Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Ñokänti ni raba ja ngwen kärekäre ni bitin kwrere?

¿Ñokänti ni raba ja ngwen kärekäre ni bitin kwrere?

“Munkwe ja ngwan ni bitin kwrere” (COL. 3:10TNM).

KANTIKO: 43, 27

1, 2. a) ¿Ni raba ja ngwen ni bitin kwrere ye ñokänti gare nie? b) ¿Ni bitin ye töi meden meden kwin abokän Colosenses 3:10-14 tä kädekete?

“NI BITIN” nieta Bibliabätä ye abokän ja ngwanta “Ngöbö tö namani ie ye ererebätä” meden gärätä (Efes. 4:24, TNM; Col. 3:10TNM). ¿Ni raba ja ngwen ni bitin kwrere? Jän, ñan ñobätä aune Jehovakwe ni sribebare ja bä kwrere. Aisete ni raba ja ngwen niara töi keta kabre kwin ye erere (Gén. 1:26, 27; Efes. 5:1).

2 Erametre, Adán aune Eva köböite ni jökrä ngite, yebätä kukwe käme tä nüke ni töite. Ne madakäre, nire nire ngätäite nita nüne ye raba ni töi mike kore. Akwa Jehovata ni dimike ye köböire ni raba ja ngwen niara tö ie ye ererebätä. Ja ngwankäre ye erere, ani ja tötike ni bitin töi keta kabre kwin yebätä (ñäkädre Colosenses 3:10-14 yebätä). * Aune nita kukwe driere ye ngwane, ni raba ja ngwen ño ye erere ye nibike mike gare jai arato.

NI TÄDRE JANKUNU KETEITIBE

3. ¿Nikwe kukwe meden nuaindre ja ngwankäre ni bitin kwrere?

3 Ni jökrä kadre ngäbiti ye ütiäte krubäte ja ngwankäre ni bitin kwrere niebare Pablokwe. Colosenses 3:11 yekänti niebare kwe: “Ni griegore, ni judío, ni tarei kwata tikaninkä, ni tarei ñaka kwata tikaninkä, ni menteni, ni escita, ni klabore, ni ñaka klabore, ye ñaka”. * Ni iti konkrekasionte ye kwata bä ño, juta medente aune jondron bökäne o ñakare yebätä ja ñaka rabadre ruin bäri ütiäte ie ni madabätä. ¿Ñobätä? Ñan ñobätä aune ni kristiano ye “ni itibe kwrere” (Col. 3:11, TNM; Gál. 3:28).

4. a) ¿Nitre Ngöbö mikaka täte rabadre ja mike tuin ño jai kwärikwäri? b) ¿Dre köböite ni kristiano ñaka raba nemen keteitibe jabe?

4 Nita ja ngwen ni bitin kwrere ngwane, nitre jökrä ye kwata bä ño, jondron bökäne o ñakare akwa nita mike ütiäte jai (Rom. 2:11). Kukwe ye ñaka nuäre nuaindre kä ruäre känti. Ñodre, mekerabe gobran Sudáfrica käkwe nitre ñäkäninbiti kwata bä ño ye ererebätä. Nitre Testiko kwati krubäte täbe nüne kä yekänti. Akwa Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä ye tö namani ja mräkätre tuai 2 Corintios 6:13, (NGT) tä kukwe niere ne mike täte: “Munkwe ja brukwä tökate kri”. Yebätä, sö octubre kä 2013 yete niaratre jatani kukwe ükete ne kwe ja mräkätre rabadre ja mike gare bäri jai kwärikwäri. ¿Dre nuainbare kwetre?

5, 6. a) Ja mräkätre tädre keteitibe yekäre, ¿dre nuainbare juta keteiti känti? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä). b) ¿Ye köböire dre namani bare?

5 Niaratre nämene ja ükökrö keteitibe ja mräkätre konkrekasion blite kukwe madabiti o kwata bä jene yebe bämän krüte yebätä. Niaratre nämene kukwe driere jabe, nämene niken gwairebe gätäbätä aune nämene ja nübaire ja gwirete. Konkrekasion keta kabre kukwe ye nuainbare. Nitre Testiko aune nitre ñaka Testiko namani blite kwin kukwe yebätä namani gare nitre sukursalte ie. Ñodre, ni ji ngwanka kukwe madabätä käkwe niebare: “Ti ñaka Testiko, akwa ti raba niere, munta ja ükaninte kwin kukwe driekäre aune mun kwata bä jene jene tä keteitibe”. ¿Kukwe ükaninte nuaindre ye köböire ja namani ruin ño ja mräkätre ie?

6 Kenanbe, meri testiko blite kukwe xhosa yebiti kädekata Noma ñaka tö nämene ja mräkätre blite kukwe inglere yebiti nübaidi ja gwirete. Akwa kukwe driebare kwe bentre aune nübaibare kwe ja gwirete ye bitikäre, niebare kwe: “¡Niaratre ye ja erebe nunbe!”. Aisete, nitre konkrekasion kwe yete käkwe nitre konkrekasion inglere kani ngäbiti ngwane, niarakwe mrö riabare aune nitre ruäre ye nübaibare kwe ja gwirete. Nitre nübaibare kwe ye ngätäite ni umbre ji ngwanka kwata ngwen nämene. Niebare kwe: “Niarakwe täkäba tibien cajabiti yekwe ti töi mikaba ñan krütare”. Kukwe ükaninte ye nuain täbe. Ye köböire, ja mräkätre yei ja ketamuko mada kwanina aune niaratre töita kwatibe ja mräkätre kwata bä jene o nüne bä jene ye mikakäre gare bäri kwin jai.

NIKWE NI MADA MIKADRE TUIN BOBRE JAI AUNE NIKWE JA TÖI MIKADRE KWIN

7. ¿Ñobätä nikwe jankunu ni mada mikadre tuin bobre jai?

7 Satana tädi gobrane nibiti ye ngwane, sribi ñaka nikwe, bren, ja mikata ni rüere, kukwe tare nakainkä, ni goita aune kukwe mada ye köböite nikwe ja tare nikadi jankunu. Nikwe ni mada mikadre tuin bobre jai ja dimikakäre kwärikwäri. Nikwe ni mada mikai tuin bobre jai ye köböire nikwe ja töi mikai kwin (Efes. 4:32). Nikwe ja ngwain ni bitin kwrere ye köböire nikwe ja ngwain Ngöbö kwrere aune nikwe ni mada tö mikai jäme (2 Cor. 1:3, 4).

8. Nikwe nitre jökrä konkrekasionte mikai tuin bobre jai aune nikwe ja töi mikai kwin kräketre ngwane, ¿dre kwin rabai bare? Mä raba mike gare keteiti.

8 Ja mräkätre juta madate o nüne bobre tä konkrekasion nikwe yete, ¿ye kräke ni raba ja töi mike ño kwin? Nikwe ja ketadre bentre aune niaratre ye ütiäte konkrekasionte nikwe bämikadre ietre (1 Cor. 12:22, 25). Dannykarl nämene nüne Filipinas abokän nikani nüne Japón yebätä ani blite. Sribi käite, niara mika ñan nämene tuin ütiäte jai nitre mada sribikä ye erere. Akwa bati nikani gätä ni testiko Jehovakwe yebätä. Niara tä niere: “Nitre jökrä bäsi nämä yete ye japonés. Akwa ti gare mekerabe ietre ye kwrere ti ka ngäbitiba kwin kwetre”. Ja mräkätre ja töi mikani jankunu kwin kräke aune yekwe niara dimikani ja kete Ngöböbe. Ja ngökani ñöte kwe aune nengwane tä ni umbre ji ngwanka. Niara aune muko kwe Jennifer, tä konkrekasion dimike krubäte nieta nitre umbre ji ngwanka mada yekwe. Niaratre tä niere: “Nitre prekursor nibu ye tä nüne jondron braibebiti aune nikwe Gobran Ngöbökwe känändre ño käne ye tätre bämike kwin” (Luc. 12:31TNM).

9, 10. Ja mräkätre ruäre tä kukwe driere ye ngwane tä nitre mike tuin bobre jai, ¿ye köböire dre kwin namanina kwetre?

9 Kukwe drieta nikwe yebiti ni raba “jondron kwin nuainne ni jökrä kräke” (Gál. 6:10NGT). Nitre tä niken nüne juta madate ye nitre Testiko tä mike tuin bobre jai yebätä niaratre kwati tä ja kite blitakäre kukwe madabiti (1 Cor. 9:23TNM). Ye köböire kukwe keta kabre kwin namanina bare. Ñodre, nitre konkrekasionte blite kukwe suajili yebiti juta Brisbane yekänti ye Tiffany prekursora iti käi Australia ye tö namani dimikai. Ñaka namani nuäre kräke blitakäre kukwe suajili yebiti, akwa ye köböire tä nüne kä jutobiti ruin ie. Niara tä niere: “Kukwe drieta ye ngwane, nire nire tö kukwe kwin tuai nemen jakwe ye rikadre konkrekasion blite kukwe madabiti ye dimike. Ye abokän nänta kä madakänti akwa juta mäkwe ye arabe te ye kwrere. Aune mä raba nemen keteitibe ja mräkätre kä jökräbiti tibien yebe”.

¿Dreta ni kristiano töi mike nitre tä niken nüne juta madate dimike? (Párrafo 10 mikadre ñärärä).

10 Ani blite nitre ja mräkäre käi Japón yebätä arato. Niaratre ngängän kädekata Sakiko tä niere: “Kä 1990 ye ngrabare, nun nämä kukwe driere ye ngwane, nitre Brasileño nünanka juta madate ye nämä kwen nunye. Nun nämä ñäke Apocalipsis 21:3, 4 o Salmo 37:10, 11, 29 yebätä ietre Biblia kwetre kukwe Portugués yebiti ngwane, niaratre nämä nun kukwe nuin kwin aune ruäre ngwane nämä muen arato”. Akwa nitre ja mräkäre yekwe nitre ye mikani tuin bobre jai yebätä ja töi mikani kwetre ja kite blitakäre kukwe Portugués yebiti kukwe metre driekäre ietre. Ye bitikäre, nitre ja mräkäre yekwe nitre blite kukwe Portugués yebiti dimikani nemen konkrekasion erere. Nitre tä niken nüne juta madate ye niaratre dimikanina Jehová mike täte. Sakiko tä niere: “Nunkwe ja di ngwanba krubäte blitakäre kukwe yebiti, akwa kukwe kwin namani nunkwe. Nunta debe bien krubäte Jehovai” (ñäkädre Hechos 10:34, 35 yebätä).

NIKWE JA TÖI MIKADRE BOBRE

11, 12. a) ¿Ñobätä nikwe töbikadre kwin ja ngwankäre ni bitin kwrere? b) ¿Dre käkwe ni dimikai ja töi mike jankunu bobre?

11 Nikwe ja ngwandre ni bitin kwrere Jehová käikitakakäre aune ñaka ni madakwe ni käikitadrekä ye kräke. Ángel iti töi metre käkwe bikabare kri aune ja mikani ngite ye nikwe ngwandre törö jai (Ezequiel 28:17 mikadre ñärärä). Ni ngite yebätä nikwe ñaka bikadre kri ye ñaka nuäre ni kräke. Akwa, ni raba ja töi mike bobre. ¿Ni raba nuainne ño?

12 Nikwe mantre jetebe ñäkädre Bibliabätä aune töbikadretaribätä (Deut. 17:18-20). Jesukwe kukwe driebare aune ja töi mikani bobre yebätä nikwe töbikadre ye raba ni dimike krubäte (Mat. 20:28). Niarakwe ja töi mikani bobre yebätä nitre apóstol ngoto bätäninte kwe (Juan 13:12-17). Ja ñaka rabadre ruin bäri ütiäte nie ni madabätä yekäre, Ngöbökwe üai deme kwe biandre nie ye nikwe ribedre käre ie arato (Gál. 6:3, 4; Filip. 2:3).

13. Ni töi bobre ngwane, ¿dre dre kwin rabai nikwe?

13 (Ñäkädre Proverbios 22:4 yebätä). * Nikwe ja töi mikadre bobre ie Jehová tö. Ja töi mikadre bobre ye köböire kukwe keta kabre kwin tä nemen nikwe. Ñodre, ni täi keteitibe aune jäme jabe konkrekasionte. Ne madakäre, kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke ye Jehovakwe nuaindi ni kräke. Apóstol Pedro niebare: “Mun jökrä käkwe [...] ja mika bobre; ñobätä ñakare angwane: Ja ruin kri ni ie, ne rüere Ngöbö näin nakainkä; akwa ni bobre ie, niara näin kwin jakwe bien” (1 Ped. 5:5NGT).

NIKWE JA TÖI MIKADRE JÄME AUNE NI MADA NGÜBADRE BÄTÄREKÄ

14. ¿Nire abokän töi jäme aune tä ni mada ngübare bätärekä?

14 Kä nengwane, nitre töi jäme aune ni mada ngübare bätärekä yebätä kä jürätä nieta nitre ruäre yekwe. Akwa ye ñaka metre. Jehová, ni bäri dite töita ye erere. Niara ye töi jäme aune tä ni mada ngübare bätärekä (2 Ped. 3:9TNM). Ñodre, Abrahán aune Lot kukwe ngwanintari ie ye ngwane niaratre ngübabare bätärekä kwe (Gén. 18:22-33; 19:18-21). Aune kä 1,500 biti bäri nikani ta yete nitre Israel ñaka niara kukwei mikani täte ye ngwane niaratre ngübabare bätärekä kwe arato (Ezeq. 33:11).

15. ¿Jesús kukwe meden kwin bämikani ni kräke?

15 Jesús töi nämene “jäme” (Mat. 11:29). Nitre ja tötikaka kwe töi ngite ye ngübabare bätärekä kwe. Nämene kä nebätä ngwane, nitre ñäkäbare rüere aune kitani ngise yebätä kä ngwani nüke kwe jai. Ne madakäre, ja töi mikani jäme kwe aune ni mada ngübabare bätärekä kwe nememe murie ketani yete. Mikani ja tare nike kribätä ye ngwane, Jehová ngite juandre ta nitre niara murie ketaka yebiti ribebare kwe ie. Niebare kwe: “Niaratre tä dre nuene gare ñakare metre ietre” (Luc. 23:34). Jesús ja tare nikabare krubäte akwa ja töi mikani jäme kwe aune ni mada ngübabare bätärekä kwe (ñäkädre 1 Pedro 2:21-23 yebätä).

16. ¿Ño ni raba ja töi mike jäme aune ni mada ngübare bätärekä?

16 ¿Ño ni raba ja töi mike jäme aune ni mada ngübare bätärekä? Nikwe ngite juandre ta nitre madabiti. Pablo kukwe ne tikani: “Ni madakwe jondron blo nuainbarera munbätä angwane, munkwe jankunu kä ngwan nüke jai kwärikwäri aune töi kwinbiti ngite juan jabiti ta kwärikwäri. Jehovakwe töi kwinbiti ngite juani munbiti ta, ye kwrere munkwe nuain arato” (Col. 3:13TNM). Ye nuainkäre nikwe ja töi mikadre jäme aune nikwe ni mada ngübadre bätärekä. Nita nuainne ye köböire, nita keteitibe jabe konkrekasionte.

17. ¿Ja töi mikadre jäme aune ni mada ngübadre bätärekä ye ñobätä ütiäte?

17 Nikwe ja töi mikadre jäme aune ni mada ngübadre bätärekä ye Jehovata niere nie. Ni tö nünain kä mrä yete ngwane, nikwe ja töi mikadre ye erere ye ütiäte krubäte (Mat. 5:5; Sant. 1:21). Nikwe ja töi mikai ye erere ngwane, nikwe Jehová käikitaikä aune nikwe ni mada dimikai ye erere nuainne (Gál. 6:1; 2 Tim. 2:24, 25).

NIKWE JA TAREDRE

18. ¿Ja tare aune nita ni jökrä kain ngäbiti ye ja erebe?

18 Ni töi keta kabre kwin yebätä nikwe ja tötiri ye jökrä ja erebe nikwe ja taredre yebe. Ñodre, ja mräkätre nämene nitre jondron bökäne kain ngäbiti bäri kwin nitre bobre kräke, yebätä Santiago ni ja tötikaka Jesukwe mäträbare bätätre. Ngöbö kukwei tä kukwe ne niere niebare kwe: “Mata ja tarere au, ye kwrere makwe ni mda mda tare arato”. Biti niebare kwe: “Munta ni iti mike bäri ütiäte ni mdakrä, ye ngwane munta ja mike ngite” (Sant. 2:8, 9). Nita ni mada tarere ngwane, nitre ja tötikabare o ñakare, nitre kwata bä jene o nitre jondron bökäne o ñakare ye rüere nikwe ñaka ja mikai. Ni ñaka raba ja bämike jerekäbe nitre jökrä ka ngäbitikäre ja erebe, ñakare aune nikwe nuaindre bökän.

19. ¿Nikwe ja taredre ye ñobätä ütiäte?

19 Arato ja tare ye köböire, ‘nita jondron jökrä ngübare bätärekä, nita ja moto mike kwin’ aune “ñan nita bike kri” (1 Cor. 13:4). Aisete nikwe ni mada ngübadre bätärekä, ja töi mikadre kwin aune bobre, kukwe kwin ye driekäre jankunu nitre madai (Mat. 28:19). Ni töi ye erere ye tä ni dimike arato ja kete kwin ja mräkätre jökrä konkrekasionte ben. Ni jökrä ja taredi ngwane, konkrekasion täi keteitibe aune nikwe Jehová käikitaikä. Ne madakäre, nitre mada törbai kukwe metre ye mikai gare jai. Aisete, Biblia tä kukwe ne niere mrä ni bitin yebätä: “Akwa munkwe ni mada taredre arato, ñan ñobätä aune ye köböire nita nemen keteitibe” (Col. 3:14TNM).

NI RABADRE JA NGWEN “JANKUNU NI BITIN KWRERE”

20. a) ¿Nikwe kukwe meden meden ngwandretari jai aune ñobätä? b) ¿Ni tö dre tuai nemen bare?

20 Ni jökrä rabadre ngwentari jai: “¿Tikwe dre nuaindre mada ti nämene ja ngwen ño käne ye tuametrekäre kärekäre?”. Jehová ni dimikadre ye nikwe ribedre ie aune nikwe ja di ngwandre ni töi blo aune nita kukwe meden blo nuainne ye tuametrekäre ne kwe Gobran Ngöbökwe rabadre nikwe (Gál. 5:19-21TNM). Nikwe kukwe ne ngwandretari jai arato: “¿Tita ja töi kwite jankunu ne kwe Jehová ti kadre ngäbiti?”. Ni töi täi ngite ye ngwane, nikwe ja di ngwain jankunu ja töi ‘kwitakäre bitin’ aune ja ngwankäre ni bitin kwrere (Efes. 4:23, 24TNM). ¡Ni jökrä töi rabai metre aune nikwe ja ngwain kärekäre ni bitin kwrere ye ngwane, nünain kwin krubäte!

^ párr. 2 Colosenses 3:10-14, (TNM): “Aune munkwe ja ngwan ni bitin kwrere, abokän kukwe metre tä nemen gare ie ye köböire tä kite ja ngwen ni bitin aune Ni ni sribekä kwrere, yete ni griegore, ni judío, ni tarei kwata tikaninkä, ni tarei ñaka kwata tikaninkä, ni menteni, ni escita, ni klabore, ni ñaka klabore, ye ñaka, ñakare aune Kristo aibe tä jondron jökräbiti ta aune ni jökräbiti ta. Aisete, ni dianinkä Ngöbökwe, ni deme aune ni tareta kwe ye kwrere, töi kwinbiti munkwe ni mada mika tuin bobre jai, munkwe ja töi mika kwin, munkwe ja töi mika bobre, munkwe ja töi mika jäme aune munkwe ni mada ngüba bätärekä. Ni madakwe jondron blo nuainbarera munbätä angwane, munkwe jankunu kä ngwan nüke jai kwärikwäri aune töi kwinbiti ngite juan jabiti ta kwärikwäri. Jehovakwe töi kwinbiti ngite juani munbiti ta, ye kwrere munkwe nuain arato. Akwa munkwe ni mada taredre arato, ñan ñobätä aune ye köböire nita nemen keteitibe”.

^ párr. 3 Kirabe sete, nitre escita ye mika nämene tuin jai ni ñaka ja tötikabare ye kwrere aune mika nämene tuin ngwarbe jai.

^ párr. 13 Proverbios 22:4: “Ni töi bobre aune Jehová jürä ngwanta jabätä ye köböire jondron kwin tä nemen nikwe, ni käikitakata aune ja nire tä nemen nikwe”.