Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

¿Tiknektokej titlamachiaskej ika yolseuilistli?

¿Tiknektokej titlamachiaskej ika yolseuilistli?

“Nemejuamej, tej, no xchakan nochi [...] ikan yolseuilistli” (SANT. 5:8).

TLAKUIKALTIN: 114, 79

1, 2. a) Xteneua seki tlen uelis kichiuas matikijtokan: “¿Kech uejkauis?” b) ¿Tleka uelis techyolchikauas tikitaskej inneskayo akin yeuejkaui okitekichiuilijkej toTajtsin?

“¿KECH uejkauis?”. Yejuin tlen okijtokej teotlajtokej Isaías niman Habacuc, akin yolmelaujkej katkaj (Is. 6:11; Hab. 1:2). Ijkuak tekiuaj David okijkuilo Salmo 13, noijki naujpa okijto yejuin (Sal. 13:1, 2). Niman Jesucristo noijki ijkon okijto ijkuak okitak kenon akin inuan nemiya xkipiayaj tlaneltokijli (Mat. 17:17). Kuakon, tikitaj ika xkipiya ika titlamojkaitaskej tla tejuamej kemantika noijki tikijtouaj yejuin.

2 Matikitakan seki tlen uelis kichiuas matikijtokan: “¿Kech uejkauis?”. Uelis pampa topan nochiujtika tlen xkinamiki, titlajyouijtokej pampa yotiueuentsintiakej noso ipampa se kokolistli. Noijki kanaj melak tokuaajmanaj pampa tonaltin tlen ipan tinemij “sanoyej xkuajli”, niman nochi melak ouijtika (2 Tim. 3:1). Noso uelis techajmanas tikitaskej kenon melak kichiuaj tlen xkuajli akin techyeualouaj. Maski san kenon, techyolchikaua tikmatiskej ika akin yeuejkaui okitekichiuilijkej Jehová okijtokej tlen kinemiliayaj niman Jehová xokualan ipampa yejon.

3. ¿Tlenon uelis techpaleuis ijkuak tikixnamikij tlen ouijtika?

3 San ika ¿tlenon uelis techpaleuis ijkuak tikixnamikij tlen ouijtika? ToTajtsin okichiuj ika Santiago, se inomachtijkauj niman noijki itlakpaikniuj Jesús, makijkuilo: “Nokniuan, xchakan ikan yolseuilistli on tlajtlamach yejuan mechpajsoloua hasta keman toTeko Jesucristo uajlas” (Sant. 5:7). Kema, tinochimej noneki titlamachiaskej. San ika ¿tlenon kijtosneki titlamachias ika yolseuilistli, niman kenon uelis tikteititiskej yejuin kualneskayotl?

¿TLENON KIJTOSNEKI TITLAMACHIAS IKA YOLSEUILISTLI?

4, 5. a) ¿Tlenon kijtosneki titlamachias ika yolseuilistli? b) ¿Tlenon otetomili Santiago ijkuak okijto ika noneki titlamachiaskej? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

4 Biblia kijtoua ika titlamachias, se kualneskayotl tlen techmaka toTajtsin ika iespíritu santo; tla toTajtsin xtechpaleuiskia, tlaltikpakchanejkej akin titlajtlakolejkej xuelis tikteititiskiaj yejuin kualneskayotl. Yejuin se tetlayokolijli tlen techmaka toTajtsin. Niman ijkuak titlamachiaj tikititiaj Jehová niman noijki tlaltikpakchanejkej ika tikintlasojtlaj. Ijkuak nimantsin tosiajkauaj, kichiua ika maka sa matikintlasojtlakan oksekimej, san ika, tla titlamachiaj, tikchikauaj yejon tlasojtlalistli (1 Cor. 13:4; Gál. 5:22). Ijkuak titlamachiaj noijki tikteititiaj okseki kualneskayomej tlen melak nonekij. Se neskayotl, titlamachias ika yolseuilistli kijtosneki tikijyouis niman tikixnamikis tlen ouijtika, san ika, xtikpolos mopakilis (Col. 1:11; Sant. 1:3, 4). Noijki kijtosneki titlajyouis, xtimokuepiltis niman tiyolmelaujkanemis maski san tlenon mapano. Biblia noijki techijlia matikasikamatikan ika kipiya titlamachiaskej. Yejuin se ueyi tlamachtijli tlen tiuelij ipan Santiago 5:7, 8 (xpoua).

5 ¿Tleka kipiya tikasikamatiskej ika noneki titlamachiaskej itech tlen Jehová yokijto kichiuas? Santiago okijto ika topan nochiua ijkon ken se tokaketl. ¿Tleka? Pampa maski yejua nokojtilia kitokas xinachtli, xuelis kichiuas makiyaui nion manoskaltikan xiujtin. Noijki, xuelis kichiuas totoka mapanokan tonaltin. Kuakon, kasikamati ika noneki tlamachias ika yolseuilistli ika tlajli makitemaka kualtsin itlakilyo. Noijki ijkon, tejuamej tikchiatokej ika Jehová makichiua tlen yokijto, san ika, onka miyek tlen xuelis tikchiuaskej (Mar. 13:32, 33; Hech. 1:7). Ken akin tlatoka, kipiya ika titlamachiaskej ika yolseuilistli.

6. ¿Tlenon tiuelij itech teotlajtoketl Miqueas?

6 Tlen tikixnamikij amanin, noijki okixnamik teotlajtoketl Miqueas. Yejua onen ijkuak xkuajli tekiuaj Acaz tekiuajtitoya. Ipan yejon tonaltin, melak yotlaijtlakaujka niman tlaltikpakchanejkej melak youelkaj kichiuaj tlen xkuajli (xpoua Miqueas 7:1, 2). * Pampa Miqueas kimatiya ika xueliskia kipatlas tlen panotoya, okijto: “San ika, nejua nitlatlachixtos ipampa Jehová. Nejua ika noyojlo nitlamachias ipampa toTajtsin akin nechmakixtia. NoTajtsin nechkakis”. Ijkon ken Miqueas otlamachix ika yolseuilistli, tejuamej noijki ika toyojlo matitlamachiakan.

7. ¿Tleka kipiya ika tiknektoskej titlamachiaskej ika yolseuilistli?

7 Tla titlaneltokaj ijkon ken Miqueas okichiuj, tiknektoskej tikchiaskej ika Jehová makichiua tlen yokijto. Uelis tikasikamatiskej yejuin tla titlanemiliaj ipan se tlakatl akin tsauktika niman sa kichia makimiktikan. Maski xkineki mayejko yejon tonajli, xuelis itlaj kichiuas, kipiya ika kichias. Tejuamej xijkon, pampa tikmatij ika Jehová yokijto techmakas nemilistli tlen xkeman tlamis niman kichiuas ijkuak kimelaua. Ika nochi toyojlo tiknekij tikchiaskej makichiua yejuin. Techyekanaj yejuin tlajtoltin: “Uelis nenkixikoskej nochi tlajtlamach ikan miyek ijyouilistli niman pakilistli” (Col. 1:11, 12). Jehová kiyolkokoskia tla tejuamej titlajtlatouaj ika yejua uejkaui niman san ika totlauel titlamachiaj (Col. 3:12).

INNESKAYO AKIN OTLAMACHIAKEJ

8. Ijkuak tikitstiaskej inneskayo akin yeuejkaui oyolmelaujkanenkej ¿tlenon kipiya ika tikilnamikiskej?

8 ¿Tlenon techpaleuis matiknektokan titlamachiaskej? Techpaleuis tikitaskej inneskayo akin yeuejkaui okitekichiuilijkej Jehová niman okichiakej ika Jehová makichiua tlen yokimijlika (Rom. 15:4). Ijkuak tikimitstiaskej, matikilnamikikan kech ononek tlamachiaskej, tleka okinejkej tlamachiaskej niman tlen tlateochiualistin okiselijkej pampa xonosiaujkaujkej.

Abrahán ononek tlamachias melak miyek xiujtin niman ijkon matlakatikan Esaú niman Jacob akin ixuiuan. (Xkita párrafos 9, 10).

9, 10. ¿Kech ononek tlamachiaskej Abrahán iuan Sara niman ijkon kitaskej seki tlen Jehová yokimijlika kichiuas?

9 Matitlajtokan kachtopa itech Abrahán niman Sara. Pampa okiteititijkej “intlaneltok niman inijyouilis”, okiselijkej “ipromesa” toTajtsin. Biblia kijtoua ika sakin ijkuak Abrahán “okichix” noso otlamachiak, okiseli tlen toTajtsin yokijlika, ika kiteochiuaskia niman kinmiyekiliskia ichanejkauan (Heb. 6:12, 15). Pampa tlen okijlikej nochiuaskia miyek xiujtin sakin, Abrahán nonekiskia tlamachias. Tlajtolkaualistli tlen Jehová okichiuj iuan Abrahán opeuj nochiua ipan tonajli 14 itech metstli judío nisán, ipan xiuitl 1943 ijkuak xpeuaya xiuitl se. Yejon tonajli, Abrahán, Sara niman akin imiuan chantiyaj okipanauijkej atentli Éufrates niman okalajkej ipan Tlajli tlen yonoijtoka kiseliskiaj. San ika, Abrahán, ononek tlamachias 25 xiujtin niman ijkon ipan xiuitl 1918 i.x.x. 1, tlakatiskia ikoneuj Isaac. Sakin ononek tlamachias okseki 60 xiujtin, pampa hasta ipan 1858 i.x.x. 1, otlakatkej Esaú niman Jacob akin ixuiuan (Heb. 11:9).

10 ¿Kech tlajli okiseli Abrahán ipan Tlajli tlen yonoijtoka kiseliskiaj? Biblia kijtoua ika Jehová “xokimakak nion se herencia ipan in tlajli, nion siquiera kampa kitlalis se ikxi. Pero Dios okimakak ipromesa ika kimakas yejua niman sankin ijkuak mikis kinkauilijtejua iuejkakoneuan, maski ipan on tonaltin Abrahán ok xkimpiaya ikoneuan” (Hech. 7:5). Sakin ijkuak Abrahán okipanaui atentli Éufrates, opanok 430 xiujtin hasta ijkuak “iuejkakoneuan” onokuepkej se kalpan tlen chantiskiaj ipan yejon tlajli (Éx. 12:40-42; Gál. 3:17).

11. ¿Tleka Abrahán okinek tlamachias, niman tlen tlateochiualistin kiselis ipampa yejon?

11 Abrahán xokitak nochi tlen toTajtsin yokijlika kichiuas, maski ijkon okinek tlamachias ika yolseuilistli pampa tlaneltokaya ipan Jehová (xpoua Hebreos 11:8, 10, TNM). * ¿Tiknemiliaj kenon melak pakis ijkuak yoliuis ipan xochitlalpan? Melak kimojkatlachialtis kitas nochi tlen Biblia kijtoua itechkopa niman intechkopa ichanejkauan. * Noijki melak kiyolpaktis kasikamatis ika okichiuj se ueyi tekitl itech tlen Jehová okijto itechkopa se tekoneuj tlen uajlaskia. Melauak, yejua kitas ika nochi kuajli otlamito, maski ouejkauj otlamachiak.

12, 13. ¿Tleka ononek tlamachias José, niman tlenon xokikajkauj kichiua?

12 Abrahán okipix se ixuiuj akin noijki okiteititi ika kinektoya tlamachias. Itoka katka José, niman miyek ipan onochiuj tlen melak xkuajli niman xkinamikiya. Kachtopa, okinemakakej ken se tlakeuajli ijkuak san kipiaya 17 xiuitl. Sakin, okitlajtlakoltijkej ika kinekiya kinajnauiltis isiuauj iteko. Yejuin xmelauak katka, san ika, okitsajkej (Gén. 39:11-20; Sal. 105:17, 18). Maski katka se tlakatl yolmelaujki, nesiya ika xkiseliaya tlateochiualistin, kiseliaya tlaueltin. San ika, trece xiujtin sakin nochi san totoka onopatlak. José okikixtijkej kampa tsauktoya niman onochiuj ken ika ome akin melak ueyixtoya ipan Egipto (Gén. 41:14, 37-43; Hech. 7:9, 10).

13 ¿Oajmankamik José ipampa nochi tlen xkuajli okixnamik? ¿Okikajkauj tlaneltokas itech iTajtsin, Jehová? Ka. ¿Tleka ouel otlamachiak ika yolseuilistli? Pampa tlaneltokaya ipan Jehová. José okitak ika toTajtsin kipiaya ipan ima nochi tlen nochiujtoya. Ika yejon okimijli imikniuan: “Maka xmomojtikan ¿nikpiya nejua itekiyo toTajtsin? Maski nenkinekiyaj ninnexchiuiliskej tlen xkuajli, toTajtsin okinek ika manochiua tlen kuajli niman ijkon kichiuas ika maka miyekej mamikikan, ijkon ken kichiujtika amanin” (Gén. 50:19, 20). Ijkuak nochi otlan, José okitak ika melak kuajli ika otlamachiak.

14, 15. a) ¿Tleka melak techmojkatlachialtia ika David ouel otlamachiak? b) ¿Tlenon okipaleui David matlamachia ika yolseuilistli?

14 Tekiuaj David noijki ipan onochiuj miyek tlen xkuajli niman tlen xkinamikiya. Maski Jehová okitlapejpeni matekiuajti ipan Israel ijkuak san telpochtli katka, ononek tlamachias kanaj 15 xiuitl niman ijkon nochiuas tekiuaj san intech ichanejkauan (2 Sam. 2:3, 4). Itech yejon tonaltin, ononek cholos itech tekiuaj Saúl, akin kinekiya kimiktis. * Ika yejon, David kemantika ononek chantis ipan okse país noso hasta ijtik teostomej ipan tlaluaktli. Sakin, Saúl omik ijkuak oteixnamikito. Maski ijkon, David ononek tlamachias kanaj chikome xiujtin ika nochiuas tekiuaj itech nochi kalpan Israel (2 Sam. 5:4, 5).

15 ¿Tleka okinek David tlamachias ika yolseuilistli? Yejua technankilia ipan Salmo 13, kampa naujpa okitlajtolti Jehová kech uejkauiskiaj itlaueluan. Okijto: “San ika, nejua nitlaneltoka ipan motlasojtlalis tlen xtekaua, noyojlo pakis itech tlen tikchiua ika titemakixtia. Nijkuikatilis Jehová pampa yejua melak yonechtlatiochiuili” (Sal. 13:5, 6). David tlaneltokaya ipan itlasojtlalis Jehová tlen xtekaua. Kichiaya ika pakilistli tonajli ijkuak Jehová kipopoloskia nochi itlaueluan. Noijki, tlanemiliaya itech kenon Jehová yokipaleuijka yeuejkaui. Kema, David kimatiya ika tla tlamachiaya, kuajli onkisaskia.

Ijkuak Jehová techtlajtlanilia matitlamachiakan, yejua xtechtlajtlanilia itlaj tlen yejua xkichiuaskia

16, 17. ¿Kenon yokiteititijkej Jehová niman Jesús ika kinektokej tlamachiaskej?

16 Ijkuak Jehová techtlajtlanilia matitlamachiakan, yejua xtechtlajtlanilia itlaj tlen yejua xkichiuaskia. Uelis tikijtoskej ika yejua akin techmaka melak kuajli neskayotl itech titlamachias (xpoua 2 Pedro 3:9). Se neskayotl, yejua yokichiak melak miyek xiujtin niman ijkon manoteititi ika tlen okijto Satanás ipan xochitlalpan Edén itech yejua, xmelauak. San ika, Jehová “sa kichiatika ika yolseuilistli” ijkuak nochipauas itokayo. Nion xuelis tiknemiliskej nochi tlateochiualistin tlen kiseliskej “nochimej akin itech tlamachixtokej” ijkuak nochiuas yejuin (Is. 30:18).

17 Jesús noijki okinek tlamachias. Ijkuak onen ipan tlaltikpaktli, yejua omelaujkanen ipan nochi inemilis. Ipan xiuitl 33, okitemakak inemilis ken tlaxtlauijli. San ika, ononek tlamachias hasta ipan xiuitl 1914 niman peuas tekiuajtis (Hech. 2:33-35; Heb. 10:12, 13). Niman ok nonekis tlamachias makinpopolokan nochi itlauelikniuan, yejuin nochiuas ijkuak yotekiuajtik mil xiuitl (1 Cor. 15:25). Uejkauis tlamachias, san ika tikmatstokej ika kuajli onkisas.

¿TLENON TECHPALEUIS MATIKNEKTOKAN TITLAMACHIASKEJ?

18, 19. ¿Tlenon techpaleuis matiknektokan titlamachiaskej ika yolseuilistli?

18 Kuajli tikasikamatij ika tinochimej noneki matiknektokan titlamachiaskej niman maka tosiaujkauaskej. ¿Tlenon techpaleuis matikchiuakan? Matiktlajtlanilikan toTajtsin matechmaka iespíritu. Matikilnamikikan ika noneki tikpiyaskej espíritu santo niman ijkon tiueliskej titlamachiaskej ika yolseuilistli (Efes. 3:16, TNM; 6:18; 1 Tes. 5:17-19). Ika nochi toyojlo matiktlajtlanilikan Jehová matechpaleui matitlaxikokan ika yolseuilistli.

19 Matikilnamikikan noijki tleka Abrahán, José niman David ouelkej okichiakej ika yolseuilistli makichiua Jehová tlen yokimijlika. Ijkon okichiujkej pampa tlaneltokayaj itech Jehová niman pampa kimatiyaj ika nochipa kuajli tlen kichiua. Xsan intech otlanemilijkej nion xsan okitejtemojkej tlen yejuamej kinpaleuiskia. Titlanemiliskej ipan tlateochiualistin tlen okiselijkej techpaleuis matitlamachiakan.

20. ¿Tlenon noneki matiknektokan tikchiuaskej?

20 Maski tikixnamikiskej tlen ouijtika, kipiya ika tiknektoskej titlamachiaskej itech Jehová. Melauak ika kemantika uelis tiktlajtoltiskej Jehová: “¿Kech uejkauis?” (Is. 6:11). San ika, ika ikojtilis espíritu santo, uelis tikijtoskej ijkon ken Jeremías: “Nikteititis ika itech nitlamachixtok” (Lam. 3:21, 24).

^ párr. 6 Miqueas 7:1, 2: “¡Ajmantli notech uajlas! Pampa nejua ijkon ken ijkuak yokipixkakej tlakilyotl ipan verano, niman ken akin kipejpena tlen onokauj ijkuak yonopixkak uva, xoniknexti nion seki uvas tlen nijkuas, nion se higo tlen saniman tlaki tlen melak onikileui. Ipan tlaltikpaktli xok nemij akin yolmelaujkej, xnemi nion se yolmelaujki intsajlan tlaltikpakchanejkej. Nochimej yejuamej san kichiatokej kitoyauaskej yestli. Nochimej inselti kinmajsij imikniuan ika se matlatl”.

^ párr. 11 Hebreos 11:8, 10: “Ipampa itlaneltokil, Abrahán otetlakamat ijkuak okinotskej, niman oyaj ipan oksekan tlajli tlen sakin kiseliskia; yejua oyaj, maski xkimatiya kanon yaya. Pampa yejua kichiaya se ueyikalpan tlen kuajli matlachijchiujtli, tlen kitlaliskia niman kichijchiuaskia toTajtsin”.

^ párr. 11 Ipan amoxtli Génesis notekitiltiaj kanaj 15 tlaxeloltin uejueyimej tlen tlajtouaj itech inemilis Abrahán, niman ipan Tlajkuiloltin Griegas Cristianas noijki miyekpa kiteneuaj (kanaj 70).

^ párr. 14 Jehová xok okiseli Saúl ken tekiuaj ijkuak kemach kuikaya ome xiuitl ika tekiuajtitoya, san ika, okikauili matekiuajti hasta ijkuak omik, 38 xiujtin sakin (1 Sam. 13:1; Hech. 13:21).