Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Kenon tijkajkauaskej tlen tikchiuayaj niman tikpatlaskej tonemilis

Kenon tijkajkauaskej tlen tikchiuayaj niman tikpatlaskej tonemilis

“Nemonemilis yonenkipatlakej. Xok nennemij nion nemouikaj ken achtopa katka” (COL. 3:9).

TLAKUIKALTIN: 121, 142

1, 2. ¿Tlenon kijtouaj miyekej intech iteixpantijkauan Jehová?

MIYEKEJ tlaltikpakchanejkej yokijtokej ika iteixpantijkauan Jehová kipiyaj miyek kualneskayomej. Se neskayotl, Anton Gill okijto ipan se amoxtli tlen okikixti, tlen inpan onochiuj iteixpantijkauan Jehová itech Alemania nazi. Okijto ika nazis melak kintlauelitayaj, niman ipan xiuitl 1939 nemiyaj kanaj 6,000 iteixpantijkuan Jehová kampa melak kintlajyouiltiayaj ika miyek tekitl. Niman okijto ika maski melak otlajyouijkej, ueliyaj intech tlaneltokayaj, san sekan nemiyaj, xkualaniyaj ijkuak kinchiualtiayaj makichiuakan itlaj niman xkeman okikaujkej inTajtsin.

2 Ikipiya seki xiujtin, sekimej akin chantij Sudáfrica okitakej yejuin kualneskayomej ipan itekitkauan toTajtsin. Tekiuajkej, kachtopa xkinkauiliayaj iteixpantijkauan Jehová akin kipiayaj okse color manosentlalikan san sekan. Maski ijkon, se domingo 18 itech diciembre 2011, ipantsin 78,000 iteixpantijkauan Jehová, akin ualeuayaj miyekan itech Sudáfrica niman okseki países inisiuj, okitemiltijkej se estadio tlen onka Johannesburgo kampa onosentlalijkej, niman okikakej tlamachtijli itech toTajtsin. Se akin tlayekanaya kampa onosentlalijkej okijto: “Xkeman nikitaya melak miyekej tlaltikpakchanejkej makichiuakan tlen kuajli. Nochimej kuajli onotlakentijkej. Niman kuajli otlachipaujkej kampa onosentlalijkej. San ika, tlen melak nechmojkatlachialtia ika nemejuamej xnemochikoitaj”.

3. ¿Tleka tokniuan tlakamej niman siuamej xijkon ken oksekimej?

3 Yejuin tlen kijtouaj akin xiteixpantijkauan Jehová, teititia ika tokniuan itech nochi tlaltikpaktli xijkon ken oksekimej (1 Ped. 5:9). ¿Tleka xijkon tikchiuaj ken oksekimej? Pampa ika itlapaleuilis iTlajtol toTajtsin niman iespíritu santo, tokojtiliaj niman ijkon tikpatlaj tonemilis niman “aman yo[tik]selijkej nemilistli yejuan yenkuik” (Col. 3:9, 10).

4. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli, niman tleka?

4 Noneki kuajli tikpatlaskej tonemilis iyeka. Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej kenon tikpatlaskej tonemilis niman tleka melak noneki matikchiuakan. Noijki tikitaskej ika tlaltikpakchanejkej ueliskej nopatlaskej maski okichiujkej tlen melak xkuajli. Niman tlenon uelis kichiuaskej akin youejkaujkej ika okixmatkej tlen melauak niman ijkon xok oksejpa kichiuaskej tlen kichiuayaj. ¿Tleka noneki matechilnamiktikan yejuin? Yejuin noneki pampa, maski teyolkoko, sekimej tokniuan xonotlajpixkej niman opeujkej oksejpa tlanemiliaj niman kichiuaj ken ijkuak xkixmatiyaj Jehová. Ika yejon, tinochimej noneki matechilnamiktikan yejuin: “On yejuan kinemiliaj melajkanemij, ma notakan sa no yejuamej para ma ka uetsiskej” (1 Cor. 10:12).

MATIKPOPOLOKAN NOCHI ILEUILISTLI ITECH AUILNEMILISTLI

5. a) Xkijto ika se neskayotl tleka noneki nimantsin matikpatlakan tonemilis (xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej). b) Itech tlen kijtoua Colosenses 3:5-9 ¿tlenon kichiua se akin ok xkipatla inemilis?

5 ¿Tlenon tikchiuaskiaj tla totlaken melak yotsokuilouak niman yomoloniak? ¿Xmelak ika nimantsin tokixtiliskiaj? Noijki ijkon, melak noneki nimantsin matiktlakamatikan tlanauatijli ika noneki matijkajkauakan tlen Jehová kitlauelita. Ipan itonaluan Pablo, okimijli akin kichiuayaj ken Cristo: “Xkajkauakan nochi yejua in tlajtlamach”. Aman matitlajtokan itech ome tlajtlakojli tlen yejua okiteneuj: auilnemilistli niman xchipauak tikpiyas monemilis (xpoua Colosenses 3:5-9).

6, 7. a) Ken kijtoua Pablo, ¿tlenon kipiya tikchiuaskej niman ijkon tikpatlaskej tonemilis? b) ¿Kenon katka inemilis Sakura, niman tlenon okimakak chikaualistli niman ijkon nopatlas?

6 Auilnemilistli. Ijkuak Biblia tlajtoua itech auilnemilistli, kijtosneki ijkuak notekaj noso okseki tlen kichiuaj akin san sekan nemij niman xnonamiktiaj ixpan tekiuajkej, noijki ompa kalaki ijkuak omemej tlakamej noso omemej siuamej ijkon kichiuaj. Pablo okimijli akin kichiuaj ken Cristo ika makipopolokan nochi tlen xkuajli tlen intech onka. Yejuin techasikamachiltia ika kipiya tiktekitiltiskej nochi tokojtilis niman ijkon tikpopoloskej nochi ileuilistli itech auilnemilistli. Maski ouijtika, kema uelis nochiuas.

7 Matikitakan tlen ipan onochiuj Sakura se ichpochtli akin chanti Japón. * Ijkuak pitentsin katka, nomachiliaya san iselti niman xtlaj kipaktiaya. Pampa kinekiya kipopolos yejuin tlen kimachiliaya, ijkuak okajxilti 15 xiuitl opeuj noteka imiuan akin kisaya. Yejuin okichiuj ika yexpa makitlajkali ikonetsin. Yejua kijtoua: “Achtopa, ijkuak niauilnemiya, kuajli ninomachiliaya pampa niknemiliaya ika nechnekiyaj niman nechtlasojtlayaj. San ika, sakin opeuj melak xkuajli ninomachilia”. Sakura ijkin okichiuj hasta ijkuak okajxilti 23 xiuitl. Kuakon, opeuj nomachtia Biblia iuan iteixpantijkauan Jehová. Melak kuelitaya tlen ueliya. Ika itlapaleuilis Jehová, ouel okitlan ken xkuajli nomachiliaya, pinauilistli, niman ika notlajtlakoltiaya itech tlen okichiuj, noijki okikauj iauilnemilis. Aman, yejua se precursora regular niman xok iselti nomachilia. Yejua kijtoua: “Melak niyolpaki pampa mojmostla nikmachilia kenon Jehová nechtlasojtla”.

KENON TIJKAUAS TLEN TSOKUILTIK

8. ¿Tlenon uelis kichiuas ika Jehová matechita titsokuiltikej?

8 Tlen xchipauak. Tlajtojli “xchipauak”, tlen Biblia kiteneua, yejua se tlajtojli tlen miyek kijtosneki, xsan tlajtoua itech tlen tsokuiltik ken auilnemilistli. Se neskayotl, uelis noijki kijtosnekis titlachichinas noso tipokis, noso tikamanalos itech tlen tsokuiltik (2 Cor. 7:1TNM; Efes. 5:3, 4). Noijki kijtosneki tlen tsokuiltik se kichiua ijkuak xakaj kita, ken kiamapouas noso kitas auilnemilistli. Yejuin tlemach uelis kichiuas yakaj manomajmatoka (Col. 3:5). *

9. ¿Tlenon uelis panos tla tikueyiliaj ileuilistli itech auilnemilistli?

9 Akin yonomatkej kitaskej auilnemilistli kiueyiliaj inileuilis itech yejuin. Kuakon yejuin kichiua ika san nochipa makinemilijtokan notekaskej iuan yakaj. Sekimej ixtlamatkej kijtouaj ika akin yonomatkej kitaskej auilnemilistli noijki ijkon nomachiliaj ken akin notlaliliaj drogas noso konij alcohol. Kuakon, xtechmojkatlachialtia ika melak teijtlakoua tikitas auilnemilistli. Seki ken teijtlakoua yejua ika kichiua melak mapinauikan, xkuajli tekitij, xueli pakij iuan inchanejkauan, nokauaj iuan imixnamik niman hasta nomiktiaj. Se tlakatl akin ikuikaya se xiuitl ika xok kita auilnemilistli okijto: “Hasta aman yoniuel oksejpa ninotlakaita”.

10. ¿Kenon ouel Ribeiro kikajkauas kitas auilnemilistli?

10 Miyekej tlaltikpakchanejkej mojmostla nokojtiliaj niman ijkon xok kitaskej auilnemistli. Niman uelis kikajkauaskej, ijkon techititia ineskayo se tlakatl akin chanti Brasil, itoka Ribeiro. Ijkuak ok telpochtli katka okikauj ichan niman opeuj tekiti ipan se fábrica kampa kichiuaj oksejpa manotekitilti amatl. Ompa ueliya kitaya revistas itech auilnemilistli. Yejua kijtoua: “Oyejkok tonajli ijkuak xok niueliya nikajkauaya niktlajtlatas ken auilnemilo, san nikchiatoya ika siuatl akin iuan nichantiya mauiya niman ijkon uelis nikimitas videos kampa nesi ken auilnemilo”. Se tonajli, ijkuak Ribeiro tekititoya, okitak miyek amoxtin tlen oksejpa kichiuaskia manotekitiltikan, niman intsajlan okitak se tlen itoka El secreto de la felicidad familiar. Yejua okajsik niman opeuj kiamapoua. Tlen ompa ouel, okichiuj manomachti Biblia iuan iteixpantijkauan Jehová. San ika, ouejkauj kikajkauas tlen yonomatka kichiuas. ¿Tlenon okipaleui? Yejua kijtoua: “Nikchiuas teoyotl, ninomachtis Biblia niman nitlanemilis itech tlen ninomachtiaya, okichiuj maniktlasojtla ikualneskayouan Jehová. Melak oniktlasojtlak Jehová xijkon ken niktlajtlatas ken auilnemilo”. Ika itlapaleuilis itlajtol toTajtsin niman iespíritu santo, Ribeiro okipatlak inemilis. Onoapolakti niman aman se tlayekanketl ipan tlanechikojli.

11. ¿Tlenon kipiya tikchiuaskej tinochimej niman ijkon maka tikitaskej auilnemilistli?

11 Matikitakan ika Ribeiro xsan onomachti Biblia, yejua okseki okichiuj. Ononek kuajli tlanemilis itech tlen nomachtiaya niman okikauili maajsi ipan iyojlo. Noijki, okitlajtlanili toTajtsin makipaleui. Kuakon, pampa tlanemiliaya niman kichiuaya teoyotl, okichiuj ika itlasojtlalis itech Jehová machikaui niman yejuin okipaleui makikajkaua ika kitlajtlatasneki auilnemilistli. Tinochimej kipiya chikauak tiktlasojtlaskej Jehová, tiktlauelitaskej tlen xkuajli niman ijkon maka tikitaskej auilnemilistli (xpoua Salmo 97:10). *

MAKA MATIKUALANIKAN, MAKA MATITEUIJUIKALTIKAN NIMAN MAKA MATITEKAJKAYAUAKAN

12. ¿Tlenon okipaleui Stephen makikajkaua ika kualani niman teuijuikaltis?

12 Sekimej tlaltikpakchanejkej melak nimantsin kualanij, kijtouaj tlen xkuajli niman teyolkoko. Niman nochi yejuin kichiua ika inchanejkauan maka ika inyojlo manemikan. Matikitakan tlenon ipan onochiuj se tajtli akin itoka Stephen niman ualeua Australia. Yejua kijtoua: “Melak nitlauijuikaltiaya niman san tlenon nechkualaniaya. Nosiuauj niman nejua yexpa otoxelojkaj niman itokauayaj ixpan tekiuajkej”. Kuakon iteixpantijkauan Jehová opeujkej kinmachtiaj itech Biblia. ¿Tlenon ipan opanok Stephen ijkuak opeuj kichiua tlen ueltiaya itech Biblia? Yejua kijtoua ika ken nemi iuan ichanejkauan melak onoyektlali. Yeuejkaui, katka kentla se bomba tlen itopontoya, san ika, aman melak ika iyojlo nemi niman kipiya yolseuilistli. Amanin, Stephen yejua Tlapaleuijketl ipan tlanechikojli, niman isiuauj ikipiya miyek xiujtin ken precursora regular. Tlayekankej ipan tlanechikojli kijtouaj: “Stephen se tokniuj akin nion xtlauele, yolyemanki niman tekitki”. Noijki kijtouaj ika xkeman kitaj tla kualani. Stephen kiselia ika san iselti xueliskia nopatlas. Yejua kijtoua: “Nikpiya yejuin tlateochiualistin pampa onikseli itlapaleuilis Jehová niman ijkon nikpatlas nonemilis”.

13. a) ¿Tleka melak teijtlakoua tikualanis? b) ¿Tlenon technauatia Biblia maka matikchiuakan?

13 Biblia technauatia ika maka matikualanikan, maka matiteuijuikaltikan niman maka matitsajtsikan (Efes. 4:31). Pampa miyekpa, tla xnokajkauaj, kichiua ika sekimej manouisokikan. Sekimej uelis kinemiliskej ika xtlaj tlenon tla ijkon panoua, san ika, yejuin kichiua maka manotlakaita toTajtsin. Ika yejon, miyekej tokniuan yononek kikauaskej yejuin tlen kichiuayaj yeuejkaui niman yonotlalilijkej se yenkuik nemilistli (xpoua Salmo 37:8-11). *

14. ¿Uelis se akin melak tlauele nochiuas yolseujki?

14 Matikitakan tlen ipan onochiuj Hans, se tlayekanketl akin ualeua Austria. Akin kixeloua tekitl itech tlayekankej ipan tlanechikojli kampa nemi, kijtoua itech: “Yejua se tokniuj akin melak yolseujki niman tiknekiskia tikixmatis”. San ika, Hans xnochipa ijkon katka. Opeuj melak tlauani ijkuak san telpochtli katka niman melak san teuisokisnekiya. Se tonajli, ijkuak melak yotlauanka, melak okualan niman okimikti ichpochtli akin iuan kistinemiya. Okitsajkej 20 xiujtin. San ika, maski okitsajkej yejon xokichiuj manopatla. Sakin, inan okitlajtlanili se tlayekanketl makitati kampa tsauktoya, niman Hans opeuj nomachtia Biblia. Yejua techijlia: “Melak onechtekiyomakak nikajkauas tlen nikchiuaya. Ome tlaxeloltin itech Biblia melak onechyolchikaujkej. Se, Isaías 55:7, tlen kijtoua: ‘Akin melak xkuajli makikaua iojuiʼ. Okse 1 Corintios 6:11. Ompa tlajtoua intech akin yokikaujkaj tlajtlakojli: ‘Sekimej nemejuamej nenkichiuayaj on ken on tlajtlakojliʼ. Miyek xiujtin, Jehová melak onechpaleui ika ijyouilistli ika iespíritu santo niman ijkon ninotlalilis se yenkuik nemilistli”. Hans onoapolakti ijkuak ok tsauktoya. Ijkuak okajxilti 17 xiujtin uan tlajko ika tsauktoya, okis. Yejua kijtoua: “Melak niktlasojkamachilia Jehová pampa onechititi iueyiteiknelilis niman itlapopoluilis”.

15. ¿Tlenon kichiuaj miyekej tlaltikpakchanejkej, san ika, tlenon kijtoua Biblia itech yejon?

15 Ijkuak yakaj ok xkipatla inemilis noijki tekajkayaua. Se neskayotl, miyekpa noita ika tlaltikpakchanejkej tekajkayauaj pampa xkinekij kitlaxtlauaskej impuestos noso pampa xkinekij tlanankiliskej itech tlen xkuajli okichiujkej. San ika, Jehová xijkon, yejua “toTatsin itech tlen melauak” (Sal. 31:5). Ika yejon, technauatia akin tikchiuaj ken Cristo ika nochipa matikijtokan tlen melauak, niman ika maka matokajkayauakan semej iuan oksekimej (Efes. 4:25; Col. 3:9). Kuajli tikitaj ika nochipa kipiya tikijtoskej tlen melauak maski uelis tipinauiskej noso xtechpaleuis tlen panos (Prov. 6:16-19).

KENON OUEL OKICHIUJKEJ

16. ¿Tlenon techpaleuis matikpatlakan tonemilis?

16 Xuelis tikpatlaskej tonemilis san ika tokojtilis. Sakura, Ribeiro, Stephen niman Hans ononek melak nokojtiliskej niman ijkon kipatlaskej ken nemiyaj. ¿Kenon ouel okichiujkej? Pampa onopaleuijkej ipan kojtilistli tlen okinmakak iTlajtol toTajtsin niman iespíritu santo (Luc. 11:13; Heb. 4:12). Tejuamej noijki uelis topaleuiskej itech yejuin kojtilistli tla mojmostla tikamapouaj Biblia, titlanemiliaj itech tlen tikamapouaj niman tiktlajtlaniliaj Jehová ika nochipa matechmaka tlamachilistli niman kojtilistli tlen ika tiktlakamatiskej iTlajtol (Jos. 1:8; Sal. 119:97; 1 Tes. 5:17). Iespíritu santo toTajtsin niman Biblia noijki techkojtiliskej tla toyektlaliaj ijkuak tiauej totlanechikoluan (Heb. 10:24, 25). Noijki, kipiya ika tiktekitiltiskej nochi tlen techmaka ikalpan Jehová, ken revistas, JW Broadcasting ipan internet, JW Library niman página jw.org (Luc. 12:42).

¿Tlenon techpaleuis matikpatlakan tonemilis? (Xkita párrafo 16).

17. ¿Tlenon tikitaskej ipan tlamachtijli tlen uajlauj?

17 Yotikitakej seki tlen akin tikchiuaj ken Cristo kipiya ika tiktlalkauiskej iyeka. San ika ¿san yejuin noneki tikchiuaskej niman ijkon techselis toTajtsin? Ka, noijki kipiya ika totlaliliskej yenkuik nemilistli niman maka keman tokixtiliskej. Ipan okse tlamachtijli tikitaskej kenon tikchiuaskej.

^ párr. 7 Seki tokayomej yonopatlakej.

^ párr. 8 Xkita apéndice ipan amoxtli Nochipa xnemikan itech itlasojtlalis toTajtsin, páginas 218-219, tlen itoka Kenon se uelis kiteltis maka sa manomajmatoka.

^ párr. 11 Salmo 97:10: “Nemejuamej akin nenkitlasojtlaj Jehová, xtlauelitakan tlen xkuajli. Yejua kinmejyeujtika innemilis akin itech yolmelaujkanemij; intech akin xkuakualtin kinmakixtia”.

^ párr. 13 Salmo 37:8-11: “Pampa akin xkuakualtin popoliuiskej, san ika, akin tlamachiaj itech Jehová nemiskej ipan tlaltikpaktli. Niman sa achijtsin poliui, akin xkuajli iyojlo xok nemis; tejua tikintejtemos kanon nemij, niman yejuamej xok nemiskej ompa. San ika, akin yolyemankej nemiskej ipan tlaltikpaktli, niman melauak kinextiskej inyolpakilis ika ueyi yolseuilistli”.