Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Jehová Diosaw markaparu pʼeqtʼaski

Jehová Diosaw markaparu pʼeqtʼaski

“Nayajj jumarojj irpaskapunïmawa” (ISA. 58:11).

QʼOCHUNAKA: 152, 22

1, 2. 1) ¿Kunansa Jehová Diosan Testigonakapajj yaqha religionanakampi jan kikpäpki? 2) ¿Kuna toqetsa aka yatichäwinsa jutïr yatichäwinsa yatjjataskañäni?

WALJA jaqenakaw Jehová Diosan Testigonakaparojj akham jisktʼapjje: “¿Khitis jumanakan pʼeqtʼirimajja?” sasa. Religionanakan pʼeqtʼirinakapajj mä chachawa jan ukajj mä warmiwa ukatwa ukham jisktʼasipjje. Cheqas Testigonakajj mä pʼeqtʼirinïtanwa, ukampis jupajj janiw jiwasjam jucharar jaqëkiti, jan ukasti Jesucristowa. Jupasti Jehová Dios awkiparuw pʼeqtʼiriparjam uñjaraki (Mat. 23:10).

2 Jichhürunakanjja ‘amuyasiri cheqapa uywataw’ Diosan markapar aka Oraqen sarayaski (Mat. 24:45, MT). Ukampis Jehová Diosaw markapar Jesucristo taypejj pʼeqtʼaski sasajja, ¿kunatsa sistanjja? Uka jisktʼar qhanañchañatakejja, kunjamsa Jehová Diosajj markap sarayirinakarojj Arupampisa, qollan ajayupampisa, angelanakapampis yanaptʼi ukwa aka yatichäwinsa jutïr yatichäwinsa yatjjataskañäni. Chachanakas Diosan markap jichhürunakan sarayasipkchejja, Jehová Diosakipuniw nayra tiemponsa jichha tiemponsa markapar pʼeqtʼaski, uk amuyañatakis yanaptʼarakistaniwa (Isa. 58:11).

QOLLAN AJAYUW YANAPTʼÄNA

3. ¿Kunas Moisesarojj Israel markar irpañapatakejj yanaptʼäna?

3 Diosan markap sarayirinakarojj qollan ajayuw yanaptʼäna. Jehová Diosajj Moisesaruw israelitanakar sarayañapatak ajllïna. ¿Khitis Moisesarojj israelitanakar pʼeqtʼañapatak yanaptʼäna? Jehová Diosaw “Moisesar qollan ajayu[pampi]” yanaptʼäna (Isaías 63:11-14 liytʼañataki). Ukhamasti, Jehová Diosaw markaparojj irpaskäna, kunattejj Jupaw Moisesarojj qollan ajayupampi yanaptʼaskäna.

4. ¿Kunatsa Moisesajj Diosan qollan ajayupampi yanaptʼatänwa sasin sistanjja? (18 janankir foto uñjjattʼäta).

4 ¿Moisesajj qollan ajayu katoqatapjja jaqenakajj amuyapjjänti? ¡Jïsa! Jehová Diosan qollan ajayupaw milagronak lurañatakejj Moisesar yanaptʼäna, egipcionakar apnaqeri Faraonar Diosan sutip yatiyañapatakis yanaptʼarakïnwa (Éxo. 7:1-3). Moisesarojj qollan ajayuw Diosan markapar pacienciampi, munasiñampi sarayañapatakejj yanaptʼäna, yaqha markanakan reyinakapajj janiw ukhamäpkänti, jupanakajj jan sinttʼasiri, taqe kuns jupanakatakik muniri ukhamäpjjänwa (Éxo. 5:2, 6-9). ¿Kunsa ukat amuytanjja? Markapar sarayañapatakejj Jehová Diosaw Moisesar ajllïna.

5. ¿Jehová Diosajj khitinakarus markap sarayapjjañapatakejj qollan ajayupampi yanaptʼarakïna?

5 ¿Jehová Diosajj khitinakarus markap sarayapjjañapatakejj qollan ajayupampi yanaptʼarakïna? Biblian akham qhanañchi: ‘Josué sat Nun chachan yoqapajj qollan ajayu katoqäna’ (Deu. 34:9, NM). “Diosan ajayupawa Gedeonjjaru jutäna” (Jue. 6:34). “Tatitun ajayupaw” Davidampïna (1 Sam. 16:13). Uka chachanakajj kunanaktï lurapkäna ukanak lurañatakejja, Diosan qollan ajayupampiw yanaptʼayasipjjäna, jupanak sapakejj janiw ukham lurapkaspänti (Jos. 11:16, 17; Jue. 7:7, 22; 1 Sam. 17:37, 50). Ukhamajja, Jehová Diosan chʼamapampiw wali muspharkañanak lurapjjäna, ukatwa Diosakejj jachʼañchatäñapa.

6. ¿Kunatsa Jehová Diosajj markapa sarayirinakar respetapjjañap munäna?

6 Moisés, Josué, Gedeón, David chachanakaru Diosan qollan ajayupajj yanaptʼaskatap amuyasajja, ¿kunjamsa israelitanakajj uka chachanakar uñjapjjañapäna? Wali respetompiw uñjapjjañapäna. Amuytʼañäni, israelitanakajj Moisés contra parlapkäna ukhajja, Jehová Diosajj akham sänwa: “¿Kunapachkamas aka markajj jiskʼachaskakitani?” sasa (Núm. 14:2, 11). Ukhamasti, Jehová Diosaw jupa lanti markapar pʼeqtʼapjjañapatakejj uka chachanakar ajllïna. Kunapachatï israelitanakajj jupanakar istʼapkäna ukhajja, Jehová Diosarus pʼeqtʼiriparjam uñjapkaspa ukhamänwa.

ANGELANAKAW YANAPTʼAPJJÄNA

7. ¿Kunjamsa angelanakajj Moisesar yanaptʼapjjäna?

7 Diosan markap sarayiri chachanakarojj angelanakaw yanaptʼapjjäna. (Hebreos 1:14 liytʼañataki). Diosajj angelanakapampiw Moisesar yanaptʼäna. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Maya, mä angelaw “mä nina aqkir jiskʼa qoqan jupar uñs[täna]”, ukatsti Egipto markat israelitanakar qhespiyañapataki ukhamarak irpañapatakiw mayïna (Hech. 7:35). Paya, Diosaw angelanakapampejj Moisesar leyinak churasin markapar yatichañapatakejj yanaptʼäna (Gál. 3:19). Kimsa, Jehová Diosajj Moisesar akham sänwa: “Jaqenak irpam kawkha lugararutejj sisksma ukkharu, nayan angelajjawa irpaskätam” sasa (Éxo. 32:34). Israelitanakajj mä angelaruw ukanak lurir uñjapjjäna sasin Bibliajj janiw siskiti, jan ukasti Moisesajj israelitanakar wali sum yatichäna ukhamarak pʼeqtʼäna ukatwa angelanakaw yanaptʼapjjäna sasin amuytanjja.

8. ¿Kunjamsa angelanakajj Josué chacharusa Ezequías reyirus yanaptʼapjjäna?

8 ¿Khitinakarus angelanakajj yanaptʼapjjarakïna? Bibliarjamajj ‘Diosan ejercitopan jilïripawa’, mä arunjja, mä angelaw Josué chacharojj cananeonak contra nuwasipkäna uka guerran atipjayäna (Jos. 5:13-15; 6:2, 21). Ezequías reyejj Diosan markap apnaqkäna ukhajja, asirio soldadonakaw Jerusalén marka tukjañ munapjjäna. Ukampis mä arumanakwa “Tatitun angelapajja Asirian campamentopar sarasina [...] pataka kimsaqallq tunka phesqani waranqa jaqenaka” jiwarayäna (2 Rey. 19:35).

9. Diosan markap sarayirinakajj pantjasirïpkchïnsa, ¿kunjamsa israelitanakajj jupanakar uñjapjjañapäna?

9 Angelanakajj jan pantjasirïpjjewa. Ukampisa jupanakan yanaptʼat chachanakajj pantjasirïpjjänwa. Amuytʼañataki, mä kutejja Moisesajj janiw Jehová Diosar jachʼañchkänti (Núm. 20:12). Josué chachasti, gabaonitanakajj jupamp mä pacto lurir jutapkäna ukhajj janiw Jehová Diosar jisktʼaskänti (Jos. 9:14, 15). Ezequías reyejj jachʼa jachʼaw tukurakïna (2 Cró. 32:25, 26). Uka chachanakajj pantjasirïpkchïnsa, israelitanakan jupanakar istʼapjjañapaw wakisïna. Jehová Diosajj kunjamsa uka chachanakar angelanakapampi yanaptʼäna uk jupanakajj amuyasipkänwa. Ukhamajja, Jehová Diosaw markaparojj pʼeqtʼaskäna.

DIOSAN ARUPAW YANAPTʼÄNA

10. ¿Kunjamsa Diosan Leyipajj Moisesar yanaptʼäna?

10 Diosan markap sarayiri chachanakarojj Diosan arupaw yanaptʼäna. Israelitanakar churaskäna uka Leyirojja, ‘Moisesan Leyipa’ siw Bibliajja (1 Rey. 2:3). Ukhamäkchi ukasa, Jehová Diosaw israelitanakar uka Ley churäna sasaw Bibliajj qhanañcharaki, kunattejj Moisesas uka Leyirjamaw sarnaqañaparakïna (2 Cró. 34:14). Amuytʼañataki, Jehová Diosajj tabernáculo luräta sasin Moisesar siskäna ukhajja, “Moisesajj taqe kunwa kunjämtejj Tatitojj jupar siskäna ukhamarjama luräna” (Éxo. 40:1-16).

11, 12. 1) ¿Kunsa Josué chachasa Diosan markapan mayni reyinakas lurapjjañapäna? 2) Diosan markap sarayirinakarojja, ¿kunjamsa Diosan Arupajj yanaptʼäna?

11 Josué chachajj israelitanakar sarayañ qalltkäna ukhajja, Diosan Arupat mä cheqa copiasïna. Jehová Diosasti jupar akham sänwa: “Uruy arumarakiw lupʼirakïta kuntejj librojj siski uka lurañamataki” sasa (Jos. 1:8). Uka qhepat Diosan markapa sarayapkäna uka reyinakajja, ukhamarakiw Diosan Leyip sapüru liyipjjañapäna, copiaqapjjañapäna, ukatsti uka Leyin kuntï siski ukarjamaw phoqapjjañapäna (Deuteronomio 17:18-20 liytʼañataki).

12 ¿Diosan markap sarayapkäna uka chachanakarojj kunjamsa Diosan Arupajj yanaptʼäna? Ukatakejj Josías reyit amuytʼañäni. Moisesan Leyip jikjjatapkän uka qhepatjja, secretariopaw Josiasatak liytʼarapïna. * “Ukat reyejj ley librojj kuntï siskäna ukanak istʼasinjja, isipwa chʼiyanoqasïna”. Diosan Aruparjamaw Josías reyejj markan utjkäna uka idolonak tʼunjäna, ukatsti Pascua fiesta amtañatakiw wali sum wakicharakïna (2 Rey. 22:11; 23:1-23). Josías reyisa, mayni reyinakasa Diosan Aruparjamaw sarnaqapjjäna. Ukatwa Diosan markaparojj kuntï sapkäna ukanakjja, Diosan Aruparjam lurjjapjjäna. Ukaw israelitanakarojj Diosar istʼañatak yanaptʼarakïna.

13. Diosan markap pʼeqtʼirinakampi, yaqha marka apnaqerinakampejja, ¿kunansa jan kikpäpkäna?

13 Yaqha markanak apnaqerinakajj jaqenakan amuyuparjamakiw kuns lurapjjerïna. Amuytʼañataki, Canaán marka apnaqerinakasa, uka markankirinakas pachpa familiaranakapampiw ikintasipjjerïna, chacha pura jan ukajj warmi puraw sarnaqapjjäna, animalanakampiw qʼañunak lurapjjerïna, wawanakaparuw sacrificiot loqtapjjerïna, idolonakar kunaw yupaychapjjerïna (Lev. 18:6, 21-25). Babilonia, Egipto marka apnaqerinakasti janiw Diosan markapjam taqe kuns qʼoma apnaqapjjerïkänti (Núm. 19:13). Ukampis Diosan markapar sarayirinakajj janiw ukhamäpkänti, jan ukasti israelitanakarojj Jehová Dios saparuki servipjjañapataki, jarisipjjañapataki, qʼañu lurañanakan jan sarnaqapjjañapatakiw chʼamañchapjjäna. Ukhamatwa Jehová Diosajj markapar pʼeqtʼaskatap uñachtʼayäna.

14. Markap sarayapkäna ukanakat yaqheparojja, ¿kunatsa Jehová Diosajj cheqañchäna?

14 Diosan markap sarayir reyinakatjja janiw taqenejj Diosan leyinakaparjam phoqapkänti. Uka reyinakajj janiw Diosan qollan ajayupampisa, angelanakampisa ni Diosan Arupampis yanaptʼayasiñ munapkänti. Ukatwa Jehová Diosajj cheqañchäna jan ukajj jupanak lantejj yaqhar ajllïna (1 Sam. 13:13, 14). Qhepatjja Jehová Diosajj markap pʼeqtʼañapatakejj jan juchan mä jaqeruw ajllïna.

JEHOVÁ DIOSAJJ JAN JUCHANI CHACHARUW AJLLI

15. 1) ¿Diosan markap pʼeqtʼiri jan pantjasir chachatjja profetanakajj kamsapjjänsa? 2) ¿Diosan markap pʼeqtʼiri jan pantjasir chachajj khitisa?

15 Jehová Diosajja, jan pantjasir mä chachaw markajar pʼeqtʼani sasin walja maranak nayraw säna. Uka chachatjja Moisesajj akham sasaw israelitanakar säna: “Tatitu Diosamasti jumanak taypitjja mä nayjam profeta saytʼayarakini, ukarusti istʼapjjañamawa” sasa (Deu. 18:15). Isaías profetasti akham sarakïnwa: “Markanakatakejja mä jilïri” jaqeruw tukuni sasa (Isa. 55:4). Daniel profetasti “jachʼa jilïri” Mesiasaw purinini sasaw säna (Dan. 9:25). Jesús pachpaw Diosan markapan ‘jilirïtwa’ sarakïnjja (Mateo 23:10 liytʼañataki). Discipulonakapajj taqe chuymaw jupar arkapjjäna, Jehová Diosaw Jesusar ajlli sasaw confiyapjjarakïna (Juan 6:68, 69). ¿Jehová Diosan markap pʼeqtʼañapatakejj Jesusapuniw ajllitäski sañatakejj kunas jupanakar yanaptʼäna?

16. ¿Jesusajj qollan ajayun yanaptʼatätapjja kunjamatsa yattanjja?

16 Qollan ajayuw Jesusar yanaptʼäna. Jesusajj bautisaskäna ukhajja, Juanajj “alajjpachanak jistʼartirwa uñjäna, qollan ajayusti mä palomar uñtata jupjjar saraqasinkiri uñjarakïna”. Uka qhepatsti, “qollan ajayojj wasara[ruw] Jesusarojj irpäna” (Mar. 1:10-12). Jesusajj aka oraqen yatiykäna ukhajja, Diosan qollan ajayupaw yatichañatakisa, milagronak lurañapatakis yanaptʼäna (Hech. 10:38). Ukatsti Jesusarojj munasirïñatakisa, kusisitäñatakisa, Diosar confiyañapatakisa qollan ajayuw yanaptʼarakïna (Juan 15:9; Heb. 12:2). Marka apnaqerinakatjja janiw maynis Diosan qollan ajayupampejj yanaptʼatäkiti. Ukhamajja Jehová Diosaw markapan pʼeqtʼañapatakejj Jesusar ajlliwayi.

17. ¿Kunsa angelanakajj Jesusar yanaptʼañatak lurapjjäna?

17 Angelanakaw Jesusar yanaptʼapjjäna. Jesusajj bautisaskäna uka qhepatjja, “angelanakarakiw jutasinjja Jesusarojj servipjjäna” (Mat. 4:11). Jesusan jiwañap jakʼäjjäna ukhasti “alajjpachat mä angelajj uñstäna juparu chʼamañchañataki” (Luc. 22:43). Jehová Diosan munañap phoqañatakejja Awkijaw angelanakapampi yanaptʼitani sasaw confiyäna (Mat. 26:53).

Jesusajj bautisaskäna uka qhepatjja, ¿kunjamsa angelanakajj jupar yanaptʼapjjäna? (17 tʼaqa uñjjattʼäta).

18, 19. ¿Jesusarojj kunjamsa Diosan Arupajj jakäwipansa ukhamaraki jaqenakar yatichañapatakis yanaptʼäna?

18 Diosan Arupaw Jesusar yanaptʼäna. Aka Oraqen yatiykäna ukhat jiwañapkamajja, Diosan Arupampiw yanaptʼayasïna. Jiwañampïkäna ukhasa Mesiasjjat parlir profecianakwa arsüna (Mat. 4:4; 27:46; Luc. 23:46). Ukampis uka tiempon religionanak pʼeqtʼirinakajj janiw Jesusjam Bibliampi irpayasipkänti. Jupanakajja yatichäwinakapar Bibliajj jan yanaptʼkäna ukhajja, janiw Diosan Arupar istʼapkänti. Jesusasti Diosan Arupat amtasajj jupanakat akham sänwa: “Aka jaqenakajj lakapampikiw jachʼañchapjjetu, ukampis chuymanakapajj nayatjja jayankiwa. Janiw akchʼas walïkiti jupanakan yupaychaña churatanakapajja, jupanakan yatichäwipajj jaqenakan yatichäwipakïtap layku” sasa (Mat. 15:7-9). Jehová Diosajj markap sarayapjjañapatakejj janipuniw Arupar jan istʼir jaqenakarojj ajllkaspänti.

19 Jesusajj Bibliampipuniw jaqenakar yatichirïna. Kʼari religionanak pʼeqtʼirinakajj jisktʼapkäna ukhajja, Bibliarjamaw qhanañchirïna janiw yatitaparjamakisa ni experienciaparjamakis parlirïkänti (Mat. 22:33-40). Jesusajj kunjamsa alajjpachan jakäna, aka oraqes alajjpachas kunjam luratänsa ukanakat parlasaw jaqenakar muspharayaspäna, ukampis janiw ukham lurkänti. Jupajj Diosan Arupar wal munasïna ukatwa jaqenakarojj ukarjam yatichäna, ukatsti ‘qellqatanakatsa jupanakar amuytʼayarakïnwa’ (Luc. 24:32, 45).

20. 1) ¿Kunjamsa Jesusajj Jehová Diosar jachʼañchäna? 2) ¿Herodes Agripa I (primero) reyimpi Jesusampejj kunansa jan kikpapkäna?

20 Yatichäwinakap istʼasajj jaqenakajj walsa muspharapjjerïkchïnjja Jesusajj janiw jachʼañchaskänti, jan ukasti Awkiparuw jachʼañchirïna (Luc. 4:22). Mä kutejja qamiri mä chachaw Jesusar akham sasin jachʼañchañ munäna: “Suma yatichiri” sasa. Ukampis Jesusajj altʼat chuymampiw akham säna: “¿Kunatsa ‘Suma’ sista? Janiw khiti jaqes sumäkiti, jan ukasti Dios sapakiw sumajja” sasa (Mar. 10:17, 18). Ukampis niya kimsaqallqo maranak pasatatjja Herodes Agripa I (primero) jaqew Judea marka apnaqäna. Ukampis jupajj janiw Jesusjam altʼat chuymanïkänti. Mä jachʼa tantachäwinjja, Herodesajj jila valorani wali suma isinakampi isthapitänwa. Jupar uñjasasa ukhamarak parlir istʼasas jaqenakajj akham artʼapjjäna: “¡Aka arojj janiw jaqen arupäkiti, jan ukasti mä diosan arupaw!” sasa. Herodesajj jachʼañchatäñwa munäna, ukatwa ukspachajj Jehová Diosan “angelapajj Herodesar usuntayäna, Diosan sutip jan jachʼachatap layku. Ukatsti jiskʼa laqʼonakan manqʼantataw Herodesajj jiwjjäna” (Hech. 12:21-23). Ukhamajja, Jehová Diosajj markap pʼeqtʼañapatakejj janiw Herodesar ajllkänti. Ukampis Jesusajja Jehová Diosan ajllitätapwa qhan uñachtʼayäna, Jehová Diosarukiw markap pʼeqtʼirjam uñjasajj jachʼañchirïna.

21. ¿Kuna toqetsa jutïr yatichäwin yatjjataskañäni?

21 Jehová Diosajj janiw mä qhawqha maranakaki Jesusan pʼeqtʼañap munkänti. Jesusajj jiwatat jaktasinjja discipulonakaparojj akham sänwa: “Nayar churatawa taqe munañanïñajja alajjpachansa, akapachansa [...]. Amtasipjjapunim, nayajj sapürupuniw jumanakampïskta akapachan tukusiñapkama” sasa (Mat. 28:18-20). ¿Niyakejjay Jesusajj alajjpachankchejja kunjamarak Diosan aka Oraqenkir markapar pʼeqtʼaspasti? ¿Jehová Diosajj khitirus Jesús lanti aka Oraqen pʼeqtʼañapatakejj ajlli? ¿Diosan markap pʼeqtʼirinakajj khitinakapjjesa uk kunjamatsa cristianonakajj yatipjjaspa? Jutïri yatichäwinwa uka jisktʼanakar qhanañchaskañäni.

^ tʼaqa 12 Ukajj Moisesan qellqata leyinakäpachänwa.