Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

“¿Akanakat sipansa jukʼampit munista?”

“¿Akanakat sipansa jukʼampit munista?”

Simón, Juanan yoqapa, ¿akanakat sipansa jukʼampit munista?(JUAN 21:15, NM).

CANCIÓN: 128, 45

1, 2. Chawlla katuñatak arum paqara inaki chʼamachaskäna uka alwajja, ¿kunsa Pedrojj yateqäna?

JESUSAN paqallqo discipulonakapajja, Galilea lamar qotaruw arum paqara chawlla katuri sarapjjäna, ukampis janiw maysa katupkänti. Alwasti jiwatat jaktiri Jesusaw qota lakan saytʼat jupanakar uñchʼukiskäna. Ukatsti akham sänwa: “‘Qänjja botet kupëjjaru jaqontapjjam, ukatsti katupjjätawa’ sasa. Ukhamwa lurapjjäna, ukatsti janiw qänjja umat apsurjamakjjapjjänti, walja chawll katupjjatap layku” (Juan 21:1-6).

2 Jesusajj chawllampi tʼantʼampwa desayunot discipulonakapar churäna. Ukatsti Pedro sat Simonar akham jisktʼäna: “Simón, Juanan yoqapa, ¿akanakat sipansa jukʼampit munista?” sasa. Pedrojj jupar munasitap Jesusajj yatiskänwa. Inas chawlla katuñarut jukʼamp munasi, jan ukajj Jesusaru ukhamarak yatichäwinakaparuch jukʼamp munasi uk yatiñatak jisktʼchïna. Pedrojj akham sänwa: “Tata, jumaw yatta nayajj jumar munatajja” sasa (Juan 21:15). Pedrosti uka arunakapajj cheqäskapunitapwa ukürut uñachtʼayäna. Diosan arunakap yatiyañaw jupatak nayrankäna, ukhamatwa Jesusar munasitap uñachtʼayäna, cristian tamansa jilïrit uñtʼatarakïnwa.

3. ¿Kunanakatsa cristianonakajj amuyasiñasa?

3 ¿Jesusajj kuntï Pedror siskäna ukanakat kunsa yateqsna? Jesusar taqe chuyma munasiskakiñatakiw chʼamachasiñasa. Akapachan jakañajj chʼamäñapsa, llakinak utjañapsa, jan walinak utjañapsa Jesusajj yatïnwa. Yapuchirit parlkäna uka uñachtʼäwipanjja, yaqhepanakajj “Diosan suma yatiyäwipa” istʼapjjaniwa, taqe chuymarakiw qalltan katoqapjjani sasaw Jesusajj säna. Ukatsti, “suma arunak istʼkasinsa, sintwa llakisipjje akapach yänakatsa, qollqetsa”, ukaw ‘suma arunak chuymapan jan jiltaykiti’ sasaw sarakïna (Mat. 13:19-22; Mar. 4:19). Jiwasajj wali amuyumpi sarnaqañasarakiwa, akapachan utjkistu uka llakinakajj ukhamarakiw Jehová Diosar serviñat apaqestaspa. Ukatwa Jesusajj discipulonakapar akham ewjjtʼi: “Amuyasipjjam, jan chuymanakamjja vicionakampi machañanakampi qalarayasipjjamti, ukhamarak aka jakañan llakisiñanakampisa” sasa (Luc. 21:34).

4. ¿Jesucristor taqe chuymat munasisktan janicha uk kunjamatsa yatsna? (22 paginankir fotonak uñjjattʼäta).

4 Apóstol Pedrjam Diosan arunakap taqe chuyma yatiyasaw Jesucristor munasitas uñachtʼaysna. ¿Ukarjam phoqasktanti janicha uk kunjamatsa yatsna? Akham jisktʼasiñaw yanaptʼistaspa: “¿Kun lurañas nayatak nayranki? ¿Kunas jukʼamp kusisiyitu, Diosar serviña jan ukajj yaqhanak luraña?” sasa. Uka jisktʼanakar qhanañchañatakejja, kunanakas Jesucristor munasitas thayarayaspa ukanak yatjjatañäni: 1) trabajosa, 2) kusistʼañanaka, 3) qamiriptañ wal munaña.

JAN TRABAJORUK CHUYM CHURAMTI

5. ¿Kunsa Jehová Diosajj awkinakar mayi?

5 Pedror chawlla katuñajj walsa gustkchïnjja, familiapar yanaptʼañatakiw ukham trabajäna. Jichhürunakanjja, ukhamarakiw awkinakajj familiapar yanaptʼapjjañapa, ukaw Jehová Diosan amtapajja (1 Tim. 5:8). Ukarjam phoqañatakejj trabajapjjañapaw wakisi. Ukampis aka qhepa urunakanjja, trabajojj llakinakan uñjasiyistaspa.

6. ¿Kunatsa trabajojj maynir aynachtʼayaspa?

6 Trabajonakat sipansa trabajo munirinakaw jukʼamp utji. Ukatwa atip atipajj trabajo thaqapjje. Waljaniw trabajañapäki ukat jukʼamp horanak trabajipjje, ukatsti jukʼa pagoki katoqapjjaraki. Jichhürunakanjja empresanakajj jukʼa jaqempik waljanak lurañwa munapjje, ukaw trabajadoranakar aynachtʼayi, qarjtayi, usuntayaraki. Waljaniw trabajop jan aptʼasiñ munapkiti, ukatwa kuntï jefepajj mayki ukanak lurjjapjjaki.

7, 8. 1) ¿Khitirus jukʼamp istʼañasa? 2) ¿Tailandia markankir jilatajj kunsa trabajompi tiemp jan apaqayasiñ toqet yateqawayi?

7 Cristianonakajj Jehová Diosaruw taqe kunat sipansa istʼañasa, jefesäskpa ukas Diosarukipuniw istʼañasa (Luc. 10:27). Trabajosajj kunatï jakañatak wakiski ukanak alasiñataki ukhamarak Diosar serviskakiñatakiw yanaptʼistu. Ukampis trabajosatï Diosar serviñat sipansa nayrankaspajja, Diosatwa jitheqtayistaspa. Tailandia markankir jilatan experienciapatwa yateqaraksna. Jupajj akham siwa: “Computadoranak arreglasaw trabajayäta, ukham trabajañajj wal gustitäna. Ukhamarus walja horanakaw trabajañajäna, ukaw Diosar serviñat tiempo apaqetäna. Diosan Reinop nayrar uchañatakejja, yaqha trabajo thaqasiñajaw wakisïna” sasa. ¿Kunsa uka jilatajj lurpachäna?

8 Jupajj akham saskakiwa: “Niya mä mara uka toqet lupʼisajja, callenakan helado aljañwa amtawayta. Qalltanjja chʼamakïnwa, qollqet pistʼayäta, wal llakisirakiyäta. Nayra trabajojankiri compañeronakampi jikisirïta ukhajja larusipjjeriwa. ‘Kunatsa computadoranakampi trabajañat sipansa helado aljañas jukʼamp askïkaspa ukham amuyta, aire acondicionadon kunaw trabajiyätanjja’ sapjjerïtuwa. Walpun Jehová Diosar orasirïta, aguantañataki, Diosar serviñataki jukʼamp tiemponïñatak amtaj phoqañatakiw yanaptʼa mayisirïta. Mä jukʼa tiempotjja janiw nayrjam llakisjjayätti. Kuna saboranakatsa heladojj jila parte jaqer gusti uksa yatjjayätwa, heladonak lurañsa sum yateqjjayäta. Sapürurakiw taqpach heladonak alj-jjayäta. Cheqas computadoranakampi trabajkayäta ukat sipansa jukʼamp qollqeniyätwa. Jukʼamp kusisitaw jakasjjta, janiw mayni trabajonjam wali qarita, llakita ukham uñjasjjti. Jehová Diosarus jukʼamp jakʼachasiwayta ukaw jukʼamp askejja” sasa (Mateo 5:3, 6 liytʼañataki).

9. ¿Kunjamsa trabajor uñjasktan uk amuytʼasiñatakejj kunas yanaptʼistaspa?

9 Jehová Diosajj taqe chuyma trabajañaswa muni, ukham lurasajj kusisitarakïtanwa (Pro. 12:14). Ukampis janiw trabajosajj Diosar serviñat sipansa nayrankañapäkiti. Kunatï jakañatak wakiski ukanakat parlkasajja, Jesusajj akham sänwa: “Nayraqatajj Diosan Reinopa munapjjam, ukhamarak kunatejj cheqäki jupan nayraqatapanjja ukanaka, ukatsti taqe aka yänakajja jumanakarojj churatakïpjjätawa” sasa (Mat. 6:33). ¿Kunjamsa trabajosar uñjasktan uk kunjamatsa yatsna? Aka jisktʼaw amuytʼasiñatak yanaptʼistaspa: “¿Diosar serviñat sipansa, trabajojanti jukʼamp kusisitätjja?” sasa. Uka jisktʼarjam amuytʼasiñaw kunarus jukʼamp munastan uk amuyañatak yanaptʼistaspa.

10. ¿Kunsa Jesusan arunakapat yateqsna?

10 Kunas jiwasatak nayrankañapa ukwa Jesusajj yatichawayistu. Mä kutejja Mariampin Martampin utaparuw Jesusajj visittʼäna. Martajj jankʼakiw phayir saräna, Mariasti kuntï Jesusajj yatichkäna uk istʼañatakiw jakʼapar qontʼasïna. Martajj kullakapan phayañ jan yanapatap uñjasajj Jesusaruw quejasïna. Jesusasti Martar akham sänwa: “Mariajj sumïrïkis ukwa ajllisi, janirakiw ukjj khitis apaqkaniti” sasa (Luc. 10:38-42). Kunas jukʼamp wakiskiri ukwa Jesusajj qhanañchäna. Kuntï chuymasajj munki ukanakampi jan apayasiñatakisa, Jesusar jukʼamp munasitas qhanstayañatakisa, “sumïrïkis ukwa” ajlliñasa. Mä arunjja, Jehová Diosar serviñaw taqe kunat sipansa jiwasatak nayrankañapa.

KUNJAMSA KUSISTʼAÑANAK UÑJASKTANJJA

11. ¿Samartʼañat kamsis Biblianjja?

11 Kunayman lurañanakampi phoqasaw jaktanjja, ukatwa samartʼañasajj wakisiraki. Biblianjja akham siwa: “Jaqejj manqʼasispa, umasispa, ukhamarak luratapampisa kusisirakispa ukhamanwa aski luraspa” sasa (Ecl. 2:24). Discipulonakapan samartʼapjjañap wakisitapjja Jesusajj yatïnwa. Mä kutejja, Diosan arunakap yatiyasajj wal qaripjjäna, ukatwa Jesusajj discipulonakapar akham säna: “Jutapjjam, mä wasar cheqar samartʼir sarapjjañäni” sasa (Mar. 6:31, 32).

12. ¿Kunatsa kusistʼañanak sinti munañat amuyasiñasa? Mä uñachtʼäwimp qhanañchtʼma.

12 Kusistʼañanakasa, anattʼañanakasa, awisajj samartʼañatakiw yanaptʼistaspa. Ukampis janiw kusistʼañanakasa ni anatañanakasa jukʼamp wakiskirïñapäkiti. Nayra tiemponjja waljaniw akham sapjjäna: “Manqʼasiñäni, umtʼasiñäni, qhärurojj jiwjjchiñänejjaya” sasa (1 Cor. 15:32). Jichhürunakanjja waljanirakiw ukham sapjje. Europa markankir mä waynajja, tantachäwinakar sarañ qalltäna. Ukampis kusistʼañanakaw jupar jukʼamp gustäna ukatwa Jehová Diosan Testigonakapat jitheqtjjäna. Tiempompisti uka kusistʼañanakajj jan walinakar puriyatapwa amuyasjjäna. Ukatsti mayampwa Bibliat yatjjatañ qalltäna, qhepatsti Diosan arunakap yatiyiriw sarjjäna. Bautisatäjjäna ukhasti akham sänwa: “Akapachan utjki uka kusistʼañanakat sipansa, Jehová Diosar serviñaw jukʼamp askejja, uk jan amuyatajat walja tiempo aptʼasiwayta ukaw wal chuym usuyitu” sasa.

13. 1) ¿Kunatsa kusistʼañanakaruk tiempo aptʼasiñajj jan walïki? Uk mä uñachtʼäwimp qhanañchtʼma. 2) ¿Kunas kusistʼañanakaruki tiempo jan aptʼasiñatakejj yanaptʼistaspa?

13 Kusistʼañanakasa, anattʼañanakasa, samartʼañatakïñapawa. Ukhamasti ¿qhawqha tiempos kusistʼañanakar sarañasa? Uka toqet amuytʼañäni. Yaqheparojj walwa tortanakasa dulcenakas gusti. Ukampis ukanakak sapürus manqʼsnajja, usuntsnawa. Kʼumara jakasiñatakejj kunayman manqʼasiñasa. Ukhamarakiw kusistʼañanakana anatañanakana walja tiempo pasañajj Jehová Diosat jitheqtayistaspa. ¿Kunarus tiemp aptʼasktan uk amuytʼasiñatakejj kunas yanaptʼistaspa? Mä semana ajllisajja, qhawqha horanaksa tantachäwitakisa, yatiyir sarañatakisa, Bibliat yatjjatañatakis apsustan ukwa uka semanan qellqtʼasna. Ukatsti qhawqha horanaksa anatañatakisa, televisión uñchʼukiñatakisa, anatañ videonakatakis apsustan ukwa qellqtʼasiraksna. Uka horanak igualtʼayasajj ¿kunas qhan amuyasi? ¿Kunatak chʼamachasiñasas wakisispa? (Efesios 5:15, 16 liytʼañataki).

14. ¿Kunas suma kusistʼañanak ajlliñatak yanaptʼistaspa?

14 Kunanakampis kusistʼañäni uk ajlliñaswa Jehová Diosajj muni. Familia pʼeqtʼirinakajj ukhamarakiw kunanakampis wawanakapajj kusistʼapjjani uk ajllipjjañapa. Jehová Diosajj kunsa kusistʼañanakat amuyi ukwa Bibliajj qhanañchi. Ukanakaw sum amuytʼasiñatak yanaptʼistu. * Kusistʼañanakat sumäki ukanakajj Diosatwa juti (Ecl. 3:12, 13). Janiw taqenirojj mä kikpa kusistʼañak gustkistuti (Gál. 6:4, 5). Kawkïrsa kusistʼañatak ajllkchiñänejja, taqeniw wal amuyasiñasa. Jesucristojj akham sänwa: “Chuymanakamasti kawkinkkitejj uka suma imasitanakamajj ukankarakiniwa” sasa (Mat. 6:21). Jesucristo Reyir wal munastanjja, ukatwa amuyusasa, parlatasasa, luratanakasasa Diosan Reinopajj jiwasatak nayrankatap uñachtʼayi (Fili. 1:9, 10)

QAMIRIPTAÑ MUNAÑAT AMUYASIÑÄNI

15, 16. 1) ¿Kunatsa qamiriptañ munañat amuyasiñasa? 2) ¿Qamiriptañ munañat kunsa Jesusajj ewjjtʼäna?

15 Jichhürunakanjja, waljaniw jichhak uñstir isinïñasa, celularanïñasa, computadoranïñasa yaqha ukhamanakanïñasa wakiskaspa ukham amuyapjje. Jupanakajj qamiriptañ munañampiw apayasipjje, walja cosasanakanïña, qollqenïñaw jupanakatak jukʼamp wakiskirejja. Jilat kullaka, ¿kunas jumatak jukʼamp wakiskirejja? Aka jisktʼanakaw amuytʼasiñatak yanaptʼistaspa: “¿Tantachäwinakatak wakichtʼasiñat sipansa, jichhak uñstir autonakata, isinakatti jukʼamp lupʼisktjja? ¿Biblia liyiñataki, orasiñataki tiempo apstʼasiñat sipansa, yaqha lurañanakarukit tiempo aptʼastjja?” sasa. Wali amuyumpi sarnaqañasawa, jan ukajj Cristor munasiñat sipansa qamiriptañ munañaw jiwasatak nayrankjjaspa. Jesusan aka arunakapat amuytʼañasarakiwa: “Amuyasipjjam jumanakatakik taqe kuns munañjjata” (Luc. 12:15). ¿Kunatsa ukham sispachäna?

16 “Janiw khitis pä patronarojj sirvkaspati”, ukhamarak “Diosampiru qollqempirojj janiw khitis sirvkaspati” sasaw Jesusajj säna. Ukhamasti, qamiriptañ thaqkasajj janiw Diosar taqe chuyma sirvksnati. Ukatwa Jesusajj akham sarakïna: “Maynirojj munaniwa, maynirusti uñisirakiniwa, jan ukajj maynirojj jachʼachaniwa, maynirusti jiskʼacharakiniwa” sasa (Mat. 6:24). Juchararätas laykojja, “janchin munañanakaparjama” jan sarnaqañatakiw chʼamachasiñasa, mä arunjja qamiriptañ munañat amuyasiñasawa (Efe. 2:3).

17. 1) ¿Kunatsa yaqhep jaqenakajj qamiriptañ nayrar uchapjje? 2) ¿Kunas qamiriptañ jan thaqañatakejj yanaptʼistaspa?

17 Jaqenakajj munañanakap lurañaru, kusistʼañanakaruw chuym churapjje, ukatwa jan Dios chuymäpkiti (1 Corintios 2:14 liytʼañataki). Jupanakajj janiw sum amuytʼapkiti, ukatwa kunas walïski, kunas jan walïkaraki uk jan amuyapkiti (Heb. 5:11-14). Sapürutjamaw jukʼamp qamiriptañ munapjje. Utjirinïkasas jukʼampwa munapjje (Ecl. 5:10). ¿Kunas ukham jan amuyañatak yanaptʼistaspa? Biblia sapüru liyiñaw uka amuyunakampi jan apayasiñatak yanaptʼistani (1 Ped. 2:2). Jesusarojj Jehová Diosat yateqkäna ukanakat lupʼiñaw Supayan yantʼanakapar atipañatak yanaptʼäna (Mat. 4:8-10). Jichhürunakan qamiriptañ jan thaqañatakejja, ukhamarakiw Jehová Diosat yateqktan ukarjam sarnaqañatak chʼamachasiñasa. Ukhamatwa taqe kunat sipansa Jesucristor jukʼamp munasitasajj qhanäni.

¿Kunas jumatakejj jukʼamp wakiskirejja? (Párrafo 18 uñjjattʼäta).

18. ¿Kun lurañsa jumajj amtawayta?

18 Jesusajj Pedror “¿akanakat sipansa jukʼampit munista?” sasin jisktʼkäna ukhajja, Jehová Diosar serviñaw jumatak nayrankañapa sasaw yatichaskäna. Pedron sutipajj “Qala” sañ muni. Pedron Jehová Diosar taqe chuyma servitapajj mä qaljamänwa (Hech. 4:5-20). Jiwasajj ukhamarakiw Jesucristor taqe chuyma munasiñ muntanjja. Ukatwa jiwasatakejj trabajosasa, kusistʼañanakasa, qamiriptañ munañasa jan nayrankañapäkiti. Ukhamtï lurañänejja, Pedrjamaw akham sarakiñäni: “Tata, jumaw yatta nayajj jumar munatajja” sasa.