Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

Indlela Imibono KaZakariya Ekuthinta Ngayo

Indlela Imibono KaZakariya Ekuthinta Ngayo

“Buyelani kimi ngombana nami ngifuna ukubuyela kini.”​—ZAK. 1:3.

IINGOMA: 120, 117

1-3. (a) Bebunjani ubujamo babantu bakaJehova ngaphambi kobana uZakariya athome ukuphorofida? (b) Kubayini uJehova abawa abantu bakhe bona ‘babuyele kuye’?

ENCWADINI kaZakariya sifunda ngombono okhuluma ngomsongo ophaphako, umma ongaphakathi kwesisibekelo somthofi, nabafazi ababili abathiyelele emmoyeni ngeempiko. (Zak. 5:1, 7-9) Kubayini uJehova atjengisa uZakariya imifanekiso emangazako le? Ngesikhatheso ubujamo bama-Israyeli bebujame njani? Imilando kaZakariya le isithinta njani namhlanjesi?

2 Umnyaka ka-537 bekungowokuthaba ebantwini bakaJehova. Ngemva kweminyaka ema-70 bathunjiwe, besele batjhatjhululiwe eBhabheli. Ekuthomeni batjhukumiseleka bona basebenze ngamandla babuyisela ukukhulekela kweqiniso eJerusalema. Ngo-536 kwathoma isisekelo sethempeli. Ngesikhatheso “abantu barhuwelela khulu, itjhada labo lazwakala kude.” (Ezr. 3:10-13) Kodwana kungakayiphi ukutjhutjhiswa kwakhandela ukuthuthuka komisebenzi ebesele uthonyiwe. Iintjhijilo nobudisi kwaqeda abantwaba amandla, balisa ukwakha, bakhamba bayokutlhogomela amasimabo. Ngemva kweminyaka elitjhumi nesithandathu bekusajame njalo kungakaqedwa ukwakhiwa kwethempeli lakaJehova. Abantu bakaZimu bekufuze bakhunjuzwe ukuthi akhebabuyele kuJehova balise ukubeka iintlhogo zabo qangi. UJehova bekafuna babuyele kuye, bamlotjhe ngeenhliziyo zoke nangonembeza ohlanzekileko.

3 UJehova wathumela uZakariya ukuthi ayokukhumbuza abantu bakhe bona kubayini batjhatjhululwa eBhabheli ngo-520. Ibizo lakaZakariya litjho ukuthi “UJehova Ukhumbulile, NW” kungenzeka lokho kwaveza iqiniso emtarini. Ngitjho nanyana bewakhohliwe ukuthi uJehova wawasindisa kodwana yena akhenge awakhohlwe. (Funda uZakariya 1:3, 4.) Wawatjela ngethando ukuthi uzowasiza avuselele ukukhulekela kweqiniso kodwana wawatjela indleb’ukuzwa ukuthi akazukuyijamela into yabo yokuthi angamlotjhi ngehliziyo epheleleko. Akhesibone ukuthi uJehova wawusebenzisa njani umbono wesithandathu newekhomba kaZakariya bona awasize, nokuthi thina singafundani kilokho.

INDLELA UJEHOVA AJEZISA NGAYO ABANTU ABEBAKO

4. UZakariya wabonani embonwenakhe wesithandathu begodu yini eqakathekileko ngokuthi umsongo bewutlolwe amahlangothi womabili? (Qala isithombe sokuthoma esisekuthomeni.)

4 Isahluko 5 sencwadi kaZakariya sithoma ngombono ongakajayeleki. (Funda uZakariya 5:1, 2.) UZakariya wabona umsongo ongaba mamitha ali-9 ubude, ube mamitha ayi-4,5 ububanzi, umsongo lo bewuphapha. Besele uthatjululiwe ulungele ukufundwa. Emsongweni lo bekunomlayezo wokwahlulela, utlolwe wazala amahlangothi womabili. (Zak. 5:3) Ngokuvamileko bekutlolwa ehlangothini linye kwaphela lomsongo, yeke singatjho sithi lomsongo bewuphethe umlayezo onamandla noqakathekileko.

Ukweba akunandawo hlangana namaKrestu (Qala iingaba 5-7)

5, 6. UJehova uzizwa njani ngokweba?

5 Funda uZakariya 5:3, 4Kuliqiniso ukuthi boke abantu bayoziphendulela kuJehova, khulukhulu labo abazibiza ngebizo lakhe. Abantu abathanda uZimu bayazi ukuthi ukweba ‘kuhlambalaza ibizo lakaZimabo.’ (IzA. 30:8, 9) Ngitjho nanyana kungaba ngisiphi isizathu namkha kubonakala kungasi kumbi kangako, ukweba kuveza ukuthi umuntu umarhamaru, uzicabangela yena kwaphela ukudlula ukucabanga ngoZimu, godu kuveza ukuthi uthanda izinto eziseqophelweni eliphezulu khulu. Umuntu owebako akayihloniphi imithetho kaZimu, akahloniphi uJehova nebizo lakhe begodu akanandaba nokuqakatheka kwalo.

6 Utjhejile na ukuthi kuZakariya 5:3, 4 kuthiwa ‘amanikelela azakungena ngendlini yesela . . . azakuhlala ngendlinapho beyigirike’? Isahlulelo sakaJehova angeze sakhandelwa ziinsimbi zejele. Sizokufika ngitjho nendaweni efihlekileko, sivundlulule abantu abenza ukukhohlakala hlangana nabantu bakaJehova. Kubhala ngitjho bathi umuntu uyaphumelela ekufihleleni bezomthetho ukulelesa kwakhe, ufihlela abaqhatjhileko, abadala bebandla namkha ababelethi bakhe kodwana angeze afihlela uJehova, Yena uyasiqinisekisa ngokuthi koke ukulelesa kuzokuvela. (Heb. 4:13) Kuyaqabula ukuhlala sinabantu abasebenza ngamandla bona bathembeke “kikho koke.”​—Heb. 13:18.

7. Singasibalekela njani isahlulelo somsongo ophaphako?

7 Ukweba kumphatha kumbi uJehova. Kulilungelo kithi ukuthi siphile ngokweenkambiso zakhe eziphezulu, sifuna ukuphila ngendlela engekhe isilaphaze ibizo lakhe. Nasenza njalo sizokusinda uJehova nakakhupha isahlulelo ebantwini abazeqa ngabomu iinkambiso zakhe.

UKUPHILA NGOKUVUMELANA NAMEZWETHU “NINI NANINI”

8-10. (a) Siyini isifungo? (b) IKosi uTsedekhiya yabhalelwa kukwenza ngokuvumelana nasiphi isifungo?

8 Umlayezo ebewutlolwe emsongweni ubuye wakhalimela “ofunga ibizo [lakaZimu] ngamanga.” (Zak. 5:4) Isifungo kulokha umuntu nakaqinisekisa akutjhoko namkha aqinisekisa isithembiso sakhe sokuthi uzokwenza okuthileko namkha angekhe akwenze.

9 Kuyinto eqakathekileko ukufunga ebizweni lakaJehova. Ngikho lokho okwenziwa yikosi ebeyizokubusa eJerusalema. UTsedekhiya wafunga wathi uzokuthembeka ekosini yeBhabheli. Kodwana akhenge enze ngendlela afunge ngayo. Lokho kwenza bona uJehova amjezise, wathi: “Ngiyafunga ngokuphila kwami, ngambala ikosi [uTsedekhiya] izakuhlongakalela endaweni lapha kuhlala khona loyo owayibeka bona ibe yikosi ngombana inyaze isifungo sakhe beyephula isivumelwano sakhe; iye izakuhlongakalela eBhabheli. Kutjho [“uJehova, NW”] uSomandla.”​—Hez. 17:16.

10 IKosi uTsedekhiya beyikoloda uJehova ukuthi iphile ngokuvumelana nesifungo esenze ebizweni lakhe. (2 Kron. 36:13) Kunokuthi yenze njalo, yabuyela eGibhide ilinga ukubalekela isifungo eyasenza eBhabheli.​—Hez. 17:11-15, 17, 18.

11, 12. (a) Ngisiphi isifungo esiqakatheke ukuzidlula zoke? (b) Isifungo sokuzinikela kwethu kufuze sikuthinte njani ukuphila kwethu?

11 Nathi uJehova uyazilalela iinthembiso esizenzako. Uzithathela ehloko izinto esimthembisa zona, yeke nasifuna asibusise kufuze senze ngokuvumelana nalokho esikuthembisileko. (Rhu. 76:12, [76: 11, NW]) Kizo zoke iinthembiso eziqakathekileko esizenzileko, esiqakatheke ukuzidlula zoke ngileso esisenze nasinikela ukuphila kwethu kuJehova. Ukuzinikela kuJehova sifungo esiqakatheke khulu esitjho bona sizomlotjha ngazo zoke iindlela.

12 Singenza njani ngokuvumelana nokuzinikela kwethu kuJehova? Indlela esiqalana ngayo neenlingo ezincani nezikulu kufuze itjengise ukuthi sifuna ukudumisa uJehova “nini nanini.” (Rhu. 61:8) Ngokwesibonelo, nakungeza umuntu ongasinguFakazi, kungaba kusesikolweni namkha emsebenzini athi uyasithanda ungatjengisa na ukuthi “uthanda umthetho kaJehova” ngokuthi wale ukuthandana nomuntu loyo. (IzA. 23:26, NW) Nakwenzeka sihlala nabantu abangasiboFakazi, siyambawa na uJehova bona asisize sibe nobuntu obuhle ngitjho nanyana kungaba ngithi sisodwa emndeninethu? Uyathandaza na kuBabethu wezulwini qobe langa, umthokoze ngokuthi usilethe ngaphasi kokubusa kwakhe wasithanda? Uyazenzela na isikhathi sokufunda iBhayibheli qobe langa? Akhenge na simthembise uJehova ukuthi sizokwenza njalo? Kufuze senze njengombana samthembisa. Ukwenza koke okusemandleni ukuthi senze iintwezi kutjengisa ukuthi simthanda kangangani uJehova nokuthi kwamambala sizinikele kuye. Indlela esimlotjha ngayo uJehova kufuze kube yindlelethu yokuphila. Ukwenza ngokuvumelana nesithembiso sethu yinto ezuzisa thina, ukuthembeka kwethu kuzosilethela ingomuso elihle.​—Dut. 10:12, 13.

13. Yini esiyifundako ngombono wesithandathu kaZakariya?

13 Umbono kaZakariya wesithandathu usitjengisile ukuthi abantu abathanda uJehova akukafuzi bebe namkha bafunge amanga. Sibuye safunda ukuthi ngitjho naphezu kokuhluleka, uJehova akhenge awaphelele ihliziyo ama-Israyeli. Bekazwisisa indlela ebewazizwa ngayo nawaqalene namanabawo. Usibekele isibonelo sokwenza ngendlela athembise ngayo, nathi uzosisiza siphile ngokuvumelana nezethu iinthembiso. Hlangana nezinye iindlela asisiza ngazo kukuthi asiphe ithemba lokuthi msinyana uzokuqeda koke ukukhohlakala ephasini. Umbono kaZakariya olandelako usiqinisekisa ngethemba elihle.

UKUKHOHLAKALA KUBEKWE ENDAWENAKO

14, 15. (a) Yini uZakariya ayibonako embonwenakhe wekhomba? (Qala isithombe sesibili esisekuthomeni.) (b) Umfazi ongaphakathi kwesisibekelo somthofi ufanekiselani begodu kubayini abuyiselwa esisibekelweni besavalwa?

14 Ngemva kobana uZakariya abone umsongo ophaphako, ingilozi yamtjela ukuthi “Qala bona kuzokuvelani.” Umbonwakhe wekhomba wona uzomtjela ngani? Nje wabona isisibekelo ‘somthofi,’ siphumela ngaphandle. (Funda uZakariya 5:5-8.) Isisibekelwesi besinesidikiselo esirondo. Nakususwa isidikiselweso uZakariya wabona “umfazi ngaphakathi.” Ingilozi yamhlathululela ukuthi umfazi ambona ngaphakathi kwesisibekelo lo “ukuKhohlakala.” Akhewucabange ukuthi kwamthusa kangangani uZakariya ukubona umfazi lo alinga ukuphumela ngaphandle. Ingilozi yarhaba yathatha igadango lokubuyisela umfazi lo ngaphakathi kwesisibekelo, yavala isisibekelwesi ngesidikiselo esisindako. Alo, kutjho ukuthini lokho?

15 Kutjho ukuthi uJehova angeze abekezelela ngitjho nanyana ngikuphi ukukhohlakala hlangana nabantu bakhe. Uzokuqinisekisa ukuthi ukukhohlakala kususwa msinyana ebantwini bakhe. (1 Kor. 5:13) Ingilozi ikwenza kubonakala ukuthi ukukhohlakala kuyasuswa, lokho sikutjhwiso kukuthi yavala isisibekelwesa godu.

UJehova usebenze ngamandla bona abantu bamlotjhe ngokuthembeka (Qala iingaba 16-18)

16. (a) Yini uZakariya ayibona yenzeka esisibekelweni somthofi? (Qala isithombe sesithathu esisekuthomeni.) (b) Abafazi abaneempiko basisaphi isisibekelo somthofi?

16 Ingasi kade emfanekisweni kwabonakala abafazi ababili abaneempiko eziqinileko ezinjengezakanogolantethe. (Funda uZakariya 5:9-11.) Abafazaba bebahlukile emfazini osesisibekelweni. Bona-ke basebenzisa amaphikwabo anamandla bona beqe bebaphakamise isisibekelo esinomfazi ‘oKhohlakeleko lo.’ Alo bamsaphi? UkuKhohlakala kusiwa “endundumeni” namkha eBhabheli. Kubayini basa umfazi lo eBhabheli?

17, 18. (a) Kubayini sithi iBhabheli liyindawo efaneleko ‘yokuKhohlakala’? (b) Kufuze sizimisele ngani naziza endabeni yokukhohlakala?

17 Ama-Israyeli wesikhathi sakaZakariya kiwo indunduma namkha iBhabheli bekuyindawo lapho ukuKhohlakala kuhlala khona. UZakariya nabeJuda ebekakunye nabo bebangakuqinisekisa ukuthi mbala iBhabheli bekuyindawo yokukhohlakala. Njengombana bakhulela endaweni enabantu abakhohlakeleko nabalotjha iinthombe, bekufuze balwe ngamandla qobe langa bona ummoya wobuqaba lo ungabangeni. Umbono kaZakariya wabapha amandla, angitjho bewubaqinisekisa ukuthi uJehova uzokubulunga indlela yokumlotjha ihlanzekile.

18 Umbono lo bewubuye ukhumbuze abeJuda bona kufuze basebenze ngamandla bona balotjhe uJehova ngeqiniso. UkuKhohlakala akunandawo ebantwini bakhe. Nathi namhlanjesi ngemva kobana sele silethwe esivikelweni netlhogomelweni lakaZimu, kufuze sisebenze ngamandla sisize ekwenzeni indlwakhe ihlale ihlanzekile. Inga-kghani lokho akusitjhukumisela bona sihlale sihlanzekile? UkuKhohlakala akufuneki epharadesi elingokomfanekiso.

ABANTU ABAPHILA IPILO EHLANZEKILEKO BADUMISA UJEHOVA

19. Imibono kaZakariya itjho ukuthini kithi namhlanjesi?

19 Umbono kaZakariya wesithandathu newekhomba usiyeleliso kilabo abasolo bangathembeki, usikhumbuzo sokuthi uJehova angeze ajamela ukuKhohlakala. Abantu abazimisele ukumlotjha kufuze bakuhloye ngehliziywabo yoke ukuKhohlakala. Imibono le ibuye ibe siqinisekiso esivela kuBabethu wezulwini sokuthi nasisebenza ngamandla bona sibe babantu abathokozisa nabavikelwa nguZimu angekhe saqalana nokujeziswa nguye. Kunalokho uzosibusisa. Yoke imizamo esiyenzako bona sihlale sihlanzekile ephasini elizele ukukhohlakala izokubusiswa. Qiniseka ukuthi ngesizo lakaJehova sizokuphumelela. Kodwana singaqiniseka njani ukuthi singamlotjha uZimu ngeqiniso ephasini elizele ukukhohlakala kangaka? Ngibuphi ubufakazi esinabo bokuthi mbala uJehova uzokuvikela ihlanganwakhe njengombana iinhlupheko ezimbi ziseduze nje? Isihloko esilandelako sizoyiphendula yoke imibuzo le.