1, 2. Phaawuloosinna Silaasi Filiphisiyusi usurantinohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

YANNA hashshu taalooteeti. Lame misiyoone yaano Phaawuloosinna Silaasi Filiphisiyusi katamira usuru mine giddoyidi kifilera usurante no. Lekkansa haqqu giddora eessine usurre heeˈnoonni; hakkiinni saeno insa shiima yanna albaanni lowo geeshsha ganneennansa madidhino badhensa xissitanni noonsa. (Soq. 16:23, 24) Kuni coyi baalu ikkinohu shiima yanna giddooti! Hanqe caaccaawino manni qorophitanno gede nafa kulinsakkinni, Phaawuloosinna Silaasi goshooshanni dikko uurritanno bayicho masse, coye buunxikkinni yoo yitannori albira shiqqanno gede assinonsa. Hakkiinnino uddanonsa mulqine wodambuunni lowo geeshsha ganninsa. (Soq. 16:16-22) Kuni horo taashsho nookki coyeeti! Woleteemmero, Roomu qansicha ikkinohu Phaawuloosi gara ikkitino yoo afiˈra hasiissannosiho. *

² Phaawuloosi tunsote ofollinowa, hakko barra ikkinore heda hanafi. Isi Filiphisiyusi katamira heeˈranno mannire hedanni no. Phaawuloosi sabbakinote lowo katammara Yihudu mukuraabe nooha ikkirono, konni katamira kayinni dino. Isinni, Yihudu manni magansi ˈrate gamba yaannohu katamaho gobbaanni mittu lagi muleeti. (Soq. 16:13, 14) Insa gambooshshe gobba assidhannohu, mukuraabe miˈnate hasiisannohu Yihudunnihu tonnu labballi nafa hoogginohuraati ikka? Filiphisiyusi manni Roomu qansoota ikkansa lowore asse laˈˈanno. (Soq. 16:21) Konnira, insa Yihudu manni Phaawuloosinna Silaasi Roomu qansoota ikka didandiitanno yite heddinoha ikkara dandaanno. Mannu hedinori ikkiha ikkirono, Phaawuloosinna Silaasi taashsho wirre usuru mine usurroonninsa.

3. Phaawuloosi usuramino gari iso gurcheessara dandaannohu mayiraati? Ikkirono isi maa assino?

³ Phaawuloosi Filiphisiyusi dayi garano hedinoha ikkara dandaanno. Isi boode aganna Shiimiidi Isiiyira noohu Eejiyu Baarira widoonni soqqamino. Phaawuloosi hakko heeˈre mitu qooxeessiˈra sabbakannota qullaawu ayyaani marro marro hige hoolinosi. Qullaawu ayyaani Phaawuloosi wolewa haˈre sabbakkanno gede xixxiiwanni noosihu gedeeti. (Soq. 16:6, 7) Ikkina, isi mama haˈre sabbakanno? Isi Xiroaada heeˈre mama haˈre sabbakannoro kultanno ajuuja lai. Phaawuloosi “Meqedooniya” haˈranno gede kullisi. Yihowa konni garinni hedosi xawise kulinosi daafira, Phaawuloosi hakkawontenni hakkiira haˈrate kai. (Soqqamaasinete Looso 16:8-10 nabbawi.) Hakkiinni aane mayi ikkiyya? Isi Meqedooniya maranni heeˈrenni usuramino! Yihowa Phaawuloosira kuni coyi iillanno gede fajjinohu mayiraati? Phaawuloosi usuru mine mageeshshi geeshsha keeshshanno? Phaawuloosi kuri xaˈmuwa hedanni yaadinoha ikkiro nafa, iillinosi coyi ammanasinna hagiirresi hunara diwodhino. Isinna Silaasi “huuccattotenninna faarsotenni Magano” galaxxitino. (Soq. 16:25) Maganu keeri woy salaame wodansanna hedonsa gabbi assitino.

4, 5. (a) Ninkera Phaawuloosira iillino gedeeri iillankera dandaannohu hiittoonniiti? (b) Phaawuloosira iillino coyi hedeweelcho soorraminohu hiittoonniiti?

⁴ Atino Phaawuloosi gede Maganu uyinohe biddishsha harunsoottoha ikkirono, gedensaanni coyi ati hedootto gede ikkikki gatinoha ikkara dandaanno. Woy fonqolo ikkanno coyi iillinohehanna heeshshokki giddo lowo coye biddi assiˈra hasiissinohehu haaru coyi iillinoheha ikkara dandaanno. (Ros. 9:11) Tenne qaagatto wote, Yihowa kuni coyi ikkara fajjinohu mayiraati yite hedattoha ikkara dandaanno. Hatto ikkiro, cincite Yihowa addaxxite heeˈrate kaaˈlannoheri maati? Hanni tenne xaˈmora dawaro afiˈrate Phaawuloosinna Silaasi xagge wirro laˈno.

⁵ Phaawuloosinna Silaasi guweenyu faarso faarsidhanni heedheenna, ikkanno yine horo hendoonnikki coyi ikki. Hedeweelcho uulla baasa huxidhu. Hakkiinni usuru mini saanqi malalli yee faˈnami. Usuramino manni baalunku usuri tidhami. Phaawuloosi usuranya agarannohu isonooto shaannokki gede kuli. Usuranya agarannohunna minisi manni baalu cuuamino. Kuni coyi ikkihunni layinki soodo, higgete sooreeyye Phaawuloosinna Silaasi tidhantanno gede assate wottaaddara sokku. Sonkeenna dagginori insa katamunni salaametenni hadhanno gede huuccitu. Higgete sooreeyye, Phaawuloosinna Silaasi Roomu qansoota ikkitinotanna gara ikkinokki yoo yitinota affuti, insa uminsa dagge usuru mininni fushshite geegissitensa hadhanno gede huuccitu. Phaawuloosinna Silaasi kayinni, haarote cuuantinota Liidiya keerunni yite kaˈe haˈra hasidhino. Qoleno, insa tenne faro horoonsidhe roduuwa jawaachishshino. (Soq. 16:26-40) Insara iillino coyi anga iima soorramino gari dhaggete!

6. Konni birxichira mayinnire ronseemmo?

⁶ Phaawuloosiranna Silaasira iillinonsa coyinni maa ronseemmo? Yihowa ninke horo hendoommokkire assa dandaanno daafira, fonqolo ikkanno coyi iillinkero yaada dihasiissannonke. Phaawuloosi iillinosi  coyinni lowore rosinoti dihuluullissannote; isi Filiphisiyusi mannira yaaddotenna Maganuwiinni afiˈnanni keeri woy salaame daafira borreessino sokka tenne leellishshanno. Xa hanni Phaawuloosi Filiphisiyusi Sokka 4:6, 7 aana borreessinore xiinxallino. (Qummeeshsha nabbawi.) Hakkiinnino, Yihowa horo hendoommokkire assa dandaannota leellishshannota wole Qullaawu Maxaafi lawishshuwa ronseemmo. Jeefote, “Maganu keeri” woˈmunni woˈma iso addaxxine goofimarchu geeshsha cincate kaaˈlannonke gara ronseemmo.

7. Phaawuloosi Filiphisiyusi heeˈranno Kiristaanira rosiisa hasiˈrinori maati? Ninke tenne xaggenni mayi roso afiˈneemmo?

⁷ Filiphisiyusi heeˈranno Kiristaani Phaawuloosi borreessinonsa sokka nabbawi yannara, isira iillinosi coyenna Yihowa insa horo heddinokki garinni kaaˈlinosi gara qaagikki digatino. Phaawuloosi insara rosiisa hasiˈrinori maati? Isi insa yaaddannokki gede rosiisa hasiˈrino. Yihowa huuccidhuro isi salaame afidhannota kulinonsa. ‘Maganu keeri mannu hedo’ baala roorannota deˈinoonte. Togo yaa mayyaate? Mitootu tenne yaatto, “ninke hendeemmohunni aleenni” woy “mannu hedannohunni aleenni” yite tirtino. Phaawuloosi “Maganu keeri” ninke hendeemmohunni aleenni dhagge ikkinota coyiˈrino. Hakko daafira, mannu hedanno garinni hendiro qarrinke fula dandiinannikkiha lawara dandaanno; Yihowa kayinni ninke qarru giddonni fushshanno doogo afino; qoleno isi ninke horo hendoommokkire assa dandaanno.—2 Pheexiroosi 2:9 nabbawi.

8, 9. (a) Filiphisiyusi katamira Phaawuloosira taashsho xeˈino coyi iillinosiha ikkirono, tini maaho faro fantino? (b) Filiphisiyusi katamira noo roduuwi Phaawuloosi borreessinore ammantanno gede assannonsari maati?

⁸ Filiphisiyusi katamira heeˈranno Kiristaani Phaawuloosiranna Silaasira iillinore tonnu diri gedensaanni qaaginoha ikkiro, lowo jawaante afiˈrinoti dihuluullissannote. Phaawuloosi borreessinori addaho. Yihowa taashsho xeˈino coyi ikkanno gede fajjinoha ikkirono, tini danchu duduwira gaarammeemmo gedenna higge affinoha assate faro fantino. (Fil. 1:7) Qoleno, tini higgete sooreeyye haarote xintantinota Kiristaanu songo hakkuyi gedensaanni hawa gede iillitannokki gede assitukki digattino. Phaawuloosinna Silaasi ledo haˈre soqqamannohu akimichu Luqaasi, insa hadhuhu gedensaanni Filiphisiyusira gate soqqama dandiinohu Phaawuloosi Roomu qansicha ikkinota kulinohura ikkara dandaanno. Konni garinni, Luqaasi hakko katamira nooha haaro Kiristaana lowore kaaˈla dandaanno.

⁹ Filiphisiyusi heeˈranno roduuwi Phaawuloosi borreessino sokka nabbawanno wote, Phaawuloosi isira lawisire borreessino sokka gede asse laˈˈannokkiti egennantinote. Phaawuloosira buutote qarri iillinosiha ikkirono, isi “Maganu keeri” noosita leellishannore assino. Isinni, Phaawuloosi Filiphisiyusi noo roduuwira sokka borreessi yannara Roomu gobbara usurame no. Ikkirono isi “Maganu keeri” woy salaame noosita leellishino.—Fil. 1:12-14; 4:7, 11, 22.

10, 11. Lowo geeshsha yaachishanno coyi iillannonke wote maa assa hasiissannonke? Tenne yannara Yihowa maa assannonke yine hexxa dandiineemmo?

¹⁰ Mittu coyirano yaandeemmokkinna ‘Maganu keere’ afiˈneemmo gede kaaˈlannonkeri maati? Phaawuloosi Filiphisiyusi Kiristaanira borreessinori yaaddote malino xagichi huuccatto ikkitinota leellishanno. Hakko daafira, yaaddo amaddannonke wote, yaada agurre huuccatto assiˈra hasiissannonke. (1 Pheexiroosi 5:6, 7 nabbawi.) Yihowa kiˈnera hedannota affinoonni daafira ammanatenni iso huuccidhe. Qoleno, isi uyinoˈne atoote heddinanni “galatu” huuccatto assidhe. Isi “hendeemmohunni aleenni  quwa sayise assara” dandaannota hendeemmo wote, isira noonke ammana lexxitanno.—Efe. 3:20.

¹¹ Yihowa Phaawuloosiranna Silaasira Filiphisiyusi assinte gede, ninke mitto mittonka kaaˈlankera dandaanno. Isi ninkera maalale assannokkiha ikkara dandaanno; ikkirono ayewoteno hasiisannonkere assannonke. (1 Qor. 10:13) Togo yaa kayinni, Yihowa heeˈnoommo gara soorrara woy qarra tirara deseˈe yine ofollineemmo yaa diˈˈikkino. Huuccattonke ledo sumuu yaannore assa hasiissannonke. (Rom. 12:11) Assineemmori Yihowa giddonke noore afanno gedenna maassiˈrannonke gede assanno. Huucciˈneemmo wote, Yihowa ninke huucciˈnoommorenna hendoommore calla assanno yine heda dihasiissannonke. Isi mito wote ninke hendoommokkire asse hagiirsiisannonke. Xa hanni Yihowa ninkera hendoommokkire assate dandoo noosita ammanneemmo gede assitannota Qullaawu Maxaafi xagge laˈno.

12. (a) Moote Hiziqiyaasi Asoorunnihu Moote Senaakireemi waajjishiishinsa yannara maa assino? (b) Tenne yannara Yihowa assinorinni maa ronseemmo?

¹² Qullaawa Borro giddo Yihowa hendoonnikkire assannota leellishannohu batinyu lawishshi no. Moote Hiziqiyaasi heeˈrinohu, Asoorunnihu Moote Senaakireemi Yihuda horre Yerusaalame agurranna qiinshoonni katamma baala amade noo yannaraati. (2 Mot. 18:1-3, 13) Hakkiinni Senaakireemi Yerusaalame horrate mixiˈre kai. Tenne yannara, Moote Hiziqiyaasi maa assiyya? Isi Yihowa huucciˈrino; hattono amaalannosi gede Yihowa masaalaanchi Isayaasiwa manna soyino. (2 Mot. 19:5, 15-20) Qoleno, Hiziqiyaasi Senaakireemi baati yiinosi giwire baate dandaannore baala assino. (2 Mot. 18:14, 15) Hiziqiyaasi Senaakireemi horrannota gargadhate wolereno assino. (2 Dud. 32:2-4) Ikkina, kuni coyi tidhaminohu hiittoonniiti? Yihowa mitto sokkaancho soye 185,000 Senaakireemi olanto mitto hashsha gudino. Tini Hiziqiyaasi nafa dihedinote!—2 Mot. 19:35.

13. (a) Yooseefira iillinorinni maa ronseemmo? (b) Abirihaami minaama Saara heddinokkire afidhinohu hiittoonniiti?

¹³ Yaiqoobi beetti Yooseefi xaggeno qaaga dandiitinanni. Yooseefi Gibitsete usuru mine noo yannara, isi albillittete hatte gobbara silxaanetenni layinkiha ikkannota, woy Yihowa isira iillinosire maatesi hudetenni gatisate horoonsiˈrannota heda dandaanno gari nooni? (Kal. 40:15; 41:39-43; 50:20) Yihowa assinori Yooseefi hedinokkire ikkinoti dihuluullissannote. Yooseefira awura ikkitannote Saara xaggeno heda dandiitinanni. Saara borojjichose qaaqqono agurranna, Yihowa ise umise qaaqqo iltanno gede kaaˈlannoseta heda dandiitannoni? Saara Yisihaaqi ilamannota horo diheddino.—Kal. 21:1-3, 6, 7.

14. Yihowa maa assannonke yine hexxa dandiineemmo?

¹⁴ Hige Yihowa abbeemmo yee qaale einoti  haaro alame dagga geeshsha, qarranke baala dhagge ikkanno garinni hoolanno yine dihendeemmo; qoleno, Yihowa heeshshonke giddo dhagge ikkannore assa hasiissannosi diyineemmo. Ikkirono, hundi soqqamaanosi dhagge ikkanno garinni kaaˈli Magani, Maganonke Yihowa ikkinota anfoommo. (Isayaasi 43:10-13 nabbawi.) Tini isira noonke ammana lexxitanno gede assitanno. Fajjosi assineemmo gede ninke jawaachishate hasiisannore baala assannota anfoommo. (2 Qor. 4:7-9) Tenne Qullaawu Maxaafi lawishshuwanni maa ronseemmo? Ammanamme heeˈnummoro, Yihowa ninke wolqara aleenni ikkinoha lawanno coye qeelleemmo gede kaaˈlannonke; Hiziqiyaasi, Yooseefinna Saara lawishshi tenne leellishanno.

15. ‘Maganu keere’ afiˈrate kaaˈlannonkeri maati? Konne keere afiˈneemmo gede faro faninohu maati?

¹⁵ Qarru iillanni heeˈreennanke ‘Maganu keere’ afiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Tennera kaaˈlitannonketi, Maganinke Yihowa ledo noonke jaaloomi baˈˈannonkekki gede assiˈrate. Isi ledo jaalooma kalaqiˈra dandiineemmohu, heeshshosi wodote kakkalo asse shiqishinohu ‘Kiristoosi Yesuusi’ widoonni callaati. Iimi Anninke assinohu dhagge ikkanno loosi giddo mittu wodote qixxaawooti. Yihowa wodote widoonni cubbonke diwanno, hattono tiiˈˈinke bushiishannonkekkinna isiwa shinqeemmo gede assanno.—Yoh. 14:6; Yai. 4:8; 1 Phe. 3:21.

16. “Maganu keeri” maaho kaaˈlannonke? Lawishsha kuli.

¹⁶ “Mannu hedora aleenni ikkinoha Maganu” keere afiˈra kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? Qullaawa Borro kuni keeri, ‘Kiristoosi Yesuusinni wodanankenna hedonke agarannota’ kultanno. (Fil. 4:7) “Agara” yine tirroonnihu Qullaawa Maxaafa umo borreessini afii qaali, wottaaddaraho horoonsiˈnanniho. Kuni qaali hundi yannara huxxinoonni katamira agartanno wottaaddara leellishannoho. Filiphisiyusi katami togoo katamaati. Hakko heeˈranno manni agaraasine katamu waalcho agartannota afino daafira, bashshi yiikki goxe galanno. Hatteente gede, “Maganu keeri” wodaninkenna hedonke fooliishsho afidhanno gede assanno. Yihowa ninkera hedannotanna hagiidhinammora hasiˈrannota anfoommo. (1 Phe. 5:10) Tini, quwa saˈne yaandeemmokkinna hexxo mudhineemmokki gede agartannonke.

17. Bayiru qarri yannara Yihowa addaxxineemmo gede mayi kaaˈlannonke?

¹⁷ Muli yannara mannu oosora konni albaanni ikke egenninokkihu bayiru qarri iillannonsa. (Mat. 24:21, 22) Hatte yannara ninke mittu mittunkura iillanno qarri hiittoohoro gunde diafoommo. Ikkirono deerra saˈne yaada dihasiissannonke. Yihowa assannoha mitto mittonka coye afa hoongummorono, isi hiittoo Maganootiro kayinni anfoommo. Yihowa konni albaanni assinori, isi hedinore wonshannota hoolannori nookkitanna mito wote hendoommokkire assannota leellishanno. Yihowa barru baala assannonkeri, ‘mannu hedora aleenni ikkinohu Maganu keeri wodanankenna hedonke agarannota’ huwatate kaaˈlannonke.