Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Kunatsa Jehová Diosar jachʼañchañasa?

¿Kunatsa Jehová Diosar jachʼañchañasa?

¡Tatitojj jachʼar aptatäpan! Diosasar qʼochuñajj kusiskañawa. Jupar suma qʼochunakamp jachʼañchañaw wakisi(SAL. 147:1).

CANCIÓN: 59, 3

1-3. 1) Salmo 147 qellqatajja, ¿kunapachas qellqaspachäna? 2) ¿Kunsa Salmo 147 qellqatat yatjjatasajj yateqsna?

KUNAPACHATÏ maynejj kuns sum luri, jan ukajj suma cristianöki ukhajja, taqeniw jachʼañchtanjja. Ukampis Jehová Diosaruw taqe kunat sipansa jachʼañchañasa. Jupajj taqe chʼamaniwa, luratanakapanwa ukajj qhan amuyasi. Wali munasirirakiwa, ukatwa Yoqaparojj jaqenak layku jiwañapatak khitanïna.

2 Salmo 147 qellqerejj taqe chuymaw Jehová Diosar jachʼañchañ munäna. Yaqhanakarus ukham lurapjjañapatakiw chʼamañcharakïna (Salmo 147:1, 7, 12 liytʼañataki).

3 Khitis Salmo 147 qellqpachäna ukajj janiw yatiskiti. Uka Salmo qellqerejja, Jehová Diosajj israelitanakar Babiloniat Jerusalenar kuttʼaykäna uka tiemponwa jakpachäna (Sal. 147:2). Israelitanakajj wasitampiw markapan Jehová Diosar sirvjjapjjäna, ukatwa Salmo qellqerejj jachʼañchäna. Ukampis janiw ukatak jachʼañchkänti, ¿kunanakatsa jachʼañcharakïna? ¿Jiwasajj kunanakatsa Jehová Diosar jachʼañcharaksna? (Sal. 147:1).

JEHOVÁ DIOSAW “CHUYMA USUCHJATANAKAROJJ WALIPTAYI”

4. Ciro reyejj israelitanakar qhespiykäna ukhajja, ¿kunjamakis israelitanakajj jikjjatasipjjpachäna, ukat kunatsa?

4 Israelitanakajj Babiloniankasipkäna ukhajj kunja llakitäpjjpachänsa uk amuytʼañäni. Babilonionakajj akham sasaw jiskʼachapjjäna: “Sión markankir qʼochunak qʼochtʼarapipjjeta” sasa. Jerusalén markajj qʼala tʼunjatänwa, ukatwa israelitanakajj llakitäsin jan cantañ munapkänti (Sal. 137:1-3, 6). Niyakejjay wali llakitäpjjchïnjja, chuymachtʼatäñwa munapjjäna. Kunjamtï Jehová Diosajj siskänjja, Persia markan Ciro sat reyipajj Babilonia markar katuntasinwa israelitanakar qhespiyäna. Ciro reyejj Jehová Diosat akham sänwa: “[Diosaw] parlitu Jerusalenana mä templo lurayañataki” sasa. Ukatsti sarakïnwa: “Khitinakatejj jumanakata Tatitun markapankapjjerïkta ukanakarojja, Tatit Dios yanappan, ukhamarak ukar sarjjarakpan” sasa (2 Cró. 36:23). Babiloniankasipkäna ukhajja, uka arunakaw israelitanakar wal chuymachtʼpachäna.

5. Salmo 147:3 textorjamajja, ¿kunjamsa Diosajj chʼamapampi yanaptʼistu?

5 Jehová Diosajj janiw israelitanakarojj markpacharuki chuymachtʼkänti, jan ukasti sapa maynirus yanaptʼarakïnwa. Jichhürunakansa ukhamarakiw yanaptʼistu. Salmo 147 qellqerejja, “[Diosaw] chuyma usuchjatanakarojj waliptayi, chhojjrinakap kʼumaracharaki” sasaw säna (Sal. 147:3). Usutäktan jan ukajj llakitäktan ukhajja, Jehová Diosajj jan sinti llakisiñasatakiw wal chuymachtʼañ munistu (Sal. 34:18; Isa. 57:15). Jupaw llakinakar saykatañasatakejj chʼam churistu, sum amuytʼasiñasatakis yanaptʼarakistu (Sant. 1:5).

6. ¿Kunsa Salmo 147:4 textojj yatichistu? (Página 17 ukankir foto uñjjattʼäta).

6 Salmo 147 qellqerejj alajjpach uñtasajj akham sänwa: “[Diosaw] warawaranak jaktʼi, sapa mayarusti suti ucharaki” sasa (Sal. 147:4). ¿Kunatsa warawaranakat parlpachäna? Uk amuytʼañäni, Salmo qellqerejj walja warawaranaksa uñjkchïnjja qhawqhas utji uk janiw yatkänti. Jichhürunakanjja, cientificonakajj jukʼamp walja warawaranakwa uñjapjje. Jakktan uka galaxianjja, waranq waranqa warawaranakaw utji, galaxianakasti millón millonaw utjaraki sasaw cientificonakajj sapjje. Ukampis qhawqhapunis utji uk janiw yatipkiti, Taqe kun Luriri Diosakiw uk sum yati, sapa maynirus suti ucharaki. Ukhamasti sapa warawararuw sum uñtʼi (1 Cor. 15:41). ¿Kunsa ukajj yatichistu? Niyakejjay Jehová Diosajj sapa warawarajj kawkjankisa uk sum yatchejja, jiwasat sapa maynejj kawkinkasktansa, kunjamäsktansa, kunsa sapa maynejj muntan ukanak sum yatiraki.

7, 8. 1) ¿Kunsa Jehová Diosajj jiwasat yati? 2) Kunjamäsktansa uk Jehová Diosajj yatiwa, ¿kunjamatsa uk yattanjja?

7 Sapa maynejj kuna llakinakans uñjastan uk Jehová Diosajj sum yati, yanaptʼañatakis chʼamanirakiwa (Salmo 147:5 liytʼañataki). Awisajj mä jan waltʼäwin uñjasisajj sinti jan walipunïkaspas ukham inas amuysna, janis aguantañjamäjjaspa ukham amuyaraksna. Ukampis qhawqhakamas aguantsna uk Diosajj sum yati, ‘ñeqʼet luratätassa yatirakiwa’ (Sal. 103:14). Pantjasirïtas laykojj sapa kutiw pachpa juchar purtʼastanjja. Awisajja, taqeniw kun arsutasatsa, envidiasitasatsa, jan walinak lurañ munatasatsa qhepatak amtastanjja. Jehová Diosajj janis jiwasjam pantjasirïkchejja, chuymasan kunjamäsktansa uk sum yati (Isa. 40:28).

8 Jehová Diosajj kunjamsa jan waltʼäwinakar atipjañatak yanaptʼistu uk uñjpachätanwa (Isa. 41:10, 13). Kyoko sat precursora kullakat parltʼañäni. Diosar serviñapatak yaqha markar khitapjjäna ukhajja, Diosarojj janiw nayrjam kusisit sirvjjänti. Ukampis Jehová Diosajj janiw jupat armaskänti, ¿kunjamatsa Kyoko kullakajj uk amuyasïna? Machaq congregacionapanjja, walja jilat kullakanakaw munasiñampi uñjapjjäna. Jehová Diosajj akham siskaspas ukham amuyasïna: “Janiw precursorätam laykuki wal munasksmati. Jan ukasti wawajätawa, jakäwimsa nayaruw katuyasista ukatwa wal munassma. Nayar servisajj kusisitäsma ukwa munarakta” sasa. ¿Taqe chʼamani Diosan “yatiñ kankañapajj jan tukuskiriwa” uk jumajj uñjaraktati?

JEHOVÁ DIOSAW KUNATÏ JAKAÑATAK MUNASKI UKANAK CHURISTU

9, 10. ¿Kunatakis Diosajj nayraqat yanaptʼistu? Uk mä experienciampi qhanañchtʼma.

9 Awisajj kunatï jakañatak munaski ukanakatwa llakissna, inas kunsa manqʼasiñäni sasin llakissna. Ukampis Jehová Diosajj taqe kun achuñapatakiw aka oraq lurawayi, “juparakiw allqamarin chhiwlinakaparojj wararipki ukapachajj manqʼañ churi” (Salmo 147:8, 9 liytʼañataki). Niyakejjay Jehová Diosajj uka jamachʼinakarus manqʼa churchejja, jiwasarojj kunatï wakiski ukanak churarakistaniwa (Sal. 37:25).

10 Taqe ukanakat sipansa, Jehová Diosajj kunatï jupar serviskakiñatak munaski ukanakwa churistu, ukaw jukʼamp wakiskirejja. Jupajj sumankañapwa churistu, “uka sumankañapasti jaqenakajj kuntï amuyki ukat sipansa jukʼampiwa” (Fili. 4:6, 7). Mutsuo jilatampi esposapampejj kuna jan walinsa uñjasipjjäna uk amuytʼañäni. 2011 maranjja, lamar qotat umaw Japón markan mistunïna, ukhajj Jehová Diosaw jupanakar yanaptʼäna. Taqe kunsa aptʼasipkchïnjja, uta techor mistusaw jiwañat qhespipjjäna. Uka arumajj wali chʼamaka, thaya altus utanwa qhantatipjjäna. Qhepärmanthi alwajja, Jehová Diosar confiyaskakiñatakejj kunas yanaptʼaspa ukwa thaqtapjjäna. Ukatjja, Anuario de los testigos de Jehová 2006 libro katjapjjäna. Uka libronjja, Mutsuo jilatajj “Los tsunamis más mortíferos de la historia” siski uka cheqwa liytʼäna. Ukanjja, kunjamsa mä terremotojj Sumatra sat islan pasäna uka toqetwa parläna, uka terremotojj lamar qotat um mistuyasaw markanak qʼal chhaqtayäna, ukajj 2004 maranwa pasäna. Mutsuo jilatampi esposapampejj uka experiencianak liytʼasajj jachaqtʼasipjjänwa. Jehová Diosaw uka libro toqejj munasiñampi horasapar chuymachtʼistu sasaw amuyapjjäna. Jilat kullakanakajj manqʼa, isi churasaw yanaptʼapjjarakïna, ukhamatwa Jehová Diosan munasiñap uñjapjjäna. Ukampis congregacionapar Sucursalat visittʼapkän ukanakaw jukʼamp chʼamañchtʼäna. Mutsuo jilatajj akham siwa: “Jehová Diosajj nanakampi chikäkaspas ukham amuyayäta. Ukaw wal chuymachtʼapjjetäna” sasa. Kunjamtï uñjaniwayktanjja, Jehová Diosajj jupar serviskakiñasatakiw nayraqat yanaptʼistu, ukjjarojj kunatï jakañatak munaski ukanakampiw yanaptʼarakistu.

JEHOVÁ DIOSAMP YANAPTʼAYASIÑÄNI

11. ¿Kunsa Diosamp yanaptʼayasiñatakejj lurañasa?

11 Jehová Diosajj llampʼu chuymani, jan ukajj humilde jaqenakar yanaptʼañatakejj jankʼakiwa (Sal. 147:6a, NM). ¿Kunsa Diosamp yanaptʼayasiñatakejj lurañasa? Jupamp sum apasiñasawa. Ukatakejj humilde chuymanïñasawa (Sof. 2:3). Humilde chuymaninakajja, Jehová Diosajj ina chʼusat tʼaqesiñanak askichaspa, chuymachtʼatäpjjaspa ukwa suyapjje. Diosajj uka kasta jaqenakarojj sum uñji.

12, 13. 1) Jehová Diosampi yanaptʼatäñatakejja, ¿kunsa jan lurañasäki? 2) Jehová Diosar kusisiyañatakejja, ¿kunsa lurañasa?

12 Maysa toqetjja, Jehová Diosajj “ñanqha [jan ukajj jan wali] lurir jaqenakarusti, laqʼar tukuñapkamaw aynachtʼayi” (Sal. 147:6b). Jiwasajj janiw ukhaman uñjasiñ munktanti. Jan ukasti Jehová Diosamp sum uñjatäñwa muntanjja, janiw colerasiñ urupansa tukjatäñ munktanti, ukatwa Jupajj kunanaktï uñiski ukanak uñisiñasaraki (Sal. 97:10). Sañäni, qʼañu juchanak lurañ uñisiñasawa. Ukanaktï uñisstanjja, janiw kunanakatï uka juchanakar purtʼasiykistaspa ukanak uñchʼukiñasäki, ukanakat mayajj pornografía uñchʼukiñawa (Sal. 119:37; Mat. 5:28). Ukanak uñisiñajj chʼamakïspawa, ukampis chʼamachasitasajj janiw inamayäkaniti, Jehová Diosajj bendisistaniwa.

13 Uka jan walinak lurañ munañar atipjañatakejja, Jehová Diosaruw yanaptʼa mayisiñasa. Jupajj ‘janiw caballonakan chʼamapampi’ salvatäñ thaqañas munkiti, ni ‘jaqen chʼamaparu’ confiyañassa munkiti, mä arunjja, janiw chʼamasarukis ni jaqen chʼamaparus confiyañas munkiti (Sal. 147:10). Jan ukasti, Jehová Diosaruw yanaptʼita sasin ruwtʼasiñasa. Jupar walja kutis yanaptʼap mayiskchiñänejja, istʼapunistaniwa, janiw amuytʼayir (consejero) jaqenakjam qarjkaniti. Salmo 147:11 textorjamajja, Jehová Diosarojj “jupar iyawsirinakaw kusisiyi, khuyapayasiñapar iyawsirinakaw kusisiyaraki”. Jehová Diosajj khuyapayasiñapatwa, jan ukajj munasiñapatwa jan wali munañanakasar atipañatak yanaptʼaskakistani.

14. ¿Kunas Salmo qellqerirojj wal chʼamañchtʼäna?

14 Jehová Diosajja, jan walinakan uñjasktan ukhajj yanaptʼapunistuwa, ukatwa Jupar taqe chuyma confiytanjja. Salmo 147 qellqerejj israelitanakajj Jerusalenar kuttʼapkäna uka toqet lupʼkasajja, Jehová Diosat akham sänwa: “Jupaw punkunakaman jistʼañanakap thuruñchi, wawanakamarusti marka taypin jachʼañcharaki. Tatituw oraqemarojj sumankañ uchi” sasa (Sal. 147:13, 14). Jehová Diosajj markapar jan walinakat jarkʼaqañatakejja, Jerusalenan punkunakap jan mantkaywa luräna, ukaw Salmo qellqerirojj wal chʼamañchtʼäna.

Jan walinakan uñjasktan ukhajja, ¿kunjamsa Diosan Arupajj yanaptʼistu? (Párrafos 15-17).

15-17. 1) ¿Jan waltʼäwinkkasajj kunjamakis uñjassna? 2) ¿Jehová Diosajj kunjamsa llakinakan uñjasktan ukhajj Bibliampi yanaptʼistu? 3) Kunjamsa Jehová Diosajj ‘jankʼaki’ yanaptʼistu uk mä experienciampi qhanañchtʼma.

15 Awisajj jan walinakan uñjasisajj inas wali llakita uñjaschiñäni. Ukampis Jehová Diosaw amuytʼasiñatakejj yatiñ churistani. Salmo 147 qellqerejj Diosat akham sänwa: “Jupaw arunakap oraqer apayani, arunakapasti jankʼakiw yatiyasi. Jupaw khunurojj tʼawrar uñtat apayani, arum sullanakarusti qhellar uñtat willtaraki. Jupaw chhullunkhayarojj chhijchhir uñtat apayani” sasa. Ukatsti akham sarakïnwa: “Thayampiw chhullunkhayar tuku[yi]. Jupajj mä aruk arsu, ukampikiw chulluraraki” sasa (Sal. 147:15-18). Kunjamtï uñjaniwayktanjja, Jehová Diosajj khunsa, chhijchsa amtaparjamaw apnaqaspa. Jupajj taqe kunsa sum uñtʼi, taqe chʼamanirakiwa. Ukhamasti kuna jan walinsa uñjaskchiñänejja, Diosajj yanaptʼapunistaniwa.

16 Jichhürunakanjja, Jehová Diosajj Bibliampiw yanaptʼistu. “Arunakapasti jankʼakiw” jan walinakan uñjasktan ukhajj yanaptʼistu. Bibliasa, ‘suma phoqeri amuyasir esclavojj’ apayankistu uka qellqatanakasa, Broadcasting programasa, Internetankir jw.org cheqasa, jilïr irpirinakasa, jilat kullakanakas kunjamsa yanaptʼistu uk amuytʼañasawa (Mat. 24:45). Kunjamtï Salmo qellqerejj siskejja, Jehová Diosajj cheqapuniw ‘jankʼaki’ yanaptʼistu.

17 Simone kullakajja janis kunatak sirvkaspa, Diosajj jan walitsa uñjkaspa ukham amuyasïna. Ukhampachas Jehová Diosat yanaptʼa mayisiskakïnwa, Bibliat yatjjatañatakis chʼamachasiskakïnwa. ¿Kunjamsa Diosan Arupajj yanaptʼäna? Jupajj akham siwa: “Kuna jan walinsa uñjaskchiyätjja, Jehová Diosajj janipuniw jaytjkitänti, chʼamapampiw yanaptʼitäna” sasa. Ukaw jan sinti llakisiñatakejj kullakar yanaptʼäna.

18. 1) ¿Kunatsa Diosan sutip apañajj jumatak mä bendicionajja? 2) ¿Kunatsa jumajj Diosar jachʼañcharakisma?

18 Taqe markanakat sipansa, Diosajj israelitanakaruw Arupa, leyinakapa, arsutanakapa churañatak ajllïna, Salmo qellqerejj uk sum yatïna (Salmo 147:19, 20 liytʼañataki). Jiwasarojj ukhamarakiw Diosajj sutip apañasataki ajllirakistu, ukajj mä bendicionawa. Diosarojj uñtʼtanwa, Arupas yanaptʼarakistuwa, ukhamatwa amigoparakïsna. Ukatwa Diosar wal yuspärtanjja. Salmo 147 qellqerjamaw Jehová Diosar jachʼañchtanjja, jaqenakarus jiwasjam jachʼañchapjjañapatakiw invittʼaraktanjja.