Ir al contenido

Ir al índice

Jehová llajtanta kamachin

Jehová llajtanta kamachin

“Tata Diosqa pusaykachasonqachejpuni” (ISA. 58:11).

152, 22 TAKIYKUNA

1. ¿Imapitaj Jehovaj testigosnin waj religioneswan mana kikinchu kanchej?

ASHKHA runas tapuwanchej: “¿Pitaj pastorniykichej?”, nispa. Runasqa ajinata tapuwanchej, imaraykuchus ashkha religionesqa uj qharita chayri uj warmita qhatikunku. Jinapis noqanchejqa, mana uj runatachu qhatikunchej, manachayqa Jesucristoj qhepanta rinchej. Chaytataj may kusiywan ninchej. Jesustajrí Tatan Jehovata kasukun (Mat. 23:10).

2. ¿Imastá yachakusun?

2 Kay tiempopeqa uj qotu runas Diospa llajtanta ñaupajman pusashanku. Paykunataj ‘allin kamachi yuyayniyoj’ nisqa kanku (Mat. 24:45). Jinapis, ¿imaynatá yachanchej Jehovapuni Jesusnejta pusashawasqanchejta? Kinsa imasta qhawarina. Yachakusuntaj Jehová llajtanta wakin runasnejta ñaupajman pusaspapis, paypuni llajtanta kamachisqanta (Isa. 58:11).

DIOSQA ATIYNINWAN YANAPARQA

3. ¿Imataj Moisesta yanaparqa israelitasta pusaykachananpaj?

3 Diosqa sutinpi kamachejkunata atiyninwan yanaparqa. Jehovaqa Moisesta ajllarqa israelitasta pusaykachananpaj. ¿Imataj yanaparqa chay sumaj llankʼayta juntʼananpaj? Bibliaqa Dios jatun atiyninwan Moisesta yanapasqanta nin (Isaías 63:11-14 leey). Chayrayku nisunman Jehovapuni israelitasta pusaykachasqanta. Imaraykuchus Paypa atiynin Moisesta yanaparqa.

4. ¿Imataj rikucherqa Jehová atiyninwan Moisesta yanapasqanta? (18 paginapi dibujota qhawariy).

4 ¿Sutʼichu karqa Moisesta Jehová yanapashasqan? Arí. Jehovaqa atiyninta Moisesman qorqa milagrosta ruwananpaj, jinallataj Egiptota kamachej faraonman Diospa sutinta rejsichinanpajpis (Éxo. 7:1-3). Diospa atiynenqa Moisesta yanapallarqataj, israelitasta munakuywan, pacienciawantaj pusaykachananpaj. Moisesqa mana waj llajtasmanta kamachejkuna jinachu karqa, pikunachus rumi sonqos karqanku, paykunallapitaj yuyaj kanku (Éxo. 5:2, 6-9). Sutʼita reparanchej Jehovapuni Moisesta ajllasqanta llajtanta pusaykachananpaj.

5. ¿Pikunatataj Jehová atiyninwan yanapallarqataj llajtanta ñaupajman apanankupaj?

5 Jehovaqa waj runastapis atiyninwan yanapallarqataj llajtanta ñaupajman apanankupaj. Biblia nin: “Nunpa churin Josueqa sumaj yachaywan juntʼa karqa”, nispa (Deu. 34:9). Chantá nillantaj: “Diospa Espiritonqa Gedeonman jamorqa”, nispa (Jue. 6:34). Davidmantataj nin: “Diospa Espiritonqa Davidman jamorqa”, nispa (1 Sam. 16:13). Tukuy chay runasqa Diospa atiyninwan yanapachikuspa tʼukuna imasta ruwarqanku. Chaytataj kallpallankuwanqa mana ruwayta atinkumanchu karqa (Jos. 11:16, 17; Jue. 7:7, 22; 1 Sam. 17:37, 50). Chay runas Jehovaj atiyninwan tʼukuna imasta ruwasqankurayku, paylla jatunchasqa karqa.

6. ¿Imaraykutaj Jehová munarqa israelitas kamachejkunata respetanankuta?

6 Jehovaqa Moisesman, Josueman, Gedeonman, Davidman ima atiyninta qorqa. Israelitastaj chayta rikuspa, paykunata respetananku karqa. Qhawarina imatachus Jehová nisqanta israelitas Moisespaj rimajtinku. Pay nerqa: “Maykʼajkamataj kay runasqa noqata qhesachawanqankuri?”, nispa (Núm. 14:2, 11). Sutʼita rikunchej, Jehovapuni chay runasta llajtanta kamachinankupaj ajllasqanta. Chay runasta kasukuspaqa, Jehovata Kamachejninkuta jina qhawasharqanku.

DIOSQA ANGELESNEJTA YANAPARQA

7. ¿Imaynatataj ángeles Moisesta yanaparqanku?

7 Diosqa sutinpi kamachejkunata angelesnejta yanaparqa (Hebreos 1:14 leey). Jehovaqa angelesnejta Moisesta yanaparqa. Ñaupajtaqa, uj ángel “larwashaj khishkarara chʼawjrapi” rikhurispa, Moisesman nerqa israelitasta kacharichimunanta, kamachinantataj (Hech. 7:35). Chantá Diosqa angelesnejta Moisesman Leyta qorqa, israelitasman kamachiykunasninta yachachinanpaj (Gál. 3:19). Jehová Moisesman nerqa: “Israelitasta pusay, maymanchus noqa nerqayki pusanaykita, chayman. Chantá noqaj angelniy pusasonqa”, nispa (Éxo. 32:34). Bibliaqa mana ninchu, israelitas uj angelta rikusqankuta chay tukuy imasta ruwajta. Jinapis imaynatachus Moisés israelitasta yachachisqanpi, pusaykachasqanpi ima, sutʼi rikukorqa ángeles yanapashasqankuta.

8. ¿Imaynatataj ángeles yanaparqanku Josuetawan Ezequiastawan?

8 Biblia nisqanman jina, israelitas cananeoswan maqanakushajtinku, “Diospa soldadosnimpa kamachejnin” kaj ángel Josueta yanaparqa. Chay angelpa yanapayninwantaj payqa cananeosta atiparqa (Jos. 5:13-15; 6:2, 21). Aswan qhepamantaj, rey Ezequías Diospa llajtanta kamachishajtin, asiriamanta soldadosqa Jerusalenta chinkachej wicharerqanku. Jinapis uj chʼisillapi “Diospa angelnenqa llojsispa”, asiriospa 185 mil soldadosninkuta jarankupi wañuracherqa (2 Rey. 19:35).

9. Diospa churasqan kamachejkuna pantaj runas kajtinkupis, ¿imatataj israelitas ruwananku karqa?

9 Angelesqa mana pantaj runas jinachu kanku. Jinapis pantaj runasta yanaparqanku. Moisesqa Jehovata uj kuti mana jatuncharqachu (Núm. 20:12). Josuetaj Diosta mana waturerqachu, gabaonitas “uj allinyakuy tratota paykunawan” ruwayta munajtinku (Jos. 9:14, 15). Ezequiastajrí uj kuti umata oqharerqa (2 Cró. 32:25, 26). Chay runas pantaj runas kajtinkupis, israelitasqa paykunata kasukunanku karqa. Israelitasqa sutʼita reparayta aterqanku, chay runasta Jehová Dios angelesnejta yanapashasqanta. Arí, Jehovapuni llajtanta kamachisharqa.

DIOSQA PALABRANNEJTA YANAPARQA

10. ¿Imaynatataj Diospa Leynin Moisesta yanaparqa?

10 Diosqa sutinpi kamachejkunata Palabrannejta yanaparqa. Israelitasman qosqa Leyta, Bibliaqa ‘Moisespa Leynin’ nispa sutichan (1 Rey. 2:3). Jinapis Biblia nin, Jehová chay Leyta israelitasman qosqanta. Chayrayku Moisespis chayta kasukunallantaj karqa (2 Cró. 34:14). Sutʼincharinapaj, Jehovaqa Moisesman nerqa imaynatachus tinkukuna toldota ruwananta, paytaj “chay tukuyta kikinta ruwarqa Tata Diospa kamachisqanman jina” (Éxo. 40:1-16).

11. ¿Imatataj Josué, reyes ima ruwananku karqa?

11 Josué israelitasta mosoj jallpʼaman pusaykunanpaj kamachisqa kashajtin, Diospa Leyninmanta libro karqaña. Chayrayku Jehovaqa Josueman nerqa chay librota “tuta pʼunchay” leenanta, chaypi imatachus nisqanta ruwananpaj (Jos. 1:8). Aswan qhepamantaj, reyesqa Diospa Leyninmanta librota sapa pʼunchay leenanku karqa. Chantapis chay libromanta uj copiata qhelqananku karqa, jinamanta Leyta, chaypi kaj kamachiykunatawan juntʼanankupaj (Deuteronomio 17:18-20 leey).

12. ¿Imaynatataj Diospa Palabran yanaparqa llajtanta kamachejkunata?

12 ¿Imaynatataj Diospa Palabran yanaparqa llajtanta kamachejkunata? Rey Josiaspa ruwasqanpi tʼukurina. Moisespa Leyninta tarisqankutawan, Josiaspa ujnin kamachin leepuyta qallarerqa. * “Jinapi chay leesqanta uyariytawan, reyqa pʼachasninta llikʼikorqa”. Diospa Palabranqa Josiasta yanaparqa llajtamanta lantista chinkachinanpaj, jinallataj “Diosman Pascua fiestata” ruwananpajpis. Josiaspa ruwasqan Pascua jinataj, ni jaykʼajpis ñaupajta ruwakorqachu (2 Rey. 22:11; 23:1-23). Josías, jinallataj waj kamachejkunapis, Diospa Palabranta kasukusqankurayku, imastachus llajtaman kamachisqankuta cambiananku kajtenqa, cambiarqanku. Chaytaj Diospa llajtanta yanaparqa payta kasukunankupaj.

13. ¿Imapitaj mana kikinchu karqanku Diospa llajtanta kamachejkuna, waj llajtasmanta reyeswan?

13 Waj llajtasmanta reyesqa, runaj yuyayninman jinalla imatapis ruwaj kanku. Canaán jallpʼamanta runas, reyesninkupis, millay imasta ruwaj kanku. Paykunaqa familiaresninkuwan puñuykakapoj kanku, qharipura chayri warmipura manachayri animaleswan khuchichakoj kanku, llulla dioskunata yupaychaj kanku, wawasninkutapis chay dioskunapaj qʼolachej kanku (Lev. 18:6, 21-25). Babiloniamanta, Egiptomanta reyespis, mana Diospa llajtan jinachu llimphu kausayniyoj karqanku. Imajtinchus mana chaypaj leyesninku karqachu (Núm. 19:13). Diosta kasukoj kamachejkunarí, Diospa llajtanta yanapaj kanku yupaychayninkupi, cuerponkupi, kausayninkupi ima llimphu kanankupaj. Paykunataj chayta sutʼita reparayta atej kanku. Arí, sutʼi karqa Jehová paykunata kamachishasqan.

14. ¿Imaraykutaj Jehová Israelmanta wakin reyesta cheqancharqa?

14 Israel llajtamantaqa mana tukuy reyeschu Diosta kasukorqanku. Chay mana kasukoj reyesqa, mana Diospa atiyninta japʼikorqankuchu, nillataj angelespa, Diospa Palabranpa yanapantapis. Jehovaqa chay kamachejkunata wakin kutis cheqancharqa, wakin kutistaj cuentankumanta wajta churarqa (1 Sam. 13:13, 14). Aswan qhepamantaj, mana pantaj kamachejta ajllarqa.

JEHOVAQA MANA PANTAJ KAMACHEJTA CHURAN

15. 1) ¿Imatataj Diospa profetasnin nerqanku sumaj kamachej jamunanmanta? 2) ¿Pitaj Diospa ajllasqan kamachej?

15 Jehovaqa unaymantaña nerqa, uj sumaj kamachejta llajtanpaj churananta. Moisesqa israelitasman nerqa: “Señorniykichej Tata Diosqa qankuna ukhumanta uj profetata noqata jina sayarichipusonqachej, qankunataj payta kasunkichej”, nispa (Deu. 18:15). Isaiastaj chay runamanta nerqa, Diosqa payta llajtanpaj “kamachejta, yachachejta ima” churananta (Isa. 55:4). Danielrí “Kamachej Mesías” chayamunanmanta parlarqa (Dan. 9:25). Jesustaj Jallpʼaman jamuspa, Diospa llajtanmanta “Yachachej” kasqanta nerqa (Mateo 23:8 leey). Jesuspa yachachisqasnenqa payta tukuy sonqo qhaterqanku, creerqankutaj Diospa ajllakusqan kasqanta (Juan 6:68, 69). ¿Imaraykutaj mana iskayrayarqankuchu Jesucristo Diospa ajllasqan kamachej kasqanmanta?

16. ¿Imastaj rikuchin Diospa atiynin Jesusta yanapasqanta?

16 Diosqa Jesusta atiyninwan yanaparqa. Jesús bautizakusqantawan, Juan Bautistaqa rikorqa “cielota kicharikushajta, Espiritutataj paloma jina, [Jesuspa] patanman uraykʼamushajta”. Chaymanta pisi tiemponman, “espiritoqa Jesusta chʼinnejman pusarqa” (Mar. 1:10-12). Jesús runasman willashajtenqa, Jehová atiyninwan yanaparqa yachachinanpaj, milagrosta ruwananpaj ima (Hech. 10:38). Chantapis yanapallarqataj runasta munakunanpaj, kusikuyniyoj, sinchʼi creeyniyoj ima kananpaj (Juan 15:9; Heb. 12:2). Ni pí kamachejpis, Jesús jina rikucherqachu Diospa atiyninwan yanapasqa kasqanta. Paytapuni Jehová ajllarqa kamachej kananpaj.

¿Imaynatataj ángeles Jesusta yanaparqanku bautizakusqanmanta pisi tiemponman? (17 parrafota qhawariy).

17. ¿Imatataj ángeles ruwarqanku Jesusta yanapanankupaj?

17 Diosqa Jesusta angelesnejta yanaparqa. Bautizakusqanmanta pisi tiemponman, angelesqa jamuspa Jesusman pisichikusqanta jaywarqanku (Mat. 4:11). Wañuchisqa kananpaj horasllaña faltashajtintaj, “janaj pachamanta rikhurimorqa uj ángel Jesusta kallpachanampaj” (Luc. 22:43). Jesusqa yacharqa imatapis necesitajtin, Jehová angelesninnejta yanapananta (Mat. 26:53).

18, 19. ¿Imaynatataj Diospa Palabran yanaparqa Jesusta kausayninpi, yachachinanpaj ima?

18 Diosqa Jesusta Palabrannejta yanaparqa. Jesusqa Diosmanta willayta qallarisqanmantapacha, kʼaspipi warkhusqa wañunankama Diospa Palabranta jatunpaj qhawarqa (Mat. 4:4). Chayrayku wañuy patapi kashaspapis, Mesiasmanta parlaj profeciasta oqharerqa (Mat. 27:46; Luc. 23:46). Tiemponmanta religionta kamachejkunaqa, mana pay jinachu karqanku. Paykunaqa Diospa Palabran yachachisqankuman churanakojtin, mana valechejchu kanku. Jesustajrí paykunamanta parlananpajpis, Diospa Palabranta oqharerqa. Nerqataj: “Kay runasqa simillankuwan yupaychawanku, sonqonkurí noqamanta karupi kashan. Qhasillata yupaychawanku. Paykunaqa Diospa yachachiyninta jina runaspa kamachisqallanta yachachinku”, nispa (Mat. 15:7-9). Jehovaqa llajtanta pusananpaj Palabranta kasukoj runasllata ajllan.

19 Jesusqa Diospa Palabranwanpuni yachachej. Religionta kamachejkuna Jesusta pantachiyta munaspa tapojtinku, payqa mana yuyasqanman jinachu, nitaj kausayninpi yachakusqanman jinachu kutichej. Jesusqa Diospa Palabranmantapuni yachachej (Mat. 22:33-40). Payqa cielopi kausasqanmanta, tukuy imata ruwaysikusqanmantawan parlaspa, runasta tʼukuchiyta atinman karqa. Jinapis Diospa Palabranta munakusqanrayku, chaymanta wajkunaman yachachiyta munaj. Jesusqa “Diosmanta Qhelqasqata sutʼincharqa allinta entiendenankupaj” (Luc. 24:32, 45).

20. 1) ¿Imaynatataj Jehovata Jesús jatuncharqa? 2) ¿Imapitaj Jesús, Herodeswan mana kikinchu karqa?

20 Jesusta uyarejkunaqa, parlasqanta uyarispa tʼukorqanku. Jesustaj Yachachejnin Jehovatapuni jatunchaj (Luc. 4:22). Uj kuti, uj qhapaj runa Jesusta jatunchayta munaspa, “Kʼacha Yachachej” nerqa. Jesusrí llampʼu sonqowan nerqa: “Imaraykutaj Kʼacha Yachachej niwankiri? Mana pipis kʼachaqa kanchu; Dios sapallan kʼachaqa”, nispa (Mar. 10:17, 18). Chaymanta 8 watasninman jina, ñaupaj kaj Herodes Agripa Judeata kamachiyta qallarerqa. Payqa ni imapi Jesusman rijchʼakorqachu. Uj pʼunchay, Herodesqa waj llajtasmanta runas paywan parlaj rejtinku, “kamachinan pʼachawan” pʼachallikorqa. Chay runastaj payta rikuspa, parlasqanta uyarispataj qhaparerqanku: “Diospa parlasqan kayqa, mana runajtachu”, nispa. Herodesqa chayta uyarispa kusirikorqa. “Chay kikimpitaj Señorpa angelnenqa Herodesta onqoykucherqa, Diosta mana jatunchasqanmanta. Chantá khuruj tukusqan wañorqa” (Hech. 12:21-23). Herodesqa mana Jehovaj ajllasqan kamachejchu karqa, chaytaj sutʼi rikukorqa. Jesustarí Diospuni ajllarqa, paytaj sapa kuti Tukuyta Kamachej Jehovata jatuncharqa.

21. ¿Imatataj qhepan yachaqanapi yachakusun?

21 Jehovaqa mana munarqachu Jesús pisi watasllata llajtanta kamachinanta. Jesusqa kausarimuytawan yachachisqasninman nerqa: “Dios Tatayqa kamachina tukuy atiyta qowan janaj pachapi, kay pachapipis”, nispa. Chantá nillarqataj: “Yachaychej, noqa qankunawan tuta pʼunchay kasqayta, kay pacha tukukunankama”, nispa (Mat. 28:18-20). Jinapis, ¿imaynatá Jesús cielopi kashaspa kay Jallpʼapi Jehovaj llajtanta kamachinman karqa? ¿Pikunatataj Jehová churanman karqa llajtanta Jesuspa sutinpi kamachinankupaj? ¿Imaynatá cristianos Diospa churasqan kamachejkunata rejsinkuman karqa? Qhepan yachaqanapi chayta yachakusun.

^ párrafo 12 Ichapis chay Leyqa, Moisespa qhelqasqan libropuni karqa.