Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Matiktejtemojtokan tlen melauak “riquezas”

Matiktejtemojtokan tlen melauak “riquezas”

“Kuajli ika nenkitekitiltiaj on riquezas de yejua in tlaltikpaktli [...] niman ijkon nenkipiaskej nemotetlajsojkauan” (LUC. 16:9).

TLAKUIKALTIN: 32, 154

1, 2. ¿Tleka ipan yejuin tonaltin nochipa nemiskej akin xkipiyaj tomin?

IPAN yejuin tonajli, ken notekitiltia tomin * teijtlakoua niman xnochiua ika melajkayotl. Telpokamej xkinextiaj tekitl. Miyekej tlaltikpakchanejkej yauej okseki países kampa onka tomin maski uelis kipoloskej innemilis. Hasta ipan países kampa onka tomin nemij “mayankej”. Akin kipiyaj tomin miyekiya intomin niman akin xkipiyaj, xkipiyaj nion tlen ika nopanoltiskej. Nonemilia ika san 1% itech tlaltikpakchanejkej ipan nochi tlaltikpaktli kipiyaj miyek tomin ijkon kech kipiyaj san sekan nochi oksekimej tlaltikpakchanejkej. Ouijtika tikmatiskej tla melauak ijkon. San ika, kuajli tikitaj ika melak miyekej tlaltikpakchanejkej xkipiyaj nion achijtsin tomin niman oksekimej kipiyaj tomin tlen ika kimiskaltiskej hasta ika okpa noso yexpa imixuiuan. Jesús okimat tlen teyolkoko panotok ijkuak okijto: “Nochipa nemotsajlan nenkimpiaskej on mayankej” (Mar. 14:7). ¿Tleka xnochimej kipiyaj ijkon ken oksekimej?

2 Jesús kimatiya ika san iTekiuajyo toTajtsin ueliskia kipatlas ken notekitiltia tomin ipan yejuin tonajli. Ipan Apocalipsis 18:3, Biblia tlajtoua itech “tlasemankej”, tlen kineskayotiaj ken notekitiltia tomin niman xnochiua ika melajkayotl. Ken notekitiltia tomin, política niman tlaneltokijli tlen xmelauak nochi yejuin kiyekana Satanás. Itekipanojkauan toTajtsin xnemij ipan política nion itech tlaneltokijli tlen xmelauak. San ika, miyekej xuelij nochi kitlalkauiyaj ken notekitiltia tomin kampa Satanás tlayekana.

3. ¿Katlejua tlajtoltilistin tikinnankiliskej?

3 Akin tikchiuaj ken Cristo noneki titlanemiliskej itech kenon tikitaj ken notekitiltia tomin. Matotlajtoltikan: “¿Kenon uelis nikteititis ika tlen nikpiya ika niyolmelaujkanemi itech toTajtsin? ¿Tlenon uelis nikchiuas niman ijkon niktlalkauis nochi kech niuelis ken notekitiltia tomin? ¿Tlenon neskayomej teititiaj ika akin tiktekichiuiliaj toTajtsin titlaneltokaj nochipa itech?”.

“SE TEKITKETL TLAYEKANKI” AKIN XYOLMELAUJKI

4, 5. a) ¿Tlenon ipan onochiuj tekitketl itech akin otlajto Jesús? b) ¿Tlenon tlajtolpaleuilistli okinmakak Jesús inomachtijkauan?

4 (Xpoua Lucas 16:1-9). Tlen okijto Jesús itech tekitketl xyolmelaujki, techtlanemililtia. Tekitketl kipoloskia itekiyo pampa itech yokijtokaj ika xkuajli kitekitiltijtoya tlen itlatki iteko. * Kuakon “itlamachilis” okichiuj itlaj ika niman opeuj kuajli nouika iuan oksekimej akin ueliskiaj kipaleuiskej ijkuak kipoloskia itekiyo. ¿Kimijlitoya Jesús inomachtijkauan makichiuakan tlen xkinamiki niman ijkon makisaskej? Ka. Niman hasta okimijli ika yejuin tlen kichiuaj “tlaltikpaktlakamej”, kijtosneki akin xkitekichiuiliaj toTajtsin. Jesús otlajto itech yejuin tekitketl ika temachtis tlen melak ueyi kijtosneki.

5 Tlen itech panotoya tekitketl ouijtika katka. Jesús kimatiya ika miyekej inomachtijkauan noijki ouijtika yeskia kinextiskej tlen ika nopanoltiskej ipan yejuin tlaltikpaktli kampa xonka melajkayotl. Ika yejon, okimijli yejuin: “Más kuajli ika nenkitekitiltiaj on riquezas de yejua in tlaltikpaktli para kimpaleuiskej on mayankej niman ijkon nenkipiaskej nemotetlajsojkauan yejuan ijkuak on riquezas tlamis mechseliskej ne iluikak [Jehová niman Jesús]” ¿Tlenon tomachtiaj itech yejuin tlajtolpaleuilistli tlen okitemakak Jesús?

6. ¿Tleka tikijtouaj ika ken notekitiltia tomin ipan yejuin tonajli xyejon tlen kinekiya toTajtsin?

6 ¿Tleka okijto Jesús ika “riquezas” katkaj “de yejua in tlaltikpaktli”? Biblia xkijtoua tleka, san ika, kema kuajli teititia ika ken notekitiltia tomin ipan yejuin tlaltikpaktli xyejon tlen kinekiya toTajtsin. ¿Tleka tikijtouaj yejuin? Pampa ipan xochitlalpan Edén Jehová okinmakak Adán niman Eva xsan tlen kinpolouaya, okinmakak miyek okseki (Gén. 2:15, 16). Noijki, ijkuak toTajtsin okinmakak iespíritu santo tlapejpeniltin ipan kachtopa siglo, “xakaj kijtouaya tla itlaj iyaxka katka on tlen kipiaya, yej nochi on tlajtlamach insepanyaxka katka” (Hech. 4:32). Teotlajtoketl Isaías yokijtoka ika yejkoskia tonajli ijkuak nochimej tlaltikpakchanejkej yolpakiskiaj itech tlen temakaskia tlajli (Is. 25:6-9; 65:21, 22). San ika, aman inomachtijkauan Jesús nonekiskia kipiyaskej tlamachilistli niman ijkon kinextiskej tlen ika nopanoltiskej ika “riquezas de yejua in tlaltikpaktli”, niman noijki, nonekiskia nochikauaskej kiyolpaktiskej toTajtsin.

KUAJLI MATIKTEKITILTIKAN “RIQUEZAS DE YEJUA IN TLALTIKPAKTLI”

7. ¿Tlenon tlajtolpaleuilistli tiknextiaj ipan Lucas 16:10-13?

7 (Xpoua Lucas 16:10-13). Tekitketl itech tlen otlajto Jesús okintejtemo akin inuan nouikas niman intech nopaleuis. San ika, Jesús xokimijli inomachtijkauan ika makitejtemokan nouikaskej iuan akin nemij ipan iluikak san pampa kinekij kuajli makisatij. Tlaxeloltin pitentsitsintin tlen uajlauej sakin teititiaj ika tlen yejua kinekiya temachtis katka ika ken tiktekitiltiaj “riquezas de yejua in tlaltikpaktli” teititia tla tiyolmelaujkej itech toTajtsin noso ka.

8, 9. ¿Kenon kitekitiltijtokej sekimej tokniuan “riquezas de yejua in tlaltikpaktli”?

8 Se ken tikteititiskej ika tiyolmelaujkej, yes ijkuak tiktekitiltiaj tlen tikpiyaj ika tikpaleuiskej tenojnotsalistli ipan nochi tlaltikpaktli tlen Jesús okijto nochiuas (Mat. 24:14). Ipan India, se ichpokatsin kipiaya se cajita kampa kontlajkaltiaya itomintsin. Hasta xok nokouiliaya ajauiltin. Ijkuak yejon cajita okitemilti, okitemakak itomintsin ika manopaleui tenojnotsalistli. Okse tokniuj, ipan yejon país, kipiya cocos ipan itlal niman miyek okintemakak ipan Kajli kampa Tlajtolkuepaj ika malayálam. Kijtoua ika, pampa tokniuan kinpoloua, kita ika melak kuajli kinmakas cocos niman xtemakas tomin tlen ika makinkouakan. Ijkon teititiaj tlamachilistli. Noijki ijkon, tokniuan chanejkej Grecia miyekpa kintlayokoliaj akin tlapaleuiyaj Betel, aceite de oliva, queso niman okseki tlakuajli.

9 Se tokniuj akin otlakat Sri Lanka niman chanti oksekan, pampa ipan ipaís kipiya se kajli niman se kaltlajli, kinkauilia tokniuan ompa makipanoltikan tlanechikoltin niman uejueyimej tlanechikoltin, niman ompa manokauakan tokniuan akin chikauak tekitij. Maski yejuin patioj kisa, ijkon kinpaleuiya tokniuan akin xkipiyaj tomin. Oksekan kampa xueli titenojnotsaj pampa tekiuajkej xtekauiliaj, tokniuan kintekitiltiaj inkaluan niman ompa kinpanoltiaj tlanechikoltin. Ipampa yejuin, miyekej precursores niman tenojnotskej akin xkipiyaj miyek tomin ueli kipiyaj kanon nosentlaliskej niman xkitlaxtlauaj.

10. ¿Kenon techpaleuiya tiktemakaskej tlen tikpiyaj?

10 Yejuin neskayomej teititiaj ika itekipanojkauan toTajtsin kipiyaj “kuajli i[n]yojlo itech on tlen achijtsin”, kijtosneki, ken kitekitiltiaj “riquezas” tlen onka ipan tlaltikpaktli, tlen xueyi itechkopa tlen ualeua iluikak (Luc. 16:10). ¿Kenon kitaj tokniuan ika kitemakaj tlen kipiyaj niman ijkon nouikaskej iuan Jehová? Yejuamej kimatij ika kitemakaskej tlen kipiyaj, se ken uelis kipiyaskej melauak “riquezas” (Luc. 16:11). Se tokniuj siuatl akin yonomat kitemaka itomintsin ika tlapaleuis manochiua tekitl itech Tekiuajyotl kimachilia ika ipan miyek xiujtin yokiseli ueyi tlateochiualistli pampa kuelita kitemakas tlen kipiya. Yejua kijtoua: “Nikita ika ijkuak ninochikaua niktemakas tlen nikpiya, nechpaleuiya ninochikauas nikintlapopoluis oksekimej, niteijyouis niman nikselis tlen teyolkokoua niman tlajtolpaleuilistin”. Oksekimej tokniuan yokitakej ika tla kitemakaj tlen kipiyaj, toTajtsin kinteochiua (Sal. 112:5; Prov. 22:9).

11. a) ¿Tleka tikijtouaj ika tiktemakaskej tlen tikpiyaj se ken tikteititiaj tlamachilistli? b) ¿Kenon ipan ikalpan toTajtsin nochiua “san se ijki ma onya”? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

11 Ika tlemach tlen tikpiyaj okse ken uelis tikteititiskej tlamachilistli, ken ijkuak tiuelij tikinpaleuiyaj oksekimej. Sekimej tokniuan kipiyaj tomintsin, san ika, xuelij kichiuaj chikauak itekiyo toTajtsin nion xuelij yauej ontlapaleuiskej okse país. Maski ijkon, uelis kuajli nomachiliskej pampa tomin tlen kitemakaj kinpaleuiya oksekimej tokniuan akin kitekichiuiliaj toTajtsin (Prov. 19:17). Ika tomintsin tlen tiktemakaj titlapaleuiyaj manochijchiuakan niman manoxelokan amatlajkuiloltin. Noijki ijkon titlapaleuiyaj manotenojnotsa kampa melak xtlaj tlen ika nopanoltiskej niman miyekej kikakij itech toTajtsin. Miyek xiujtin, ipan países ken Congo, Madagascar niman Ruanda, tokniuan kipiya ika kitlapejpeniskej tla kikouaskej tlen kikuaskej noso kinkouaskej biblias, niman kemantika patiojkej ijkon kech kitlanij ipan se semana noso se metstli. San ika, tomintsin tlen kitemakaj miyekej tokniuan yokichiuj nochiuiyan “san se ijki ma onya”. Ipampa yejuin, ikalpan Jehová yokitlajtolkuep niman yokinmakak biblias nochimej familias niman akin nomachtijtokej itech Biblia akin kinekij kixmatiskej Jehová (xpoua 2 Corintios 8:13-15). Ijkon, akin kitemakaj niman noijki akin kiseliaj uelis kuajli nouikaskej iuan Jehová.

MATOCHIKAUAKAN TOXELOSKEJ ITECH KEN NOTEKITILTIA TOMIN

12. ¿Kenon okiteititi Abrahán ika tlaneltokaya itech toTajtsin?

12 Okse ken uelis kuajli touikaskej iuan Jehová tikchiuaj ijkuak toxelouaj itech ken notekitiltia tomin niman tikchiujtokej nochi tlen tiuelij ika tiktejtemoskej melauak “riquezas”. Yejuin tlen okichiuj Abrahán akin yeuejkaui onen niman okipix chikauak itlaneltokil. Pampa kinekiya nouikas iuan Jehová, okitlakamat, okikauj ueyikalpan Ur niman san nokajkaltijtinemiya (Heb. 11:8, 9). Yejua kimatiya ika melauak “riquezas” ualeuaj itech Jehová. Ika yejon, xkeman okiyejyeko notomintis, pampa tla kichiuaskia teititiskia ika xkipiaya itlaneltokil (Gén. 14:22, 23). Sakin, Jesús okijli se telpochtli akin kipiaya tomin makipiya chikauak itlaneltokil: “Tla tikneki nochi ika tikuajli tlakatl yes, xuiya mochan, niman xnamaka on tlen tikpia niman on tomin xkinmaka on mayankej. Tla ijkon tikchiuas, tikpias riquezas ne iluikak. Niman kemaj xuajla niman xuiya nouan” (Mat. 19:21). Yejon telpochtli xkipiaya itlaneltokil ken Abrahán, san ika, sekimej kema yokiteititijkej nochi intlaneltokil itech Jehová.

13. a) ¿Tlenon Pablo okijli Timoteo? b) ¿Kenon uelis toyekanaskej ika yejuin tlen okijto?

13 Timoteo katka se tlakatl akin kipiaya chikauak itlaneltokil. Pablo okitokayoti “se kuajli soldado itech Jesucristo”. Noijki okijto ika “yejuan kistinemi niman tekiti ipan on tekitl de soldado xkuajli para tlamach ika nokalaktis, pampa ika onkaj kimpaktis on uejueyixtokej yejua ika okitlapejpenij on tekitl de soldado para kichiuas” (2 Tim. 2:3, 4). Ipan yejuin tonajli, akin kichiuaj ken Cristo nochikauaj noyekanaskej ika yejuin. Intech yejuamej nemij melak miyekej akin chikauak kitekichiuilijtokej toTajtsin. Akin kichiuaj ken Cristo nochikauaj kimapeuaskej tlen onka ipan tlaltikpaktli, niman kilnamikij ika “akin notlaneuiya nochiua tlakeuajli itech akin kitetlaneujtia” (Prov. 22:7). Satanás kineki ika matijkuikan totiempo niman tochikaualis ika matochiuakan tlakeualtin itech ken notekitiltia tomin aman. Sekimej, ueyi tomin notlaneuiyaj niman ijkon kikouaskej se kajli, se carro, ika nomachtiskej ipan uejueyimej kaltlamachtiltin noso kipiyaskej se ueyi iluitl ijkuak nonamiktiskej. Tla xtiktlajpiyaj tlen tiktlapejpeniaj tikchiuaskej, uelis tikteuikiliskej tomin miyek xiujtin. San ika, tla tikteititiaj tlamachilistli, tinemiskej san ika achijtsin, xmiyek tikteuikiliskej niman xmiyek tomin tikpopoloskej. Kuakon uelis tochiuaskej tlakeualtin itech toTajtsin, niman xitech ken notekitiltia tomin (1 Tim. 6:10).

14. ¿Tlenon yotiknemilijkej tikchiuaskej? Xkijto tlen sekimej yokichiujkej.

14 Tla tiknekij topanoltiskej san ika achijtsin, noneki kachtopa tiktlaliskej tlen yemelak noneki. Se tokniuj iuan isiuauj kipiayaj se tekitl kampa kitlaniyaj miyek tomin. San ika, yejuamej kinekiyaj oksejpa chikauak kitekichiuiliskej toTajtsin. Kuakon, okinemakakej intekiyo, inlancha niman okseki tlemach. Onotemakakej ontlapaleuiskej kampa nochijchiuayaj oficinas kampa noyekanaj nochi sucursales (Warwick, Nueva York). Yejuamej melak okitlasojkaitakej yejuin, pampa ouel otlapaleuijkej ipan Betel iuan imichpoch niman inmon. Noijki, ipan miyek semanas otekitkej Warwick iuan itajuan teueuentsin. Ipan Colorado (Estados Unidos), se tokniuj precursora okinexti tekitl ipan se banco kampa tekitiskia san seki horas. Akin intech tekitiya melak kuelitayaj ken tekitiya ika yejon okijlikej matekititi nochi tonajli niman kitlaxtlauiliskiaj yexpa ika patioj. Yejua okimapeuj yejuin tlen kitekiuiltiayaj pampa tla kiseliskia xueliskia tenojnotsas. Yejuin san ome neskayomej itech miyek tlen kichiuaj tokniuan akin kitekichiuiliaj Jehová. Tla kuajli yotiknemilijkej ika kachtopa tiktlaliskej iTekiuajyo toTajtsin, tikteititiskej ika melak tiktlasojkaitaj ken touikaj iuan yejua niman “riquezas” tlen ualeuaj itech, xijkon ken tlen ueliskia techmakas ken notekitiltia tomin.

“IJKUAK ON RIQUEZAS TLAMIS”

15. ¿Katlejua “riquezas” melak techyolpaktiaj?

15 Jehová kinteochiua akin nochiuaj “ricos ikan nochi kuajli tekitl”. San ika, tikpiyas “riquezas” ipan yejuin tlaltikpaktli xkijtosneki ika yakaj kipiya tlateochiualistli (xpoua 1 Timoteo 6:17-19). Matikitakan tlen okichiuj se tokniuj siuatl, chanej Italia, itoka Lucia. * Ijkuak okimat ika tokniuan chanejkej Albania nonekiya makinpaleuikan tenojnotsaskej, otlaneltokak itech Jehová ika nochi iyojlo niman oyaj ompa ipan xiuitl 1993, maski xkipiaya tlen ika nopanoltis. Onomachti tlajtojli albanés, niman itech yejon tonajli ika tlayekapan yokinpaleui ipantsin 60 tlaltikpakchanejkej manoapolaktikan. Melauak ika tlen tejuamej tikchiuaj xnochipa ijkon melak kuajli onkisa kampa titenojnotsaj. San ika, san tlenon tikchiuaskej ika tikinpaleuiskej oksekimej makinextikan niman manejnemikan ipan ojtli itech nemilistli, yes ipan yejuamej niman tejuamej ken itlaj melak tlasojti tlen xkeman popoliuis (Mat. 6:20).

16. a) ¿Tlenon itech nochiuas ken notekitiltia tomin ika tlayekapan? b) Pampa tikmatij tlenon inpan nochiuas “riquezas” ipan yejuin tlaltikpaktli, ¿kenon noneki tikitaskej?

16 Jesús xsan okijto ika “riquezas de yejua in tlaltikpaktli” uelis tlamis, yejua okijto “tlamis” (Luc. 16:9). Ipan yejuin tonaltin, seki bancos yopopoliujkej niman tomin xok itlaj kajxilia. San ika, tlen panotok aman xtlaj yes itech tlen panos xuejkaujtipan. Nochi tlen kiyekana Satanás uetsis, ken notekitiltia tomin, política niman tlaneltokijli xmelauak. Teotlajtokej Ezequiel niman Sofonías okijtokej ika oro niman plata xtlaj kijtosnekis, maski ipan miyek xiujtin yonotekitilti ken itlaj tlen melak patioj itech ken notekitiltia tomin (Ezeq. 7:19; Sof. 1:18). ¿Kenon tomachiliskiaj tla yejkoskia ijkuak tlamis tonemilis ipan yejuin tlaltikpaktli niman tikitaskiaj ika yotikmapeujkej melauak “riquezas” pampa otiksentlalijkej “riquezas de yejua in tlaltikpaktli”? Ueliskia tomachiliskej ken akin tekiti nochi inemilis niman kitlani miyek tomin niman sakin kita ika xmelauak tomin (Prov. 18:11). Tomin tlen notekitiltia ipan yejuin tlaltikpaktli tlamis. Ika yejon, nochipa ijkuak tiueliskej matikintekitiltikan ika imiuan matouikakan akin nemij iluikak. San tlenon tikchiuaskej ika tikpaleuiskej Tekiuajyotl techpaleuis ok melak kuajli matouikakan iuan Jehová.

17, 18. ¿Tlenon kiseliskej ika tlayekapan akin iuan nouikaj toTajtsin?

17 Ijkuak iTekiuajyo toTajtsin uajlas, xakaj kitlaxtlauas kampa chantis, tlen okitlaneujtijkej, intekiyo tlapajtikej nion tlen ika timopajtis. Onias miyek tlakuajli niman xnonekis tijkouas. Ichanejkauan Jehová ipan tlaltikpaktli yolpakiskej ika tlen kuajli tlakis ipan tlajli. Xtiksentlaliskej ika totomintiskej oro, plata nion temej tlen kualtsitsintin, nochi yejuin san ika tokualnextiskej. Tinochimej uelis tikinchijchiuaskej kualtsitsintin kaltin ika madera, tetl niman ika tepostli tlen kuajli nesi. Akin imiuan touikaskej techpaleuiskej pampa kuelitaskej kichiuaskej, niman xyes pampa kinekij matikintlaxtlauilikan. Nochi tlen tlakis ipan tlajli toxelouiliskej iuan oksekimej.

18 Yejuin san seki itech tlen kiseliskej ken tetlayokolijli akin nouikaskej iuan toTajtsin. Nochimej itekipanojkauan Jehová melak yolpakiskej ijkuak kikakiskej Jesús kimijlis yejuin tlajtoltin: “Xuajlakan, nemejuamej akin yomechteochiuj noTajtsin, xselikan Tekiuajyotl tlen yeuejkaui yonoyektlali nemopampa ijkuak opeujkej nemij tlaltikpakchanejkej” (Mat. 25:34, TNM).

^ párr. 1 Nikan tlajtojli “ken notekitiltia tomin” kijtosneki tlen kiyekana Satanás, tlen san kitejtemoua miyek tomin niman kichiua tlaltikpakchanejkej makikouakan miyek tlemach tlen xyemelak kinpoloua.

^ párr. 4 Ken onoijkuilo Lucas 16:1 ika tlajtojli griego, Jesús xtlajtotoya itech tla yejon tlakatl yemelak okichiuj tlen kiteneuiliayaj. Tlen okiteneuilijkej kanaj okichiuj yakaj akin kinekiya kijtouilis se tlakajkayaualistli. San ika, Jesús xkijtotoya tleka kipoloskia itekiyo yejon tlakatl, temachtijtoya itech tlenon nimantsin okichiuj.

^ párr. 15 Tlajtoua itech inemilis Lucia Moussanett okis ipan ¡Despertad! 22 junio 2003, páginas 18-22.