisa didandiineemmo. (1 Mot. 8:46) Noonke egenno woy woˈnaalshi aye geeshshiha ikkirono, Yihowa ledo heewisiinsiro ninke duuchanka wote daaimu gedeeti.—Isa. 55:9.

4. Konni birxichira maa ronseemmo?

⁴ Yihowa kaaˈlannonketanna ninke assiˈra dandiineemmokkire assannonketa anfe iso duuchanka wote addaxxa hasiissannonke. Ikkollana, ninke assa dandiineemmore assa hasiissannonke, yaano qarra tiratenna woloota kaaˈlate dandiineemmore assa hasiissannonke. (Faarso 37:3 nabbawi.) Coye haransate, ‘Yihowa addaxxano danchare assano’ hasiissannonke; qoleno, ‘ammanammoommore ikka’ hasiissannonke. Tenne assate, Magano addaxxinonna assa dandaannore assino manni, lawishshaho, Nohi, Daawitinna wolu ammanamino manni lawishshi kaaˈlannonkehu hiittoonniitiro laˈno. Aanchine laˈneemmonte gede insa assa dandaannokkirinna assa dandaannori noota bade afinota leellishanno garinni heeˈrino.

5. Nohira mayi tuncu yiinosiro xawisi.

⁵ Nohi heeˈrinohu ‘barshu woˈminotenna’ maaeela alameraati. (Kal. 6:4, 9-13) Isi Yihowa hattee busha alame hunannota afino. Ikkirono, kuni maganiweelu manni assannore laˈˈanno wote dadillinoti dihuluullissannote. Hatte yannara Nohi assa dandaannokkiri noota afino; ikkollana isi assa dandaannorino no.

6, 7. (a) Nohi assa dandaannokkiri maati? (b) Ninke heeˈnoommo yanna Nohite gedeete yineemmohu mayiraati?

⁶ Nohi assa dandaannokkire: Nohi Yihowa mannu qorophanno gede uyino sokka ammaname sabbakkinoha ikkinoro, yannasira noohu bunshe assanno manni hatte sokka adhanno gede giddeessanna Baote Wayi rahe daanno gede assa didandaanno. Nohi Yihowa bunshe hunate eino qaale murino yannara wonshannota addaxxa hasiissinosi.—Kal. 6:17.

 ⁷ Ninkeno heeˈnoommohu bunshe woˈmitino alameraati; Yihowa tenne busha alame hunate qaale einota anfoommo. (1 Yoh. 2:17) Ikkollana, mannu Maganu Mangisteha ‘Dancha Duduwo’ macciishshe adhanno gede giddeessa didandiineemmo. Qoleno, bayiru qarri hanafanno yanna rakke dagganno gede assa didandiineemmo. (Mat. 24:14, 21) Nohinte gede ninkeno, Yihowa bunshe hunannota anfe Iso addaxxate kaajjado ammana hasiissannonke. (Far. 37:10, 11) Yihowa tenne busha alame hunate murino yannanni mittu barri nafa saˈˈara fajjannokkita anfoommo.—Imb. 2:3.

8. Nohi assa dandaannori aana illachishinohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

⁸ Nohi assa dandaannore: Nohi assa dandaannokkire hede hexxo mudha agure assa dandaannori aana illachishino. Nohi ‘keeraanchimmannire kulannoha’ ikkino daafira, mannu qorophanno gede kultanno sokka ammaname sabbakino. (2 Phe. 2:5) Isi tenne assasi, ammanatenni kaajje heeˈranno gede kaaˈlitinositi dihuluullissannote. Sabbakate loosono agurranna, Nohi markaawe loosanno gede Maganu uyinosi looso loosate wolqasinna hedate dandoosi horoonsiˈrino.—Ibiraawoota 11:7 nabbawi.

9. Nohi lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁹ Nohinte gede ninkeno “Mootichu looso” jawaante loosate sharrammeemmo. (1 Qor. 15:58) Konni loosi giddo mitu, Maganu loosira horoonsiˈneemmo minna minanna gatamara, woradunna qoqqowu gambooshshira meessi fajjonni soqqamanna sinu biiroranna tirote biirora uyinanninke looso loosate. Baalunku coyinni roore, sabbakate looso diinaggaambe loonseemmo; korkaatuno kuni loosi albillittete yannara noonke hexxo kaajjado ikkitanno gede assannota anfoommo. Mitte ammanante soqqantanno rodoo togo yitino; “Maganu Mangiste abbitanno atootire kultinanni wote, macciishshanno manni hexxo horo noonsakkitanna iillannonsa qarri gatannokkihu gede asse hedannota wodanchitinanni.” Ee, sabbakate looso loosa albillittete yanna daafira dancha lao heedhannonke gedenna hegere heeshsho afiˈrate qolchama agurreemmokki gede kaaˈlitannonke.—1 Qor. 9:24.

10. Daawitira tuncu yiinosi coye xawisi.

¹⁰ Yihowa Moote Daawiti “wodani[si]ta wonshannoha” ikkinota coyiˈrino. (Soq. 13:22) Xaphoomu laˈniro, Daawiti ammaname  heeˈrino. Ikkollana isi shota ikkinokki cubbo loosino woti no. Isi Bersaabehi ledo soorrino. Hakkiinni saˈino busha isinni, assinori xawo fulannokki gede minaannase Ooriyo olu basera reyanno gede assasiiti. Daawiti Ooriyo shinanni gede kultannota borrote sokka, Ooriyo umisi massanno gede assino. (2 Sam. 11:1-21) Daawiti loosino cubbi xawo fulasi digattino. (Maq. 4:22) Cubbisi xawo fuli yannara Daawiti maa assiyya?

11, 12. (a) Daawiti cubbo loosihu gedensaanni assa dandaannokkiri maati? (b) Cubbo loonse maaro eˈneemmo wote, Yihowa maa assannonketa addaxxa dandiineemmo?

¹¹ Daawiti assa dandaannokkire: Daawiti assinore faaqe hoola didandaanno. Qoleno, loosino soˈro abbitinohu bushu coyinni gata didandaanno. Loosino soˈronni dayinohu mitu qarri isinni, Daawiti heeshshote noo geeshsha ledosi heeˈrino. (2 Sam. 12:10-12, 14) Konni daafira, isira ammana hasiissinosi. Isi giddosinni maaro xaˈmiˈriro, Yihowa maarannositanna soˈro loosasi abbitinosi coye dandee heeˈranno gede kaaˈlannosita addaxxa hasiissinosi.

¹² Guuntete xeˈne noonkere ikkinoommo daafira, baalunku cubbo loonseemmo. Loonseemmo cubbi giddo mitu shota ikka hoogara dandaanno. Mito wote, loonsoommo soˈro badhera qola didandiineemmo. Dagguta adha hasiissannonke woti heeˈranno. (Gal. 6:7) Ikkollana, maaro eˈnummoro Maganu qarru yannara kaaˈlannonketanna, wole agurina uminke loonsoommo soˈronni qarru iillannonke wote irkisannonketa addaxxa dandiineemmo.—Isayaasi 1:18, 19; Soqqamaasinete Looso 3:19 nabbawi.

13. Daawiti galagale ayyaanaamittete jawaante afiˈrinohu hiittoonniiti?

¹³ Daawiti assa dandaannore: Daawiti galagale ayyaanaamittete jawaante afiˈrate Yihowa kaaˈlo hasiˈra dandaanno. Daawiti tenne assinota leellishshanno doogga giddo mitte, Yihowa masaalaanchu Naataani widoonni uyinoonnisi seejjo adhasiiti. (2 Sam. 12:13) Qoleno Daawiti cubbosi kule, hattono Yihowa ledo noosi aante woyyeessiˈra lowonta hasiˈrannota coyiˈre huuccatto assiˈrino. (Far. 51:1-17) Daawiti umosi bushiishanni heeˈra agure, loosino soˈronni roso afiˈrino. Ee, isi layinkimeeshsho hattooha shota ikkinokki cubbo diloosino. Lowo diri gedensaanni isi ammaname heeˈre reyino; isi ammaname assinore Yihowa horo dihawanno.—Ibi. 11:32-34.

14. Daawiti lawishshinni maa ronseemmo?

¹⁴ Daawiti lawishshinni maa ronseemmo? Shota ikkinokki cubbo loonsummoro, addinta gaabbinoommota leellishannore assanna Yihowa maarannonke gede huucciˈra hasiissannonke. Cubbonke maanxummokki Isira kula hasiissannonke. (1 Yoh. 1:9) Hattono, ninke ayyaanaamittetenni kaaˈla dandiitannote songote cimeeyyera kula hasiissannonke. (Yaiqoobi 5:14-16 nabbawi.) Yihowa qixxeessino qixxaawo horoonsiˈne isi ayyaanaamittetenni hursatenna cubbonke maarate eino qaale ammanneemmota leellinsheemmo. Hakkiinni saeno, loonsoommo soˈronni roso afiˈra, Yihowara soqqamanna albillittete daafira yaandummokki heeˈrate sharrama hasiissannonke.—Ibi. 12:12, 13.

15. Haanna lawishshinni maa ronseemmo?

¹⁵ Atino, assa dandaannore assanni heeˈrenni Yihowa addaxxinoha hunda ammaname soqqaminoha wole manna qaagattoha ikkara dandaanno. Lawishshaho, Haanna ilaweellese umise wolqanni hooˈlite diaffanno. Ikkollana, ise Yihowa sheshifachishannoseta addaxxitinohura xaadu dunkaani noowa hadhe magansiˈranna giddoseta gudisse Isira kuˈla diagurtino. (1 Sam. 1:9-11) Ise ninkera dancha lawishsha ikkitanno. Fayyimmate hoonge woy wolqankera aleenni ikkinohu wolu coyi ledo sharrammeemmo wote, Yihowa ninkera hedannota addaxxine yaaddonke isi aana tuqqa  dandiineemmo. (1 Phe. 5:6, 7) Qoleno, Kiristaanu gambooshshinna wole ayyaanaamittete qixxaawonni horo afiˈrate assa dandiineemmore assa hasiissannonke.—Ibi. 10:24, 25.

16. Annuwunna amuuwu Saamueeli lawishshinni maa rosanno?

¹⁶ Oosonsa Yihowara soqqama agurtino annuwanna amuuwa kaaˈlannonsari maati? Lophimma amaddinohu Saamueeli, jajjabba ikkitino oososi isi rosiisinonsahu xalalu seeri garinni heedhanno gede giddeessa didandaanno. (1 Sam. 8:1-3) Isi tenne hajo Yihowa angara wore agura hasiissinosi. Ikkirono, Saamueeli Yihowara ammaname heeˈranna Iso hagiirsiisannore assa dandaanno. (Law. 27:11) Yannankere ooso noonsahu lowo Kiristaanira togoo coyi iillannonsa. Insa qaetenni fule haˈrino beettire kultanno masalo giddo kulloonni anninte gede, cubbo loossinori maaro eˈe higganno yanna Yihowa quqquxame agarannota addaxxa dandiitanno. (Luq. 15:20) Qoleno, togoo coyi iillinonsa anninna ama Yihowara ammaname heeˈrate sharramanno; insa lawishsha ikkansa oosonsa hoshshanniwa higganno gede assitara dandiitanno.

17. Buxicho gunnitte lawishshi jawaachishannoho yineemmohu mayiraati?

¹⁷ Yesuusi yannara heedhinote buxicho gunnitte lawishshano hanni hedi. (Luqaasi 21:1-4 nabbawi.) Ise qullaawu mini giddo mitu manni assannoha gara ikkinokki coye biddi assa didandiitanno. (Mat. 21:12, 13) Qoleno, ise buximasenni fulate assite affannori nookkiha lawanno. Ikkollana, ise umise fajjonni kaˈe “lame saante”, yaano “afidhinore baala gudisse” fushshote saaxine giddo wortino. Tini ammanantino mancho ayyaanaamittete coye baalaxisiissuro hasiissannoseha maalaamittete coye Yihowa aannoseta affino daafira, iso woˈmunni woˈma addaxxitannota leellishshino. Ise Magano addaxxase hatte yannara noota addu magansiˈra irkissanno gede kakkayissinose. Isente gede, ninkeno Yihowa Mangistesi balaxisiinsummoro hasiisannonkere aannonketa addaxxa dandiineemmo.—Mat. 6:33.

18. Gara ikkitino lao noosihu yannankera Maganoho soqqamino rodii lawishsha kuli.

¹⁸ Yannankehu batinyu roduuwi Yihowa addaxxannota leellishino, hattono assa dandaannore assino. Hanni Maganoho ammaname heeˈre 2015 reyinohu Malkeemi yinanni rodii lawishsha laˈno. Lowo diro isinna minaamasi Yihowara soqqami yannara faffinonsanna ruukkitinonsa woti no. Isi togo yiino: “Mito wote heeshshonke giddo hedeweelchunna qarrisanno coyi iillankera dandaanno. Ikkollana, Yihowa iso irkidhannore maassiˈranno.” Malkeemi mayyee amaalino? “Yihowa soqqanshora dandiitinanni deerrinni guma laalatenna jawaate soqqamate huuccidhe. Assa dandiitinannikkire agurtine, assa dandiitinanniri aana illachishshe.” *

19. (a) Tayixehu diru qummeeshshi yannankera malinoho yineemmohu mayiraati? (b) Tayixehu diru qummeeshshira noo amaale harunsa dandaattohu hiittoonniiti?

¹⁹ Alamete giddo “bunshete aana bunshe” lexxitanni hadhanni noo daafira, iillannonke fonqoli lexxanni haˈrannota anfoommo. (2 Xim. 3:1, 13) Konni daafira, iillannonke qarri wolqankera aleenni hige yaachishankera wodhineemmokki gede xa albinni roore sharrama hasiissannonke. Qoleno, dandiineemmore baala assinanni heeˈnenni Yihowa addaxxa rosa hasiissannonke. Konni daafira, “Yihowa addaxxi, danchareno assi” yaannohu 2017nnihu diru qummeeshshi tennera malinoho!—Far. 37:3, NW.