Xikita nochi

Tlen kiualika

¿Tikmatij timochiaskej?

¿Tikmatij timochiaskej?

“Ximoyekchiakah, iwa amo ximosojsotlawakah” (SANT. 5:8).

TLAKUIKALMEJ: 35 UAN 139

1, 2. (1) ¿Tlen uelis kichiuas ma tiktlajtlanikan Jehová “hasta keman” timochiaskej? (2) ¿Ken techyolchikaua inneskayo itekipanojkauan Jehová?

“¿HASTA keman oh Jehová?”. Ijkon okitlajtlanijkej Jehová ome itekipanojkauan tlen omotokayotiayaj Isaías uan Habacuc (Is. 6:11; Hab. 1:2). Itech Salmo 13, ueyi tekiua David noijki omotlajtlani naui uelta (Sal. 13:1, 2). Hasta Jesús noijki ijkon omotlajtlani ijkuak okinmitak sekimej amo okipiayaj chikauak intlaneltokilis (Mat. 17:17). Ik non, amo ma timotlajtlachialtikan tla noijki ijkon tiktlajtlaniaj Jehová.

2 ¿Tlen uelis kichiuas ma tiktlajtlanikan Jehová “hasta keman” timochiaskej? Uelis ijkon timotlajtlaniaj tla otechchiuilijkej itlaj tlen amo kuali. Uelis timokokoaj noso yitikpiaj miak xiuitl. Noso timotekipachoaj porque itech “iksemi tonatijmeh yetos miak tlaijyowílistli” (2 Tim. 3:1). Noso techyolkokoa tlen amo kuali kichiuaj oksekimej. Pero techyolchikaua tikmatiskej itekipanojkauan Jehová okiluijkej tlen okimachiliayaj uan ye amo okinmajuak.

3. ¿Tlen techpaleuis ijkuak tikpiaskej ouijkayotl?

3 ¿Tlen techpaleuis ijkuak tikpiaskej ouijkayotl? Santiago itlakpa ikni Jesús, okijkuilo nin tlanojnotsalistli: “Ximoyekchiakah asta mawiki n Toteko Cristo” (Sant. 5:7). Ik non, moneki tinochtin ma timochiakan. Pero ¿tlen kijtosneki timochiaskej uan ken tikteititiskej tikmatij timochiaskej?

¿TLEN KIJTOSNEKI TIMOCHIASKEJ?

4, 5. (1) ¿Tlen kijtosneki timochiaskej uan ken tikteititiaj tikmatij timochiaskej? (2) ¿Ken okijto Santiago ma timochiakan? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil).

4 Biblia kijtoa tikmatij timochiaskej ijkuak toTajtsin Dios techmaka iespíritu santo. Ken titlajtlakolejkej, san niman timosotlauaj, ik non, moneki ma techpaleui toTajtsin Dios. Jehová techpaleuia ma timochiakan uan ijkuak ijkon tikchiuaj, tikteititiaj tiktlasojtlaj toTajtsin Dios uan oksekimej. Pero ayakmo tikintlasojtlaskej oksekimej tla san niman timosotlauaj (1 Cor. 13:4; Gál. 5:22). Tla timochiaskej tikpiaskej kuali toyelis. Se neskayotl, timochiaskej kijtosneki tikxikoskej uan tikixnamikiskej ouijkayotl ken moneki (Col. 1:11; Sant. 1:3, 4). Noijki kijtosneki maski titlajyouiskej, amo timomakuepaskej uan nochipa tiyetoskej tiyolmelajkej. Noijki Biblia kijtoa moneki ma timochiakan. Nin se tlamantli miak ipati tlen tikajsij itech Santiago 5:7, 8 (xiktlajtolti).

5 ¿Tleka moneki tikchiaskej Jehová ma kichiua tlen yokijto? Santiago okijto tikatej ken akinmej tlatokaj. ¿Tleka? Porque akin tlatoka mochijchikaua kitokas xinachtli, pero amo uelis kichiuas ma kiaui noso ma tona nion uelis kichiuas ma moskalti tlen okitokak. Noijki amo uelis kijtos san niman ma ualtlamochiua. Ik non, moneki mochias yolik ma moskalti tlen okitokak. Tejuan noijki tikchixtokej Jehová ma kichiua tlen yokijto pero noijki onka seki tlamantli tlen amo uelis tikpatlaskej (Mar. 13:32, 33; Hech. 1:7). Ijkon ken akin tlatoka tejuan moneki timochiaskej.

6. ¿Tlen techmachtia teotlajtojki Miqueas?

6 Tejuan tikatej ken ijkuak okatka teotlajtojki Miqueas. Ye okatka ijkuak otlanauatijtoka Acaz akin okatka amo yolkuali. Itech nonmej tonalmej miakej okichiuayaj tlen amo kuali (xiktlajtolti Miqueas 7:1-3). Miqueas okimatiaya amo uelis kipatlaskia tlen opanotoka, ik non, okijto: “Ne nitlachixtos itech Jehová. Ne nimochixtos itech noTajtsin Dios akin nechmakixtis. NoTajtsin Dios nechkakis” (Miq. 7:7). Miqueas omochixki uan tejuan noijki moneki timochiaskej.

7. ¿Tleka moneki ika pakilistli ma tikchiakan Jehová ma kichiua tlen yokijto?

7 Tla titlaneltokaj ken Miqueas, tikchiaskej ika pakilistli Jehová ma kichiua tlen yokijto. ¿Tleka? Para tikajsikamatiskej, ma timokuayejyekokan itech se tlakatl tlen okitsakej uan kichixtok ma kimiktikan. Moneki mochias ma ajsi non tonal maski amo kineki ma ajsi. Pero tejuan amo ijkon techpanos. Kuali tikmatij Jehová techmakas yolilistli tlen amo keman tlamis uan kichiuas ijkuak okachi monekis, ik non, tikchiaj ika pakilistli ma kichiua tlen yokijto. Ma tiktlakamatikan nin tlaxelol: “Xikxikokah n tlaijyowílistli ika chikawálistli iwa pakílistli” (Col. 1:11, 12). Jehová amo kipaktiskia tla san tikualantokej ijkuak timochiaj uan tla tikijtoaj sapanoa mouejkaua (Col. 3:12).

SEKIMEJ OMOCHIXKEJ

8. ¿Tlen moneki ma timokuayejyekokan ijkuak timomachtijtiaskej inneskayo sekimej tlakamej uan siuamej yolmelajkej?

8 ¿Tlen techpaleuis ma timochiakan? Tikitaskej inneskayo sekimej tlakamej uan siuamej yolmelajkej tlen okichixkej Jehová ma kichiua tlen okijto (Rom. 15:4). Ijkuak timomachtijtiaskej, ma timokuayejyekokan keski xiuitl omochixkej, tleka omochixkej uan tlen tlateochiualistli okiselijkej porque omochixkej.

Abrahán omochixki miak xiuitl para oneskej ixuiuan tlen omotokayotiayaj Esaú uan Jacob. (Xikinmita párrafos 9 uan 10).

9, 10. ¿Keski xiuitl omochixki Abrahán uan Sara para mochiuaskia seki tlamantli tlen Jehová okinmilui?

9 Achto ma timotlapouikan itech Abrahán uan Sara. Yejuan otlaneltokakej uan omochixkej, ik non, okiselijkej tlen toTajtsin Dios okinmilui kinmakaskia. Biblia kijtoa: “Abraham wejkawitl omochixki iwa ijkó okiseli tlan Dios okilijka kimakaskia”. Uan Jehová okiteochi uan okinmiaktili ixuiuan (Heb. 6:12, 15). Pero opanok miak xiuitl para mochiuaskia tlen okilui Jehová. Ik non, Abrahán omonekiaya mochias. Tlajtolsenkaualistli tlen Jehová okichi iuan Abrahán opejki mochiua itech tonal 14, metstli nisán itech 1943 achto itech xiuitl se. Non tonal, Abrahán, Sara uan oksekimej okipanouijkej aueyatl Éufrates uan okalakej itech tlali tlen Jehová okinmilui kinmakaskia. Pero Abrahán omochixki veinticinco xiuitl para nesiskia ikone tlen omotokayotiaya Isaac uan oneski itech 1918 a.i.x. 1. Satepan omochixki sesenta xiuitl para nesiskiaj ixuiuan uan itech 1858 a.i.x. 1, oneskej ixuiuan tlen omotokayotiayaj Esaú uan Jacob (Heb. 11:9).

10 ¿Okimakakej Abrahán tlali tlen Jehová okilui kimakaskia? Biblia kijtoa “amitla okiaxkatili itech nin tlali, nion kan kitlalis se ikxi. Pero Dios okikakiti kiaxkatiliskia, iwa keman Abraham mikiskia n tlali kimokawiskiah ipilwah; maya itech nonteh tonatijmeh Abraham ayamó okimpiaya ipilwah” (Hech. 7:5). Desde ijkuak okipanouijkej aueyatl Éufrates, opanok cuatrocientos treinta xiuitl uan omomiaktilijkej ixuiuan Abrahán tlen chantiskiaj itech tlali tlen Jehová kinmakaskia (Éx. 12:40-42; Gál. 3:17).

11. ¿Tleka Abrahán omochixki uan tlen tlateochiualistli kiselis?

11 Maski Abrahán amo okitak nochi tlen Jehová okilui kichiuaskia, ye omochixki uan amo omosotla porque otlaneltokaya itech Jehová (xiktlajtolti Hebreos 11:8-12). ¿Timokuayejyekoaj ken sapanoa yolpakis ijkuak kiyolitiskej itech Xochitlali? Motlajtlachialtis ijkuak kimatis Biblia otlajto itech inemilis uan itech ixuiuan. * Noijki sapanoa yolpakis ijkuak kimatis ye uan ixuiuan otlapaleuijkej ma mochiua itlanekilis Jehová. Ijkuakon kitas melauak miak ipati omochixki.

12. ¿Tleka omochixki José?

12 Ixui Abrahán noijki omochixki. Omotokayotiaya José uan okichiuilijkej tlen amo kuali. Ikniuan okinemakakej ijkuak okipiaya kanaj 17 xiuitl. Satepan okiteluijkej okinekiaya motekas iuan isiua Potifar. Uan okitsakej maski amo melauak ijkon okichi (Gén. 39:11-20; Sal. 105:17, 18). Maski José okatka yolmelajki, omotaya san otlajyouijtoka. Pero opanok trece xiuitl uan nochi totoka omopatlak. José okikixtijkej kanin otsaktoka uan otlanauati Egipto (Gén. 41:14, 37-43; Hech. 7:9, 10).

13. ¿Ken okitak José ouijkayotl tlen okipanok?

13 ¿Oyolchichiak José porque okichiuilijkej tlen amo kuali? ¿Ayakmo otlaneltokak itech Jehová? Amo. ¿Tlen okipaleui José ma mochia? Ye otlaneltokaya itech Jehová. José okimatiaya Jehová okachi kimati ken kiyektlalis ouijkayotl. Ik non, okinmilui ikniuan: “Amo ximomojtikan, ¿kox nika ipatka toTajtsin Dios? Namejuan onankinekiayaj nannechchiuiliskej tlen amo kuali. Pero toTajtsin Dios okinek nochi kuali ma kisa para ijkon miakej ma yoltokan, ijkon ken axkan mochijtok” (Gén. 50:19, 20). José okitak miak ipati omochixki.

14. ¿Tleka techtlajtlachialtia David omochixki?

14 Ueyi tekiua David noijki okichiuilijkej tlen amo kuali. Maski Jehová okipejpenki ijkuak okatka chokotsin para kinauatis altepetl Israel, ye omochixki kanaj quince xiuitl para yetoskia ueyi tekiua itech non altepetl (2 Sam. 2:3, 4). Seki xiuitl ocholojtinemiaya porque ueyi tekiua Saúl okinekiaya kimiktis. * Ik non, ualeua David ochantiaya itech okse altepetl noso kanin tlauaki itech koyoktli. Satepan Saúl omoteuito uan ompa omikik. Pero David ok omochixki kanaj chikome xiuitl para kinauatiskia altepetl Israel (2 Sam. 5:4, 5).

15. ¿Tlen okipaleui David ma mochia?

15 ¿Tleka omochixki David? Ye otlanankili itech Salmo 13, naui uelta okitlajtlani Jehová hasta keman ayakmo kipiaskia ouijkayotl. Okijto: “Ne, nitlaneltoka itech motlasojtlalis yolmelajki; noyolo sapanoa paki ijkuak tinechmakixtia. Niktlakuikilis Jehová porque sapanoa yonechteochi” (Sal. 13:5, 6). David okineltokaya Jehová okitlasojtlaya ika yolmelajkayotl. Okichiaya ika pakilistli ma ajsi tonal ijkuak ayakmo kipiaskia ouijkayotl. Noijki omokuayejyekoaya ken Jehová okipaleui. David kuali okimatiaya miak ipati tla mochiaskia.

Jehová techiluia ma timochiakan, porque ye noijki kimati mochia

16. ¿Ken kiteititia Jehová kimati mochias?

16 Jehová techiluia ma timochiakan, porque ye noijki kimati mochia. Ye techmaka se kuali neskayotl (xiktlajtolti 2 Pedro 3:9). Se neskayotl, Jehová yimiak xiuitl kichixtok ma moteititi amo melauak tlen Satanás okijto itech xochitlali Edén. Jehová mochixtok ma ajsi tonal para ma mochipaua itoka. Nion ueli timokuayejyekoaj ken kinteochiuas Jehová akinmej kichiaj (Is. 30:18).

17. ¿Ken kiteititia Jesús kimati mochias?

17 Jesús noijki kimati mochias. Ijkuak ouala nikan Tlaltikpak ye nochipa okatka yolmelajki. Itech xiuitl 33, omotemakak ken se tlamanali ixpan Jehová ompa iluikak. Uan omochixki hasta 1914 para peuas tlanauatis (Hech. 2:33-35; Heb. 10:12, 13). Uan ok moneki mochias hasta tlamis tlanauatis mil xiuitl para kinmixpolos nochtin akinmej kikokoliaj (1 Cor. 15:25). Miak xiuitl mochias pero miak ipati ijkon ma kichiua.

¿TLEN TECHPALEUIS MA TIMOCHIAKAN?

18, 19. ¿Tlen techpaleuis ma timochiakan uan amo ma timosotlauakan?

18 Tinochtin moneki ma timochiakan uan amo ma timosotlauakan. ¿Tlen techpaleuis? Ma tiktlajtlanilikan Jehová iespíritu santo. Ma tikilnamiktokan moneki tikpiaskej iespíritu santo toTajtsin Dios para uelis timochiaskej (Efes. 3:16; 6:18; 1 Tes. 5:17-19). Ik non, moneki ma tiktlatlaujtikan Jehová ma techpaleui ma timochiakan.

19 Ma tikilnamiktokan tleka Abrahán, José uan David okichixkej Jehová ma kichiua tlen okijto. Ijkon okichijkej porque otlaneltokayaj itech Jehová. Amo san intech omotekipachojkej. Ma timokuayejyekokan tlen tlateochiualistli okiselijkej uan non techpaleuis ma timochiakan.

20. ¿Tlen moneki tikchiuaskej?

20 Moneki timochiaskej maski tikixnamikiskej miak ouijkayotl. Ualeua uelis timotlajtlaniskej: “¿Hasta keman oh Jehová?” (Is. 6:11). Pero ika espíritu santo uelis tikijtoskej ken Jeremías: “Niktekichiuilis Jehová non tetliokolil tlen nikmoaxkatis [...], itech nimochias” (Lam. 3:21, 24).

^ párr. 11 Itech amochtli Génesis kanaj quince tlakotonalmej tlajtoaj itech Abrahán uan itech Escrituras Griegas Cristianas noijki kanaj setenta veces.

^ párr. 14 Ijkuak Saúl yotlanauatijtoka kanaj ome xiuitl, Jehová ayakmo okinekiaya ma yeto ueyi tekiua pero okika ma tlanauati ok treinta y ocho xiuitl uan omikik (1 Sam. 13:1; Hech. 13:21).