Skip to content

Skip to table of contents

Founga Na‘e Tokoni‘i Ai ‘e Keio Hono Fanga Tokouá

Founga Na‘e Tokoni‘i Ai ‘e Keio Hono Fanga Tokouá

NA‘E fehangahangai ‘a Keio mo e kau Kalisitiane ‘e ni‘ihi mo e ngaahi pole ‘i he konga ki mui ‘o e ‘uluaki senitulí. Na‘e feinga ‘a e fa‘ahinga na‘a nau fakamafola ‘a e ngaahi akonaki loí ke fakavaivai‘i mo fakamavahevahe‘i ‘a e ngaahi fakataha‘angá. (1 Sio. 2:18, 19; 2 Sio. 7) Na‘e fakamafola ‘e ha tangata ko Taiotifi ha “talanoa fulikivanu” fekau‘aki mo e ‘apositolo ko Sioné mo e ni‘ihi kehé, na‘á ne fakafisi ke fai ha anga-talitali kakai ki he kau Kalisitiane fefononga‘akí, pea feinga ke fakaloto‘i ‘a e ni‘ihi kehé ke nau muimui he‘ene fa‘ifa‘itaki‘angá. (3 Sio. 9, 10) Ko e me‘a ia na‘e hokó ‘i he taimi na‘e tohi ai ‘a Sione kia Keió. Ko e tohi ‘a e ‘apositoló na‘e hiki nai ‘i he 98 T.S., ‘oku hā ‘i he Ngaahi Konga Tohi Tapu Faka-Kalisi Kalisitiané “Ko e Tohi Hono Tolu ‘a Sioné.”

Neongo ‘a e ngaahi pole na‘e fehangahangai mo Keió, na‘e hokohoko atu ‘ene ngāue faitōnunga kia Sihová. Na‘e anga-fēfē ‘ene fakahāhā e faitōnungá? Ko e hā ‘oku tau loto ai ke fa‘ifa‘itaki ‘i he ‘ahó ni ki he fa‘ifa‘itaki‘anga ‘a Keió? ‘E lava fēfē ke tokoni‘i kitautolu ‘e he tohi ‘a Sioné ke tau fai peheé?

TOHI KI HA KAUME‘A ‘OFEINA

Ko e tokotaha-tohi ‘o e tohi hono Tolu ‘a Sioné ‘okú ne ui ‘a ia tonu “ko e tangata‘eiki.” Na‘e fe‘unga pē ia ki he‘ene tama fakalaumālie ‘ofeina ko Keió ke ne ‘ilo‘i ko e ‘apositolo ia ko Sioné. Na‘e lea loto-māfana ‘a Sione kia Keio ‘o ne pehē “ko e ‘ofeiná, ‘a ia ‘oku ou ‘ofa mo‘oni aí.” Na‘e fakahaa‘i leva ‘e Sione ‘a ‘ene faka‘amu ‘e lelei tatau ‘a e mo‘ui lelei fakalaumālie ‘a Keió mo ‘ene mo‘ui lelei fakaesinó. Ko ha fakakaukau lelei ia mo ha lea faka‘ofo‘ofa!—3 Sio. 1, 2, 4.

‘Oku pau pē nai ko Keió ko ha ‘ovasia ‘i he fakataha‘angá, ka ‘oku ‘ikai ke lave fakahangatonu ‘a e tohí ia ki ai. Na‘e fakahīkihiki‘i ‘e Sione ‘a Keio ‘i he‘ene talitali ‘a e fanga tokouá neongo ko e kau sola kinautolu kiate ia. Na‘e vakai ‘a Sione ki he me‘á ni ko e fakamo‘oni ia ‘o e faitōnunga ‘a Keió, koe‘uhí ko hono fai ‘a e anga-talitali kakaí ‘oku faka‘ilonga‘i ‘aki ma‘u pē ‘a e kau sevāniti ‘a e ‘Otuá.—Sēn. 18:1-8; 1 Tīm. 3:2; 3 Sio. 5.

Ko e lea ‘o e hounga‘ia ‘a Sione ‘i he anga-talitali kakai ‘a Keio ki he fanga tokouá ‘oku hā mei ai na‘e fefononga‘aki ma‘u pē ‘a e kau Kalisitiané ‘i he feitu‘u na‘e nofo ai ‘a e ‘apositolo ko Sioné mo e ngaahi fakataha‘angá, pea ‘oku hā mahino na‘e tala ange ‘e he kau fefononga‘aki ko ení kia Sione ‘a e me‘a na‘a nau fetaulaki mo iá. Mahalo ko e founga eni na‘e ma‘u ai ‘e Sione ‘a e ngaahi ongoongo fekau‘aki mo e ngaahi fakataha‘anga ko ení.

Na‘e loto mo‘oni ‘a e kau Kalisitiane fefononga‘akí ke nofo mo e kaungātuí. Na‘e ongoongo kovi ‘aupito ‘a e fanga ki‘i fale talitali kakaí, kovi ‘enau ngāué pea lahi ‘a e ‘ulungaanga ta‘etāú. Ko ia ai, na‘e lava ke nofo ‘a e kau fefononga‘aki fakapotopotó mo e ngaahi kaume‘á; ‘a e kau Kalisitiane fefononga‘akí mo e kau Kalisitiane ‘oku nau talitali kinautolú.

“NA‘A NAU ‘ALU ATÚ KOE‘UHI KO HONO HUAFÁ”

Na‘e fakalototo‘a‘i ‘e Sione ‘a Keio ke ne toe fakahāhā ‘a e anga-talitali kakaí, he na‘e kole ange ‘e he ‘apositoló ke ne “tuku mai [‘a e kau fefononga‘akí] ‘i he‘enau fonongá ‘i ha founga ‘oku fakahōifua ki he ‘Otuá.” ‘I he me‘á ni, ko hono tuku mai ‘a e kau ‘a‘ahí ‘i he‘enau fonongá na‘e ‘uhinga iá ke fakalato ‘enau ngaahi fiema‘ú ki he hoko atu ‘enau fonongá pea ‘oange ‘a e me‘a kotoa pē ‘oku nau fiema‘ú kae ‘oua kuo nau a‘u ki he feitu‘u ‘oku nau ‘alu ki aí. Na‘e hā mahino na‘e ‘osi fai eni ‘e Keio ki he‘ene kau ‘a‘ahi ki mu‘á, koe‘uhí he na‘a nau tala ange kia Sione ‘a e ‘ofa mo e tui ‘a e tokotaha na‘á ne talitali kinautolú.—3 Sio. 3, 6.

Ko e kau ‘a‘ahí ‘oku pau pē ko e kau misinale, kau fakafofonga ‘o Sione, pe ko e kau ‘ovasia fefononga‘aki. Ko e hā pē ‘a e tu‘ungá, na‘a nau fefononga‘aki holó koe‘uhí ko e ongoongo leleí. Na‘e pehē ‘e Sione: “Na‘a nau ‘alu atú koe‘uhi ko hono huafá.” (3 Sio. 7) Na‘e toki ‘osi atu pē ‘a e lave ‘a Sione ki he ‘Otuá (sio ki he veesi 6), ko ia ko e ‘asi ‘a e kupu‘i lea “koe‘uhi ko hono huafá” ‘oku ‘uhinga iá ki he huafa ‘o Sihová. Ko ia ai, ko e fanga tokouá ko e konga kinautolu ‘o e fakataha‘anga Kalisitiané pea na‘a nau tuha mo ha talitali māfana. ‘Oku hangē ia ko e tohi ‘a Sioné: “‘Oku tau mo‘ua‘aki ke fakahāhā ‘a e anga-talitali kakai ki he fa‘ahinga peheé, ke tau hoko ai ko e ngaahi kaungāngāue ‘i he mo‘oní.”—3 Sio. 8.

TOKONI ‘I HA TU‘UNGA FAINGATA‘A

Ko e ‘uhinga ‘a e tohi ‘a Sione kia Keió na‘e ‘ikai ko ha‘ane fakamālō pē kiate ia. Na‘e toe loto ‘a Sione ke tokoni‘i ia ke ne fekuki mo ha palopalema mafatukituki. ‘I ha ‘uhinga, na‘e ‘ikai ke loto-lelei ha mēmipa ‘o e fakataha‘anga Kalisitiané ko Taiotifi ke fakahāhā ‘a e anga-talitali kakaí ki he kau Kalisitiane fefononga‘akí. Na‘e a‘u ‘o ne feinga ke ta‘ofi ‘a e ni‘ihi kehé mei he‘enau fakahāhā ‘a e anga-talitali kakaí—3 Sio. 9, 10.

‘Oku ‘ikai ha veiveiua, na‘e ‘ikai loto ‘a e kau Kalisitiane faitōnungá ke nofo mo Taiotifi neongo kapau ne malava. Na‘á ne sai‘ia ke tu‘u-ki-mu‘a ‘i he fakataha‘angá, ne hala‘atā ke ne toka‘i ‘a Sione, pea na‘á ne fakamafola ha talanoa fulikivanu fekau‘aki mo e ‘apositoló mo e ni‘ihi kehé. Neongo na‘e ‘ikai ‘aupito ui ia ‘e Sione ko ha faiako loi, na‘e taliteke‘i ‘e Taiotifi ‘a e mafai ‘o e ‘apositoló. Ko e holi ‘a Taiotifi ke tu‘u-ki-mu‘á mo ‘ene fakakaukau ta‘efakakalisitiané na‘e fehu‘ia ai ‘ene mateakí. Ko e me‘a na‘e hoko kia Taiotifí ‘oku fakatātaa‘i mai ai ‘a e tākiekina fakatupu māvahevahe ‘a ia ‘oku feinga nai ‘a e fa‘ahinga hīkisia mo fie tu‘u-ki-mu‘á ke fakahūhū ki ha fakataha‘anga. Ko ia na‘e tala ange ‘e Sione kia Keio, pea a‘u mai pē kiate kitautolu taki taha: “‘Oua ‘e fa‘ifa‘itaki ki he me‘a ‘oku koví.”—3 Sio. 11.

‘UHINGA LELEI KE FAI LELEI AI

‘I he ‘ikai hangē ko Taiotifí, na‘e lave ‘a Sione ki ha Kalisitiane ko Temetelio ko ha fa‘ifa‘itaki‘anga lelei. “Ko Temetelio kuo fai mai hono fakaongoongolelei‘i . . . Ko hono mo‘oní, ko kimautolu foki, ‘oku mau fakamo‘oni fekau‘aki mo e tokotaha ko iá,” ko e tohi ia ‘a Sioné, “pea ‘okú ke ‘ilo‘i ko e fakamo‘oni ‘oku mau ‘oatú ‘oku mo‘oni.” (3 Sio. 12) ‘Oku pau pē na‘e fiema‘u ‘e Temetelio ‘a e tokoni ‘a Keió, pea ‘i he tohi hono Tolu ‘a Sioné na‘e hoko ia ko e tohi fakafe‘iloaki mo e fakaongoongolelei ‘a e ‘apositoló. ‘Oku pau pē ko Temetelio na‘á ne ‘ave ‘a e tohí kia Keió. ‘I he hoko ko e taha ‘o e kau fakafofonga ‘o Sioné, pe ko ha ‘ovasia fefononga‘aki nai, ‘oku ngalingali na‘e toe fakaivimālohi‘i ‘e Temetelio ‘a e me‘a na‘e tohi ‘e Sioné.

Ko e hā na‘e enginaki ai ‘a Sione kia Keio ke hokohoko atu ‘ene anga-talitali kakaí lolotonga ia na‘á ne ‘osi fai pehē? Na‘e sio ‘a Sione ki ha fiema‘u ke fakaivimālohi‘i ‘a e loto-to‘a ‘a Keió? Na‘e hoha‘a ‘a e ‘apositoló na‘a toumoua nai ‘a Keio koe‘uhi ko e feinga ‘a Taiotifi ke tuli ‘a e kau Kalisitiane anga-talitali kakaí mei he fakataha‘angá? Ko e hā pē ‘a e tu‘ungá, na‘e fakafiemālie‘i ‘e Sione ‘a Keio ‘aki ‘a e leá ni: “Ko e tokotaha ‘oku faileleí ko ‘ene tupu mai ‘a‘ana mei he ‘Otuá.” (3 Sio. 11) Ko ha ‘uhinga lelei ‘aupito ia ke failelei ai pea hokohoko atu ‘a e fai peheé.

Na‘e ue‘i ‘e he tohi ‘a Sioné ‘a Keio ke hokohoko atu ‘a e anga-talitali kakaí? Ko e mo‘oni‘i me‘a ko ia ‘o hono fakatolonga mai ‘a e tohi hono Tolu ‘a Sioné ‘i he Tohi Tapú pea na‘e ‘omai ke fakalototo‘a‘i ‘a e ni‘ihi kehé ke nau “fa‘ifa‘itaki ki he me‘a ‘oku leleí” ‘oku fakahu‘unga ai na‘e pehē.

NGAAHI LĒSONI MEI HE TOLU SIONÉ

‘Oku ‘ikai ha toe me‘a kehe ke tau ‘ilo ai ‘o fekau‘aki mo hotau tokoua ‘ofeina ‘o e kuonga mu‘á, ‘a Keio. Kae kehe, ko e fakalika nounou ko eni ki he‘ene mo‘uí ‘e lava ke tau ako mei ai.

Ko e hā ‘a e ngaahi founga ‘e lava ai ke tau “muimui ‘i he ‘alunga ‘o e anga-talitali kakaí”?

‘Uluakí, ko e tokolahi taha ‘o kitautolú ‘oku tau mo‘ua‘aki ‘etau ‘ilo fekau‘aki mo e mo‘oní ki he fa‘ahinga faitōnunga na‘a nau loto-lelei ke fefononga‘aki holo ke faka‘ilo mai ia kiate kitautolú. Ko e mo‘oni, ko e mēmipa kotoa pē ‘o e fakataha‘anga Kalisitiane ‘i onopōní ‘oku ‘ikai ke nau fononga ‘i ha fu‘u vaha mama‘o koe‘uhi ko e ongoongo leleí. Kae kehe, hangē ko Keió, ‘e lava ke tau poupou mo fakalototo‘a‘i ‘i ha founga ‘a e fa‘ahinga ‘oku nau fefononga‘akí, hangē ko e ‘ovasia sēketí mo hono uaifí. Pe ko ‘etau malava nai ke ‘oatu ha poupou ‘aonga ki he fanga tokoua mo e fanga tuofāfine ‘oku nau hiki ki ha feitu‘u fakalotofonua pē, pe ki muli, ke ngāue ‘i he feitu‘u ‘oku lahi ange ai ‘a e fiema‘u ki he kau malanga ‘o e Pule‘angá. Ko ia tau “muimui ‘i he ‘alunga ‘o e anga-talitali kakaí.”—Loma 12:13; 1 Tīm. 5:9, 10.

Uá, ‘oku totonu ke ‘oua te tau ofo kapau ‘e faifai ange pea pole‘i ‘a e tu‘unga mafai ‘i he fakataha‘angá he ‘ahó ni. Na‘e pole‘i ‘a e mafai ‘o Sioné; pea pehē ki he ‘apositolo ko Paulá. (2 Kol. 10:7-12; 12:11-13) Ko ia ai, ‘oku totonu ke fēfē ‘etau fakafeangaí kapau ‘oku tau fetaulaki mo ha ngaahi tu‘unga faingata‘a meimei tatau mei ha ni‘ihi ‘i he fakataha‘angá? Na‘e fale‘i ‘e Paula ‘a Tīmote: “Ko ha tamaio‘eiki ‘a e ‘Eikí ‘oku ‘ikai fiema‘u ia ke ne kē, ka ‘oku fiema‘u ke ne hoko ‘o anga-fakaalaala ki he tokotaha kotoa pē, taau ke faiako, mo fakahāhā ‘a e fa‘amata‘ofi ‘i he taimi ‘oku fai mai ai ha faihala kiate iá, ‘o ako‘i ‘i he anga-malū ‘a e fa‘ahinga ‘oku fakafepakí.” ‘I he‘etau tauhi ma‘u ‘a e anga-maluú na‘a mo e taimi ‘oku faka‘ita‘i ai kitautolú, ‘e faifai atu pē ‘o ue‘i nai ai ‘a e kau fakaanga ‘e ni‘ihi ke fakatonutonu ‘enau fakakaukaú. ‘I he‘ene peheé, ‘e ‘ai ‘e Sihova “ke nau fakatomala, ‘o taki atu ai ki ha ‘ilo totonu ki he mo‘oní.”—2 Tīm. 2:24, 25.

Tolú, ko e kaungā-Kalisitiane ‘oku nau tauhi mateaki kia Sihova neongo ‘a e fakafepakí ‘oku fiema‘u ke fakamālō‘ia‘i kinautolu pea fakaongoongolelei‘i loto-māfana koe‘uhi ko ‘enau faitōnungá. Na‘e fakalototo‘a‘i mo‘oni ‘e he ‘apositolo ko Sioné ‘a Keio pea fakapapau‘i ange na‘á ne fai ‘a e me‘a na‘e totonú. ‘Oku totonu ke pehē pē mo e kau mātu‘a he ‘aho ní ‘o muimui ki he fa‘ifa‘itaki‘anga ‘a Sioné ‘aki ‘enau fakalototo‘a‘i honau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné koe‘uhí ke ‘oua “te nau ongosia.”—‘Ai. 40:31; 1 Tes. 5:11.

‘I hono fa‘u‘aki ‘a e fo‘i lea pē ‘e 219 he konga tohi faka-Kalisí, ko e tohi mei he ‘apositolo ko Sioné kia Keió ‘a e tohi nounou taha ‘i he Tohi Tapú. Ka ‘oku mahu‘inga ‘aupito ia ki he kau Kalisitiane ‘i he ‘aho ní.