Skip to content

Skip to table of contents

“Nia sei . . . halo Ita-nia planu hotu sai susesu”

“Nia sei . . . halo Ita-nia planu hotu sai susesu”

“Haksolok tebes bá tanba Jeová, no nia sei fó ba ó buat neʼebé ó-nia laran hakarak.”—SALMO (MAZMUR) 37:4.

KNANANUK: 11, 140

1. Joven sira presiza halo saida kona-ba sira-nia futuru? Saida mak bele ajuda sira atu la laran-taridu? (Haree foto iha leten.)

JOVEN sira, karik imi konkorda katak, antes atu halo viajen, diʼak atu planu uluk, loos ka lae? Moris mak hanesan viajen ida. Tempu atu halo planu ba Ita-nia moris mak bainhira Ita sei joven. Maibé la fasil atu halo planu sira-neʼe. Irmán ida naran Heather hatete: “Atu foti desizaun kona-ba saida mak ita hakarak halo iha ita-nia moris tomak halo haʼu taʼuk tebes.” Se Ita mak iha sentimentu hanesan neʼe, hanoin-hetan buat neʼebé Jeová hatete: “Keta laran-taridu tanba haʼu mak ó-nia Maromak. Haʼu sei hametin ó, sin, haʼu sei ajuda ó.”—Isaías (Yesaya) 41:10.

2. Oinsá mak Ita hatene katak Jeová hakarak Ita atu iha moris neʼebé kontente iha futuru?

2 Jeová hakarak Ita atu halo planu ho matenek kona-ba Ita-nia futuru. (Eclesiastes [Pengkhotbah] 12:1; Mateus 6:20) Nia hakarak Ita kontente. Husi Jeová nia kriasaun sira neʼebé Ita haree, rona, no han, hatudu sai kona-ba ninia hakarak neʼe. Nia mós tau matan ba ita iha dalan oioin. Nia fó matadalan no hanorin ita kona-ba dalan neʼebé diʼak liu hotu atu moris. Tan neʼe mak bainhira ema lakohi simu ninia matadalan neʼebé matenek, neʼe halo nia la kontente. Nia dehan ba sira: “Imi hili buat neʼebé halo haʼu la kontente. . . . Haree bá! Haʼu-nia atan sira sei haksolok, maibé imi sei moe. Haree bá! Haʼu-nia atan sira sei haklalak ho haksolok tanba laran-kontente.” (Isaías [Yesaya] 65:12-14) Se ita mak halo desizaun neʼebé matenek iha ita-nia moris, ita fó glória ba Jeová.—Provérbios (Amsal) 27:11.

PLANU NEʼEBÉ SEI LORI KSOLOK BA ITA

3. Jeová hakarak Ita atu halo planu hanesan saida?

3 Jeová hakarak Ita atu halo planu hanesan saida? Nia kria ita hodi bele hetan ksolok liuhusi aprende kona-ba nia no serbí nia. (Salmo [Mazmur] 128:1; Mateus 5:3) Animál nia moris mak han, hemu, no hahoris oan deʼit. Maibé Jeová hakarak Ita atu moris ho kontente liuhusi halo planu neʼebé diʼak ba Ita-nia moris. Ita-nia Kriadór mak ‘Maromak domin nian’, no “Maromak neʼebé kontente”, ida neʼebé kria ita “tuir ninia ilas”. (2 Korinto 13:11; 1 Timóteo 1:11; Gênesis [Kejadian] 1:27) Se Ita mak banati-tuir Ita-nia Maromak neʼebé domin, Ita sei hetan haksolok. Bíblia dehan: “Kontente liu atu fó duké simu.” (Apóstolu 20:35) Realidade mak hanesan neʼe duni, loos ka lae? Tan neʼe mak Jeová hakarak Ita atu hanoin kona-ba hatudu domin ba ema seluk no ba Maromak bainhira halo planu sira.—Lee Mateus 22:36-39.

4, 5. Saida mak halo Jesus kontente?

4 Jesus Kristu hatudu ezemplu neʼebé diʼak liu hotu ba joven sira. Bainhira nia sei kiʼik, nia mós uza ninia tempu hodi halimar. Hanesan Bíblia hatete katak iha “tempu atu hamnasa” no iha “tempu atu dansa”. (Eclesiastes [Pengkhotbah] 3:4) Jesus mós hakbesik ba Jeová liuhusi estuda eskritura sira. Bainhira nia tinan 12, mestre sira iha templu hakfodak tebes hodi haree kona-ba “ninia matenek no ninia resposta sira”.—Lucas 2:42, 46, 47.

5 Bainhira Jesus sai boot, nia halo buat hotu neʼebé Maromak hakarak nia atu halo no neʼe lori ksolok ba nia. Porezemplu, nia halo tuir Maromak nia hakarak hodi “haklaken liafuan diʼak ba kiak sira” no “halo ema matan-delek sira haree fali”. (Lucas 4:18) Eskritura iha Salmo 40:8 hatudu sai Jesus nia sentimentu hodi dehan: “Oh haʼu-nia Maromak, haʼu kontente atu halo Ita-nia hakarak.” Jesus gosta tebes hanorin ema seluk kona-ba ninia Aman iha lalehan. (Lee Lucas 10:21.) Loron ida, Jesus koʼalia tiha ba feto ida kona-ba adorasaun neʼebé loos, nia hatete ba ninia dixípulu sira: “Haʼu-nia ai-han mak halo tuir Ida neʼebé haruka haʼu mai nia hakarak no atu halo hotu ninia serbisu.” (João 4:31-34) Jesus nia moris kontente tanba nia hatudu domin ba Maromak no ba ema seluk. Se Ita mak halo hanesan neʼe, Ita mós sei sai kontente.

6. Tanbasá mak diʼak atu koʼalia ba ema seluk kona-ba planu sira neʼebé Ita halo ba futuru?

6 Irmaun-irmán barak komesa pioneiru husi tempu joven, no neʼe halo sira kontente. Karik Ita bele koʼalia ba sira kona-ba Ita-nia planu. Bíblia dehan: “Planu sira sei la sai loos kuandu ema la koʼalia ba malu, maibé buat hotu sei laʼo ho diʼak kuandu ema barak fó ideia.” (Provérbios [Amsal] 15:22) Karik irmaun-irmán sira-neʼe sei hatete ba Ita katak pioneiru mak edukasaun neʼebé sei ajuda Ita iha Ita-nia moris tomak. Jesus aprende buat barak husi ninia Aman bainhira nia iha lalehan. Iha tempu neʼebé nia halaʼo serbisu haklaken iha rai, nia mós kontinua aprende. Nia hetan duni ksolok husi haklaken ba ema no hatudu laran-metin iha tempu susar sira. (Lee Isaías [Yesaya] 50:4; * Ebreu 5:8; 12:2) Agora mai ita koʼalia kona-ba tanbasá mak serbí Jeová tempu-tomak bele lori ksolok ba Ita.

TANBASÁ HAKLAKEN NO HANORIN EMA MAK SERBISU NEʼEBÉ DIʼAK LIU?

7. Tanbasá mak joven barak gosta hanorin ema atu sai Jesus nia dixípulu?

7 Jesus haruka ita bá ‘hanorin ema atu sai ninia dixípulu’. (Mateus 28:19, 20) Se Ita mak halo planu atu halaʼo serbisu neʼe iha Ita-nia moris tomak, neʼe sei halo Ita atu iha moris neʼebé kontente tanba Ita fó glória ba Maromak. Hanesan mós ho serbisu seluk, Ita presiza tempu uitoan atu bele sai matenek. Irmaun joven ida naran Timothy, nia komesa pioneiru husi tempu joven, nia dehan: “Haʼu gosta serbí Jeová tempu-tomak tanba neʼe mak dalan neʼebé haʼu hatudu domin ba nia. Foufoun haʼu sente susar atu hetan estudante Bíblia, maibé bainhira haʼu muda fali ba fatin seluk, iha fulan ida nia laran, haʼu hahú estuda ho ema barak no estudante ida komesa tuir reuniaun sira. Ba fulan rua, haʼu tuir Eskola Bíblia nian ba Irmaun sira neʼebé Laiha Kaben. Hotu tiha, haʼu simu fali knaar foun no haʼu hetan estudante haat. Haʼu gosta tebes hanorin ema tanba haʼu bele haree katak espíritu santu ajuda sira halo mudansa ba sira-nia moris.” *1 Tesalónika 2:19.

8. Joven balu halo saida atu bele haklaken ba ema barak liután?

8 Joven kristaun balu aprende língua foun. Porezemplu, Jacob husi Estadus Unidus, nia hatete: “Bainhira haʼu tinan hitu, haʼu-nia kolega eskola barak husi rai-Vietname. Haʼu hakarak fó-hatene ba sira kona-ba Jeová, tan neʼe haʼu halo planu atu aprende koʼalia sira-nia lian. Dalan ida neʼebé haʼu aprende mak uza Livru Haklaken iha inglés hodi kompara ho Livru Haklaken iha língua Vietname. Haʼu mós habelun irmaun-irmán sira husi kongregasaun neʼebé koʼalia língua Vietname. Bainhira haʼu tinan 18, haʼu foti pioneiru. Ikusmai haʼu tuir Eskola Bíblia nian ba Irmaun sira neʼebé Laiha Kaben. Eskola neʼe ajuda tebes haʼu-nia serbisu pioneiru ohin loron. Agora haʼu mak katuas mesak deʼit neʼebé serbí iha grupu língua Vietname ida. Ema Vietname barak hakfodak tanba haʼu aprende sira-nia lian. Sira konvida haʼu tama sira-nia uma no baibain haʼu hahú estuda Bíblia ho sira. Balu laʼo ba oin ho diʼak toʼo hetan batizmu.”—Kompara Apóstolu 2:7, 8.

9. Tanbasá mak serbisu atu hanorin ema seluk sai Jesus nia dixípulu mak edukasaun diʼak ba ita?

9 Halo serbisu atu hanorin ema seluk sai Jesus nia dixípulu mak edukasaun diʼak ba Ita. Porezemplu, Ita bele aprende toman atu kaer didiʼak Ita-nia serbisu, oinsá atu koʼalia ho ema iha dalan neʼebé diʼak, no oinsá atu sai fiar an no matenek atu hasoru situasaun ruma. (Provérbios [Amsal] 21:5; 2 Timóteo 2:24) Maibé serbisu neʼe liuliu lori ksolok ba Ita tanba Ita bele aprende oinsá atu defende Ita-nia fiar hodi uza eskritura sira. Ita mós bele aprende oinsá atu serbisu hamutuk ho Jeová.—1 Korinto 3:9.

10. Oinsá mak Ita bele hetan ksolok nafatin maski serbí iha fatin haklaken neʼebé iha ema uitoan deʼit mak interese?

10 Maski iha Ita-nia haklaken fatin iha ema uitoan deʼit mak hakarak estuda Bíblia, maibé Ita bele hetan ksolok nafatin iha serbisu atu hanorin ema sai Jesus nia dixípulu. Tanba Ita serbisu hamutuk ho kongregasaun tomak atu buka ema neʼebé hakarak estuda. Tan neʼe, maski irmaun ka irmán ida deʼit mak hetan ema neʼebé ikusmai hakarak sai Jesus nia dixípulu, ita hotu kontente hamutuk tanba ita hotu hola parte hodi buka lesuk ema neʼe. Porezemplu, pioneiru ida naran Brandon serbí ona ba tinan sia iha fatin haklaken neʼebé iha ema uitoan deʼit mak hakarak estuda. Nia dehan: “Haʼu gosta tebes haklaken tanba neʼe mak serbisu neʼebé Jeová hakarak ita atu halo. Bainhira haʼu ramata eskola, lakleur haʼu foti kedas serbisu pioneiru. Haʼu gosta fó laran-manas ba joven seluk iha kongregasaun no haʼu sente haksolok bainhira haree sira laʼo ba oin iha lia-loos. Bainhira tuir tiha Eskola Bíblia nian ba Irmaun sira neʼebé Laiha Kaben, haʼu simu fali knaar foun. Maski haʼu nunka hetan ema neʼebé laʼo ba oin toʼo batizmu iha fatin neʼe, maibé irmaun-irmán seluk hetan. Haʼu kontente tebes hodi bele halo planu atu serbí tempu-tomak hodi hanorin ema seluk sai Jesus nia dixípulu.”—Eclesiastes (Pengkhotbah) 11:6.

SERBÍ JEOVÁ TEMPU-TOMAK BELE FÓ OPORTUNIDADE SELUK TAN

11. Joven barak serbí Jeová iha dalan saida tan neʼebé lori ksolok ba sira?

11 Ita iha oportunidade oioin atu serbí Jeová. Porezemplu, joven barak fó ajuda iha serbisu konstrusaun. Ita sei presiza Reuniaun-Fatin atus ba atus. Fatin adorasaun sira-neʼe fó glória ba Jeová, tan neʼe mak bainhira Ita fó ajuda hodi harii fatin sira-neʼe, Ita mós sente kontente. Iha tempu neʼebé hanesan, Ita mós bele hetan ksolok hodi serbisu hamutuk ho irmaun-irmán seluk. No Ita bele aprende buat barak hanesan oinsá atu halaʼo serbisu ho kuidadu hodi la halo ema seluk hetan kanek ka oinsá mak bele serbisu hamutuk ho koordenadór neʼebé tau matan ba projetu sira.

Bensaun barak hein hela sira neʼebé serbí Jeová tempu-tomak (Haree parágrafu 11-13)

12. Oinsá mak serbisu pioneiru loke odamatan ba knaar seluk tan?

12 Irmaun ida naran Kevin hatete: “Husi kiʼik kedas haʼu hakarak loron ida atu serbí Jeová tempu-tomak. Ikusmai, haʼu foti duni serbisu pioneiru bainhira haʼu tinan 19. Atu tau matan ba haʼu-nia an, haʼu serbisu part-time ba irmaun badain ida. Haʼu aprende oinsá atu taka kakuluk, monta janela, no odamatan sira. Ikusmai haʼu ajuda ba tinan rua iha grupu neʼebé tau matan ba dezastre hodi harii fali Reuniaun-Fatin ho irmaun-irmán sira-nia uma. Bainhira haʼu rona kona-ba presiza atu buka ema ba serbisu konstrusaun iha rai-Áfrika Súl, haʼu mós hatama formuláriu no hetan konvite atu bá. Iha Áfrika, kada semana balu haʼu serbisu iha Reuniaun-Fatin ida-idak neʼebé la hanesan. Ami-nia grupu konstrusaun sente hanesan família ida. Ami hela hamutuk, estuda Bíblia hamutuk, no halo serbisu hamutuk. Haʼu mós gosta bele haklaken hamutuk ho irmaun-irmán rai-naʼin sira semana-semana. Planu sira neʼebé haʼu halo husi kiʼik, lori ksolok boot neʼebé haʼu nunka hanoin.”

13. Tanbasá mak joven barak haksolok hodi serbí iha Betel?

13 Sira balu neʼebé uluk pioneiru, agora daudauk serbí iha Betel. Serbisu iha Betel mak dalan neʼebé bele lori haksolok ba Ita tanba buat hotu neʼebé Ita halo, Ita halo ba Jeová. Família Betel halo Bíblia no livru sira atu ajuda ema aprende kona-ba lia-loos. Dustin neʼebé serbí iha Betel hatete: “Bainhira haʼu tinan sia haʼu halo ona planu atu serbí tempu-tomak, no haʼu komesa kedas pioneiru bainhira ramata eskola. Tinan ida ho balu liu tiha, haʼu hetan konvite atu serbí iha Betel, no iha neʼebá haʼu aprende oinsá atu uza mákina print sira, no ikusmai serbisu fali atu halo programa ba komputadór sira. Iha Betel haʼu haksolok tanba iha oportunidade atu rona uluk informasaun kona-ba oinsá serbisu haklaken laʼo ba oin iha mundu tomak. Haʼu gosta tebes serbí iha neʼe tanba serbisu neʼebé ami halo bele ajuda ema seluk hakbesik ba Jeová.”

ITA SEI HALO PLANU SAIDA KONA-BA ITA-NIA FUTURU?

14. Ita presiza halo saida atu bele serbí tempu-tomak iha futuru?

14 Ita presiza halo preparasaun saida deʼit atu bele serbí tempu-tomak? Ita presiza haburas hahalok diʼak atu bele serbí Jeová iha dalan neʼebé diʼak. Estuda beibeik Maromak nia Liafuan, hanoin kleʼan kona-ba eskritura sira, no bainhira tuir reuniaun sira, hakaʼas an atu hatoʼo komentáriu neʼebé hatudu sai Ita-nia fiar. Uza tempu neʼebé Ita eskola hela atu hadiʼa dalan neʼebé Ita koʼalia ba ema kona-ba liafuan diʼak husi Bíblia. Aprende oinsá atu hatudu interese ba ema hodi husu ema nia hanoin ho matenek no rona didiʼak ba sira-nia resposta. No Ita mós bele fó ajuda iha kongregasaun hanesan ajuda hamoos no hadiʼa Reuniaun-Fatin. Jeová kontente tebes atu bele uza ema neʼebé haraik-an no fó ajuda ho laran. (Lee Salmo [Mazmur] 110:3; * Apóstolu 6:1-3) Apóstolu Paulo konvida Timóteo hodi serbí nuʼudar misionáriu tanba “maluk fiar-naʼin sira . . . koʼalia diʼak kona-ba nia”.—Apóstolu 16:1-5.

15. Ita bele halo planu saida hodi bele hetan serbisu?

15 Pioneiru sira mós presiza atu buka serbisu. (Apóstolu 18:2, 3) Karik Ita bele halo planu atu tuir kursu badak ida hodi bele hetan serbisu part-time. Koʼalia ho Ita-nia katuas área ka pioneiru seluk kona-ba Ita-nia planu no husu sira atu fó sujestaun balu ba Ita. Tuirmai halo hanesan buat neʼebé Bíblia hatete: “Entrega ó-nia serbisu hotu ba Jeová nia liman, no ó-nia planu sira sei laʼo ho diʼak.”—Provérbios (Amsal) 16:3; 20:18.

16. Oinsá mak serbí Jeová tempu-tomak bele ajuda Ita atu kaer responsabilidade ba moris nian iha futuru?

16 Fiar bá katak Jeová hakarak Ita atu “kaer metin” ba Ita-nia futuru neʼebé lori haksolok ba Ita. (Lee 1 Timóteo 6:18, 19.) Serbí Jeová tempu-tomak bele ajuda Ita atu sai ema kristaun neʼebé maduru tanba Ita serbisu hamutuk ho irmaun-irmán seluk neʼebé serbí tempu-tomak. No ema barak mós sente katak serbí Jeová tempu-tomak durante joven, ikusmai ajuda sira iha moris kaben nian. Dala barak, sira neʼebé pioneiru antes kaben, kaben tiha, sira mós kontinua pioneiru ho sira-nia kaben.—Roma 16:3, 4.

17, 18. Oinsá mak halo planu envolve mós Ita-nia laran?

17 Halo planu envolve mós Ita-nia laran. Eskritura iha Salmo 20:4 hatete: “Ami hein katak [Jeová] sei fó buat neʼebé Ita hakarak no halo Ita-nia planu hotu sai susesu.” Bainhira halo planu kona-ba Ita-nia futuru, hanoin didiʼak saida loos mak Ita hakarak halo iha Ita-nia moris. Hanoin mós kona-ba Jeová kumpre daudauk saida iha ita-nia tempu, no saida mak Ita bele halo atu hola parte iha ninia serbisu neʼe. Tuirmai halo planu iha Ita-nia moris atu halo buat neʼebé Jeová simu.

18 Se Ita uza Ita-nia moris hodi serbí Jeová ho laran tomak, neʼe sei lori haksolok tebes tanba Ita fó glória ba nia. Sin, “haksolok tebes bá tanba Jeová, no nia sei fó ba ó buat neʼebé ó-nia laran hakarak”.—Salmo (Mazmur) 37:4.

^ par. 6 Isaías 50:4 Jeová, Naʼi Ukun-Naʼin Boot Liu, hanorin haʼu oinsá atu koʼalia, atu nuneʼe haʼu bele hatene oinsá atu hatán ho liafuan neʼebé loos ba ema neʼebé kole. Nia fanu haʼu dadeer-dadeer; nia fanu haʼu no hanorin haʼu atu rona.

^ par. 7 Eskola neʼe troka fali ba Eskola ba Haklaken-Naʼin Tempu-Tomak.

^ par. 14 Salmo 110:3 Ita-nia povu sei fó sira-nia an ho hakarak rasik iha loron neʼebé Ita dirije Ita-nia tropa sira bá funu. Ita-nia mane joven sira nuʼudar grupu mak hanesan maho-been neʼebé tun iha dadeer-saan, sira mak kmanek loos no santu.