1-3. a) ¿Jastal wa xtax ja xchonabʼil ja Dyos yajni ja Zacarías kʼe xchol ja jasa yala ja Jyoba? b) ¿Jas yuj ja Jyoba skʼanayi ja xchonabʼ akumxuke yaʼteltajel ja yeʼn?

JUN bʼalubʼal juʼun wan jujpel, jun ixuk lutan bʼa jun moʼoch sok chabʼ ixuk ay swechʼ jastal jun cigüeña wan likjel yuja ikʼi. Wa xtaʼatik ja jastik junuk it jel chamyiljel ja bʼa slibro ja aluman Zacarías (Zac. 5:1, 7-9). ¿Jas yuj ja Jyoba sjeʼayi ja Zacarías ja nakʼsatik it jel chamyiljeli? ¿Jastal wa xtaxye ja israʼelenyoʼik ja bʼa tyempo jaw? ¿Jastal wa xkatik el slekilal ja nakʼsatik it ja bʼa jtyempotiki?

² Ja bʼa jabʼil 537 bʼajtanto bʼa styempo Jesús jelni ajyi gusto ja xchonabʼil ja Jyoba. Yujni elta libre, pes ajyi moso 70 jabʼil ja bʼa Babilonia. Ja bʼajtani, ja israʼelenyoʼiki jel gustoʼaxiye yuja oj bʼobʼ kumxuke ja bʼa Jerusalén bʼa stojbʼesel ja templo sok bʼa ti oj yaweyi stoyjel ja Dyosi. Jun jabʼil tsaʼan, ja bʼa 536, yawe ochuk ja skujlayubʼik ja templo. Ja Biblia wa xyala ja ixuk winiki jel gusto ajyiye sok yaweyi jun «awanel tsats lek bʼa ja snujkʼalili abʼxini  najat lek» (Esd. 3:10-13). Pe ja matik kontra wa xyilawe ja relijyon smeranili mas kʼe ilwanuke kontra, pe mastoni ja yajni yawe kʼeʼuk ja templo. Ja israʼelenyoʼiki el sganaʼe yuja wokoliki sok sjipawekan ja aʼtel. Jaʼ waj skʼujole bʼa yajel kʼeʼuk ja snaje sok yaʼteltajel ja yalajeʼi. Ekʼ 16 jabʼil man yawe ochuk ja skujlayubʼil ja templo, ja aʼteli kʼot tekʼan juntiro. Ja yuj, ja Jyoba tʼilani ya julyi skʼujol ja israʼelenyoʼiki bʼa mok ja yawe bʼajtan bʼej ja jastik skʼanawe ja yeʼnle. Sok yalayabʼ akumxuke soka yeʼn, mok xiwuke sok ayaweyi stoyjel gusto lek.

³ Ja yuj, ja bʼa jabʼil 520 ja Jyoba sjeka ja aluman Zacarías bʼa oj ya julyi skʼujol ja xchonabʼ jas yuj ya eluk libre ja bʼa Babilonia. Ja bʼiʼilal Zacarías wa stojolan «ja Jyoba yaʼunej julskʼujol». Bʼobʼta ja it aji spensaraʼuke ja israʼelenyo bʼa jun jasunuk jel tʼilan: anima ja yeʼnle xchʼayawe skʼujole spetsanil ja jasa kʼulajiyile yuja Jyoba, pe ja Jyoba mini xchʼaya skʼujol bʼa yeʼnle (kʼuman ja Zacarías 1:3, 4). Ja Dyosi tsamalxta skʼapayile ojni koltajuke bʼa oj cha kʼe yaʼteltaye ja smeranili. Pe chomajkil yala toj lek kechantani lek oj yil ta yaʼteltaye sok spetsanil skʼujole. La kiltik jastal ya makunuk ja Jyoba ja bʼa swakil soka sjukil nakʼsatal yila ja Zacarías bʼa nikjiye skʼulajel sok jas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja jaw.

4. a) ¿Jasa yila ja Zacarías ja bʼa swakil nakʼsat? b) ¿Jas wa stojolan yuja tsʼijbʼunubʼal bʼa xchabʼil lado ja bʼalubʼal juʼuni? (Kʼela ja dibujo número 1).

⁴ Ja bʼa kapitulo 5 bʼa Zacarías wa xkʼe sok jun nakʼsat bʼa jel tuk yiljel (kʼuman ja Zacarías 5:1, 2). Ja Zacarías yila jun bʼalubʼal juʼun wan jujpel sok ja snajtili bʼalune metro, jaxa ja slechanil chane metro sok snalan. Spaʼunejxa sbʼaj, pwestoxaʼay bʼa oj kʼumaxuk. Ja rason yiʼoji tsʼijbʼunubʼal bʼa xchabʼil lado (Zac. 5:3). Ja kostumbre ajyi kechanta wa xtsʼijbʼaxi bʼa jun lado. Pe yuja rason tsʼijbʼunubʼal bʼa xchabʼil lado ja bʼa bʼalubʼal juʼun it, wa stojolan ja jas wa xyala jelni tʼilan. Pes ja jasa yiʼojani juni rason bʼa kastigo.

5, 6. ¿Jastal wa xyila Ja Jyoba chikan jas tikʼe elkʼanel?

⁵ (Kʼuman ja Zacarías 5:3, 4). Jpetsaniltik ojni katikyi kwenta ja Dyos yuja jas wa xkʼulantiki. Pe ja keʼntik matik kiʼunejtikyi ja sbʼiʼili, mastoni chaʼan ja cholal kiʼojtiki. Ja matik wa xyajtaytik ja Dyosi wani xnaʼatik chikan jas tikʼe elkʼanel wani xya kuxbʼuk ja sakal sbʼiʼili (Prov. 30:8, 9). Jujuntik ixuk winik wa spensarane ja elkʼaneli mini maloʼuk ta ay kʼa yiʼoje rason yuja wa skʼulane. Pe ja smeranili, ja elkʼanumi wa sjeʼa mas chaʼanyabʼalil wa xyila ja jastik junuki yuja Jyoba, ja sbʼiʼili soka sleyiki.

⁶ Ja Zacarías 5:3, 4, wa xyala ja bʼi ja kastigo «oj ochuk ja bʼa snaj ja elkʼanum», oj kan tiw sok oj xchʼaysnajel. Ja jaw wa stojolan ja Jyoba wa xbʼobʼ xchiktes sok oj skʼanyi kwenta chikan jas mulal wa skʼulan ja yaʼtijumiki. Bʼobʼta june oj bʼobʼ snakʼyi ja matik ay xcholi, ja yajwali, ja ansyanoʼiki ma ja snantati yuja jas skʼuluneji. Pe mini oj bʼobʼ snakʼyi ja Dyosi, ja yeʼn wa xyala chikan jas tikʼe elkʼanel ojni ya chiknajuk (Heb. 4:13). Ja yaʼtijumotik Dyos jelni gustoʼaytik yuja teyotik sok ixuk winik bʼa wa skʼujolane mi oj och skʼabʼe bʼa «spetzanil» ja jastik junuki (Heb. 13:18).

7. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja nakʼsatal yila ja Zacarías sbʼaja bʼalubʼal juʼun wan jujpeli?

⁷ Ja Jyoba wa xyajbʼesjiyuj chikan jas tikʼe elkʼanel. Ja yaʼtijumik ja Dyos wa xkilatik jun chaʼan cholal ja snajel sok skʼuʼajel ja jastik yaʼunejkan kulani, sok yijel jun jsakʼaniltik bʼa wa stoyo ja sbʼiʼili. Jachuk mi oj kitik wokol ja keʼntik yajni ja Dyos xyayi skastigo ja matik wa skʼokowe ja yabʼali.

8-10. a) ¿Jasunuk stajel tiʼal ja Dyos? b) ¿Jasa kʼapjelal mi skisa ja Sedequías?

⁸ Ja jas nochan ja bʼa rason yiʼoj ja bʼalubʼal juʼuni jani sbʼaja matik wa staʼawe tiʼal ja Dyos bʼa lomta skʼapjel jun jasunuk (Zac. 5:4). Stajel tiʼal ja Dyos bʼa skʼapjelal jun jasunuk ti chʼikan ja yaljel jun jasunuk bʼa merani lek, sok chomajkil bʼa skʼapjel jun jasunuk oj kʼulaxuk ma miyuk.

⁹ Stajel tiʼal ja sbʼiʼil ja Jyoba bʼa skʼapjel jun jasunuk mini tajneluk. La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj ja Sedequías, ja tsaʼanxta mandaranum ja bʼa Jerusalén. Staʼa tiʼal ja sbʼiʼil ja Jyoba bʼa skʼapjel bʼa oj ajyuk bʼa yibʼ skʼabʼ ja mandaranum bʼa Babilonia. Pe mini ‹skisa ja jasa skʼapa› sok ‹skʼoko ja trato yaʼa›. Yuja jaw, ja Dyos yalayabʼ ja Sedequías oj chamuk bʼa Babilonia (Ezeq. 17:16).

¹⁰ Yajni ja Sedequías staʼa tiʼal ja Dyos sbʼaja jasa skʼapa, ja Jyoba skʼanani aya kʼotuk (2 Crón. 36:13). Pe ja mandaranum it mini ya kʼotuk ja jasa skʼapa sok skʼanayi skoltajel ja Egipto bʼa oj el libre ja bʼa yibʼ skʼabʼ ja Babilonia. Pe ja jaw mini makuni (Ezeq. 17:11-15, 17, 18).

11, 12. a) ¿Jasa kʼapjelal mas jel chaʼanyabʼalil wa xbʼobʼ jkʼuluktik? b) Ja jsakʼaniltik kaʼunejtikyi ja Dyosi, ¿jastal wa syama ja jsakʼaniltik bʼa kʼakʼu kʼakʼu?

¹¹ Ja Jyoba wani smaklay ja jasa wa xkʼapatiki. Ja yeʼn mini tajneluk wa xyila sok tʼilani la katik kʼotuk bʼa lek ayilotik (Sal. 76:11). Ja yajelyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba jani ja skʼapjelal mas tʼilan wa xbʼobʼ jkʼuluktik. Yajni wa xkatikyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba, wa xkʼapatikyi bʼa jun modo jel tʼilan bʼa oj kaʼteltaytik anima chikan jastik x-ekʼ ja bʼa jsakʼaniltiki.

¹² ¿Jastal wa xkatik kʼotuk ja kʼapjelal bʼa yajel ja jsakʼaniltiki? Ja jas wa xkʼulantik ja yajni wa xjak jbʼajtik prebaʼik, anima chʼin  ma niwan, tini oj sjeʼ ta meran wa xkisatik ma miyuk ja kʼapjelal bʼa yaʼteltajel «kʼakʼu kʼakʼu» ja Jyoba (Sal. 61:8). Jun sjejel, ta jun jmojtik aʼtel ma bʼa eskwela wa sjeʼa wa skʼanawotik, ¿wan xjeʼatik mi xkisatik ja jasa wa skʼulan bʼa keʼntik sok wa xjeʼatik wa xkʼanatik skʼuʼajel ja Jyoba? (Prov. 23:26). Ma ta kechan keʼntik yaʼtijumotik Dyos ja bʼa jpamilyatiki, ¿wan maʼ xkʼanatikyi a-skoltayotik bʼa oj jetik ja jmodotik jastal yaʼtijum bʼa yeʼn? Chikan jastal wala taxtik, ¿wan maʼ xkatikyi orasyon ja Jyoba kʼakʼu kʼakʼu bʼa yajelyi tsʼakatal yuja syajal skʼujol sok ja tojelal wa xyaʼa? ¿Wan maʼ xpilatik tyempo bʼa skʼumajel ja Biblia kʼakʼu kʼakʼu? Ja smeranili, yajni wa xkatikyi ja jsakʼaniltik ja Dyos, wani xkʼapatikyi oj chʼak jkʼuluktik ja jastik iti. Yajel kʼotuk ja jsakʼaniltik katikyiʼi, wa stojolan kʼuʼabʼal oj ajyukotik. Ta wa xkatikyi ja jasa mas lek ja bʼa yaʼteltajeli, wa xjeʼatik wa xyajtaytik sok ja jsakʼaniltik kaʼunejtikyiʼi merani leka. Sok yaʼteltajel ja Dyos sok spetsanil jkʼujoltik bʼa spetsanil ja jsakʼaniltiki. Yajel kʼotuk ja jasa wa xkʼapatiki sbʼajni jlekilaltik, yujni ja Dyos wa skʼapayi jun tsamal smajlajel ja bʼa tyempo jakumto ja matik toji (Deut. 10:12, 13).

13. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa swakil nakʼsat yila ja Zacarías?

¹³ Ja swakil nakʼsat yila ja Zacarías wa skoltayotik ja matik wa xyajtaytik ja Jyoba bʼa tʼilan mok elkʼanukotik sok yajel kʼotuk ja jasa wa xkʼapatiki. Chomajkil, jnebʼatik ja Dyos mini xchʼaya skʼujol ja israʼelenyoʼiki ama sleʼa smule. Ja yeʼn yabʼ stojol joybʼanubʼale sok ja yuj jelni tʼenjiye. Ja Jyoba tolabida wa xya kʼotuk ja jasa wa skʼapa, sok jachuk wa xyakitik ja sjejeli sbʼaja jasa tʼilan oj jkʼuluktiki. Chomajkil, oj skoltayotik bʼa oj katik kʼotuk ja jasa wa xkʼapatiki. Jun modo bʼa oj skoltayotik jani yajelkitik ja smajlajel bʼa ojxta xchʼak ja jastik mi lekuk ay ja bʼa Luʼumi. Ja bʼa pilan nakʼsat yila ja Zacarías wani xya jnatik ojni ya kʼot meran ja smajlajel it.

14, 15. a) ¿Jasa yila ja Zacarías ja bʼa sjukil nakʼsat? (Kʼela ja dibujo número 2). b) ¿Jasa wa stojolan ja ixuk tey yoj moʼochi? c) ¿Jas yuj ja anjel slutu ja ixuk bʼa yoj moʼoch?

¹⁴ Tsaʼan ja bʼa nakʼsat ja bʼa bʼalubʼal juʼuni, jun anjel wa xyala yabʼ ja Zacarías: ‹Jacha jawa sati›. ¿Jasa wa xyila ja aluman ja bʼa sjukil nakʼsat? Yila sjeʼa sbʼaj jun ‹bʼis bʼa efá›, wa xkʼan kaltik, jun moʼoch wa xyawe makunuk bʼa sbʼisjel jastik junuk ja bʼa najate (kʼuman ja Zacarías 5:5-8). Ja bʼis iti ayiʼoj jun ‹smajkil setan bʼa plomo›. Yajni aji eluk ja smajkili, ja Zacarías yila ja bʼa yojoli ‹ti kulan ekʼ jun ixuk›. Ja anjeli wa xcholo jani ‹ja Malo›. La jpensaraʼuktik ja xiwel yabʼ ja aluman it yajni yila wan slejel modo oj eluk ja ixuki. Pe ja anjeli wego cha xchʼika koʼ sok slutukan ja moʼochi soka alal smajkili. ¿Jas wa stojolan yibʼanal ja it?

¹⁵ Ja xetʼan ja bʼa nakʼsat it wa xchiktes ja Jyoba mini lek xyila chikan jasunuk bʼa mi lekuk ja bʼa yojol ja xchonabʼi. Ta yila kʼa jun jasunuk mi lekuk, wego wa xchʼaya el snajel (1 Cor. 5:13). Ja anjeli sjeʼa ja it ja yajni wego smaka ja moʼoch soka smajkil bʼa plomo.

16. a) Jasa wa xyila ja Zacarías wa x-ekʼ sbʼaja moʼochi? (Kʼela ja dibujo número 3). b) ¿Bʼa wa xyiʼaje och ja moʼoch ja chabʼ ixuke ay swechʼeʼi?

¹⁶ Tsaʼan cha sjeʼa sbʼaj chabʼ ixuk bʼa ayiʼoje tsatsal swechʼe jastal ja cigüeña (kʼuman ja Zacarías 5:9-11). Ja ixuke it tuke lek yuja ixuk wa sbʼiʼilan «Malo», bʼa tey yoj moʼochi. Ja Zacarías yila wa slikawe sok wa xyiʼaje och soka tsatsal swechʼeʼi. ¿Bʼa wa xyiʼaje och ja ixuki? Tini bʼa  ‹slujmal Sinar› ma Babilonia. ¿Jas yuj ti wa xyiʼaje tiw?

17, 18. a) ¿Jas yuj ja Sinar juni lugar wa xkan sbʼaj ‹ja Malo›? b) ¿Jasa pwesto ayotik skʼulajel yuja bʼa malo?

¹⁷ Sbʼaja Zacarías soka tuk israʼelenyoʼik ja bʼa styempoʼe, ja Sinar ma Babilonia juni lugar wa xkan sbʼaj bʼa ti wa xyiʼaje och ‹ja Malo›. Ja yeʼnle tini ajyiye sakʼan ja bʼa chonabʼ jaw bʼa wa skʼulane jastik jel kux sok yaʼteltajel kʼulubʼal dyos, sok kʼakʼu kʼakʼu skʼulane luchar bʼa mi oj koʼuke skʼulajel ja jastik wa skʼulane ja chonabʼ tiw mi xyaʼteltaye Dyosi. Ja yuj wani snaʼawe tini ay tiw ja yechalil ja bʼa mi lekuk. Ja nakʼsat it jelni maʼ tsatsankʼujolajiye, pes yujni ja Jyoba skʼapa oj ya ajyuk sak ja toyjelal wa x-ajiyiʼi.

¹⁸ Ja nakʼsati cha aji julskʼujole ja judíoʼik yeʼn yiʼoje ja cholal bʼa stalnajel mok ajuk kuxbʼuk ja jastal wa xyaweyi stoyjel ja Dyosi. Ja bʼa malo mini xkʼanxi sok mini oj kʼanxuk ja bʼa yojol ja xchonabʼil ja Jyoba. Ja yeʼn yaʼunej ochkotik ja bʼa sakal xchonabʼi, bʼa wa xkabʼtik ja syajtanel soka stalnanel. Pe ja keʼntiki ayni kiʼojtik ja cholal bʼa oj koltanukotik yajel ajyuk asyado. ¿Oj maʼ jkʼuluktik? Ja bʼa skʼachinubʼ ja Dyos bʼa kechanta wa senyaʼani, mini ay lugar sbʼaja malo bʼa chikan jas tikʼeʼil.

19. ¿Jas wa stojolan bʼa keʼntik ja nakʼsatalik yila ja Zacarías?

¹⁹ Ja swakil sok sjukil nakʼsat yila ja Zacarías juni rason bʼa jaman lek wa xkʼot sbʼaj ja matik mi toj ayukeʼi. Chomajkil, wa xya juljkʼujoltik ja Jyoba mini tʼun lek xyila ja bʼa malo. Ja yaʼtijumotiki tʼilani oj cha kijnaytik ja bʼa malo. Soka nakʼsatik it, ja Jyoba wa xya jkʼuʼuktik ta jkʼujolantik bʼa yajel gustoʼaxuk mini oj kiltik ja kastigo. Ja yeʼn oj stalnayotik sok oj ya koʼ jlekilaltik. Sok ojni cha skoltayotik bʼa skʼuljel ganar ja jluchatik bʼa ajyel sak ja bʼa luʼumkʼinal it jel malo. ¿Pe jas yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja meran skʼuʼajeli ojni ajyuk bʼa tolabida? Sok yuja wanxta mojxel ja niwan wokoli, ¿jastal wa xnaʼatik ja Jyoba ojni stalnay ja xchonabʼi? Ja bʼa artikulo jakumi oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it.