Ir al contenido

Ir al índice

Jehová Diosqa jarkʼawanchej

Jehová Diosqa jarkʼawanchej

“Chay tukuy imas kanqanku, maypachachus qankuna Señorniykichej Tata Diospa nisqanta uyarinkichej, kasunkichejtaj chaypacha” (ZAC. 6:15).

61, 22 TAKIYKUNA

1, 2. Zacariaspa tiemponpi, ¿imastataj judíos ruwashasqanku?

UJ KUTI Zacariasqa, mosqoypi jina canasta ukhupi uj warmita rikusqa. Chay mosqoytaj ninakorqa, Jehová Dios sajra runasta chinkachinanwan. Zacariasqa chayta yachaspa, maytachá sonqochakorqa. Jinapis judiosqa sajra kajta ruwashallarqankupuni, nitaj Diospa templontapis ruwayta tukorqankurajchu. Kunanqa yachakusunchej imaraykuchus judíos Diospa templonta mana usqhaytachu tukusqankuta. Imayna sonqowantajchus Jerusalenman kutisqankutapis.

2 Zacariasqa yacharqa Jerusalenman kutipoj judiosqa, Jehová Diosta kasukoj runas kasqankuta. Chay judiosqa karqanku, “pikunatachá Dios sonqonkuta kuyucherqa” chaykuna. Paykunaqa mana iskayrayaspa Babiloniapi wasinkuta, negocionkutapis saqeporqanku (Esd. 1:2, 3, 5). Chantapis Diospa templonta ruwanankupaj, Jerusalenman tukuy sonqo kutiporqanku. Ashkha judiosqa Jerusalenta mana rikullarqankupischu. Jinapis paykunaqa Jerusalenman kachaykukorqanku lomarara ñanta, 1.600 kilometrosta jina.

3, 4. ¿Ima llakiykunapitaj judíos rikukusqanku?

3 Judiosqa Babiloniamanta Jerusalenman kutipushajtinku, maytachá parlarikorqanku imastachus Jerusalenpi ruwanankumanta. Ichapis kuraj runasqa jovenesman willarerqanku, imaynachus ñaupajta Jerusalén llajta, Diospa templonpis kasqanmanta (Esd. 3:12). Sichus noqanchej paykunawan Babiloniamanta Jerusalenman kutisunman karqa chayqa, maytachá llakikusunman karqa, Jerusalenta thuñisqata rikuspa, perqasninta lajrasqata rikuspa, jinallataj mana punkusniyojta rikuspapis. Jerusalén llajta ajina llakiy kashajtinpis, judiosqa mana anchata llakikorqankuchu. Imaraykuchus Jehová Diosqa Jerusalenman kutipushajtinku tukuy imaymanamanta paykunata yanapasqa, sajra runasmantapis jarkʼasqa. Jerusalenman chayaytawantaj, uj altarta sayachisqanku templo kasharqa chaypi. Chaypitaj Jehová Diospaj sapa día uywasta qʼolachisqanku (Esd. 3:1, 2). Arí, judiospa sonqonkoqa kʼajarisharqa, watejmanta Diospa templonta ruwanankupaj.

4 Judiosqa mana Diospa templollantachu ruwananku karqa. Manaqa wasisninkutapis watejmanta ruwananku karqa, jinallataj Jerusalenpa perqasnintapis. Chantapis tarpunanku karqa, yarqhaymanta mana wañunankupaj (Esd. 2:70). Judíos chay tukuy imasta ruwashajtinku, enemigosninkoqa iskayrayachej jamorqanku, templota ama ruwanankupaj. Enemigosninkoqa 15 watastapuni churanakorqanku, judiostaj pisimanta pisi manchachikuyta qallarerqanku (Esd. 4:1-4). Persiamanta reytaj 522 watapi, kamacherqa Jerusalén llajtapi niña templota ruwanankuta. Ajinapi rikukuspa judiosqa maytachá llakikorqanku (Esd. 4:21-24).

5. Jehová Dios judiosta kallpachananpaj, ¿imatá nisqa?

5 Jehová Diosqa repararqa, judíos kallpachanata necesitasqankuta. Chayrayku Diosqa mosqoypi jina, Zacariasman nerqa judiosta mayta munakusqanta, payta sirvinankupaj kallpachakusqankurayku. Nillarqataj templota watejmanta ruwaj churakojtinku, enemigosninkumanta jarkʼananta. Chantá Zacariasnejta Diosqa, jinata nerqa: “Chay tukuy imas kanqanku, maypachachus qankuna Señorniykichej Tata Diospa nisqanta uyarinkichej, kasunkichejtaj chaypacha”, nispa (Zac. 6:15).

ANGELESQA JARKʼAWANCHEJ

6. 1) ¿Imastataj Zacarías mosqoypi jina rikusqa? (26 paginapi dibujota qhawariy). 2) ¿Imaraykutaj sapa carretata waj jina colorniyoj caballos aysasharqanku?

6 Zacariasqa mosqoypi jina rikullarqataj tawa carretasta. “Chaykunataj broncemanta iskay orqos chawpipi kasharqanku”. Sapa carretataqa waj jina colorniyoj caballos aysasharqanku. Ajinamanta yachanapaj sapa carretapi pichus rishasqanta (Zacarías 6:1-3 leey). Chantá Zacariasqa piwanchá parlasharqa chay angelta taporqa: “Wiraqochíy, imatataj kay niyta munanri?”, nispa (Zac. 6:4). Kunantaj qhawarina, imachus niyta munasqanta Zacariaspa mosqoynin.

Jehová Dios, Jesucristonejta gobernamushajtin mayta bendeciwasun, ni imamantataj manchachikusunchu. Jehová Diosqa angelesnejta jarkʼashawanchej

7, 8. 1) ¿Imawantaj chay iskay orqos ninakun? 2) Chay iskay orqos broncemanta kasqan, ¿imatá reparachiwanchej?

7 Bibliapi wakin kuti orqosmanta parlaspaqa, gobiernosmanta parlan. Zacarías mosqoypi jina iskay orqosta rikusqanqa, rijchʼakun Daniel mosqoypi jina iskay orqosta rikusqanwan. Chay iskay orqosmanta ujnin orqoqa, ninakun Jehová Dioslla jatun atiyniyoj kasqanwan. Ujnintaj ninakun Jehová Dios Jesusta reyta jina churasqanwan (Dan. 2:35, 45). Kay 1914 watapi, Diosqa Jesusta Rey kananpaj churarqa. Chay watamantapachataj Jehová Diosqa, Jesucristowan llajtanta yanapashan munayninta juntʼananpaj.

8 Biblia nisqanman jina chay iskay orqosqa, broncemanta karqanku. Bronceqa may valorniyoj, may kʼachitutaj. Chayraykuchá Jehová Diosqa israelitasta kamacherqa, tinkukuna toldoj casi tukuy imasninta broncemanta ruwanankuta, jinallataj templotapis (Éxo. 27:1-3; 1 Rey. 7:13-16). Kay iskay orqos broncemanta kasqankoqa, reparachiwanchej Jehová Dioslla ni pi jina atiyniyoj kasqanta, Jesucristotaj uj sumaj rey kasqanta. Jehová Dios, Jesucristonejta gobernamushajtin mayta bendeciwasun, ni imamantataj manchachikusunchu.

9. 1) ¿Imawantaj carretaspi kaj runas ninakun? 2) Chay ángeles, ¿imatataj ruwananku kasqa?

9 ¿Imawantaj carretaspi kaj runas ninakun? Chay carretaspi kaj runasqa angeleswan ninakun. Tawa carretas kasqankoqa reparachiwanchej angelesqa, ichapis qotuspi tʼaqasqa kasqankuta (Zacarías 6:5-8 leey). Chay angelesqa, “Tukuyta Kamachej Tata Diospa ñawpaqenmanta tukuy kay pachaman llojsejkuna” karqanku. Paykunaqa, judiosta babiloniosmanta jarkʼanankupaj kachasqa karqanku, jinallataj waj enemigosmantapis. Ajinamanta judiosqa, niña ujtawan Babiloniaman esclavos jina apasqañachu kankuman karqa. Chayta yachaspa judiosqa, maytachá kallpachakorqanku Diospa templonta ruwanallankupajpuni.

10. ¿Imaynasmantá ángeles yanapawasunman?

10 Kay tiempopipis Jehová Diosqa, angelesnejta mayta kallpachawanchej, sajra runasmantataj jarkʼawanchej (Mal. 3:6; Heb. 1:7, 14). Kay 1919 watapi, Jehová Diospa llajtanqa, llulla religionpa yachachiykunasninmanta kacharichisqa karqa. Chay watamantapachataj, ashkha runasqa churanakushanku Diosmanta mana willakunanpaj. Jinapis ángeles yanapawasqanchejrayku, mundontinpi predicakushallanpuni (Apo. 18:4). Chantapis Diospa llajtanqa, angelespa yanapayninwan, manaña watejmanta llulla yachachiykunawan chhapukonqachu (Sal. 34:7). Chayrayku Jehová Diosta tukuy sonqo yupaychanallapuni. Imastachus Zacarías mosqoypi jina rikusqanqa, reparachiwanchej Jehová Dios, Jesucristowan sajra runasmanta jarkʼanawanchejtapuni.

11. ¿Manchachikunachu kanqa jatun ñakʼariy tiempopi?

11 Ezequielqa unaymantaña nerqa, kay mundomanta gobiernosqa caballospi lloqʼasqa, may phiñasqastaj yana phuyus jina, jallpʼaman juntʼaykunankuta, Diospa llajtanta chinkachinankupaj (Eze. 38:15, 16). * Tumpamantawantaj kay mundomanta gobiernosqa, tantaykukonqanku Diospa llajtanta chinkachiyta munaspa (Eze. 38:2, 10-12; Dan. 11:40, 44, 45; Apo. 19:19). Jinapis noqanchejqa paykunata mana manchachikusunchu. Imaraykuchus jatun ñakʼariy tiempopi, Jehová Diosqa angelesninwan jarkʼawasunchej. Chantá contranpi churanakojkunatapis chinkachenqa (2 Tes. 1:7, 8). Chay diaqa tʼukunapaj jinapuni kanqa. Kunantaj parlarina, angelespa comandantenmanta.

JESUSQA REY, KURAJ KAJ SACERDOTETAJ

12, 13. 1) ¿Imatataj Jehová Dios Zacariasman kamachisqa? 2) ¿Pitaj Ijimoj runa?

12 Jehová Diosqa mosqoypi jina Zacariasman pusaj kutista parlarqa. Chantá Zacariasman nerqa, uj pilluta ruwananta judiosta kallpachananpaj templota ruwanallankupajpuni (Zacarías 6:9-12 leey). Zacariasqa chay pilluta ruwananpaj qolqeta, qoritawan Heldaimanta, Tobiasmanta, Jedaiasmantawan qochikorqa. Chay runasqa Babiloniamanta chamusqanku. Zacariastaj chay “pilluta” tukuypa rikunanta ruwarqa (Zac. 6:11). Chay pilluqa, kamachej Zorobabelpaj kanan karqa. Imaraykuchus Zorobabelqa Judá ayllumanta karqa, Davidpa mirayninmantataj. Jinapis Jehová Diosqa Zacariasman nerqa, chay pilluta kuraj kaj sacerdote Josueman churananta. Chayta rikuspa runasqa maytachá tʼukorqanku.

13 Jinapis Josueqa mana rey jina churasqa kayta atinmanchu karqa. Imaraykuchus Josueqa mana Davidpa ayllumantachu karqa. Chay pilluta Zacarías, Josueman churaspaqa, judiosman rikuchisharqa, uj runa rey jina, sacerdote jinataj churasqa kananta. Chay runaqa Ijimoj nisqa. Bibliataj nin, chay Ijimoj runaqa Jesús kasqanta (Isa. 11:1; Mat. 2:23).

14. ¿Imatataj Jesús kay tiempopi ruwashan?

14 Jesusqa Rey jina, Kuraj kaj Sacerdote jinataj churasqa kashan. Payqa angelespa comandanten. Kay tiempopitaj sajra runasmanta Diospa llajtanta jarkʼananpaj, mayta llankʼashan (Jer. 23:5, 6). Tumpamantawan Jesucristoqa, sajra runasta chinkachenqa, Diospa llajtantataj waqaychanqa. Ajinamantataj Jehová Dioslla sumaj Kamachej kasqanta rikuchenqa (Apo. 17:12-14; 19:11, 14, 15). Kunantaj qhawarina, imastañachus Jesús ruwasqanta.

DIOSPA LLAJTAN KACHARICHISQA

15, 16. 1) ¿Imatataj Jesús 1919 watapi ruwasqa? 2) Jesús waranqa watasta kamachisqantawan, ¿pikunallataj kay jallpʼapi tiyakonqanku?

15 Jehová Diosqa unaymantaña nerqa, Jesús “Templonta jatarichinanta” (Zac. 6:13, Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras). Chaytataj Jesús ruwarqa 1919 watapi, Diospa llajtanta llulla religionpa yachachiykunasninmanta kacharichispa. Jesusqa chay watapaj Rey jina, Kuraj kaj Sacerdote jinataj churasqaña karqa. Chantá Jesusqa 1919 watallapitaj, “allin kamachi” yuyayniyojta churarqa, Diospa llajtanta ñaupajman apananpaj. Allin kamachi yuyayniyojqa, uj qotu ajllasqa cristianos kanku. Pikunachus Diospa llajtanta ñaupajman apashanku, jallpʼantinpi predicakunanpaj (Mat. 24:45). Chantapis Jesusqa, Diospa llajtanta ‘sumajta llimphuchashan’, Diosta chʼuwa sonqowan yupaychanankupaj (Mal. 3:1-3).

16 Jesuswanqa, 144.000 ajllasqa cristianos waranqa watasta gobernanqanku. Paykunaqa reyestaj, sacerdotestaj kanqanku. Gobernashajtinkutaj runasta yanapanqanku, cheqan runasman tukunankupaj. Chay waranqa watas tukukojtintaj, Jehová Diosta yupaychajkunalla kay jallpʼapi tiyakonqanku.

DIOSPA LLAJTANPI YANAPAKUNA

17. 1) ¿Imatataj Jehová Dios judiosman nisqa? 2) ¿Judíos Diospa templonta ruwayta tukorqankuchu?

17 Zacariaspa tiemponpi Jehová Dios nerqa, judiosta sajra runasmanta jarkʼananta, templonta tukuchanankupaj. Chayta uyariytawan judiosqa maytachá kallpachakorqanku. Jinapis pisilla kasqankurayku ichá ninkuman karqa: “¿Imaynatataj Diospa templonta tukuchasunchejri?”, nispa. Jehová Diostaj Zacariasnejta, judiosman nerqa ‘karumanta runas jamunankuta Diospa templonta ruwaysikoj’. Imaynatachus Heldai, Tobias, Jedaias ima yanapakoj jamusqanku, ajinata (Zacarías 6:15 leey). Chayta uyarispa judiosqa, Jehová Dios yanapashasqanta repararqanku. Chayrayku Persiamanta rey, Diospa templonta amaña ruwanankuta nejtinpis, judiosqa mana manchachikuspa templota ruwaj churakorqankupacha. Ajinata chay rey churanakojtinpis, judiosqa Diospa yanapayninwan templota ruwayta tukucharqanku, 515 watapi (Esd. 6:22; Zac. 4:6, 7). Chantá Jehová Dios, ‘karumanta runas jamonqanku templonta ruwaysikoj’ nisqanqa, kay tiempopi juntʼakushallantaj.

Diosqa mana qonqaponqachu payta munakusqanchejta. (18, 19 parrafosta qhawariy).

18. ¿Imaynatataj Zacarías 6:15 versículo juntʼakushan?

18 Kay tiempopi may chhika runas, Jehová Diosta yupaychashanchej, ‘tukuy kapuyninchejwantaj jatunchashanchej’. Arí, Diospa llajtanpi yanapakunapajqa tiempochakunchej, qolqesitunchejwantaj yanapakunchej (Pro. 3:9). Diostaj mana qonqanqachu, payta jatunchanapaj imastachus ruwasqanchejta. Imaynatachus Heldaipa, Tobiaspa, Jedaiaspa ruwasqankuta mana qonqarqachu, ajinata. Paykunaqa qolqeta, qoritawan Zacariasman qorqanku uj pilluta ruwananpaj. Chay pillutaj templopi qhepakorqa, Heldaimanta, Tobiasmanta, Jedaiasmantawan, “sapa kuti yuyarikunankupaj” (Zac. 6:14). Arí, ‘Diosqa cheqan, manataj qonqaponqachu imastachus ruwasqanchejta, sutinta munakusqanchejtapis’ (Heb. 6:10).

19. ¿Imasta ruwanapajtaj kallpachakunanchej kanman?

19 Kay qhepa pʼunchaykunapi Diospa llajtanman, ashkha runas yaykunporqanku, Jehová Dios, Jesucristo ima yanapawasqanchejrayku. Arí, Diospa llajtanpi kaspaqa, kusisqa kanchej, jarkʼasqataj. Tumpamantawantaj runasqa, Jehová Diosllata yupaychanqanku, sajra runastaj chinkachisqa kanqanku. Chayrayku noqanchejqa, Diosta yupaychanapaj kallpachakunallapuni. Chaypajqa Jehová Diospa ‘nisqanta uyarinachej, kasukunachejtaj’. Ajinamanta Jesucristo Rey jina, Kuraj kaj Sacerdote jinataj, sajra runasmanta jarkʼawasunchej. Angelespis jarkʼallawasuntaj. Jehová Diostaj salvawasunchej, payta kasukunapaj tukuy imata ruwajtinchej.