”Jumalan rauha – – ylittää kaiken ajatuksen”

”Jumalan rauha – – ylittää kaiken ajatuksen”

”Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen, varjelee teidän sydämenne.” (FIL. 4:7)

LAULUT: 39, 141

1, 2. Mitkä tapahtumat johtivat Paavalin ja Silaksen vangitsemiseen? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

ON KESKIYÖ. Lähetystyöntekijät Paavali ja Silas ovat Filippissä vankilassa, sen sisimmässä osassa. Heidät on pantu jalkapuuhun, ja heidän selkäänsä koskee, koska heitä on juuri hakattu. (Apt. 16:23, 24.) Kaikki oli tapahtunut hyvin nopeasti. Ihmisjoukko oli raahannut heidät ilman mitään varoitusta torille, jossa heitä odotti hätäisesti koolle kutsuttu oikeusistuin. Heidän vaatteensa revittiin pois päältä ja heitä piestiin raipoilla. (Apt. 16:16–22.) Miten epäoikeudenmukaista! Paavali oli Rooman kansalainen ja ansaitsi asianmukaisen oikeudenkäynnin. *

2 Paavali istuu pimeässä ja miettii päivän tapahtumia. Hän ajattelee Filippin asukkaita. Filippissä ei ole edes juutalaista synagogaa niin kuin monissa muissa kaupungeissa, joissa Paavali on käynyt. Niinpä juutalaisten täytyy kokoontua palvomaan Jumalaa kaupungin porttien ulkopuolelle joen rannalle (Apt. 16:13, 14). Kaupungissa ei kenties ole edes kymmentä juutalaismiestä, jotka tarvittaisiin synagogan perustamiseen. Filippin asukkaat ovat ilmeisesti hyvin ylpeitä Rooman kansalaisuudestaan, vaikka kansalaisuus olisi vain rajallinen (Apt. 16:21). Ehkä tästä syystä heille ei tule mieleenkään, että nämä juutalaiset, Paavali ja Silas, voisivat olla Rooman kansalaisia. Joka tapauksessa heidät on nyt teljetty epäoikeudenmukaisesti vankilaan.

3. Miksi vangitseminen ehkä hämmensi Paavalia, mutta millainen asenne hänellä oli?

3 Paavali saattaa mietiskellä myös muutamien viime kuukausien tapahtumia. Kun hän oli Egeanmeren toisella puolella Vähässä-Aasiassa, pyhä henki esti häntä toistuvasti saarnaamasta joillakin alueilla. Tuntui kuin pyhä henki olisi ohjannut häntä jonnekin muualle. (Apt. 16:6, 7.) Mutta minne? Vastaus tuli näyssä, jonka hän sai ollessaan Troaksessa. Paavalille sanottiin: ”Tule yli Makedoniaan.” Näin Jehovan tahto kävi selvästi ilmi, ja Paavali noudatti heti kehotusta. (Lue Apostolien tekojen 16:8–10.) Mutta mitä sitten tapahtui? Pian sen jälkeen kun hän tuli Makedoniaan, hän päätyi vankilaan. Miksi Jehova antoi sen tapahtua? Miten pitkään Paavali olisi vankilassa? Vaikka nämä kysymykset olisivat painaneet raskaana Paavalin mieltä, hän ei antanut niiden horjuttaa uskoaan eikä riistää häneltä iloa. Sekä Paavali että Silas alkoivat ”rukoilla ja ylistää Jumalaa lauluin” (Apt. 16:25). Jumalan rauha tyynnytti heidän sydämensä ja mielensä.

4, 5. a) Mitä samanlaista voisimme kokea kuin Paavali? b) Miten Paavalin tilanne yllättäen muuttui?

4 Onko sinusta joskus tuntunut samalta kuin Paavalista? Olet voinut kohdata tilanteita, joissa asiat eivät menneetkään niin kuin odotit, vaikka noudatit mielestäsi pyhän hengen ohjausta. Eteesi tuli vaikeuksia tai jouduit tekemään suuria muutoksia elämässäsi. (Saarn. 9:11.) Sinua saattaa mietityttää, miksi Jehova salli joidenkin asioiden tapahtua. Jos näin on, mikä auttaa sinua pysymään kestävänä ja luottamaan täysin Jehovaan? Saamme vastauksen, kun palaamme kertomukseen Paavalista ja Silaksesta.

5 Kun Paavali ja Silas laulavat ylistyslauluja, käynnistyy yllättävä tapahtumasarja. Yhtäkkiä tapahtuu suuri maanjäristys ja vankilan ovet lennähtävät auki. Kaikkien vankien kahleet irtoavat. Paavali estää vanginvartijaa surmaamasta itseään. Vanginvartija ja hänen koko perheensä kastetaan. Seuraavana aamuna kaupungin hallintoviranomaiset lähettävät poliisit vapauttamaan Paavalin ja Silaksen ja pyytävät heitä lähtemään kaupungista rauhassa. Kun hallintoviranomaiset kuulevat, että Paavali ja Silas ovat Rooman kansalaisia, he tajuavat tehneensä pahan virheen ja tulevat saattamaan heidät ulos. Paavali ja Silas haluavat kuitenkin välttämättä käydä hyvästelemässä vasta kasteella käyneen sisaren Lyydian. Lisäksi he käyttävät hyväkseen tilaisuuden vahvistaa veljiä. (Apt. 16:26–40.) Miten nopeasti tilanne muuttuikaan!

”YLITTÄÄ KAIKEN AJATUKSEN”

6. Mitä nyt tarkastelemme?

6 Mitä opimme näistä tapahtumista? Jehova voi tehdä palvelijoidensa hyväksi jotain odottamatonta, joten meidän ei tarvitse olla huolissamme, kun kohtaamme koettelemuksia. Tämä opetus painui syvälle Paavalin mieleen, mikä käy selvästi ilmi siitä, mitä hän myöhemmin kirjoitti Filippin veljille huolestuneisuudesta ja Jumalan rauhasta. Tarkastelemme ensin Paavalin sanoja, jotka ovat Filippiläiskirjeen 4:6, 7:ssä. (Lue.) Sitten pohdimme joitakin muita Raamatun esimerkkejä siitä, miten Jehova on puuttunut asioiden kulkuun odottamattomalla tavalla. Lopuksi saamme tietää, miten ”Jumalan rauha” voi auttaa meitä pysymään kestävinä ja luottamaan täysin Jehovaan.

7. Mitä Paavali opetti kirjeessä, jonka hän kirjoitti filippiläisille, ja mitä voimme oppia hänen sanoistaan?

7 Kun Filippin veljet lukivat Paavalin lähettämän kirjeen, he epäilemättä muistivat, mitä hänelle oli tapahtunut ja miten odottamattomalla tavalla Jehova oli puuttunut asioihin. Mitä Paavali opetti heille tässä kirjeessä? Opetus oli: Älkää olko huolissanne. Kun rukoilette, saatte Jumalan rauhan. Paavali sanoi, että ”Jumalan rauha – – ylittää kaiken ajatuksen”. Mitä se tarkoittaa? Joissakin raamatunkäännöksissä sanotaan, että se ”ylittää kaikki unelmamme” tai ”ylittää kaiken inhimillisen suunnittelun”. Paavali itse asiassa sanoi, että ”Jumalan rauha” on ihmeellisempää kuin voimme kuvitella. Vaikka emme itse näkisikään poispääsyä ongelmistamme, niin Jumala näkee, ja hän voi tehdä hyväksemme jotain odottamatonta. (Lue 2. Pietarin kirjeen 2:9.)

8, 9. a) Mitä hyviä tuloksia oli Filippin tapahtumista? b) Miksi Filippin veljet pystyivät luottamaan Paavalin sanoihin?

8 Paavalin kirje varmasti vahvisti Filippin veljiä, kun he pysähtyivät miettimään, mitä kaikkea oli tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana. Se mitä Paavali kirjoitti, piti paikkansa. Vaikka Jehova oli sallinut Paavalin ja Silaksen kohdata epäoikeudenmukaisuutta, se oli johtanut ”hyvän uutisen puolustamiseen ja lailliseen vahvistamiseen” (Fil. 1:7). Kaupungin hallintoviranomaiset ajattelisivat kahdesti ennen kuin aiheuttaisivat vaikeuksia Filippin vasta perustetulle seurakunnalle. Ehkäpä juuri sen ansiosta, miten Paavali oli toiminut, hänen matkakumppaninsa lääkäri Luukas pystyi jäämään Filippiin Paavalin ja Silaksen lähdettyä sieltä. Näin Luukkaan oli mahdollista antaa lisäapua uusille opetuslapsille.

9 Kun veljet lukivat Paavalin kirjeen, he tiesivät, että hänen sanansa eivät olleet pelkkää teoriaa. Paavali oli kohdannut äärimmäisiä vaikeuksia. Silti hänestä näkyi, että hänellä oli ”Jumalan rauha”. Itse asiassa kun Paavali kirjoitti noille veljille, hän oli kotiarestissa Roomassa mutta tunsi silloinkin ”Jumalan rauhan”. (Fil. 1:12–14; 4:7, 11, 22.)

”ÄLKÄÄ OLKO MISTÄÄN HUOLISSANNE”

10, 11. Mitä meidän täytyy tehdä, kun meillä on huolia, ja mitä meidän on järkevää odottaa?

10 Mikä auttaa meitä välttämään huolestuneisuutta ja saamaan ”Jumalan rauhan”? Paavalin sanat filippiläisille osoittavat, että vastalääke huoliin on rukous. Kun meillä on huolia, meidän täytyy purkaa ne Jehovalle rukouksessa. (Lue 1. Pietarin kirjeen 5:6, 7.) Kun rukoilet Jehovaa, luota täysin siihen, että hän huolehtii sinusta. Muista kiittää Jehovaa kaikesta, mitä olet häneltä saanut. Älä koskaan unohda, että hän voi ”tehdä enemmän kuin yltäkylläisesti yli kaiken sen, mitä pyydämme tai mielessämme kuvittelemme” (Ef. 3:20).

11 Mekin saatamme Paavalin ja Silaksen tavoin yllättyä siitä, mitä Jehova tekee hyväksemme. Se ei ehkä ole mitään aivan poikkeuksellista, mutta se on aina jotain, mistä on meille todellista apua (1. Kor. 10:13). Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että voisimme vain istua kädet ristissä odottamassa, että Jehova korjaa tilanteen tai ratkaisee ongelman. Meidän täytyy toimia rukoustemme mukaan. (Room. 12:11.) Tekomme osoittavat, että olemme tosissamme ja annamme Jehovalle jotain siunattavaa. Samalla meidän täytyy ymmärtää, että Jehova voi tehdä hyväksemme paljon enemmän kuin osaamme edes pyytää tai toivoa. Joskus hän yllättää meidät tekemällä jotain odottamatonta. Tarkastelemme seuraavaksi joitain Raamatun kertomuksia, jotka vahvistavat luottamustamme Jehovan kykyyn auttaa palvelijoitaan odottamattomalla tavalla.

JEHOVA AUTTAA ODOTTAMATTOMILLA TAVOILLA

12. a) Mitä Hiskia teki, kun Assyrian kuningas Sanherib uhkasi Jerusalemia? b) Mitä opimme siitä, miten Jehova ratkaisi ongelman?

12 Raamatussa on monia esimerkkejä siitä, että Jehova on tehnyt palvelijoidensa hyväksi jotain odottamatonta. Kuningas Hiskia eli aikana, jolloin Assyrian kuningas Sanherib tunkeutui Juudaan ja valloitti kaikki linnoitetut kaupungit paitsi Jerusalemin (2. Kun. 18:1–3, 13). Sitten Sanherib kohdisti huomionsa Jerusalemiin. Mitä kuningas Hiskia silloin teki? Hän rukoili Jehovaa ja pyysi neuvoa profeetta Jesajalta. (2. Kun. 19:5, 15–20.) Hiskia halusi toimia järkevästi, ja niinpä hän maksoi maksun, jonka Sanherib oli hänelle määrännyt (2. Kun. 18:14, 15). Myöhemmin Hiskia alkoi tehdä valmisteluja pitkän piirityksen varalle (2. Aik. 32:2–4). Mutta miten tilanne ratkesi? Jehova lähetti palvelijoidensa avuksi enkelin, joka surmasi 185 000 Sanheribin sotilasta yhdessä yössä. Ei edes Hiskia osannut odottaa mitään tällaista! (2. Kun. 19:35.)

Mitä opimme siitä, mitä tapahtui Joosefille? (1. Moos. 41:42.) (Ks. kpl 13.)

13. a) Mitä opimme siitä, mitä tapahtui Joosefille? b) Mitä odottamatonta tapahtui Abrahamin vaimolle Saaralle?

13 Muistatko, mitä tapahtui Jaakobin pojalle Joosefille? Kun hän oli Egyptissä vankikuopassa, hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, että hänet nimitettäisiin maan toiseksi korkeimpaan asemaan tai että Jehova käyttäisi häntä pelastamaan perheensä nälkäkuolemalta (1. Moos. 40:15; 41:39–43; 50:20). Jehova toimi tavalla, joka ylitti kaikki Joosefin odotukset. Ajattele myös Joosefin isoisän äitiä Saaraa. Odottiko iäkäs Saara, että Jehova antaisi hänen itse synnyttää pojan sen sijaan, että hän saisi lapsen palvelijattarensa välityksellä? Iisakin syntymä ylitti varmasti sen, mitä Saara pystyi edes kuvittelemaan. (1. Moos. 21:1–3, 6, 7.)

14. Mitä voimme luottaa Jehovan tekevän?

14 Emme odota, että Jehova poistaisi ihmeen välityksellä kaikki ongelmamme ennen uutta maailmaa. Emme myöskään vaadi, että hän tekisi hyväksemme jotain aivan poikkeuksellista. Mutta tiedämme, että Jehova auttoi muinaisia palvelijoitaan hämmästyttävillä tavoilla eikä hän ole muuttunut. (Lue Jesajan 43:10–13.) Se auttaa meitä luottamaan häneen. Tiedämme, että onpa tilanne mikä hyvänsä, hän voi antaa meille riittävästi voimaa tahtonsa toteuttamiseen (2. Kor. 4:7–9). Mitä opimme Hiskian, Joosefin ja Saaran esimerkeistä? Kun pysymme uskollisina Jehovalle, hän voi auttaa meitä voittamaan ylivoimaisilta tuntuvat esteet.

Kun pysymme uskollisina Jehovalle, hän voi auttaa meitä voittamaan ylivoimaisilta tuntuvat esteet.

15. Mikä auttaa meitä säilyttämään ”Jumalan rauhan”, ja mitä Jumala on tehnyt hyväksemme?

15 Miten voimme vaikeuksista huolimatta säilyttää ”Jumalan rauhan”? Meillä täytyy olla hyvä suhde Jumalaamme Jehovaan. Se on mahdollista ainoastaan Jeesuksen lunastusuhrin ansiosta. Lunnaiden järjestäminen on yksi taivaallisen Isämme hämmästyttävistä teoista. Lunnaiden välityksellä Jehova voi antaa anteeksi syntimme. Voimme saada hyvän omantunnon ja päästä lähelle häntä. (Joh. 14:6; Jaak. 4:8; 1. Piet. 3:21.)

”VARJELEE – – SYDÄMEMME JA MIELEMME”

16. Mitä seuraa siitä, että saamme ”Jumalan rauhan”? Havainnollista.

16 Mitä on tuloksena, kun saamme ”Jumalan rauhan, joka ylittää kaiken ajatuksen”? Raamattu selittää, että se ”varjelee – – sydämemme ja mielemme Kristuksen Jeesuksen välityksellä” (Fil. 4:7). ”Varjelemista” vastaava alkukielen sana oli sotilastermi. Sillä viitattiin varuskuntaan, joka oli määrätty vartioimaan linnoitettua kaupunkia. Filippi oli tällainen kaupunki. Sen asukkaat saivat nukkua yönsä rauhassa, koska he tiesivät, että sotilaat vartioivat kaupungin portteja. Samoin kun meillä on ”Jumalan rauha”, sydämemme ja mielemme on levollinen. Tiedämme, että Jumala huolehtii meistä ja haluaa meidän olevan onnellisia (1. Piet. 5:10). Tämä tieto varjelee meitä, niin ettemme lannistu tai antaudu huolten valtaan.

17. Mikä auttaa meitä kohtaamaan tulevaisuuden luottavaisin mielin?

17 Pian ihmiskunnan edessä on suurin ahdinko, mitä koskaan on koettu täällä maan päällä (Matt. 24:21, 22). Emme tiedä, mitä kaikkea se tulee merkitsemään meille yksilöinä. Meidän ei kuitenkaan tarvitse olla ylen määrin huolissamme. Vaikka emme tiedä tarkkaan, mitä Jehova tulee tekemään, tiedämme, millainen hän on. Jehovan aiempi toiminta osoittaa, että mitä ikinä tapahtuukin, hän toteuttaa aina tarkoituksensa, joskus aivan odottamattomalla tavalla. Joka kerta kun hän toimii hyväksemme, voimme kokea uudella tavalla ”Jumalan rauhan, joka ylittää kaiken ajatuksen”.

^ kpl 1 Myös Silas oli luultavasti Rooman kansalainen (Apt. 16:37).