1, 2. Miksi meidän on hyvä tarkastella sitä, mistä surevat voivat saada lohdutusta? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

”POIKAMME kuoleman jälkeen tunsimme syvää ja raastavaa tuskaa melkein vuoden ajan”, sanoi Susi-niminen sisar. Eräs veli kertoi, että kun hänen vaimonsa yllättäen kuoli, hän koki ”sanoin kuvaamatonta fyysistä kipua”. Ikävä kyllä lukemattomat muutkin kärsivät tällaista tuskaa. Monet kristityt eivät ole osanneet odottaa, että heille rakas ihminen kuolisi ennen Harmagedonia. Jos olet menettänyt jonkun läheisen tai jos tunnet jonkun, joka on tällaisessa tilanteessa, saatat pohtia, mikä voisi auttaa selviytymään surusta.

² Joskus sanotaan, että aika parantaa haavat. Mutta poistaako aika itsessään tuskan sydämestä? Eräs leski totesi: ”Olen huomannut, että ihmistä auttaa paranemaan pikemminkin se, miten hän käyttää aikansa.” Samoin kuin kirjaimellinen haava paranee vähitellen, jos sitä hoidetaan, myös henkisten haavojen aiheuttama tuska voi hyvän hoidon ansiosta ajan mittaan lieventyä. Mikä voisi lievittää surevien tuskaa?

3, 4. Mistä tiedämme, että Jehova ymmärtää surevien tuskan?

³ Tärkein lohdutuksen lähde on myötätuntoinen taivaallinen Isämme Jehova. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 1:3, 4.) Jehova, kaikkeuden empaattisin persoona, vakuutti kansalleen: ”Minä – juuri minä lohdutan teitä.” (Jes. 51:12; Ps. 119:50, 52, 76.)

⁴ Jehova, ”hellän armon Isä”, on itse kokenut, millaista on menettää läheisiä ihmisiä. Hän näki esimerkiksi, kun hänen palvelijansa Abraham, Iisak, Jaakob, Mooses ja kuningas Daavid kuolivat (4. Moos. 12:6–8; Matt. 22:31, 32; Apt. 13:22). Raamatussa vakuutetaan, että Jehova odottaa innokkaasti aikaa, jolloin hän herättää heidät jälleen eloon (Job 14:14, 15). Silloin he ovat taas onnellisia ja elinvoimaisia. Ajattele myös sitä, että Jehovan oma rakas Poika, johon ”hän oli erityisesti mieltynyt”, kärsi tuskallisen kuoleman (Sananl. 8:22, 30). Sanat eivät riitä kuvailemaan, millaista tuskaa Jehova tunsi (Joh. 5:20; 10:17).

5, 6. Miten Jehova lohduttaa meitä?

⁵ Voimme olla ehdottoman varmoja siitä, että Jehova auttaa meitä. Siksi voimme epäröimättä purkaa hänelle sydäntämme rukouksessa, kun meillä on surua ja tuskaa. Miten lohduttavaa onkaan tietää, että Jehova ymmärtää tuskamme ja antaa meille lohdutusta, jota niin kipeästi tarvitsemme! Mutta miten hän tekee sen?

⁶ Yksi tapa, jolla Jumala auttaa meitä, on ”pyhän hengen lohdutus” (Apt. 9:31). Pyhä henki on voimakas lohdutuksen lähde. Jeesus kertoi, että taivaassa oleva Isä antaa mielellään ”pyhää henkeä niille, jotka pyytävät häneltä” (Luuk. 11:13). Susi, jonka sanoja lainattiin kirjoituksen alussa, sanoo: ”Monet kerrat lankesimme polvillemme ja pyysimme hartaasti Jehovaa lohduttamaan meitä. Joka ikinen kerta Jumalan rauha tosiaan varjeli sydämemme ja mielemme.” (Lue Filippiläiskirjeen 4:6, 7.)

7, 8. Miksi voimme luottaa siihen, että Jeesus lohduttaa meitä?

⁷ Jehovan lämmin myötätunto kävi selvästi ilmi siinä, miten empaattisesti hänen Poikansa Jeesus puhui ja toimi ollessaan maan päällä (Joh. 5:19). Jehova lähetti Jeesuksen lohduttamaan ”kaikkia surevia” ja ”niitä, joiden sydän on särkynyt” (Jes. 61:1, 2; Luuk. 4:17–21). Niinpä Jeesukselle oli tunnusomaista syvä myötätunto kärsiviä kohtaan ja voimakas halu lievittää heidän kärsimyksiään. (Hepr. 2:17.)

⁸ Nuorena Jeesus epäilemättä joutui näkemään kuolemaa omassa perheessään ja ystäväpiirissään. Ilmeisesti Jeesuksen kasvatusisä Joosef kuoli Jeesuksen ollessa vielä suhteellisen nuori, joko teini-ikäinen tai vähän yli 20-vuotias. * Kuvittele, miten koetteleva tilanteen täytyi olla tälle lämminsydämiselle nuorukaiselle. Sen lisäksi että hän itse tunsi suurta tuskaa, hän myötäeli äitinsä, veljiensä ja sisartensa surussa.

9. Miten Jeesuksen empatia näkyi silloin kun Lasarus kuoli?

⁹ Jeesuksen palveluksen aikana näkyi, miten poikkeuksellinen kyky hänellä  oli ymmärtää toisten ihmisten tunteita ja samaistua niihin. Muistamme esimerkiksi, mitä tapahtui silloin kun hänen rakas ystävänsä Lasarus kuoli. Vaikka Jeesus tiesi, että hän herättäisi Lasaruksen kuolleista, hän tunsi Marian ja Martan pohjattoman surun omassa sydämessään ja puhkesi kyyneliin. Miten empaattinen Jeesus olikaan! (Joh. 11:33–36.)

10. Miksi voimme luottaa siihen, että Jeesus on myötätuntoinen myös nykyään?

¹⁰ Voiko se, miten Jeesus maan päällä ollessaan ilmaisi myötätuntoa ja lohdutti toisia, auttaa meitä nykyään? Raamatussa vakuutetaan, että hän ”on sama eilen ja tänään ja ikuisesti” (Hepr. 13:8). Koska Jeesus, ”elämän Pääedustaja”, on itse kokenut, millaista on tuntea tuskaa, ”hän kykenee tulemaan niiden avuksi, jotka pannaan koetukselle” (Apt. 3:15; Hepr. 2:10, 18). Voimme siksi olla varmoja, että toisten kärsimys koskettaa Jeesusta edelleenkin. Hän ymmärtää heidän tuskansa ja antaa heille lohdutusta ”oikeaan aikaan”. (Lue Heprealaiskirjeen 4:15, 16.)

11. Mitkä raamatunkohdat ovat sinusta erityisen lohduttavia?

¹¹ Kertomus siitä, miten Jeesus ilmaisi syvää surua Lasaruksen kuoleman johdosta, on vain yksi monista Raamatun lohduttavista osuuksista. Ei ole mitenkään yllättävää, että tällaisia kohtia on runsaasti, sillä ”kaikki, mikä ennen kirjoitettiin, kirjoitettiin meille opetukseksi, jotta meillä kestävyytemme ja Raamatun kirjoitusten lohdutuksen avulla olisi toivo” (Room. 15:4). Jos sinulla on surua, esimerkiksi seuraavat raamatunkohdat voivat rauhoittaa ja lohduttaa sinua:

• ”Jehova on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on musertunut henki.” (Ps. 34:18, 19.)

• ”Kun levottomuutta herättävät ajatukseni lisääntyivät minussa, sinun [Jehovan] lohdutuksesi alkoivat hyväillä sieluani.” (Ps. 94:19.)

• ”Herramme Jeesus Kristus itse ja Jumala, meidän Isämme, joka on rakastanut meitä ja antanut ikuisen lohdutuksen ja hyvän toivon ansaitsemattoman hyvyyden välityksellä, lohduttakoot sydämiänne ja tehkööt teidät lujiksi.” (2. Tess. 2:16, 17.) *

12. Mikä on yksi tärkeä tapa, jolla voimme lohduttaa toisia?

¹² Surevat voivat saada lohtua myös kristillisestä seurakunnasta. (Lue 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:11.) Miten sinä voisit vahvistaa ja lohduttaa niitä, joilla on ”murtunut henki”? (Sananl. 17:22.) Pidä mielessäsi, että on ”aika pysyä hiljaa ja aika puhua” (Saarn. 3:7). Leski nimeltä Dalene selittää: ”Surevien täytyy saada kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan. Siksi kaikkein tärkeintä on kuunnella surevaa keskeyttämättä häntä.” Junia, jonka veli riisti hengen itseltään, sanoo: ”Vaikka et ehkä täysin pystykään samaistumaan heidän suruunsa, eniten merkitystä on sillä, että haluat ymmärtää, miltä heistä tuntuu.”

13. Mitä meidän tulisi muistaa surusta?

¹³ Muista lisäksi, että kaikki eivät koe eivätkä ilmaise surua samalla tavalla. Joskus ainoastaan ihminen itse tajuaa,  miten syvää tuskaa hän sydämessään tuntee, ja hänen voi olla vaikea puhua sisimmistä tunteistaan toisille. Jumalan sanassa sanotaan: ”Sydän tuntee sielun katkeruuden, eikä sen iloitsemiseen vieras sekaannu.” (Sananl. 14:10.) Silloinkaan kun joku kertoo tunteistaan, toisten ei ole aina helppo ymmärtää, mitä hän yrittää sanoa.

14. Miten voisimme lohduttaa surevaa?

¹⁴ On siksi ymmärrettävää, ettei aina tiedä, mitä surun murtamalle ihmiselle sanoisi. Raamatussa kuitenkin todetaan, että ”viisaiden kieli on lääkitystä” (Sananl. 12:18). Monet ovat löytäneet lohduttavia ajatuksia kirjasesta Kun joku rakkaasi kuolee ja kertoneet niistä surevalle ihmiselle. * Mutta usein kaikkein eniten apua on siitä, että ”itkee itkevien kanssa” (Room. 12:15). Gaby, jonka aviomies kuoli, kertoo: ”Kyynelistä on tullut sydämeni kieli. Siksi minusta tuntuu lohduttavalta, kun ystävät itkevät kanssani. Noina hetkinä en tunne, että joudun kantamaan suruni aivan yksin.”

15. Miten voisimme lohduttaa toisia, jos meidän on vaikea tehdä se kasvotusten? (Ks. myös tekstiruutu ” Rauhoittavia lohdutuksen sanoja”.)

¹⁵ Jos sinusta tuntuu vaikealta puhua lohduttavasti surevalle, voisit ehkä lähettää surunvalittelukortin, sähköposti- tai tekstiviestin tai kirjeen. Voisit yksinkertaisesti lainata jotain lohduttavaa raamatunkohtaa, mainita kuolleesta jonkin erityisen ominaisuuden tai kertoa hänestä jonkin mukavan muiston. Junia sanoo: ”En osaa pukea sanoiksi sitä, miten paljon lyhyt rohkaisuviesti tai kutsu tulla viettämään aikaa kristityn ystävän kanssa auttaa minua. Tällaiset huomionosoitukset saavat minut  tuntemaan, että minua rakastetaan ja minusta pidetään huolta.”

16. Mikä on yksi erityisen hyvä keino lohduttaa?

¹⁶ Älä aliarvioi myöskään sitä, miten paljon apua on rukouksista, joita esität surevan kristityn kanssa ja hänen puolestaan. Sinun voi olla vaikea esittää rukousta, koska pelkäät, että kyyneleet alkavat valua ja ääni murtuu, mutta sydämestä lähtevät anomuksesi surevan puolesta voivat olla tehokasta vastalääkettä suruun. Dalene muistelee: ”Joskus kun sisaret ovat tulleet lohduttamaan minua, olen kysynyt, voisivatko he pitää rukouksen. Kun he alkavat rukoilla, he eivät usein tahdo saada ääntä kulkemaan, mutta joka kerta käy niin, että muutaman lauseen jälkeen heidän äänensä voimistuu ja he pitävät erittäin sydämellisen rukouksen. Heidän luja uskonsa ja rakkautensa sekä kiinnostuksensa minua kohtaan ovat vahvistaneet uskoani paljon.”

17–19. Miksi lohdutusta voidaan tarvita pitkän aikaa?

¹⁷ Se miten kauan aikaa suruprosessiin menee, vaihtelee eri ihmisillä suuresti. Ole siksi käytettävissä paitsi ensimmäisinä päivinä, jolloin läsnä on monia ystäviä ja sukulaisia, myös seuraavina kuukausina, kun toiset ovat jo palanneet normaaleihin rutiineihinsa. ”Tosi toveri rakastaa kaiken aikaa ja on veli, joka on syntynyt ahdingon varalle.” (Sananl. 17:17.) Toiset kristityt voivat antaa surevalle todellista lohdutusta, kestääpä surun käsitteleminen miten kauan tahansa. (Lue 1. Tessalonikalaiskirjeen 3:7.)

¹⁸ Muista, että surun voivat nostaa pintaan muun muassa vuosipäivät, musiikki, valokuvat tai jopa tuoksut, äänet tai vuodenajat. Puolisonsa menettäneen voi olla erityisen vaikeaa tehdä joitakin asioita ensimmäistä kertaa yksin, esimerkiksi mennä konventtiin tai olla Jeesuksen kuoleman muistojuhlassa. Muuan veli kertoo: ”Odotin, että ensimmäinen hääpäivä olisi hyvin tuskallinen, ja vaikea se olikin. Mutta muutamat veljet ja sisaret järjestivät pienet kutsut, joihin tuli lähimpiä ystäviäni, jottei minun tarvinnut olla yksin.”

¹⁹ Surevat eivät kuitenkaan tarvitse rohkaisua ainoastaan erikoistilanteissa. ”Kun tukea ja ystävyyttä tarjotaan muulloinkin kuin vuosipäivinä, siitä voi olla paljon apua”, selittää Junia. ”Nämä spontaanit hetket ovat arvokkaita, ja saan niistä paljon lohtua.” Emme voi kokonaan poistaa surua tai täyttää tyhjiötä, jonka rakkaan ihmisen kuolema jättää, mutta voimme tuoda surevalle jonkin verran lohtua, kun teemme jotain hänen hyväkseen (1. Joh. 3:18). Gaby muistelee: ”Olen todella kiitollinen Jehovalle rakastavista vanhimmista, jotka kävivät kanssani läpi jokaisen vaikean vaiheen. Heidän ansiostaan olen tuntenut, miten Jehova on kietonut käsivartensa ympärilleni.”

20. Miksi saamme paljon lohtua Jehovan lupauksista?

²⁰ On rohkaisevaa tietää, että Jehova, kaiken lohdutuksen Jumala, tulee poistamaan kaiken surun ja antamaan pysyvää lohdutusta, kun ”kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hänen [Kristuksen] äänensä ja tulevat esiin” (Joh. 5:28, 29). Jehova lupaa, että hän ”nielee kuoleman iäksi” ja ”pyyhkii kyyneleet kaikilta kasvoilta” (Jes. 25:8). Silloin maan asukkaiden ei enää tarvitse ”itkeä itkevien kanssa”, vaan he saavat ”iloita iloitsevien kanssa” (Room. 12:15).