Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

KOASOIPEN ARAIL MOUR

Dadaurete Pahn Kahpwal kan Kin Imwikihla Kapai Laud

Dadaurete Pahn Kahpwal kan Kin Imwikihla Kapai Laud

PILISMEN en KGB * lipwoare ie nda: “Kowe pahpa lemei men. Ke kesehla omw pwoud liseiano oh noumw kisin serepeino. Ihs me pahn kamwenge oh apwalih ira? Uhdihsang dahme ke wiewia oh kohkohla imwomwo!” I sapeng nda: “Soh, I sohte kesehla ei peneineio. Kowe me salihedi! Ia kahrepe?” Pilismeno nda: “Sohte wiewia mwersuwed ehu me suwedsang omw wia Sounkadehde men.”

Met wiawi nan pahr 1959 nan imweteng ehu nan kahnimw en Irkutsk nan Russia. I pahn koasoiahda dahme kahrehda ngehi oh ei pwoudo, Maria, koasoanehdier en ‘kamakamki at wiewia pwung kan’ oh ia duwen at paiekihda at kolokolete at lelepek.​—1 Pit. 3:13, 14.

I ipwidi nan Ukraine nan pahr 1933 nan kousapw en Zolotniki. Nan pahr 1937, rien ei nohno lih oh eh pwoudo, me wia Sounkadehde kei, mwemweitdo reht sang France oh kihong kiht pwuhk riau Government oh Deliverance, me Watch Tower Society wiahda. Ahnsou me ei pahpao wadek pwuhk ko, met kalaudehla eh pwoson Koht. Ahpw nan pahr 1939, e lelohng soumwahu laud, oh mwohnte e mehla, e ndaiong ei nohno: “Met iei padahk mehlel. Menlau padahkihong neita seri ka.”

SIBERIA​—WASAHN KALOHK KAPW

Nan April 1951, palien koperment tepida kalipala Sounkadehde kan sang palikapi en USSR ong Siberia. Ngehi, ei nohno, oh riei pwutak me tikitiksang ie, Grigory, kohkohsang Ukraine oh sohla mweimwei en pwurehng pedolong. Mwurin at dake kisa oh seiloangki mwail daulih 3,700, se lel nan kahnimw en Tulun nan Siberia. Wihk riau mwuri, riei pwutak laudo Bogdan leledo nan imweteng ehu me karanih kahnimw en Angarsk. E pahn selidi sounpar 25 oh wiewia doadoahk laud.

Ngehi, nohno, oh Grigory kin kalohk nan wasa kan nan Tulun, ahpw se anahne materek ni at kalohk. Karasepe, se pahn kin idek, “Mie emen wasaht me men netikihla kou?” Ni at kin diar emen me pahn netiki kou, se pahn koasoiaiong uwen kaselel en mwomwen kou kan ar wiawihda. Sohte pwand, se pahn koasoakoasoia duwen Sounkapikadao. Ni ahnsowo, mie doaropwehn nuhs ehu me ntingihada duwen Sounkadehde kan me kin raparapahki kou ahpw ni mehlelo re kin raparapahki sihpw! Ei mehlel, se diarada irail kan me rasehng sihpw! E wia pai kaselel ehu en onop Paipel rehn aramas aktikitik oh kadek ko wasao. Rahnwet, mie mwomwohdiso ehu nan Tulun me sounkalohk daulih 100 kin papah ie.

AHN MARIA PWOSON LELOHNG SONGOSONG

Ei pwoudo, Maria, esehla padahk mehlel nan Ukraine erein Mahwen Keriau en Sampah wiewiawi. Ni eh sounpar 18, emen pilismen en KGB tepida lemeiong ih oh song en idingkihong ih en wendi reh, ahpw Maria soh mwahn dukiong. Ehu rahn, e pwurodo imweo oh diarada ohlo wonohn pohn eh pehto. Maria tangdoaui. Pilismeno uhdahn lingeringerda oh ndahng Maria me e pahn salihedi ih pwehki e wia Sounkadehde men, oh met wiawi, pwehki nan pahr 1952, Maria anahne selidi sounpar eisek nan imweteng. E pehm me e duwehte Sosep, me selidi pwehki e kolokol eh lelepek. (Sen. 39:12, 20) Sountangahki sidohsao me wahla Maria nan imweteng sang mwoalen kopwungo ndaiong: “Dehr masak. Me tohto selidi ahpw re pedoi kolokolte wahuparail.” Dahme e ndao kakehlakahda Maria.

Sang pahr 1952 lel 1956, Maria iang doadoahk laud nan ehu imweteng ko me karanih kahnimw en Gorkiy (me met adaneki Nizhniy Novgorod) nan Russia. Re kihong en kin usadahsang tuhke kan, pil ni ahnsou me uhdahn kopou. Met uhdahn kaluwetehla eh roson, ahpw nan pahr 1956 e saledekla oh kohla Tulun.

DOHSANG EI PWOUD OH NEI SERI KO

Ni brother men nan Tulun eh ndaiong ie me sister men pahn kohdo wasao, I dake werei pwaisikelo kohla ni wasahn peidi en bus pwehn tuhwong sistero oh sewesehki eh kapang ko. I mwahukihda Maria sangete tepin ei tuhwong ih. I anahne nantihong laud pwehn kahrehiong ih en poakepoakeiehla, oh I pweida. Se pwopwoudida nan pahr 1957. Sounpar ehu mwuri, nait serepeino Irina ipwidi, ahpw peren en mihmi reh mwadang kohsang. Nan pahr 1959, I selidi pwehki ei kin wiahda sawaspen Paipel kan. I mi kelehpw nan kisin pere tohrohr ehu nan imweteng erein sounpar ehu elep. Pwehn kolokol popohl nan ei mohngiong erein ahnsowo, I kin ahnsou koaros kapakap, koulki koul en kaping ong Siohwa, oh medewe ia duwen ei pahn kin kalohk ma I pwurehng saledekla.

Nan imweteng, 1962

Ehu ahnsou nan imweteng, emen pilismen ko kapeidakih ie oh wer nda, “Kereniong se pahn tiakkumwaildi nan taht duwehte kisin kitik kei!” I sapeng nda, “Sises mahsanih me rongamwahu en Wehin Koht PAHN lohkseli nan wehi kan koaros, oh sohte me kak kauhdi.” Mwuhr, pilismeno wekidala wiepen eh kapeidakih ie oh song en kihda kahrepe kan pwe ien kesehla ei pwoson, duwehte ei koasoiahda mwoweo. Ni wiepe pwukat ar sohte pweida, irail kihong ie en selidi oh doadoahk laud erein sounpar isuh nan imweteng ehu me karanih Saransk. Ni ei kohkohlahng ni imwetengo, I esehda me keriemen en nei serepein, Olga, ipwidi. Mendahki ei pwoudo oh nei seri ko dohsang ie, I kin diar nsenamwahu ni ei ese me ngehi oh Maria kin kolokolete at loalopwoat ong Siohwa.

Maria oh nait serepein ko, Olga oh Irina, nan 1965

Pak ehu nan sounpar ehu, Maria kin mwemweitdo rehi nan Saransk, mendahki eh seiloak iang kisa kin reireiki rahn 12 kohdohsang Tulun oh pwurala. Ehuehu pahr e kin wahdo ahi suht kapw. E kin ekihla Kahn Iroir kapw kan nan loalen suht ko. Ehu pak me Maria mwemweitdo wia rahn tohrohr ehu pwehki e wahdo nait serepein riemeno. Medewehla ia uwen ei peren ni ei kilang ira oh mi rehra!

WASA KAPW OH KAHPWAL KAPW KAN

Nan pahr 1966, I pedoisang imwetengo oh kiht meh pahmeno keseula nan kahnimw en Armavir, me karanih Sehd Toantoal. Wasao, nait pwutak ko Yaroslav oh Pavel ipwidi.

Sohte pwand, pilismen en KGB ko tepida pwarek imwato ni at sohte kasik oh kin rapahkiseli nait sawaspen Paipel kan. Re kin rapahki wasa koaros, pil nan kenen kou ko. Ehu pak, pwudaurail wie kereker pwehki karakar en wasao oh arail sekid ko pweliparla. Maria poakeirailla pwehki ihte me irail wiewia iei ideidawehn kaweid. E kihong irail nimarail juice oh wahdohng irail peisin en pihl ehu, daul, oh piroas ehu pwehn kamwakelehki arail likou ko. Mwuhr, ni arail kauno leledo, pilismen ko padahkihong ih duwen at kadekohng irail. Ni arail kohkohla, arail kauno sirei oh rahnmwahwih kiht. Se perenki at kilang soahng mwahu kan kak wiawi sang ni at song en powehkihdi me suwed me mwahu.​—Rom 12:21.

Mendahki arail kin pwurepwure imwato, se pousehlahte kalohk nan Armavir. Se pil sewese oh kakehlaka pwihn en kalohk tikitik ehu nan kahnimw en Kurganinsk me karanih kiht. I inenen perenki me rahnwet mie mwomwohdiso weneu nan Armavir oh meh pahieu nan Kurganinsk.

Sang ahnsou ko kohdo, mie pak me at nanpwungmwahu rehn Siohwa luwetala. Ahpw se kin kalahngankihong Siohwa eh ketin doadoahngki brother lelepek kan en kapwungala oh kakehlakahda kiht. (Mel. 130:3) E pil wia kasongosong laud ehu ong kiht en iang papah mpen lipoahrok en KGB kei me iangala at mwomwohdiso ni at sasairki. Re mwomwen ngoang oh pwerisek nan doadoahk en kalohk. Ekei pil ahneki pwukoa laud nan sapwellimen Siohwa pwihn wasao. Ahpw mwuhr, se diarada uhdahn ihs irail.

Nan pahr 1978, ni Maria eh sounpar 45, e pil pwurehng liseianda. Pwehki e kohwahki soumwahu en mohngiong, toahkte ko perki pwe e de mehla oh re song en kamehlelehiong ih me e mwahu en kauwehla eh liseiano. Maria sohte dukiong. Pwehki met, ekei toahkte ko kin idawehn ih wasa koaros nan imwen winio, weuwa dikek en dok pwehn song en doakoa ih oh kahrehda en mwadang neitikla. Pwehn perehla eh liseiano, Maria tangasang imwen winio.

Pwihn en KGB ndaiong kiht en kohkohlahsang kahnimwo. Se keseula nan kisin kousapw kis karanih kahnimw en Tallinn nan Estonia, me mahso wia kisehn USSR. Weksang dahme toahkte ko nda, Maria kaipwidi nait pwutako, Vitaly, nan Tallinn.

Mwuhr, se keseula Estonia nan wasahn kousoan ehu nan Nezlobnaya me mi ni palieir en Russia. Se kin kanahieng ni at kalohk nan kisin kahnimw kan me karanih kiht, me aramas sang soangsoangen wasa kan nan sahpwo kin mwemweitdo ie. Irail kin mwemweitdo wasao ong arail palien roson, ahpw ekei irail pwurasang wasao ahneki koapworopwor en mour soutuk!

KAKAIRADA NAIT SERI KO REN POAKOHNG SIOHWA

Se song en padahkihong nait seri ko en poakohng oh pil men papah Siohwa. Se kin kalapw lukehdo ni imwato Kristian kan me wia mehn kahlemeng mwahu ong nait seri ko. Emen me kin kalapw mwemweitdo iei riei pwutako Grigory, me kin papah nin duwen sounapwalih me kin seiloak sang pahr 1970 lel 1995. At peneineio pwon kin perenki eh mwemweitdo reht pwehki e kin ahnsou koaros peren oh ese kamwan. Ni meteikan ar kin mwemweitdo reht, se kin kalapw wia soangen mwadong kan me poahsoankihda Paipel, oh nait seri ko perenkihla poadopoad kan en Paipel.

Nait pwutak ko oh arail pwoud kan.

Sang palimeing kohla palimaun, mwurio: Yaroslav, Pavel, Jr., Vitaly

Mwoweo: Alyona, Raya, Svetlana

Nan pahr 1987, nait pwutako Yaroslav keseula nan kahnimw en Riga nan Latvia, oh e kin kak kalohk ni saledek wasao. Ahpw ahnsou me e sohte men iangala sounpei, e anahne selikihdi sounpar ehu elep oh mihmiseli nan imweteng duwau. I padahkihong ih duwen dahme I lelohng nan imweteng oh met sewese ih en dadaurete. Mwuhr, e tepida papah nin duwen pioneer men. Nan pahr 1990, nait pwutako Pavel, me sounpar 19 ahnsowo, men pioneer nan Sakhalin, deke ehu me mi paliepeng en Sapan. Nin tapio, se sohte men en kohkohla. Sounkalohk riehkte me mi nan dekeo, oh se pil kousoan daulih mwail 5,500 dohsang wasao. Ahpw mwuhr se pwungki, oh met wia pilipil mwahu ehu. Aramas ako wasao perenki rong rongamwahu en Wehio. Erein sounpar kei, mwomwohdiso waluh miehla wasao. Pavel papah nan Sakhalin lao lel pahr 1995. Ahnsou ko, nait pwutak me keieu tikitiko, Vitaly, iei me kin mi reht. Sangete eh tikitik, e kin perenki wadek Paipel. Ni eh sounpar 14, e tepida pioneer, oh I iang ih pioneer erein sounpar riau. Ahnsowo uhdahn kaperen. Ni ahnsou me e sounpar 19, Vitaly kohkohsang kiht pwehn papah nin duwen pioneer tohrohr men.

Mahso nan pahr 1952, emen pilismen en KGB ndahng Maria: “Kesehla omw pwoson de selidi nan imweteng sounpar eisek. Ahnsou me ke pedoi, ke pahn mahla oh kelekelehpw.” Ahpw soahng kan me wiawi uhdahn weksang met. Se kin pehm limpoak en at Koht loalopwoato Siohwa, limpoak en nait seri ko, oh limpoak en me tohto me se ahneki pwais kaselel en sewese irail diarada padahk mehlel. Ngehi oh Maria kin perenki mwemweitla wasa kan me nait seri ko kin papah ie. Se kilang duwen kalahngan en irail kan me nait seri ko sewese en esehla duwen Siohwa.

KALAHNGANKI SAPWELLIMEN SIOHWA KUPWURAMWAHU

Nan pahr 1991, kosonned en sahpwo kamanahla doadoahk en Sounkadehdehn Siohwa kan. Met kalaudehla ngoang nan doadoahk en kalohk. At mwomwohdiso pil pwainda bus ehu pwe sen kak seiloakla nan kisin kahnimw oh kousapw kan me karanih at wasao ni imwin wihk kan.

Ngehi oh ei pwoudo nan 2011

I perenki me Yaroslav oh eh pwoudo, Alyona, oh pil Pavel oh eh pwoudo, Raya, kin papah nan Pedel, oh Vitaly oh eh pwoudo, Svetlana, kin wia doadoahk en sounapwalih me kin seiloak. Nait serepein laudo, Irina, oh eh peneineio kin kousoan nan Sehmen. Eh pwoudo, Vladimir, oh neira pwutak silimeno koaros kin papah nin duwen elder kei. Nait serepeino Olga kin kousoan nan Estonia oh kin kalapw delepwohndo rehi. Ahpw e kansensuwed me ei pwoudo, Maria, mehla nan pahr 2014. I uhdahn kasikasik en pwurehng kilang ih ni ahnsoun kaiasadao! Met I kin kousoan nan kahnimw en Belgorod, oh Kristian ko wasao kin uhdahn wia sawas laud ong ie.

Sounpar kan me I papahki Siohwa padahkihong ie me en kolokol loalopwoat kin wia tounmetei laud, ahpw popohl me Siohwa ketikihda wia mehkot me inenen laudsang. Kapai kan me ngehi oh Maria alehdi pwehki at kolokol at loalopwoat uhdahn laudsang dahme I kak lemehda. Mwohn USSR sohla mie nan pahr 1991, sounkalohk daulih pahnente (40,000) me mie. Rahnwet, mie sounkalohk daulih pahlopw (400,000) nan sahpw kan me mahs wia kisehn Soviet Union! Met I sounpar 83 oh kin pousehlahte papah nin duwen elder men. Sapwellimen Siohwa sawas kin ahnsou koaros kakehlaka ie pwe ien dadaurete. Ei, Siohwa uhdahn ketin katingih ie laud.​—Mel. 13:5, 6.

^ Mesen nting pwukat KGB iei kamwotepen eden palien pilismen kan (Soviet State Security Committee) nan Russia.