Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Naui carros niman se corona tlen techtlajpiyaj

Naui carros niman se corona tlen techtlajpiyaj

“Niman nochiuas, tla nemejuamej yemelak nenkikakij itlajtol Jehová nemoTajtsin” (ZAC. 6:15).

TLAKUIKALTIN: 61, 22

1, 2. Ijkuak teotlajtoketl Zacarías tlami kita ika chikome tlatlachalistli, ¿tlenon ipan nochiujtoya judíos ipan Jerusalén?

IJKUAK Zacarías otlan kita ika chikome tlatlachalistli, kipiaya miyek tlen kinemilis. Kanaj melak okiyolpakti kikakis ika Jehová okijto ika kintlajtlakolmakas akin xmelajkanemij. San ika, nochi ok ijki onkatka. Miyekej ok xmelajkanemiyaj niman kichiuayaj tlen xkuajli. Noijki, judíos ok xtlamiyaj ika oksejpa kichijchiuayaj iteopan Jehová. ¿Tleka nimantsin okikajkaujkej tekitl tlen toTajtsin okinmakaka? ¿San onokuepkej Jerusalén okitejtemotoj kuajli nemiskej?

2 Zacarías kimatiya ika judíos akin onokuepkej Jerusalén tlaneltokayaj itech Jehová. Biblia kijtoua ika “toTajtsin akin melauak okintlapouili inyojlo” niman ijkon yejuin judíos makinkauakan inkaluan niman intekiyouan (Esd. 1:2, 3, 5). Okikaujkaj se kalpan tlen kuajli kixmatiyaj niman ijkon yaskiaj kampa miyekej nion xkeman okixmatkej. Pampa yejuamej kipatiojkaitayaj oksejpa kichijchiuaskej iteopan toTajtsin, okinejkej nejnemiskej kampa tlatemojtikan kanaj 1,600 kilómetros ipan se tlajli tepeyoj niman xtlakualkan.

3, 4. ¿Tlenon okixnamijkej judíos ijkuak onokuepkej Jerusalén?

3 Ipan yejon ueyak ojtli, judíos miyekpa okinemilijkej kenon yeskia Jerusalén, tlen yeskia yenkuik inchan. Yokitekakilijkaj ika yejuin kalpan melak kualtsin katka. Niman akin iuejueyimej yokitakaj kenon teopan melak temojkatlachialtiaya ken tlachijchiujtli katka (Esd. 3:12). Tla imiuan tokuepaskiaj, ¿kenon tomachiliskiaj ijkuak tikixmatiskiaj Jerusalén? ¿Techajmanaskia tikitaskej kenon kaltin yososolijkaj niman tentoyaj ika xiujtli? ¿Tiknemiliskiaj ika Babilonia kipiaya ome tepantli iyeualiujyan, niman ika itepanuan Jerusalén yoxoxotonkaj, xok kipiaya puertas nion torres? Maski ijkon, judíos xonoyolajmankej, pampa yokitakaj kenon Jehová okintlajpix ipan nochi ojtli. Ijkuak oajsikej kachtopa okichijchiujkej se tlaixpan kampa onkatka teopan. Ompa mojmostla opeuj kiuentlaliliaj Jehová (Esd. 3:1, 2). Melak yolpakiyaj niman nesiya ika xtlaj ueliskiaj kinyolpatlas.

4 Ijkon ken israelitas nonekiya kichijchiuaskej teopan, kipiaya ika kinchijchiuaskej inkalpanuan. Noijki nonekiya kinyektlaliskej inkaluan niman kitokaskej tlen ika kintlakualtiskej inchanejkauan (Esd. 2:70). Melak miyek tekitl onkatka. Maski ijkon, akin kitlauelitayaj tlen melauak xouejkaujkej okiyejyekojkej kiteltiskej tlen nochijchiujtoya. Ijkuak opeuj, israelitas xokikajkaujkej tekitl. San ika, ouejkauj 15 xiujtin ika kimixnamiktoyaj, niman yejuin ika yolik okinteltijtiaj (Esd. 4:1-4). Niman xompa otlan nochi, ipan xiuitl 522 i.x.x 1, tekiuaj itech Persia otlanauati makiteltikan nochi tlen nochiujtoya ipan Jerusalén. Nesiya ika xkeman noyektlaliskia kalpan (Esd. 4:21-24).

5. ¿Tlenon okichiuj Jehová niman ijkon kiyolchikauas ikalpan?

5 Jehová kimatiya tlen kinpolouaya judíos. Ika yejon, okimakak Zacarías okse sa ika nochi tlatlachalistli kampa kinmachiltiaya ika kintlasojtlaya niman kitlasojkamatiya nochi tlen hasta aman yokichiujkaj. Noijki kinekiya makimatikan ika kintlajpiyaskia tla oksejpa kichiuaskia tekitl tlen yokinnauatijka. Itechkopa Zacarías, okimijli yejuin itech teopan tlen oksejpa nochijchiuaskia: “Niman nochiuas, tla nemejuamej yemelak nenkikakij itlajtol Jehová nemoTajtsin” (Zac. 6:15).

ILUIKAKTEKITKEJ AKIN TLAIXNAMIKIJ

6. a) ¿Kenon peua ika chikueyi tlatlachalistli tlen okitak Zacarías? b) ¿Tleka caballos xsan noijki tlapalyojkej?

6 Ipan ika chikueyi tlatlachalistli, niman sa ika nochi tlen okitak Zacarías, kanaj yejuin tlen melak kichikaua totlaneltokil (xpoua Zacarías 6:1-3). * Matikyejyekokan matiknemilikan tlen okitak teotlajtoketl: naui carros tlen yokinyektlalijkej ika tlauisokiskej uajnotlalouaj niman uajkisaj itech ome tepemej tlachijchiujtin ika cobre. Caballos tlen kintilinaj carros kipiyaj intlapalyo, yejuin kichiua maka matikimixpopolokan se itech okse. Zacarías tetlajtoltia: “¿Tlenon yejuin, noteko?” (Zac. 6:4). Pampa yejuin tlatlachalistli noijki nochiua ipan yejuin tonaltin, noijki totlajtoltiaj tlenon kijtosneki.

Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij ok kitlajpiya niman kiyolchikaua ikalpan ika iluikaktekitkej

7, 8. a) ¿Tlenon kijtosnekij yejon ome tepemej? b) ¿Tleka tepemej tlachijchiujtin ika cobre?

7 Ipan Biblia, tepemej uelis kijtosnekiskej tekiuajyomej noso tlanauatijkej. Tepemej tlen noteneuaj ipan tlatlachalistli tlen okitak Zacarías san noijki tlachiaj ken tlen okinteneuj Daniel ipan se teotlajtojli. Se itech yejuamej kineskayotia iueyitlayekanalis Jehová tlen xkeman tlamis. Niman okse, Tekiuajyotl kampa Cristo tlayekana (Dan. 2:35, 45). Itech 1914 ijkuak Jesús opeuj tekiuajti, yejuin ome tepemej san sekan onokej niman kichiuaj se ueyi tekitl ika manochiua tlen kineki toTajtsin ipan tlaltikpaktli.

8 ¿Tleka tlachijchiujtin ika cobre? Ijkon ken oro, cobre melak nopatiojkaita. Jehová otlanauati manotekitilti yejuin tepostli tlen tsotlani ijkuak onochijchiuj tabernáculo niman teopan ipan Jerusalén (Éx. 27:1-3; 1 Rey. 7:13-16). Kuakon, pampa yejuin tepemej tlachijchiujtin ika cobre teititiaj ika iueyitlayekanalis Jehová niman Tekiuajyotl kampa tlayekana Cristo, melak kuakualtin, niman kichiuaskej ika tlaltikpakchanejkej maka inpan manochiua tlen xkuajli niman makiselikan tlateochiualistin.

9. ¿Akinomej yejon akin kinyekanaj carros, niman tlenon tekitl kichiuaskej?

9 ¿Tlenon kijtosnekij yejon carros niman akin kinyekanaj? Akin kinyekanaj carros yejuamej iluikaktekitkej, akin kanaj tekitij ken grupos (xpoua Zacarías 6:5-8). * Kisaj “ixpan akin toTeko itech nochi tlaltikpaktli” niman konchiuaskej se tekitl tlen kualtsin. ¿Katlejua? Miyekan kintitlanij niman ijkon makipaleuikan ikalpan Jehová itech intlauelikniuan, ken Babilonia, “tlajli tlen onka norte”. Jehová kuajli kitas ika itekipanojkauan maka oksejpa kinuikaskej Babilonia. Kuajli tikmatij ika yejuin melak okinyolseui akin kichijchiujtoyaj teopan ipan itonaluan Zacarías. Kuajli kimatiyaj ika intlauelikniuan xkinteltiskiaj.

10. ¿Tlenon kichiua kuajli matikmatstokan teotlajtojli tlen okijto Zacarías itech carros niman akin kinyekanaj?

10 Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij ok kitlajpiya niman kiyolchikaua ikalpan ika iluikaktekitkej ijkon ken opanok ipan itonaluan Zacarías (Mal. 3:6; Heb. 1:7, 14). Ijkuak itech xiuitl 1919, Israel tlen iyaxka toTajtsin okimakixtijkej itech Ueyixtika Babilonia, tlaneltokijli tlen melauak xnoteltia ika ueyixtiuj maski chikauak kixnamikij akin kitlauelitaj (Apoc. 18:4). Pampa iluikaktekitkej techtlajpiyaj, xkipiya ika techmojtis ika tlaneltokijli tlen xmelauak oksejpa makitelti ikalpan toTajtsin (Sal. 34:7). Xsan yejon, kuajli tikmatstokej ika itekipanojkauan toTajtsin itech nochi tlaltikpaktli ok ika nochi toyojlo tiktekichiuiliskej toTajtsin. Ijkuak titlanemiliaj itech teotlajtojli tlen okijto Zacarías, tomachiliaj ika techtlajpiya niman techpaleuiya itlaseuil yejon ome tepemej.

11. ¿Tleka xkipiya techmojtis ika tlayekapan ikalpan toTajtsin kixnamikiskej?

11 Xok ueyi poliui, Satanás kichiuas ika akin tlayekanaj ipan tlaltikpaktli manosentlalikan niman makiyejyekokan kipopoloskej ikalpan toTajtsin (Ezeq. 38:2, 10-12; Dan. 11:40, 44, 45; Apoc. 19:19). Teotlajtojli tlen okijto Ezequías techijlia ika yejuin tlayekankej kitlapachoskej tlaltikpaktli ken moxtin. Noijki kijtoua ika tlejkotiuej ipan caballos niman melak kualantiuej konixnamikiskej ikalpan toTajtsin (Ezeq. 38:15, 16). * ¿Kipiya ika tikmakasiskej? Ka. Akin tlaixnamikij itech Jehová touan nemij. Ijkuak ipan ueyi tlajyouilistli techixnamikiskej, iluikaktekitkej kintlajpiyaskej itekipanojkauan toTajtsin, niman kinpopoloskej akin kixnamikij iueyitlayekanalis Jehová (2 Tes. 1:7, 8). ¡Melak teyolpakti yes yejon tonajli! San ika ¿akinon kinyekana iluikaktekitkej akin tlaixnamikij ipampa Jehová?

JEHOVÁ KITLALILIA CORONA ITEKIUAJ NIMAN ITEOPIXKAUJ

12, 13. a) ¿Tlenon kijlia Jehová makichiua Zacarías? b) ¿Tleka tikmatij ika tlakatl akin itoka “Itsmolini” kineskayotia Jesucristo?

12 Zacarías san yejua okitak chikueyi tlatlachalistin tlen nesij ipan iamox. Aman kichiua itlaj ixpan oksekimej tlen kineskayotia se teotlajtojli niman kinyolchikaua akin oksejpa kichijchiujtokej iteopan toTajtsin (xpoua Zacarías 6:9-12). * Jehová kijlia matlajto iuan Heldai, Tobiya niman Jedayá, akin kemach oualeujkej Babilonia, niman makintlajtlanili plata niman oro. Ika yejuin, teotlajtoketl kipiya ika kichijchiuas “se corona” (Zac. 6:11). ¿Akinon iyaxka yeskia yejon corona? ¿Kimakaskiaj tlayekanketl Zorobabel, akin ualeuaya itech ikalpan Judá niman itech David? Ka. Jehová kijlia Zacarías ika makitlalili corona ueyi teopixki Josué. Tlen okichiuj kanaj okinmojkatlachialti akin okitakej.

13 ¿Kijtosneki yejuin ika ueyi teopixki Josué nochiuas tekiuaj? Ka. Yejua xuelis nochiuas tekiuaj pampa xualeua itech ichanejkauan tekiuaj David. Ika kitlaliliaj corona san kineskayotia itlaj tlen ipan nochiuas sakin se tekiuaj niman teopixki akin itoka “Itsmolini”. ¿Akinon yejuin? ITlajtol toTajtsin kuajli teititia ika yejua Jesucristo (Is. 11:1).

14. ¿Tlen tekitl kichiua Jesús ken tekiuaj niman ueyi teopixki?

14 Jesús yejua tekiuaj niman ueyi teopixki, niman kinyekana iluikaktekitkej akin tlaixnamikij ipampa Jehová. Chikauak tekiti niman ijkon tlaltikpaktli tlen temojti maka itlaj kichiuilis ikalpan toTajtsin (Jer. 23:5, 6). Xok uejkauis, kintlanis nochi uejueyimej kalpamej niman ijkon kipaleuis iueyitlayekanalis Jehová niman kinmanauis itekipanojkauan (Apoc. 17:12-14; 19:11, 14, 15). San ika, kachtopa ika yejkos yejon tonajli, Jesús noso “Itsmolini” kipiya ika kichiuas se ueyi tekitl.

KICHIJCHIUAS TEOPAN

15, 16. a) ¿Akinon yokiyektlali niman yokichipauj tlanechikojli amanin, niman kenon yokichiuj? b) ¿Kenon yes tlaltikpaktli ijkuak Cristo tlamis Tekiuajtis Mil Xiuitl?

15 Ijkon ken Jesús okitokayotijkej tekiuaj niman ueyi teopixki, noijki okinauatijkej makiyektlali “iteopan Jehová” (xpoua Zacarías 6:13). * Ipan 1919, okichiuj yejuin tekitl ijkuak okimakixti ikalpan toTajtsin itech Ueyixtika Babilonia niman okiyektlali tlanechikojli. Noijki okitlali se “tekitketl” yolmelauak “niman kipia kuajli itlamachilis” akin kiyekanas tekitl itech ken toTajtsin yokitlali manoueyichiua ipan tlaltikpaktli (Mat. 24:45). Jesús noijki tekititika ika kichipaua ikalpan toTajtsin niman kipaleuijtika makitekichiuili Jehová ken yejua kuelita.

16 Ijkuak Tekiuajtis Mil Xiuitl, Jesús niman 144,000 tekiuajkej niman teopixkej kinpaleuiskej tlaltikpakchanejkej akin yolmelaujkej maka sa makichiuakan tlen xkuajli. Ijkuak panos yejuin, ipan tlaltikpaktli san nemiskej akin kiueyichiuaj Jehová ipan tlaltikpaktli chipauak. Ipan yejon tonajli tlamis ika noyektlalis tlaneltokijli tlen melauak.

MATITEKITIKAN IPAN TLEN NOCHIJCHIUJTIKA

17. a) ¿Tlenon Jehová okimijli judíos ika kichiuaskia? b) ¿Kenon okinpaleui yejuin tlajtoltin?

17 ¿Kenon okinpaleui judíos itlajtoluan Zacarías? Jehová yokimijlika ika kinyektlaliliskia innemilis niman kintlajpiyaskia niman ijkon matlamikan iteopan, yejuin kanaj okinmakak tlamachialistli. San ika ¿kenon ueliskia tlamiskiaj nochi tekitl tla nion xmiyekej katkaj? Tlen kinajmanaya kanaj opopoliuj ijkuak Zacarías okseki okijto itech tlajtoltin tlen toTajtsin okimakaka. Ijkon ken kinpaleuiskiaj tlakamej melajkej ken Heldai, Tobiya niman Jedayá, noijki toTajtsin okijto ika miyekej oksekimej kinpaleuiskiaj kichijchiuaskiaj “iteopan Jehová” (xpoua Zacarías 6:15). * Kuakon judíos kuajli kimatstoyaj ika Jehová kinpaleuiskia. Ika yejon, nimantsin oksejpa okipeualtijkej tekitl maski tekiuaj itech Persia xkinkauiliaya. Nion xouejkauj, toTajtsin okipopolo yejon tlen kintsakuiliaya, tlen katka kentla se tepetl imixpan. Niman ipan xiuitl 515 i.x.x. 1 otlankej teopan (Esd. 6:22; Zac. 4:6, 7). San ika, itlajtoluan Jehová noijki konteneuaj okseki tlen ueyi panotika ipan yejuin tonaltin.

Jehová xkeman kilkauas tlasojtlalistli tlen tikititiaj. (Xkita párrafos 18 niman 19).

18. ¿Kenon nochiua amanin Zacarías 6:15?

18 Melak miyekej tlaltikpakchanejkej kitekichiuiliaj toTajtsin amanin. Inyojlo kichiua ika matlapaleuikan ika “tlemach tlen patioj”, yejuin uelis yes ika intiempo, intomin niman inkojtilis (Prov. 3:9). Ijkon tlapaleuiyaj ipan ken toTajtsin yokitlali manoueyichiua. Niman tejuamej uelis kuajli tikmatstoskej ika Jehová kipatiojkaita ika tikpaleuiyaj niman ika xtijkauaj. Matikilnamikikan ika Heldai, Tobiya niman Jedayá okitemakakej tlen nonekiya ijkuak Zacarías okichijchiuj corona. Yejuin corona okichiuj manoilnamiki tlen okichiujkej ipampa tlaneltokijli tlen melauak (Zac. 6:14). Noijki ijkon, Jehová xkeman kilkauas tlen tikchiuaj ipampa nion tlasojtlalistli tlen tikititiaj (Heb. 6:10).

19. ¿Tlenon techyoleua matikchiuakan tlatlachalistin tlen okimitak Zacarías?

19 Nochi tlen youel yonochiuj ipampa tlaneltokijli tlen melauak ipan yejuin itlamiyan tonaltin melak kuajli teititia ika Jehová kiteochiua niman ika Cristo kiyekana. Itekipanojkauan toTajtsin tinemij ipan ikalpan tlen xnopapatla, tepaleuiya niman nochipa onias. Tlen kineki Jehová itech tlaneltokijli tlen melauak nochiuas, ken okijto teotlajtojli tlen okitemakak Zacarías. Ika yejon, matikpatiojkaitakan ika Jehová techkauilia matinemikan ipan ikalpan niman matijkakikan “itlajtol Jehová”, toTajtsin. Tla tikchiuaj, techtlajpiyaskej toTekiuaj niman toUeyi Teopixkauj niman iluikaktekitkej akin kinyekanaj carros. Matikchiuakan nochi tlen tiueliskej ika tikpaleuiskej tlaneltokijli tlen melauak. Ijkon, kuajli tikmatstoskej ika Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij techmakixtis itech yejuin itlamiyan tonaltin niman ika nochipa.

^ párr. 6 Zacarías 6:1-3: “Kuakon oksejpa onajkotlachix niman onikimitak naui carros tlen ika tlauisokij tlen uajkisayaj itsajlan ome tepemej, niman tepemej tlachijchiujtin ika cobre. Kachtopa carro kitilanaj caballos chichiltikej, niman ika ome carro, caballos kapostikej. Ika yeyi carro kitilanaj caballos istakej, niman ika naui carro, caballos pijpintotikej niman manchados”.

^ párr. 9 Zacarías 6:5-8: “Iluikaktekitketl onechnankili: ‘Yejuin, naui espíritus tlen nemij ipan iluikamej akin kisaj sakin ika onenkej ixpan akin toTeko itech nochi tlaltikpaktli. Yejon tlen kitilanaj caballos kapostikej yauej kampa tlajli tlen onka norte; niman istakej yajtokej iyekapan mar; niman tlen pijpintotikej yajtokej kampa tlajli tlen onka sur. Niman tlen manchados melak totoka kisasnekiyaj yaskej itech nochi tlaltikpaktli’. Kuakon yejua okimijli: ‘Xuiyan, xiakan itech nochi tlaltikpaktli’. Niman opeujkej yauej itech nochi tlaltikpaktli. Kuakon yejua onechonnots niman onechijli: ‘Xkita, yejon tlen yauej itech tlajli tlen onka norte yejuamej kichiuaj ika iespíritu Jehová manoseui itech tlajli tlen onka norte’”.

^ párr. 11 Tla tikneki tikmatis okseki, xkita “Tlen notlajtoltiaj akin kitaj revistas” itech Amatl Tekakistilijketl 15 mayo 2015, páginas 29 niman 30.

^ párr. 12 Zacarías 6:9-12: “Oksejpa onikseli itlajtol Jehová, tlen okijto: ‘Xkajsi itech Heldai niman itech Tobiya niman itech Jedayá tlen yejuamej okuajkuikej itech kalpan tlen okikixtijkej ichan; niman ipan yejon tonajli, xuiya ichan Josías, ikoneuj Sofonías, imiuan akin oualeujkej itech Babilonia. Tejua kipiya tikajsis plata niman oro, niman xchijchiua se corona niman xtlali ipan itsontekon Josué, ikoneuj Jehozadaq, akin ueyi teopixki. Niman xkijli: “Yejuin kijtoua Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij: ‘Nikan nemi tlakatl akin itoka Itsmolini. Niman yejua itsmolinis kampa nemi, niman yejua kichijchiuas iteopan Jehová’”’”.

^ párr. 15 Zacarías 6:13: “Yejua yes akin kichijchiuas iteopan Jehová, niman yejua akin kiselis ueyilistli. Yejua notlalis ipan itrono niman tlanauatis, niman noijki yes se teopixki ipan itrono, niman onias se tlajtolkaualistli ika yolseuilistli intech omemej”.

^ párr. 17 Zacarías 6:15: “Niman akin uejka nemiyaj uajlaskej teuan kuajchijchiuaskej iteopan Jehová. Niman kipiya ika nenkimatiskej ika Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij onechajtitlan nemotech. Niman nochiuas, tla nemejuamej yemelak nenkikakij itlajtol Jehová nemoTajtsin”.