Yeqa uye kokuphakathi

Yeqa uye kokumunyethweyo

Lungisa Izingxabano Ukuze Ulondoloze Ukuthula

Lungisa Izingxabano Ukuze Ulondoloze Ukuthula

UJEHOVA UNKULUNKULU ufuna sikholise ukuthula njalo sihlale sizwanana. Nxa singenza njalo sizajabulela ubudlelwano obuhle labanye ebandleni. Ikanti labanye abantu abasikhangeleyo bazafisa ukubuya ebandleni.

Ngokwesibonelo enye inyanga eyayidumile eMadagascar yabona indlela oFakazi bakaJehova abamanyene ngayo yasisithi: ‘Nxa sengifuna ukukhonza le yiyo isonto engizakuya kuyo.’ Ngokuya kwesikhathi indoda le yatshiya ubunyanga njalo yahlala izinyanga ezithile ilungisisa indaba yomtshado wayo. Ngemva kwalokho yaqalisa ukukhonza uJehova uNkulunkulu wokuthula.

Banengi abantu ababuya ebandleni lobuKhristu minyaka yonke futhi sebekholisa ukuthula ababekudinga kakhulu. Loba kunjalo iBhayibhili lithi ukuba ‘lomhawu lokulangazela kobukhwele’ kungaqeda ubungane njalo kudale izinhlupho ebandleni. (Jak. 3:14-16) Liyasitshela lokuthi singenzani ukuze sibalekele izinhlupho lezi njalo sihlale silobudlelwano obuhle. Ake sibone ukuthi abanye bakusebenzisa njani lokho okutshiwo liBhayibhili.

BALUNGISA IZINGXABANO

“Mina lomunye umzalwane engangisebenza laye sasingazwanani. Kwelinye ilanga sathi sitshingelana kwathutsha abantu ababili njalo bakubona okwakusenzakala.”—UCHRIS.

“Kulodade engangijayele ukuphuma laye ekutshumayeleni kodwa waqalisa ukungininela khatshana futhi wayengasangikhulumisi. Ngasengizibuza ukuthi kanti kutheni.”—UJANET.

“Sasixoxa sibathathu ecingweni. Ngemva kwalokho omunye wasevalelisa futhi ngangicabanga ukuthi uselubeke phansi ucingo. Ngakho ngaqalisa ukumnyeya kodwa isimanga yikuthi wezwa engangikukhuluma ngoba wayelokhu esemoyeni.”—UMICHAEL.

“Ebandleni lethu kwakulabodade ababili abangamaphayona ababehluphana kakhulu. Babehlala betshingelana futhi lokhu kwakungabaphathi kuhle abanye ebandleni.”—UGARY.

Izinto lezi zingakhanya zizincane kodwa iqiniso yikuthi zazingabangela ukuthi abafowethu labodadewethu laba bazondane njalo zibaphambanise ekukhonzeni. Okuthokozisayo yikuthi bazilungisa izingxabano zabo besebenzisa izimiso eziseBhayibhilini. Ucabanga ukuthi yiphi iMibhalo eyabancedayo?

“Lingaxabani endleleni!” (Gen. 45:24) Amazwi la akhulunywa nguJosefa exwayisa abafowabo ngesikhathi besuka eGibhithe. Isixwayiso lesi sasisebenza sibili ngoba nxa umuntu esehluleka ukuzibamba futhi elenhliziyo encane kulula ukuthi avuse ingxabano. UChris wabona ukuthi uhlupho lwakhe lwaluyikuzigqaja lokungafuni ukutshelwa. Manje wenzani ngakho? Walanda umzalwane ayengazwanani laye wafika wamxolisa waselwisa ukuthi antshintshe ubuntu bakhe. Umzalwane lo wathi ebona ukuthi uChris usezimisele ukuntshintsha laye wenza okufananayo. Khathesi sebezwanana futhi bayakukholisa ukukhonza uJehova.

“Amaqhinga ayehluleka uma kungelazeluleko.” (Zaga. 15:22) UJanet wathi ebona umngane wakhe engasamkhulumisi wasebenzisa ivesi le. Wabona kungcono ukuthi ayekhuluma laye. Wafika wambuza ukuthi kukhona yini okuthile akwenzileyo okungazange kumphathe kuhle. Ekuqaliseni bobabili babengakhululekanga kodwa ekucineni ingxoxo yabo yayisingcono ngoba babekhulumisana ngomusa. Udade lowo wathola ukuthi wayengayizwisisanga kuhle indaba eyayimzondisile lokuthi uJanet wayengekho kuleyondaba. Ngemva kwalokho waxolisa indaba yahle yaphela.

“Ngakho-ke uma uletha umnikelo wakho e-alithareni ubusukhumbula ukuthi umfowenu ulesikhwili lawe, tshiya khonapho isipho sakho phambi kwe-alithare. Qala uyexolisana laye umfowenu anduba ubuye uzokupha umnikelo wakho.” (Mat. 5:23, 24) Amazwi la akhulunywa nguJesu kwenye intshumayelo yakhe edumileyo. UMichael wananzelela ukuthi ayekwenzile kwakukubi kakhulu. Wabona kungcono ukuthi alungisise leyondaba ukuze abe lokuthula lomfowabo. Ngakho wamlanda wayaxolisa. Kwaba lempumela bani? UMichael uthi: “Umfowethu wangixolela.”

“Bekezelelanani, lithethelelane loba kuyinsolo bani omunye angaba layo ngomunye.” (Kol. 3:12-14) Kuyini okwanceda amaphayona amabili esikhulume ngawo? Omunye umdala webandla wawacela ukuthi acabangisise ngemibuzo elandelayo: ‘Kuhle yini ukuthi sikhube abanye ebandleni ngenxa yokuxabana kwethu? Ngeke sithethelelane yini ukuze sikhonze uJehova ngokuthula langentokozo?’ Odade laba basamukela iseluleko lesi njalo basisebenzisa. Sikhuluma nje sebezwanana futhi batshumayela ndawonye.

Ukusebenzisa uKholose 3:12-14 kungakunceda ukuthi uzimisele ukuthethelela othile nxa ekuphambanisile njalo ukhohlwe ngaleyondaba. Kodwa kumele wenzeni nxa uzamile ukukwenza lokhu kwehlula? Isimiso esikuMathewu 18:15 singakunceda. UJesu wayekhuluma ngalokho okumele sikwenze nxa siphanjaniselwe kakhulu. Kodwa isimiso esisevesini le singasisebenzisa loba nini nxa kulokuthile okungahambi kuhle phakathi kwethu. Wachaza ukuthi nxa umfowenu ekuphambanisile yana kuye liyexoxa lilungise leyondaba iphele.

IBhayibhili lisitshela okunye okungasinceda ukuthi sihlalisane kuhle labanye. Lisikhuthaza ukuthi sizame ukuba lezithelo zomoya ezigoqela ‘uthando, lokuthokoza, lokuthula, lokubekezela, lomusa, lokulunga, lokuthembeka, lobumnene kanye lokuzithiba.’ (Gal. 5:22, 23) Izithelo lezi zenza kube lula ukuthi sibe lokuthula labanye njengoba nje le-oyili isenza ukuthi umtshina usebenze kuhle.

UKUBA LABANTU ABALOBUNTU OBUTSHIYENEYO KUYALICECISA IBANDLA

Ukuba labantu abalobuntu obutshiyeneyo ebandleni kwenza impilo ibemnandi kodwa kwezinye izikhathi kungabangela ukuthi singazwanani. Ngokwesibonelo omunye umzalwane oseleminyaka eminengi engumdala wathi: “Kungaba nzima ukuthi umuntu olenhloni ajayelane lomuntu othanda ukuxoxa. Ukutshiyana kwabantu laba kungakhanya kuyinto encane nje kodwa kungadala inhlupho.” Wena ukubona kungeke kwenzakale yini ukuthi abantu abalobuntu obutshiyeneyo bajayelane? Nxa kunjalo cabanga ngomphostoli uPhetro lomphostoli uJohane. Mhlawumbe nxa ucabanga ngoPhetro ubona umuntu owayelamawala njalo owayekhuluma loba yini efika ekhanda lakhe. Kodwa nxa ucabanga ngoJohane ubona indoda eyayilothando futhi eyayiqala icabange ingakenzi okuthile. Ayetshiyene sibili amadoda la kodwa enelisa ukukhonza uJehova ndawonye. (ImiSeb. 8:14; Gal. 2:9) Ngakho lathi lamuhla singenelisa ukukhonza ndawonye labafowethu labodadewethu lanxa silobuntu obutshiyeneyo.

Mhlawumbe ebandleni okulo kulothile ongamzwisisiyo ngenxa yendlela enza ngayo izinto. Kulokuthi umninele khatshana umuntu onjalo khumbula ukuthi uJesu wamfela njalo ukhangelele ukuthi umthande. (Joh. 13:34, 35; Rom. 5:6-8) Okunye okungakusiza yikuzibuza imibuzo le: ‘Akwenzayo kuyawephula yini umthetho kaJehova? Uyabe ehlose ukungizwisa ubuhlungu yini kumbe okwenza ngingamzwisisi yikuthi silobuntu obutshiyeneyo? Kukhona yini okuhle engingakufunda kuye?’

Umbuzo lo osekucineni uqakatheke kakhulu. Ngokwesibonelo ake sithi wena ungumuntu othuleyo kodwa kulomunye ebandleni othanda ukuxoxa. Ungafundani kuye? Ungamcela ukuthi lihambe lonke ekutshumayeleni ukuze ubone indlela aqalisa ngayo ingxoxo. Nxa engumuntu olomusa nanzelela indlela ajabula ngayo nxa esipha abakhulileyo, abagulayo loba abaswelayo ubusumlingisela. Esikufundayo lapha yikuthi lanxa sonke ebandleni silobuntu obutshiyeneyo ukukhangela okuhle kwabanye kungasinceda ukuthi sizwanane. Kungenzakala ukuthi singabi ngabangane lalabobantu kodwa ukukhangela okuhle kubo kuzasinceda ukuthi silondoloze ukuthula ebandleni.

Kungenzakala ukuthi uYuwodiya loSintikhe babelobuntu obutshiyeneyo. Kodwa umphostoli uPhawuli wabakhuthaza “ukuba bavumelane eNkosini.” (Flp. 4:2) Kungaba kuhle ukuthi lawe uzame ukusebenzisa iseluleko lesi ukuze uhlalisane kuhle labanye futhi ulondoloze ukuthula ebandleni.

LUNGISA INDABA INGAKAWONAKALI

Nxa indaba ingayekelwa ingacina isifana lokhula olulokhu lusabalala engadini yamaluba. Phela nxa ukhula lungahlakulwanga kuba lomonakalo omkhulu. Kuba njalo lakithi nxa singahlala sifukamele inzondo, ngeke sizwanane futhi akusoze kube lokuthula ebandleni. Ngakho nxa simthanda uJehova labazalwane bethu sizakwenza konke okusemandleni ethu ukuze silondoloze ukuthula ebandleni.

Ukuzimisela ukulondoloza ukuthula kuzasinceda ukuthi sihlale silobudlelwano obuhle

Ukulungisa izingxabano ngothando kuba lempumela emihle kakhulu. Omunye udadewethu wakubona ukuthi ukwenza lokhu kuyanceda sibili. Uthi: “Kulomunye udade engangibona angathi ungiphatha njengomntwana omncane. Lokhu kwakungihlupha futhi ngaqalisa ukumphendula kubi nxa ekhuluma lami. Ngazitshela ukuthi, ‘Njengoba engangihloniphi lami kangisoze ngimhloniphe.’”

Ngokuya kwesikhathi udade lo wabona ukuthi ayekwenza kwakungalunganga. Uthi: “Ngaqalisa ukuzisola kakhulu ngalokho engangikwenza ngoba lami ngiyawenza amaphutha. Yikho ngantshintsha indlela engangicabanga ngayo. Ngakhuleka kuJehova ngendaba le njalo ngathengela udade lo esasingazwani isipho ngambhalela lekhadi ngixolisa ngalokho engangimenza khona. Ngemva kwalokho wangigona saxolelana futhi kasikaze sibe lohlupho.”

Abantu bayakudinga ukuthula. Lanxa kunjalo ukuzigqaja lokucabanga ukuthi bangathathelwa izikhundla abalazo kwenza abanengi baphathe abanye kubi. Banjalo abantu abanengi abangamkhonziyo uJehova kodwa phakathi kwethu kumele kube lokuthula lokumanyana. UPhawuli wabhala wathi: ‘Ngakho . . . ngiyalincenga ukuba liphile impilo efanele ukubizwa elakwamukelayo. Wobani ngabathobekileyo labamnene okupheleleyo; bekezelani, libekezelelane ethandweni. Zamani ngamandla wonke ukugcina ukumanyana komoya ngesibopho sokuthula.’ (Efe. 4:1-3) ‘Isibopho sokuthula’ esilaso siqakatheke kakhulu. Ngakho kasizameni ukusilondoloza ngokulungisa zonke izinto ezingabangela ukuthi singazwanani.