Ir al contenido

Ir al índice

“Juntʼaypuni ari imatachus ruwanaykita nisqaykitaqa”

“Juntʼaypuni ari imatachus ruwanaykita nisqaykitaqa”

“Jehová Diospa ñaupaqenpi imatachus nisqaykita juntʼanayki tiyan” (MAT. 5:33).

63, 59 TAKIYKUNA

1. 1) ¿Imatá Jefté, Ana ima ruwarqanku? (Patapi kaj dibujota qhawariy). 2) ¿Ima tapuykunamantaj kutichisunchej?

JEFTEQA juez, wapu maqanakoj runa ima karqa. Anataj kʼumuykukoj sonqoyoj warmi karqa, wasipi ruwanasnintapis sumajta juntʼaj. Jefté, Ana ima Jehovata yupaycharqanku. Chantapis Jehovaman imatachus qonankuta nerqanku, nisqankutataj juntʼarqanku. Paykunamantataj mayta yachakusunman, imaraykuchus noqanchejpis imatachus ruwananchejta Jehovaman ninchej. ¿Imaraykú imatachus ruwananchejta Diosman nisqanchej mana pujllakuy jinallachu? ¿Imastá Jeftemantawan, Anamantawan yachakusunman?

2, 3. ¿Imatá Biblia nin imastachus ruwananchejta Diosman nisqanchejmanta?

2 Biblia nisqanman jinaqa, Diosman niyta atinchej imatachus ruwananchejta, uj regalota qonanchejta, Paypaj astawan llankʼananchejta chayri wakin imasta manaña ruwananchejta. Imatachus ruwananchejta Jehovaman nisqanchejtaqa mana tanqasqa jinachu juntʼananchej tiyan. Jehovaman uj imata ruwananchejta ninchej chayqa, yuyarikunanchej tiyan Paypaj chay nisqanchejqa mana pujllakuy jinallachu kasqanta, suyantaj juntʼananchejtapuni. Diospajqa imatachus ruwananchejta payman nisqanchejqa uj juramento jina. Uj juramentonejta uj runaqa imatachus ruwananta chayri mana ruwananta nin (Gén. 14:22, 23; Heb. 6:16, 17). Biblia nisqanman jina, ¿imaynatá qhawananchej tiyan imatachus Diosman nisqanchejta?

3 Moisesman qosqa Ley nerqa: “Sichus mayqempis imatapis qonanta [Jehovaman] nin, chayri juraspa nin imatapis qonanta chayqa, ruwanampuni tiyan imatachus ruwasaj nisqanta”, nispa (Núm. 30:1, 2). Aswan qhepamantaj rey Salomón nerqa: “Imatachus ruwanaykita Diosman nisqaykitaqa juntʼaypuni, imaraykuchus payqa wampuswan mana kusikunchu. Juntʼaypuni ari imatachus ruwanaykita nisqaykitaqa”, nispa (Ecl. 5:4). Jesustaj yachacherqa imatachus Diosman nisqanchejqa, mana pujllakuy jinallachu kasqanta. Pay nerqa: “Ama qhasitaqa juranaykichu tiyan, astawanqa Jehová Diospa ñaupaqenpi imatachus nisqaykita juntʼanayki tiyan”, nispa (Mat. 5:33).

4. 1) ¿Imaraykú imatachus Diosman nisqanchej mana uj pujllakuy jinallachu? 2) ¿Imatá yachakusunchej Jeftemanta, Anamanta ima?

4 Sutʼita rikunchej imatachus Jehovaman nisqanchejqa mana uj pujllakuy jinallachu kasqanta. Chayrayku nisqanchejta juntʼaspaqa Jehovaman qayllaykusunman. Mana juntʼaspaqa Paymanta karunchakusunman. Chay cheqapuni kasqanta rey David sutʼita rikucherqa. Pay nerqa: “Pitaj Tata Diospa orqonman wichariyta atinmanri? Pitaj Tata Diospa Templompi kayta atinmanri? Kay jina runalla Tata Diospa Templompi kayta atin: Llimphu kawsayniyoj kaj, llimphu sonqoyoj kaj, [...] nitaj llullakuspa, juraj, chay”, nispa (Sal. 24:3, 4). Kay yachaqanapeqa yachakusun Jeftewan Anawan imatachus Diosman qonankuta nisqankumanta. Chantapis yachakullasuntaj nisqankuta juntʼayta atillarqankuchus manachus chayta.

JUNTʼARQANKU

5. ¿Imatá Jefté Jehovaman qonanta nerqa, pitaj ñaupajta wasinmanta llojsimorqa?

5 Jefteqa Jehovaman imatachus qonanta nerqa, amonitaswan maqanakoj rishajtin. Amonitasqa Diospa llajtanpa enemigosnin karqanku (Jue. 10:7-9). Jefteqa maqanakupi atipananpaj Jehovaj yanapayninta mañakushaspa, nerqa: “Sichus amonitasta atipayta yanapawanki chayqa, qampaj jaywanata qʼolachipusqayki, pichari ñawpajta wasiymanta taripawaj llojsimonqa, chayta”, nispa. Jehovataj Jeftej mañakusqanta uyarerqa, amonitastataj makinpi jaywaykorqa. Jefté wasinman kutipojtintaj, “kʼata ususin” taripaj llojsimorqa, pichus Jehovata sirvinallanpajña kausanan karqa (Jue. 11:30-34).

6. 1) Diosman imatachus nisqanta, ¿Jefté, wawan ima juntʼayta atillarqankuchu? 2) ¿Imatá rikuchin Deuteronomio 23:21, 23; Salmo 15:4 Diospa ñaupaqenpi imatachus nisqanchejmanta?

6 Jeftej wawanqa tatanpa nisqanta juntʼananpaj, toldopi Jehovata tukuy tiempo sirvinan karqa. ¿Mana tʼukurispachu Jefté imatachus Diosman qonanta nerqa? Ichapis payqa tʼukurerqa wawan ñaupajta wasinmanta taripaj llojsimunanpi. Jinapis Jefteqa nisqanta mana juntʼayta atillarqachu, nitaj wawanpis. Jefteqa wawanta rikuytawan nerqa sonqon mayta nanasqanta. Wawantaj iskay killapaj riporqa “mana casarakuspalla” wañunan kasqanmanta waqaj. Imaraykuchus ni jaykʼaj wawata rejsinmanchu karqa. Jeftejta mana waj wawan kasqanraykutaj, sutin chinkanman karqa. Jinapis Jeftepaj, wawanpaj ima mana chaychu aswan sumaj karqa. Jefté nerqa: “Kunanqa juraspa Tata Diosman, qosaj nisqayta juntʼanay tiyan”, nispa. Wawantaj nerqa: “Diosman imatachus nisqaykitaqa juntʼallay”, nispa (Jue. 11:35-39). Jefté, wawan ima Jehovaman cheqa sonqos karqanku. Chayrayku Jehovaman imatachus nisqankuta juntʼaytapuni munarqanku, juntʼayta mana atinankupaj jina kajtinpis (Deuteronomio 23:21, 23; Salmo 15:4 leey).

7. 1) ¿Imatá Ana Diosman qonanta nerqa, chantá imaraykú? 2) ¿Jehová Anaj mañakuyninta uyarerqachu? 3) ¿Imataj ninayarqa Samuelpaj imatachus Diosman qonanta maman nisqan? (Sutʼinchayninta qhawariy).

7 Anapis sinchʼi llakiypi kashaspa imatachus Jehovaman qonanta nerqa. Payqa may llakisqa kasharqa mana wawayoj kayta atisqanmanta, asipayasqankuta aguantanan kasqanmanta, pisipaj qhawasqa kasqanmanta ima (1 Sam. 1:4-7, 10, 16). Anaqa Jehovaman willakorqa imaynachus kashasqanta, chantataj nerqa: “Tukuy Atiyniyoj Tata Dios, sichus qan qhawariwaj kay kamachiykej llakiyninta, sitajchus noqamanta yuyarikuspa uj wawata qowanki chayqa, noqa chay wawataqa qopusqayki tukuy kawsaynimpi kamachiyki kanampaj, manataj jaykʼajpis chujchasnin kʼutusqachu kanqa”, nispa (1 Sam. 1:11). * Jehovaqa Anaj mañakuyninta uyarerqa, watanmantaj qhari wawitayoj karqa. Chay wawitanmantaj Samuel sutita churarqa. Anaqa may kusisqa kasharqa, jinapis mana qonqaporqachu Diosman nisqanta. Chayrayku wawitan nacekojtin, nerqa: “Kaytaqa Tata Diosmanta mañakorqani”, nispa (1 Sam. 1:20).

8. 1) ¿Imatachus Ana Diosman nisqanta juntʼayta atillarqachu? 2) ¿Imaraykú Salmo 61 Anaj ruwasqanta yuyarichiwanchej?

8 Samuel kinsa watitayoj jina kashajtin, Anaqa imatachus Jehovaman nisqanta juntʼarqa. Diosta yupaychana toldoman aparqa, chaytaj Silopi kasharqa. Chaypitaj kuraj kaj sacerdote Eliman entregarqa, nerqataj: “Diosmanta mañarqani kay wawata qonawanta, paytaj qowan chay mañakusqayta. Chayrayku noqapis kunanqa kay wawata Tata Diosman pusampuni; kawsanankamaqa, Tata Diospata kachun”, nispa (1 Sam. 1:24-28). Chaymantapacha Samuelqa Diosta yupaychana toldopi tiyakorqa. Bibliaqa nin: “Samueltajrí Tata Diospa ñawpaqempi wiñashallarqapuni”, nispa (1 Sam. 2:21). Anaqa nichá Jehovaman nisqanta juntʼayta atillarqachu. Imaraykuchus mana sapa diachu wawitanwan kayta atinman karqa, nitaj wiñajtapis rikunmanchu karqa. Jinapis Jehovaman nisqanta jatunpaj qhawarqa. Nisqanta juntʼananpajtaj tukuy imata ruwarqa (1 Sam. 2:1, 2; Salmo 61:1, 5, 8 leey).

¿Jehovaman imastachus nisqanchejta juntʼashanchejchu?

9. ¿Ima tapuykunamantaj kutichisun?

9 Rikunchej jina, Jehovaman imatachus ruwananchejta ninchej chayqa juntʼananchejpuni tiyan. Jinapis, ¿maykʼajtaj imallatapis ruwananchejta Jehovaman nisunman? ¿Imaraykutaj nisqanchejta juntʼananchej tiyan? Kunanqa chayta qhawarina.

KAUSAYNINCHEJTA QONANCHEJTA NISQANCHEJ

Diosman “kausayniyta qoyki” nisqanchej. (10 parrafota qhawariy).

10. ¿Imataj ni imawan kikinchakunchu, chantá imataj chay niyta munan?

10 Diosman “kausayniyta qoyki” nisqanchejqa, ni imawan kikinchakunchu. Uj mañakuypi Jehovaman ninchej tukuy kausayninchejpi payta sirvinanchejta, ima kajtinpis. Nerqanchejtaj Paypa munayninta kausayninchejpi ñaupajman churananchejta. Jesustaj nerqa chayqa noqanchej kikinchejta chejnikuy jina kasqanta (Mat. 16:24). Jehovaman kausayninchejta qosqanchejmantapachataj, “Jehová Diospata kanchej” (Rom. 14:8). Diosman kausayninchejta qosqanchejta jatunpaj qhawananchej tiyan. Salmista jinataj ninchej, pay nerqa: “Imawantaj Tata Diosman juntʼasaj tukuy allin imasta ruwapuwasqanmantari? Imatachus ruwanayta Tata Diosman nisqayta kunanqa juntʼapusaj tukuy ayllumpa ñawpaqempi”, nispa (Sal. 116:12, 14).

11. ¿Imatá rikucherqanchej bautizakushaspa?

11 Jehovaman kausayninchejta qonchejña, bautizakunchejña ima chayqa, may sumaj. ¿Yuyarikunchejchu bautizakunanchejpaj umallirichiymanta? Umallirichej hermanoqa tapuwarqanchej: “Jehová Diosman kausayniykita qospa, bautizakuspa ima, ¿yachankichu kunanmantapacha Jehovaj testigonta jina rejsisunankuta, paypa llajtanmantaj yaykushasqaykita?”, nispa. “Arí”, nispa nejtinchejtaj, jatun tantakuypi kajkunaqa rikorqanku Jehovaman kausayninchejta qosqanchejta, Jehová Diospa kamachisnin jina bautizakuyta atisqaykichejta ima. Chaytaj Jehovata, ¡maytachá kusicherqa!

12. 1) ¿Ima tapuykunata tapurikunanchej tiyan? 2) ¿Imatá Pedro yuyaychawarqanchej?

12 Bautizakushaspaqa Jehovaman nerqanchej payta sirvinapaj kausananchejta, kasukunapajtaj mayta kallpachakunanchejta. Jinapis bautizakoyqa qallariyllaraj. Tukuyninchej tapurikunallanchejpuni tiyan: “Bautizakusqaymantapacha, ¿astawanchu Jehovawan amigos kani? ¿Tukuy sonqochu Jehovata sirvishallanipuni? (Col. 3:23). ¿Mana saykʼuspachu Jehovamanta mañakullanipuni? ¿Sapa diachu Bibliata leeni? ¿Tantakuykunamanpis mana saqespachu rini? ¿Atisqayman jinachu predicacionman rini? Chayrí, ¿niñachu kusiywan cristiano ruwanasniyta ruwani?”, nispa. Apóstol Pedroqa yuyaychawarqanchej Jehovata sirviypi “mana jinallachu” kakunata. Chayrayku kallpachakuna astawan creeyniyoj, yachayniyoj kanapaj, sinchʼita sayanapaj, Diosta munakunapaj ima (2 Pedro 1:5-8 leey).

13. ¿Imatá sutʼita yachanan tiyan Jehovaman kausayninta qoj cristiano?

13 Jehovata “sirvisqayki” nisqanchejtaqa juntʼananchejpuni tiyan. Diosta sirvispa, cristiano jina kausaspa saykʼojtinchej, mana niyta atisunmanchu ni jaykʼaj Jehovaman kausayninchejta qosqanchejta, nillataj niyta atisunmanchu bautizakusqanchej mana valorniyojchu kasqanta. * Jatun juchapi urmaspaqa, Jehovaman cuentata qonanchej kanqa, congregacionmanpis (Rom. 14:12). Uj kuti Jesusqa parlarqa wakin cristianos mana ñaupajta jinachu Diosta munakusqankumanta. Noqanchejqa mana chay cristianos jinachu kayta munanchej. Astawanpis munanchej Jesús ajinata ninawanchejta: “Yachani imastachus ruwasqaykita, munakusqaykita, creesqaykita, Diosta sirvisqaykita, aguantasqaykitapis. Yachallanitaj kunallanraj ruwasqasniykipis, ñaupaj ruwasqasniykimanta nisqaqa aswan sumaj kasqanta”, nispa (Apo. 2:4, 19). Jehovata kusichiyta munanchej, kausayninchejta Payman qosqanchejta juntʼaspa.

CASARAKUSHASPA IMATACHUS NISQANCHEJ

Casarakushaspa imatachus nisqanchej. (14 parrafota qhawariy).

14. ¿Imataj ni imawan kikinchakullantajchu, imaraykutaj?

14 Casarakushaspa imatachus novios ninakusqakoqa ni imawan kikinchakullantajchu. Imaraykuchus casarasqa kausayta Jehová rikhurichin. Chayrayku Paypajqa novios imatachus casarakushaspa ninakusqankoqa mana pujllakuy jinallachu. Noviosqa casarakushaspa Jehovaj ñaupaqenpi, wajkunaj ñaupaqenkupiwan imatachus ruwanankuta ninakunku. Chantapis purajmanta munakunankuta, cuidanakunankuta, respetanakunankuta ima ninakunku, kay Jallpʼapi khuska tiyakunankukama, matrimonio ukhupi. Wakin casarakojkunaqa ichá mana kay kikin palabrastapunichu ninku. Jinapis Diospa ñaupaqenpi imatachus ruwanankuta ninku. Chaymantapachataj, qhariwarmi kanku. Qhariwarmi kausaytaqa wañuylla tʼaqanan tiyan (Gén. 2:24; 1 Cor. 7:39). Jesús nerqa: “Diospa ujchasqantaqa, ama pipis tʼaqachunchu”, nispa. Casarakuyta munajkunaqa, mana yuyanankuchu tiyan, qhariwarmi kausayninkupi mana allin rejtin divorciakuyta atillasqankuta (Mar. 10:9).

15. ¿Imaraykutaj cristianos casarasqa kausayta mana ashkha runas jinachu qhawananku tiyan?

15 Tukuypis pantaj runas kanchej, chayrayku casarasqa kausaypi problemas kanqapuni. Biblia nin, casarasqasqa wakin kutis “llakiyniyoj” kanankuta, nisunman problemasniyoj (1 Cor. 7:28). Kay mundomanta ashkha runas qhariwarmi kausayta pisipaj qhawanku. Chayrayku qhariwarmi kausayninkupi problemas kajtin, divorciakullanku. Cristianostaj casarasqa kausayta jatunpaj qhawanku. Casarasqa cristianosqa yachanku Diospa ñaupaqenpi imatachus casarakushaspa ninakusqankuta. Chayta mana juntʼajtinkoqa Diospa ñaupaqenpi llullakushankumanpis jina. Diostaj llullakojkunata chejnikun (Lev. 19:12; Pro. 6:16-19). Casarasqa cristianosqa apóstol Pabloj nisqanta yuyarikunanku tiyan. Pay nerqa: “Casarasqa kanki chayqa, ama warmiykimanta tʼaqakuyta maskʼaychu”, nispa (1 Cor. 7:27). Pablo chayta nerqa, imaraykuchus yacharqa Jehová chejnikusqanta pillapis qosanmanta chayri warminmanta divorciakunanrayku wasanchasqanta (Mal. 2:13-16).

16. ¿Imatá Biblia nin divorciakuymanta, tʼaqanakuymanta ima?

16 Jesús yachacherqa Biblia nisqanman jina, uj qhariwarmi divorciakuyta atisqanta qosa chayri warmi qhenchachakojtin, wasanchasqa kaj mana perdonayta munajtin ima (Mat. 19:9; Heb. 13:4). ¿Imatá nisunman tʼaqanakuymanta? Bibliaqa chaymantapis sutʼita parlallantaj (1 Corintios 7:10, 11 leey). Chantapis Bibliaqa mana ninchu imitallamantapis tʼaqanakunata. Ichá uj cristianoqa warminmanta chayri qosanmanta tʼaqakuyta munanman. Wakinkunaqa tʼaqakunku qosanku chayri warminku maqajtin, kausayninku wañuy patapi kajtin, Diosta mana yupaychajta saqejtin, Diospa contranpi oqharikojtin ima. *

17. ¿Imatá cristianos ruwananku tiyan qhariwarmi kausayninku aswan ujchasqa kananpaj?

17 ¿Imatá ancianos ruwananku tiyan, uj qhariwarmi kausayninkupi allin rinanpaj yanapata mañakojtin? Ancianosqa chay qhariwarmita tapurinkuman ¿Pay noqapaj jinachu?, nisqa videota qhawasqankutañachus manachus, chantá Familiaykeqa kusisqa kausakunman, nisqa folletota estudiasqankutañachus manachus. Kay yanapasqa Bibliaj yuyaychaykunasninman jina kashan, mayqenkunachus qhariwarmista ujchasqa kanallankupajpuni yanapan. Uj qhariwarmi nerqa: “Chay folletota estudiasqaykumantapacha aswan kusisqas kayku”, nispa. Uj hermanaqa 22 watastaña casarasqa kashaspa, yuyarqa casarasqa kausaynin mana allinman tukushasqanta. ¿Pay noqapaj jinachu?, nisqa videota qhawaytawan, nerqa: “Qosay, noqa ima bautizasqas kaspapis, mana ujchasqachu kasharqayku. Chay videoqa necesitashajtiykupuni chayamorqa. Kunanqa qhariwarmi kausayniyku aswan ujchasqa”, nispa. Cheqamantapuni casarasqas Bibliaj yuyaychasqanman jina kausakojtinku, aswan ujchasqa kanqanku, aswan kusisqataj.

DIOSPAJ ASTAWAN LLANKʼANATA NISQANCHEJ

18, 19. 1) ¿Imatá ruwarqanku ashkha cristiano tatas? 2) Jehovata sirvinapaj tukuy tiemponkuta churajkuna, ¿imaynatá imatachus Diosman nisqankuta juntʼanku?

18 Kay yachaqanapeqa Jeftewan Anawan imatachus Diosman qonankuta nisqankumanta yachakunchej. Chayraykutaj wawasninku Diosta yupaychana toldopi tukuy kausayninkupi Jehovata sirverqanku. Kunanpis ashkha cristiano tatasqa, wawasninkuta kallpachanku Diospaj astawan llankʼanankupaj, tukuy kausayninkupitaj Diosta sirvinankupaj. Tukuypis chay jovenesta kallpachayta atinchej, Diosta sirvinallankupajpuni (Jue. 11:40; Sal. 110:3).

Diospaj astawan llankʼanata nisqanchej. (19 parrafota qhawariy).

19 Kay tiempopi Jehovata sirvinapaj tukuy tiemponkuta churajkunaqa 67.000 jina kanku. Paykunamanta wakenqa Betelpi, Tantakuna Wasista ruwaspa chayri congregacionesta waturispa Diospaj llankʼashanku. Wakintaj Diospa llajtanpi kaj escuelaspi yachachinku. Wakintaj precursores especiales, misioneros kanku. Wakintaj Jatun Tantakuna Wasismanta chayri Diospa llajtanpi Escuela Wasismanta encargados kanku. Chay hermanostaj Diospa llajtallanpaj trabajanankuta ninku. Diospa llajtallanpaj trabajanankuta nispaqa Diospa llajtanpi ima ruwaytapis japʼisqankuta juntʼanankupaj mayta kallpachakunankuta ninku. Chantapis pisi imasllawan kausakunankuta, waj llankʼayta mana ruwanankuta ima ninku. Permisoyoj kajtillanku necesitasqankupaj llankʼayta atinkuman. Chay hermanosqa noqanchej jinalla kanku, chaywanpis ruwasqankoqa may sumaj. Kay hermanosqa llampʼu sonqos kanku, Diosman imatachus nisqankutataj juntʼayta munanku, Diospaj astawan llankʼaspa.

20. ¿Imaynatá imatachus Diosman nisqanchejta qhawananchej tiyan, imaraykutaj?

20 Kay yachaqanapeqa Jehovaman imastachus ruwananchejta nisqanchejmanta parlarerqanchej. Ichapis chaykunamanta wakinta ruwanchejña. Yuyarikuna imatachus nisqanchejtaqa juntʼananchejpuni tiyan. Juntʼananchejpajtaj tukuy imata ruwananchej tiyan (Pro. 20:25). Jehovaman imatachus nisqanchejta mana juntʼasunchu chayqa, llakiykunapi rikukusunman (Ecl. 5:6). Salmista jina kana, payqa Jehovaman nerqa: “Sutiykitaqa wiñaypaj yupaychasaj, sapa pʼunchaytaj imatapis ruwanaypaj nisqayta juntʼasaj”, nispa (Sal. 61:8).

^ párr. 7 Anaqa Jehovaman nerqa wawan tukuy kausayninpi nazareo kananta. Chaytaj niyta munarqa wawan tukuy kausayninpi Diosta sirvinanta (Núm. 6:1-5, 8).

^ párr. 13 Ancianosqa pichus bautizakuyta munajkunata ashkha tapuykunata ruwanku. Ajinamanta yachanku, bautizakuyta munajkuna bautizakunankupaj jinachus manachus kasqankuta. Chayrayku bautizakojqa mana ninmanchu bautizakusqan mana valesqanta.

^ párr. 16 Kay Diospa munakuyninpi kallaychikpuni’, nisqa libropi “Divorciakuymanta, tʼaqakuymanta ima, ¿imatá Biblia nin?”, nisqa yachaqanata leey.