1, 2. a) Mikä voi saada meidät kysymään, ”kuinka kauan”? b) Miksi muinoin eläneiden uskollisten Jehovan palvelijoiden esimerkki voi rohkaista meitä?

”KUINKA kauan?” Näin kysyivät uskolliset profeetat Jesaja ja Habakuk. (Jes. 6:11; Hab. 1:2.) Psalmissa 13 kuningas Daavid esitti samanlaisen kysymyksen neljä kertaa (Ps. 13:1, 2). Jopa Jeesus Kristus kysyi samaa, kun hänen ympärillään oli ihmisiä, joilta puuttui uskoa (Matt. 17:17). Ei siis mikään ihme, jos mekin joskus kysymme: ”Kuinka kauan?”

² Mikä voi saada meidät esittämään tämän kysymyksen? Ehkä meitä kohdellaan jollain tavoin epäoikeudenmukaisesti. Ikääntyminen tai sairaus voi koetella meitä. Painetta saattavat aiheuttaa myös nämä ”kriittiset ajat, joista on vaikea selviytyä” (2. Tim. 3:1). Tai ehkä meitä masentavat ympärillämme olevien ihmisten väärät asenteet. Joka tapauksessa on rohkaisevaa tietää, että muinaisina aikoina eläneet uskolliset Jehovan palvelijat saivat vapaasti kysyä, ”kuinka kauan”, eikä Jehova tuominnut heitä siitä.

3. Mikä voi auttaa meitä vaikeissa olosuhteissa?

³ Mikä voi auttaa, kun olemme tällaisissa vaikeissa olosuhteissa? Opetuslapsi Jaakob, Jeesuksen velipuoli, kirjoitti Jehovan ohjauksessa: ”Osoittakaa siis kärsivällisyyttä, veljet, Herran läsnäoloon asti.” (Jaak. 5:7.) Me kaikki tosiaan tarvitsemme kärsivällisyyttä. Mutta mitä tähän Jumalaa miellyttävään ominaisuuteen sisältyy?

4, 5. a) Mitä kärsivällisyyteen sisältyy? b) Miten opetuslapsi Jaakob havainnollistaa yhtä kärsivällisyyden piirrettä? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

⁴ Raamatun mukaan kärsivällisyys eli pitkämielisyys on pyhän hengen tuote. Ilman Jumalan apua epätäydelliset ihmiset eivät pysty ilmaisemaan kärsivällisyyttä siinä määrin kuin pitäisi. Kärsivällisyys on Jumalan lahja, ja olemalla kärsivällisiä voimme todistaa, että rakastamme häntä. Tämä ominaisuus kertoo myös rakkaudesta toisia ihmisiä kohtaan. Jatkuva kärsimättömyys heikentää keskinäistä rakkauttamme, kun taas kärsivällisyys lujittaa sitä. (1. Kor. 13:4; Gal. 5:22.) Kärsivällisyys liittyy moniin muihin tärkeisiin kristillisiin ominaisuuksiin. Se on läheisessä yhteydessä esimerkiksi kestävyyteen, jonka ansiosta voimme sietää vaikeita tilanteita ja säilyttää samalla myönteisen asenteen (Kol. 1:11; Jaak. 1:3, 4). Lisäksi kärsivällisyys auttaa meitä olemaan kostamatta väärää kohtelua ja pysymään uskollisina Jehovalle, tapahtuupa mitä tahansa. Raamattu kehottaa hyväksymään halukkaasti sen, että meidän on tarpeen odottaa. Tätä kärsivällisyyden piirrettä korostetaan Jaakobin kirjeen 5:7, 8:ssa. (Lue.)

⁵ Miksi meidän täytyy olla halukkaita odottamaan, että Jehova toimii hyväksemme? Jaakob havainnollistaa tilannettamme vertauksella maanviljelijästä. Maanviljelijä näkee paljon vaivaa kylväessään siementä, mutta hän ei voi vaikuttaa säähän tai jouduttaa kasvien kasvua. Hän ei pysty nopeuttamaan ajan kulumista. Hän hyväksyy sen, että hänen on odotettava kärsivällisesti ”maan kallisarvoista hedelmää”. Vastaavasti on monia asioita, joihin me emme voi vaikuttaa, kun odotamme Jehovan lupausten toteutumista (Mark. 13:32, 33; Apt. 1:7). Meidän täytyy maanviljelijän tavoin odottaa kärsivällisesti.

6. Mitä opimme profeetta Miikan esimerkistä?

⁶ Nykyään olosuhteet ovat samankaltaiset kuin profeetta Miikan aikana. Hän eli pahan kuninkaan Ahasin hallituskaudella, jolloin kaikenlainen pahuus rehotti. Tuon ajan ihmisistä sanottiin: ”Heidän kätensä ovat siinä, mikä on pahaa, tehdäkseen sen hyvin”. (Lue Miikan 7:1–3.) Miika ymmärsi, että hän ei voinut muuttaa silloisia olosuhteita. Mitä hän sitten pystyi tekemään? Hän sanoi: ”Minä puolestani tähyilen Jehovaa. Tahdon ilmaista odottavani pelastukseni Jumalaa. Jumalani kuulee minua.” (Miika 7:7.) Miika odotti kärsivällisesti, ja niin täytyy meidänkin odottaa.

7. Millainen asenne meillä tulisi olla odottaessamme Jehovan lupausten täyttymystä ja miksi?

⁷ Jos meillä on samanlainen usko kuin Miikalla, odotamme halukkaasti Jehovaa. Tilanteemme ei ole samanlainen kuin vangin, joka odottaa sellissä teloitustaan. Hänen on pakko odottaa, mutta hän ei odota teloituspäiväänsä innokkaasti. Me toisaalta odotamme Jehovaa halukkaasti, koska hän on luvannut meille ikuisen elämän ja tiedämme, että hän toteuttaa lupauksensa juuri oikeaan aikaan. Siksi ”kestämme täysin ja olemme pitkämielisiä iloiten” (Kol. 1:11, 12). Jehova ei olisi mielissään, jos odottaisimme hammasta purren ja valittaisimme, että hän ei toimi tarpeeksi nopeasti (Kol. 3:12).

8. Mihin meidän on hyvä kiinnittää huomiota, kun mietimme muinaisia uskon miehiä ja naisia?

⁸ Mikä auttaa meitä odottamaan halukkaasti? Voisimme ajatella muinaisia uskon miehiä ja naisia, jotka odottivat kärsivällisesti Jehovan lupausten täyttymystä (Room. 15:4). Kun mietit näitä esimerkkejä, kiinnitä huomiota siihen, miten kauan heidän täytyi odottaa, miksi he olivat halukkaita odottamaan ja mihin siunauksiin heidän kärsivällisyytensä johti.

9, 10. Kuinka kauan Abrahamin ja Saaran täytyi odottaa Jehovaa?

⁹ Abraham ja Saara kuuluvat niihin, jotka ”perivät lupaukset uskon ja kärsivällisyyden välityksellä”. Kuten Raamatussa kerrotaan, Abraham sai ”kärsivällisyyttä osoitettuaan” lupauksen siitä, että Jehova siunaisi häntä ja antaisi hänelle paljon jälkeläisiä. (Hepr. 6:12, 15.) Tämän lupauksen täyttyminen vei pitkän aikaa, joten Abrahamin täytyi jälleen odottaa kärsivällisesti. Liitto, jonka Jehova teki Abrahamin kanssa, astui voimaan 14. nisankuuta 1943 eaa., kun Abraham ja Saara perhekuntineen ylittivät Eufratin ja astuivat Luvattuun maahan. Sitten Abrahamin täytyi odottaa 25 vuotta ennen kuin hänen poikansa Iisak syntyi vuonna 1918 eaa. Ja kului vielä 60 vuotta ennen kuin hänen pojanpoikansa Esau ja Jaakob syntyivät vuonna 1858 eaa. (Hepr. 11:9.)

¹⁰ Miten suuren osan Luvatusta maasta Abraham peri? Raamattu vastaa: ”[Jehova] ei antanut hänelle siinä mitään perintöosaa, ei jalan leveyttäkään, mutta hän lupasi antaa sen hänelle omaisuudeksi ja hänen jälkeensä hänen siemenelleen, vaikka hänellä ei vielä ollut lasta.” (Apt. 7:5.) Vasta 430 vuoden kuluttua siitä kun Abraham oli ylittänyt Eufratin, hänen jälkeläisensä järjestettiin kansaksi, joka ottaisi Luvatun maan haltuunsa (2. Moos. 12:40–42; Gal. 3:17).

11. Miksi Abraham oli halukas odottamaan Jehovaa, ja mitä siunauksia hän tulee saamaan kärsivällisyytensä ansiosta?

¹¹ Abraham oli halukas odottamaan, koska hän uskoi Jehovaan ja luotti hänen lupaukseensa. (Lue Heprealaiskirjeen 11:8–12.) Hän odotti mielellään, vaikka hänelle annettu lupaus ei täyttynyt kokonaan hänen elinaikanaan. Tulevaisuudessa Abraham saa ylösnousemuksen paratiisiin. Hän epäilemättä yllättyy saadessaan tietää, miten monessa kohtaa Raamatussa kerrotaan hänen ja hänen jälkeläistensä elämästä. * Kuvittele, miten innoissaan hän on, kun hän ymmärtää ensimmäistä kertaa, millainen osa hänellä oli Messiasta koskevan Jehovan tarkoituksen täyttymisessä. Hän on varmasti sitä mieltä, että pitkä odotus kannatti.

12, 13. Miksi Joosef tarvitsi kärsivällisyyttä, ja millainen asenne hänellä oli?

¹² Myös Abrahamin pojanpojanpoika Joosef oli halukas odottamaan. Hän joutui kokemaan räikeää vääryyttä. Ensinnäkin hänen veljensä myivät hänet orjaksi, kun hän oli noin 17-vuotias. Sitten häntä syytettiin väärin siitä, että hän olisi yrittänyt raiskata isäntänsä vaimon, ja hän päätyi vankilaan ja rautakahleisiin. (1. Moos. 39:11–20; Ps. 105:17, 18.) Näytti siltä, että hän sai rehdistä toiminnastaan rangaistuksia, ei suinkaan siunauksia. Mutta 13 vuoden kuluttua kaikki yllättäen muuttui: hänet vapautettiin vankilasta, ja hänestä tuli Egyptin toiseksi vaikutusvaltaisin mies (1. Moos. 41:14, 37–43; Apt. 7:9, 10).

¹³ Katkeroittiko tällainen väärä kohtelu Joosefin? Lakkasiko hän luottamasta Jumalaansa Jehovaan? Ei. Mikä auttoi Joosefia odottamaan kärsivällisesti? Usko Jehovaan. Joosef näki, että Jehova ohjasi asioita. Tämä käy ilmi siitä, että hän sanoi veljilleen: ”Älkää pelätkö, sillä olenko minä Jumalan asemassa? Te tosin tarkoititte pahaa minua vastaan. Jumala tarkoitti sen hyväksi, jotta hän menettelisi kuten tänä päivänä säilyttääkseen monia ihmisiä elossa.” (1. Moos. 50:19, 20.) Joosef tajusi, että Jehovalta tulevat siunaukset olivat odottamisen arvoisia.

14, 15. a) Mikä Daavidin kärsivällisyydessä tekee sinuun vaikutuksen? b) Mikä auttoi Daavidia odottamaan kärsivällisesti?

¹⁴ Kuningas Daavid joutui kokemaan monenlaista epäoikeudenmukaisuutta. Vaikka Jehova oli voidellut nuoren Daavidin Israelin tulevaksi kuninkaaksi, hänen täytyi odottaa noin 15 vuotta ennen kuin hän alkoi hallita kuninkaana omaa heimoaan (2. Sam. 2:3, 4). Tänä aikana uskoton kuningas Saul ajoi Daavidia takaa ja yritti tappaa hänet. * Siksi Daavidin täytyi elää pakolaisena. Välillä hän oli maanpaossa, ja välillä hän asui luolissa erämaassa. Vaikka Saul sai viimein surmansa taistelussa, Daavid joutui odottamaan vielä noin seitsemän vuotta, ennen kuin hänestä tuli koko Israelin kansan kuningas. (2. Sam. 5:4, 5.)

¹⁵ Miksi Daavid oli halukas odottamaan kärsivällisesti? Vastaus selviää samasta psalmista, jossa hän kysyi useaan kertaan: ”Kuinka kauan?” Hän sanoi tässä psalmissa: ”Minä puolestani olen luottanut sinun uskolliseen rakkauteesi; iloitkoon sydämeni sinun pelastuksestasi. Tahdon laulaa Jehovalle, sillä hän on kohdellut minua palkitsevasti.” (Ps. 13:5, 6, alav.) Daavid luotti Jehovan uskolliseen rakkauteen. Hän odotti iloiten vapautusta ja mietiskeli sitä, miten Jehova oli palkinnut hänet. Daavid tosiaan tunsi, että odottaminen kannatti.

16, 17. Miten Jehova ja Jeesus ovat erinomaisia esimerkkejä halukkuudesta odottaa?

¹⁶ Jehova ei odottaisi meiltä kärsivällisyyttä, ellei hän olisi itse kärsivällinen. Hän on ylivertainen esimerkki halukkuudesta odottaa. (Lue 2. Pietarin kirjeen 3:9.) Jehova on odottanut kärsivällisesti tuhansia vuosia sitä, että Eedenin puutarhassa herätetyt kiistakysymykset voidaan ratkaista lopullisesti. Hän odottaa aikaa, jolloin hänen nimensä pyhitetään täysin. Tästä seuraa sanoin kuvaamattomia siunauksia ”kaikille häntä odottaville”. (Jes. 30:18.)

¹⁷ Jeesuskin on ollut halukas odottamaan. Vaikka hän läpäisi uskonkoetukset täällä maan päällä ja esitti lunastusuhrinsa arvon taivaassa vuonna 33, hänen oli odotettava vuoteen 1914 saakka ennen kuin hän alkoi hallita kuninkaana (Apt. 2:33–35; Hepr. 10:12, 13). Vasta Jeesuksen tuhatvuotisen hallituskauden lopussa kaikki hänen vihollisensa on tuhottu (1. Kor. 15:25). Hänen on odotettava pitkän aikaa, mutta odotus palkitaan.

18, 19. Mikä auttaa meitä odottamaan kärsivällisesti?

¹⁸ Jehova selvästikin haluaa, että olemme kärsivällisiä ja halukkaita odottamaan. Mikä auttaa tässä? Rukoile Jumalan henkeä. Muista, että kärsivällisyys on pyhän hengen tuote. (Ef. 3:16; 6:18; 1. Tess. 5:17–19.) Pyydä, että Jehova auttaisi sinua kestämään kärsivällisesti.

¹⁹ Pidä lisäksi mielessä, mikä auttoi Abrahamia, Joosefia ja Daavidia odottamaan kärsivällisesti Jehovan lupausten täyttymistä. Se oli usko ja luottamus Jehovaan. He eivät ajatelleet vain itseään ja omaa mukavuuttaan. Sen miettiminen, miten hyvin heidän asiansa lopulta järjestyivät, kannustaa meitäkin odottamaan kärsivällisesti.

20. Mitä olemme päättäneet?

²⁰ Vaikka siis kohtaamme koettelemuksia, olemme päättäneet ”ilmaista odottavaa asennetta”. Saatamme joskus kysyä: ”Kuinka kauan, oi Jehova?” (Jes. 6:11.) Jumalan pyhä henki on kuitenkin tukenamme, ja voimme todeta Jeremian tavoin: ”Jehova on minun osani – – siksi minä ilmaisen odottavani häntä.” (Valit. 3:21, 24.)