Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Tlen tiuelij itech tlatlachalistin tlen okitak Zacarías

Tlen tiuelij itech tlatlachalistin tlen okitak Zacarías

“Xuajmokuepakan notech [...], niman nejua ninokuepas nemotech” (ZAC. 1:3).

TLAKUIKALTIN: 89, 86

1-3. a) ¿Tlenon panotoya ipan ikalpan toTajtsin ijkuak Zacarías opeuj itekiyo ken teotlajtoketl? b) ¿Tleka Jehová okitlajtlanili ikalpan itech manokuepa?

SE TLAJKUILOLAMATL tlen patlani, se siuatl tsauktika ipan se chikijtli niman omemej siuamej akin kipiyaj mastlakapalmej ijkon ken se cigüeña niman najkokuij ika ejekatl. Tikinnextiaj yejuin temojkatlachialtikej tlatlachalistin ipan amoxtli tlen okijkuilo teotlajtoketl Zacarías (Zac. 5:1, 7-9). ¿Tleka Jehová okimakak Zacarías yejuin tlatlachalistin? ¿Tlenon inpan panotoya israelitas ipan yejon tonaltin? ¿Kenon techpaleuiyaj yejuin tlatlachalistin ipan yejuin tonaltin?

2 Ipan xiuitl 537 i.x.x 1 ikalpan toTajtsin melak pakiya. Tsauktoyaj ipan Babilonia 70 xiujtin, san ika aman yomakiskaj. Ijkuak kemach okiskej, israelitas melak pakiyaj, kinekiyaj nokuepaskej Jerusalén niman oksejpa konchijchiuaskej teopan niman ompa kueyichiuaskej toTajtsin. Sakin, ipan 536 opeuj kichijchiuaj teopan. Biblia kijtoua ika nochimej melak pakiyaj niman “tsajtsitoyaj niman ken tsajtsiyaj melak uejka kakistiya” (Esd. 3:10-13). Maski ijkon, akin kitlauelitayaj tlen melauak opeujkej chikauak teixnamikij niman ijkon kichiuaskej maka manochijchiua teopan. Israelitas melak okinajman tlen kinchiuiliayaj niman okikajkaujkej ika tekichiuaj. Aman opeujkej san tekitij ipan inkaluan niman kintokayaj intlaluan. Opanok 16 xiujtin, kuakon onotelti ika kichijchiujtoyaj teopan. Ononek Jehová makimilnamikti israelitas ika maka sa kachtopa makitejtemokan tlen yejuamej kinekiyaj. Kinekiya manokuepakan itech niman makiueyichiuakan ika yolchikaualistli niman pakilistli.

3 Kuakon ipan xiuitl 520 i.x.x 1, Jehová okititlan teotlajtoketl Zacarías makimilnamiktiti ikalpan tleka okimakixtijka itech Babilonia. Techtlanemililtia ika tokayotl Zacarías kijtosneki “Jehová Yotlailnamik”. Yejuin kanaj okichiuj ika israelitas matlanemilikan itech itlaj tlen melauak niman ueyi kijtosneki: maski yejuamej yokilkaujkaj nochi tlen Jehová yokichiujka inpampa, yejua xokimilkauj (xpoua Zacarías 1:3, 4). * ToTajtsin ika tlasojtlalistli yokimijlika ika kinpaleuiskia oksejpa makiueyichiuakan ika tlen melauak. San ika, noijki kuajli okimijli ika san kiseliskia makiueyichiuakan tla kichiuayaj ika nochi inyojlo. Matikitakan kenon Jehová okikuik ika chikuasen niman ika chikome tlatlachalistli tlen okitak Zacarías niman ijkon kinyolchikauas makichiuakan tlen noneki. Noijki, ¿tlenon tiuelij aman itech yejuin?

JEHOVÁ KINTLAJTLAKOLMAKA AKIN TLACHTEKIJ

4. a) ¿Tlenon okitak Zacarías ipan ika chikuasen tlatlachalistli? b) ¿Tlenon kijtosneki ika yejuin tlajkuilolamatl ixpan niman ikuitlapan ijkuiliujtok? (Xkita tlaixkopinajli 1).

4 Tlaxelojli ueyi 5 itech Zacarías peua ika se tlatlachalistli tlen xmiyekej kitaj (xpoua Zacarías 5:1, 2). * Teotlajtoketl kita se tlajkuilolamatl tlen patlani niman kipiya 9 metros ika ueyak niman 4.5 metros ika patlauak. Patlajtika, niman ijkon iuelis nopouas. Tlen kijtoua, ikuiliujtok ixpan niman ikuitlapan (Zac. 5:3). Yeuejkaui san ixpan tlajkuilouayaj. Kuakon, pampa ojkan ijkuiliujtok kijtosneki ika tlen kijtoua melak noneki niman tetlajtlakolmaka.

Akin kichiuaj ken Cristo kitlauelitaj nochi tlachtekilistli. (Xkimita párrafos 5-7).

5, 6. ¿Tlenon kinemilia Jehová itech nochi ken uelis titlachtekis?

5 (Xpoua Zacarías 5:3, 4). * Tinochimej kipiya titlanankiliskej ixpan toTajtsin itech tlen tikchiuaj. Niman akin tikuikaj itokayo tikpiyaj se melak ueyi tekitl itech yejuin. Akin tiktlasojtlaj toTajtsin tikmatij ika nochi ken uelis titlachtekis xkuajli tlajtoua itech itokayo tlen chipauak (Prov. 30:8, 9). Miyekej kinemiliaj ika uelis titlachtekis tla onka tlen ika kinamiki tikchiuas. San ika, tlen melauak, akin tlachteki kiteititia ika melak kitlasojtla kipiyas miyek tlemach, xijkon ken kitlasojtlas Jehová, itokayo niman itlanauatiluan.

6 Matikitakan ika Zacarías 5:3, 4 kijtoua ika “se tlauijuikaltilistli [...] kalakis ichan tlachtejketl [...] niman nokauas kalijtik niman kipopolos yejon kajli”. Yejuin kijtosneki ika Jehová uelis kichiuas manesi niman kitlajtlakolmakas san katlejua tlajtlakojli tlen kichiuas se itekipanojkauj. Kanaj yakaj uelis kiyanas tlen yokichiuj ixpan tekiuajkej, itech akin tekiti, tlayekankej noso itajuan. San ika, xuelis kiyanilis toTajtsin, akin yokijto ika nochi tlachtekilistli kichiuas manomati (Heb. 4:13). Itekipanojkauan toTajtsin techyolpaktia tinemiskej inuan akin melak nokojtiliaj melajkanemiskej “itech nochi tlemach” (Heb. 13:18, TNM).

7. ¿Tlenon techmachtia tlatlachalistli tlen okitak Zacarías itech tlajkuilolamatl tlen patlani?

7 Jehová kitlauelita nochi tlachtekilistli. Itekipanojkauan toTajtsin tikitaj ken se tlateochiualistli tikixmatiskej, toyekanaskej ken yotechmachti, niman tikueyichiuaskej itokayo ika tonemilis. Ijkon, xtikseliskej itlajtlakolmakalis toTajtsin tlen kinmakas akin kitlapejpeniaj xkitlakamatiskej itlanauatiluan.

“MOJMOSTLA” MATIKCHIUAKAN TLEN YOTIKIJTOKEJ

8-10. a) ¿Tlenon kijtosneki timotlajtolpaleuis ika itlaj? b) ¿Tleka Sedequías xokichiuj itlajtol?

8 Aman, tlajkuilolamatl kinchikajkanotsa akin notlajtolpaleuiyaj ika itokayo toTajtsin (Zac. 5:4). Timotlajtolpaleuis ika itlaj kijtosneki tikteititis ika itlaj melauak, niman noijki kijtosneki tikijtos ika itlaj tikchiuas noso xtikchiuas.

9 Timotlajtolpaleuis ipan itokayo Jehová yejua itlaj tlen kipiya kuajli tiknemilis. Matikitakan tlen ipan onochiuj Sedequías, sa ika nochi tekiuaj akin otlayekan ipan Jerusalén. Onotlajtolpaleui ipan itokayo Jehová ika kinokauiliskia makiyekana tekiuaj itech Babilonia. San ika, Sedequías “okitlalkaui tlen ika onotlajtolpaleui” niman “xokichiuj ken onotlajtolkauj”. Ika yejon, toTajtsin okijto ika mikiskia ipan Babilonia.

10 Jehová kichiaya ika tekiuaj Sedequías makichiua tlen yokijtoka ipan itokayo toTajtsin (2 Crón. 36:13). Maski ijkon, yejuin tekiuaj xokichiuj itlajtol niman okitlajtlanili Egipto makimakixti itech babilonios. San ika, yejuin xtlaj ika okipaleui (Ezeq. 17:11-15, 17, 18).

11, 12. a) ¿Katlejua tlajtolkaualistli tlen melak ueyi kijtosneki uelis tikchiuaskej? b) ¿Kenon kipatla tonemilis timosentemakas itech Jehová?

11 Jehová noijki kikaki tlen totlajtolkauaj tikchiuaskej, kita ken itlaj melak ueyi kijtosneki. Niman tla tiknekij kuajli matechita, noneki tiktlakaitaskej tlen yotikijtokej (Sal. 76:11). Timosentemakas itech toTajtsin yejua tlen melak ueyi ken timotlajtolkauas. Ijkuak tosentemakaj itech Jehová, tikmakaj totlajtol ika tiktekichiuiliskej maski san tlenon mapano ipan tonemilis.

12 ¿Kenon tikchiuaj tlen otikijtokej ijkuak otosentemakakej? Ken tikixnamikij tlen techtlatla, maski pitentsitsintin noso uejueyimej, kiteititis tla tiktlakaitaj totlajtol ijkuak otikijtokej ika tiktekichiuiliskej Jehová “mojmostla” (Sal. 61:8). Se neskayotl, tla yakaj kampa titekitij noso ipan kaltlamachtijli techyoleua iuan matikistinemikan, ¿tikmapeuaj tlen kichiua topampa niman ijkon tikteititiaj ika tiknekij tiktlakamatiskej Jehová? (Prov. 23:26). Noso tla ipan tochan san tejuamej tiktekichiuiliaj Jehová, ¿tiktlajtlaniliaj ika matechpaleui nochipa matikchiuakan ken Cristo? Ipan nochi tlen tikixnamikij, ¿tikchiuiliaj teoyotl Jehová mojmostla niman tiktlasojkamatij itlasojtlalis niman itlayekanalis? ¿Tokojtiliaj mojmostla tikpouaskej Biblia? Ika melak, ijkuak otosentemakakej itech toTajtsin, ototlajtolkaujkej ika tikchiuaskiaj nochi yejuin. Tikchiuaskej tlen otikijlikej, kijtosneki tiktlakamatiskej. Tla melak kuajli tiktekichiuiliaj, tikteititiskej ika tiktlasojtlaj niman ika melauak itech yotosentemakakej. Tiktekichiuiliskej Jehová yejua tonemilis, niman xsan tlajtojli. Tikchiuaskej tlen ototlajtolkaujkej kichiuas kuajli matinemikan, pampa toTajtsin yokijto kinmakas tlen kuajli ika tlayekapan akin melajkanemij (Deut. 10:12, 13).

13. ¿Tlenon tiuelij itech ika chikuasen tlachachalistli tlen okitak Zacarías?

13 Ika chikuasen tlatlachalistli tlen okitak Zacarías techpaleuiya matikitakan ika akin tiktlasojtlaj Jehová xkipiya ika titlachtekiskej nion tijkauaskej tlen ototlajtolkaujkej. Noijki tiuelij ika toTajtsin xokimilkauj israelitas maski yejuamej onopopolojkej. Kasikamatiya ika nisiuj nemiyaj intlauelikniuan niman ika yejon kixnamikiyaj miyek tlemach. Jehová nochipa kichiua tlen kijtoua, niman ijkon techmaka neskayotl itech tlen noneki tikchiuaskej. Noijki, uelis kuajli tikmatstoskej ika techpaleuis matikchiuakan tlen yotikijtokej. Se ken techpaleuiya, yejua ika techmaka tlamachialistli ika san achijtsin poliui ika kipopolos nochi tlen xkuajli ipan tlaltikpaktli. Tlatlachalistli tlen sakin kita Zacarías techmachiltia ika yejuin tlen tikchiaj nochiuas.

KITKIJ TLEN XKUAJLI “KAMPA KINAMIKI NEMIS”

14, 15. a) ¿Tlenon kita Zacarías ipan ika chikome tlatlachalistli? (Xkita tlaixkopinajli 2). b) ¿Tlenon kijtosneki yejon siuatl akin nemi ijtik chikijtli? c) ¿Tleka iluikaktekitketl kitsakua siuatl ipan yejon chikijtli?

14 Ijkuak yokitak yejon tlajkuilolamatl, aman iluikaktekitketl kijlia Zacarías: “Xontlachia tlakpak”. ¿Tlenon kita ipan yejuin ika chikome tlatlachalistli? Aman kita “kampa nejyeua efá” yejuin katka se chikijtli kampa notemachiuaya se efá (xpoua Zacarías 5:5-8). * Yejuin chikijtli kipiaya “itentsaujkayo yeualtik tlachijchiujtli ika plomo”. Ijkuak kejkuaniaj itentsajkauj, Zacarías kita “se siuatl yeuatikatka ijtik”. Iluikaktekitketl kijlia ika yejuin kineskayotia “tlen xkuajli”. Matiknemilikan kenon mojkamiki yejuin teotlajtoketl ijkuak kita ika yejuin siuatl kiyejyekoua kisas. San ika, iluikaktekitketl nimantsin oksejpa kikalaktia niman kitsakua chikijtli ika itentsaujkayo tlen yetik. ¿Tlenon kijtosneki nochi yejuin?

15 Itech yejuin tlen kita, kuajli techititia ika Jehová nion achijtsin xkixikoua ika ipan ikalpan maonia tlen xkuajli. Tla kita itlaj tlen xkuajli, nimantsin kipopolos (1 Cor. 5:13). Ijkon kiteititia iluikaktekitketl ijkuak nimantsin kitlalilia itentsaujkayo ika plomo ipan yejon chikijtli.

Jehová okichiuj nochi tlen ononek niman ijkon maonia chipauak ken kiueyichiuaskej. (Xkimita párrafos 16-18).

16. a) ¿Tlenon kita Zacarías ika kichiuiliaj yejon chikijtli? (Xkita tlaixkopinajli 3). b) ¿Kanon kitkij yejon chikijtli siuamej akin kipiyaj inmastlakapaluan?

16 Sakin, uajnesij omemej siuamej akin kipiyaj inmastlakapaluan ijkon ken cigüeña (xpoua Zacarías 5:9-11). * Yejuin siuamej xijkon ken yejon siuatl akin itoka “tlen Xkuajli” akin tsauktika ipan chikijtli, Zacarías kita ika kajkokuij niman kitkij ika inmastlakapaluan kojtikej. ¿Kanon kuikaj yejon siuatl? Kuikaj “kampa itlal Sinar” noso Babilonia. ¿Tleka ompa kuikaj?

17, 18. a) ¿Tleka Sinar ompa “kampa kinamiki” onias “tlen Xkuajli”? b) ¿Tlenon noneki nochipa tiknektoskej tikchiuaskej itech tlen xkuajli?

17 Ipan itonaluan Zacarías niman israelitas, Sinar noso Babilonia katka ompa kampa kinamikiya kitkiskej “tlen Xkuajli”. Yejuamej onenkaj ipan yejon kalpan kampa onkatka auilnemilistli niman noueyichiuayaj tajtsitsintin, niman yejuamej ononek mojmostla kixikoskej tlaneltokiltin xmelajkej. Kuakon ueliyaj kijtoskej ika ompa tlatentoya ika tlen xkuajli. Yejuin tlatlachalistli melak okinyolchikauj, pampa kuajli okinmachilti ika Jehová kipiyaskia chipauak ken kiueyichiuaj.

18 Tlatlachalistli noijki okimilnamikti judíos ika nonekiya kipiyaskej chipauak ken kiueyichiuaj toTajtsin. Tlen xkuajli, xnoselia nion xkeman noselis ipan ikalpan Jehová. Yejua otechuajuikak ipan ikalpan tlen chipauak, kampa tikmachiliaj kenon techtlasojtla niman techtlajpiya. San ika, tejuamej kipiya titlapaleuiskej ika maonia chipauak. ¿Tiknektokej tikchiuaskej yejuin? Ipan ikalpan toTajtsin kampa onka yolseuilistli xkanaj onaki tlen xkuajli.

SE KALPAN CHIPAUAK KIUEYICHIUA JEHOVÁ

19. ¿Tlenon kijtosnekij ipan tonemilis tlatlachalistin tlen okitak Zacarías?

19 Ika chikuasen niman ika chikome tlatlachalistli tlen okitak Zacarías kinchikajkanotsa akin xnoyekanaj ika melajkayotl. Noijki, techilnamiktiaj ika Jehová xkixikoua tlen xkuajli. Itekipanojkauan kipiya tiktlauelitaskej tlen xkuajli. Ika yejuin tlatlachalistin, Jehová kuajli techititia ika tla tokojtiliaj tikyolpaktiskej xtikseliskej nion se tlauijuikaltilistli. Yejua techtlajpiyas niman techteochiuas. Niman kuajli tikmatstokej ika techpaleuis matiktlanikan yejuin xkuajli tlaltikpaktli niman ijkon tichipaujkanemiskej. San ika, ¿tleka uelis kuajli tikmatstoskej ika tlaneltokijli melauak xkeman poliuis? ¿Tleka tikmatstokej ika Jehová kitlajpiyas ikalpan aman, ijkuak melak nisiuj tinemij itech ueyi tlajyouilistli? Ipan okse tlamachtijli tikinnankiliskej yejuin.

^ párr. 3 Zacarías 1:3, 4: “‘Xkimijli: “Yejuin tlen kijtoua Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij: ‘Xuajmokuepakan notech’, kijtoua Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij, ‘niman nejua ninokuepas nemotech’, kijtoua Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij. ‘Maka xmochiuakan ken nemotajuan, akin yeuejkaui teotlajtokej okimijlikej: “Yejuin tlen kijtoua Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij: ‘Xmokuepakan, nimechtlajtlanilia, itech xkuakualtin nemoojuiuan niman itech tlen xkuajli nenkichiuaj’”’. San ika, yejuamej xotlakajkej, niman yejuamej xonechkajkej”, kijtoua Jehová’”.

^ párr. 4 Zacarías 5:1, 2: “Oksejpa tlakpak onontlachix, niman onikitak se tlajkuilolamatl tlen patlaniya. Yejua onechtlajtolti: ‘¿Tlenon tikita?’ Onitlanankili: ‘Nikita se tlakuilolamatl tlen patlani, tlen kipiya 20 codos ika ueyak niman 10 codos ika patlauak’”.

^ párr. 5 Zacarías 5:3, 4: “Kuakon yejua onechijli: ‘Yejuin se tlauijuikaltilistli tlen yauj ixko tlaltikpaktli, pampa nochi akin tlachteki, ijkon ken ijkuiliujtok ixpan tlajkuilolamatl, xkitlajtlakolmakaj; niman nochi akin notlajtolpaleuiya ika itlaj, ijkon ken ijkuiliujtok ikuitlapan, xkitlajtlakolmakaj. “Yonikchiuj mauiya”, kijtoua Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij, “niman yejuin kalakis ichan tlachtejketl niman ichan akin ika istlakatilistli notlajtolpaleuiya ika notokayo; niman nokauas kalijtik niman kipopolos yejon kajli niman madera niman temej”’”.

^ párr. 14 Zacarías 5:5-8: “Kuakon yejon iluikaktekitketl akin nouan tlajtotoya onechnisiui niman onechijli: ‘Xontlachia tlakpak, nimitstlajtlanilia, niman xkita tlenon kistika’. Ika yejon, oniktlajtolti: ‘¿Tlenon yejon?’ Yejua onechnankili: ‘Yejuin chikijtli kampa nejyeua efá tlen kistiuj’. Noijki okijto: ‘Ijkin ken yejuamej tlachiaj ipan nochi tlaltikpaktli’. Kuakon onikitak ika itentsaujkayo yeualtik tlachijchiujtli ika plomo okajkokej, niman ompa nemiya se siuatl yeuatikatka ijtik yejon chikijtli. Niman onechijli: ‘Yejuin tlen Xkuajli’. Kuakon oksejpa okomapauej ijtik chikijtli kampa nejyeua efá, niman sakin okontlajkalili tlatemachiuajli ika plomo ipan iten”.

^ párr. 16 Zacarías 5:9-11: “Kuakon onajkotlachix niman onikimitak omemej siuamej uajlayaj, niman tlakpak patlaniyaj ipan ejekatl. Yejuamej kipiayaj inmastlakapaluan ken imastlakapaluan se cigüeña. Niman okitlejkoltijkej yejon chikijtli itlajkotian tlaltikpaktli niman iluikak. Kuakon nejua oniktlajtolti iluikaktekitketl akin nouan tlajtotoya: ‘¿Kanon kitkij yejon chikijtli kampa nejyeua efá?’. Yejua onechnankili: ‘Kampa itlal Sinar konchijchiuiliskej ikal; niman ijkuak tlamiskej, siuatl kikauaskej ompa kampa kinamiki nemis’”.