Xikita nochi

Tlen kiualika

“Ne nikmati moyolitis”

“Ne nikmati moyolitis”

“Totlasoj Lázaro kochtok, iwa Ne nio nikijxititi” (JUAN 11:11).

TLAKUIKALMEJ: 142 UAN 129

1. ¿Tlen okineltokaya Marta? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil).

MARTA omouikaya iuan Jesús uan noijki okatka imachtijka. Sapanoa omoyolkokoaya porque omikik ikni tlen omotokayotiaya Lázaro. ¿Tlen uelis kiyolchikauaskia? Jesús okilui: “Mokni moyolitis”. Maski nin amo okichi ayakmo ma moyolkoko, Marta okineltokak tlen okijto Jesús: “Ne nikmati moyolitis ijkuak non yomikeh moyolitiskeh itech n iksemi tonati” (Juan 11:20-24). Okineltokaya satepan kiyolitiskiaj ikni. Pero Jesús okiyoliti itech non tonal.

2. ¿Tleka tiknekij titlaneltokaskej ken Marta?

2 Uelis yomikik tonamik, totatajuan, tokojkoluan noso se tokone. ¿Titlaneltokaj ken Marta kinyolitiskej tokalchanejkauan? Kema, maski amo tikchiaj ma kinyolitikan itech ninmej tonalmej. Pero ¿tikneltokaj ken Marta satepan kinyolitiskej? Tejuan noijki uelis ijkon tikijtoskej: “Ne nikmati moyolitis”. Pero moneki ma timokuayejyekokan tleka tikneltokaj melauak ijkon panos.

3, 4. ¿Ken okipaleui Marta ijkuak Jesús oteyoliti?

3 Marta ochantiaya ik Jerusalén. Uelis amo okitak ijkuak Jesús okiyoliti ikone se siuatl tlen ayakmo okipiaya inamik tlen ochantiaya ik Naín itech altepetl Galilea, pero uelis okitlapouijkej itech non milagro. Noijki, Jesús okiyoliti itakotsin Jairo, tlen uelis okichi ompa Capernaum. Akinmej ompa okatkaj okimatiayaj “takotsi yomikki”. Pero Jesús okimakitski uan okilui: “Takotsi, ximewa” uan san niman omejki (Luc. 7:11-17; 8:41, 42, 49-55). Marta uan María kuali okimatiayaj Jesús okinpajtiaya akinmej omokokoayaj. Ik non, okijtoayaj tla Jesús totoka ualaskia, Lázaro amo mikiskia. Pero ¿tlen panoskia porque iyolikni Jesús yomikik? Ma timokuayejyekokan itech tlen María okijto: “Moyolitis ijkuak non yomikeh moyolitiskeh itech n iksemi tonati”. ¿Tleka ijkon okineltokaya? ¿Tleka uelis tikneltokaskej ajsis tonal kinyolitiskej akinmej tikintlasojtlaj?

4 Onka miak tlamantli tlen kiteititia ma tikneltokakan oksepa kinyolitiskej akinmej yomikej. Ma tikitakan seki tlamantli. Ijkuak timomachtijtiaskej, uelis tikajsiskej seki tlamantli itech yolitilistli tlen amo itech otimokuayejyekoayaj. Nin techpaleuis okachi ma tikneltokakan oksepa tikinmitaskej akinmej tikintlasojtlaj.

TECHYOLCHIKAUA TLEN OPANOK

5. ¿Tleka Marta okineltokaya Lázaro kiyolitiskiaj?

5 Marta amo okijto okichiaya ma meua ikni, ye okijto okimatiaya meuas. ¿Tleka ijkon okineltokaya? Porque ijkuak okatka takotsin, ijkuak Jesús ayamo otetlapouiaya, xamo itech ikalijtik uan noijki kanin omomachtiayaj iTlajtol toTajtsin Dios omotlapouiayaj ken sekimej okinyolitijkej. Axkan timotlapouiskej itech eyi tlaltikpaktlakamej tlen okinyolitijkej tlen moijtoaj itech Biblia.

6. ¿Tlen milagro kuali okimatiaya Marta?

6 Biblia kijtoa teotlajtojki Elías ye achto akin ikaj okiyoliti. Ijkuakon Jehová okimakak chikaualistli para ma kinchiua milagros. Uan ik norte itech Israel, ompa Fenicia, itech altepetsintli Sarepta, okatka se siuatl tlen ayakmo okipiaya inamik uan nin siuatl kuali okiseliaya teotlajtojki. Ijkuakon toTajtsin Dios okichi amo ma tlami iaceite uan iharina, ik non, ye uan ikone amo oapismikej (1 Rey. 17:8-16). Satepan, chokotsin omokoko uan omikik. Pero Elías okitelko uan okitlatlaujti toTajtsin Dios: “Jehová noDios nimitstlatlaujtia xikyoliti nin chokotsin”. Jehová okikak Elías uan chokotsin omoyoliti (xiktlajtolti 1 Reyes 17:17-24). Marta kuali okimatiaya non milagro.

7, 8. (1) ¿Tlen okichi Eliseo para ayakmo ma moyolkoko inantsin chokotsin? (2) ¿Tlen okiteititi Jehová ijkuak Eliseo okiyoliti chokotsin?

7 Teotlajtojki Eliseo akin okipatkayoti Elías, noijki ikaj okiyoliti uan moijtoa itech Biblia. Itech altepetl Sunem ochantiaya se siuatl israelita tlen amo okinpiaya ikoneuan. Ye noijki kuali okiseliaya Eliseo uan toTajtsin Dios okiteochi uan okipixki se konetl. Opanok seki xiuitl uan chokotsin omikik. Ye sapanoa omoyolkokoaya. Okilui inamik ma kikauili ma kitemoti teotlajtojki akin okatka itech tepetl Carmelo tlen omokauaya kanaj 30 kilómetros. Eliseo okilui Guehazí akin okatka itlakeual ma yajto Sunem uan ma kiyoliti chokotsin. Pero amo ueli okiyoliti. Ijkuakon oajsito inantsin chokotsin uan Eliseo (2 Rey. 4:8-31).

8 Teotlajtojki okalak kalijtik uan inakastlan chokotsin omotlatlaujti. Uan Jehová okiyoliti. Inantsin chokotsin sapanoa oyolpakik (xiktlajtolti 2 Reyes 4:32-37). Uelis okilnamik ijkuak Ana omotlatlaujti akin amo ueli okinpiaya ikoneuan. Ijkuak okiuikak Samuel itech tabernáculo, okijto Jehová uelis kichiuas ma timikikan uan uelis techyolitis (1 Sam. 2:6). Ijkuak Jehová okiyoliti ichokotsin non siuatl, okiteititi uelis kinyolitis akinmej yomikej.

9. Xikijto ken omoyoliti se tlakatl.

9 Pero amo san non milagro okichi Eliseo. Eliseo okatka teotlajtojki kanaj 50 xiuitl pero omokoko uan omikik. Satepan ijkuak san iomio okatka kanin okitokakej, ik ompa opanokej israelitas ijkuak oyayaj kitokatiuij se tlakatl. Ijkuakon, israelitas okinmitakej ompa oualayaj akinmej okinkokoliayaj, ik non, ocholojkej uan mikatl okitlamotlakej kanin otoktoka Eliseo. Biblia kijtoa: “Ijkuak tlakatl ouetski ipan iomio Eliseo, san niman omoyoliti uan omoketski” (2 Rey. 13:14, 20, 21). Ik non, Marta okineltokaya toTajtsin Dios uelis kinyolitis akinmej yomikej. Uan tejuan noijki ma tikneltokakan Jehová kipia chikaualistli uan uelis kichiuas tlen ye kineki.

OKINYOLITIJKEJ ITECH ACHTO SIGLO

10. ¿Ken okipaleui Pedro tokni Dorcas?

10 Itech Escrituras Griegas Cristianas noijki moijtoa sekimej itekipanojkauan Jehová noijki sekimej okinyolitijkej. Yotikijtojkej Jesús okiyoliti ikone se siuatl tlen ochantiaya ik Naín uan itakotsin Jairo. Satepan tlatitlanil Pedro okiyoliti se tokni tlen omotokayotiaya Dorcas noso Tabita. Okalak kanin okatka uan okitlatlaujti Jehová, okijto: “¡Tabita, ximewa!”. San niman omoyoliti uan Pedro “okinmaktili yolitok” tokniuan. Ken miakej okitakej nin milagro “okineltokakeh n Toteko Jesús”. Nin okinyolini ma tetlapouikan itech Jesús uan noijki okitematiltijkej Jehová kipia chikaualistli para kinyolitis akinmej yomikej (Hech. 9:36-42).

11. ¿Tlen okijto Lucas okipanok se telpochtli uan ken okinpaleui oksekimej nin milagro?

11 Ma timotlapouikan itech okse akin noijki okiyolitijkej uan miakej okitakej. Se tonal, kanaj yitlajko yoak tlatitlanil Pablo okitemakatoka se tlapoualistli ompa Troas tlen axkan moixmati ken noroeste ompa Turquía. Se telpochtli tlen omotokayotiaya Eutico oeuatoka itech se ventana uan okochki uan “owalwetsiko desde ipan eyi piso”. Akin achto okitato uelis okatka Lucas akin otlapajtiaya. Ye okijto non telpochtli omikik uan amo san omokojko. Pablo otemotikiski uan okinapalo uan nochtin okinmilui amo omikik. Non milagro uelis okintlajtlachialti akinmej okitakej. Uelis non okinpaleui ma kipiakan okachi chikauak intlaneltokilis (Hech. 20:7-12).

MELAUAK IJKON MOCHIUAS

12, 13. ¿Tlen moneki timotlajtlaniskej axkan yotimomachtijkej itech akinmej okinyolitijkej?

12 Nochi tlen yotikitakej kichiua okachi ma titlaneltokakan ken Marta porque Jehová techmaka toyolilis uan uelis kinyolitis akinmej yomikej. Nochtin akinmej okinyolitijkej, okinyolitijkej ixpan se itekipanojka Jehová ken Elías, Jesús noso Pedro. Uan ijkon opanok ijkuak Jehová okinchiuaya milagros. Ik non, ¿tlen kinpanos akinmej omikej ijkuak ayakmo okinchiuayaj milagros? ¿Tikchiaskej se tonal ma kinyolitikan akinmej yomikej? ¿Uelis noijki titlaneltokaskej ken Marta, ijkuak okijto: “Ne nikmati moyolitis ijkuak non yomikeh moyolitiskeh itech n iksemi tonati”? ¿Tleka Marta okineltokaya se tonal kinyolitiskej akinmej yomikej? ¿Tleka noijki ijkon uelis tikneltokaskej?

13 Biblia techtlapouia itech miakej itekipanojkauan Jehová tlen okimatiayaj se tonal kinyolitiskej akinmej yomikej. Ma tikinmitakan.

14. ¿Tlen techmachtia itech yolitilistli tlen okipanok Abrahán?

14 Axkan ma timokuayejyekokan tlen Jehová okitlajtlanili Abrahán ma kichiuili Isaac tlen okatka san ye ikonetsin. Se tonal, Jehová okilui Abrahán ma kiuika ikone tlen sapanoa okitlasojtlaya para kitemakaskia ken tlamanali (Gén. 22:2). Ma timokuayejyekokan ken omomachili Abrahán. Jehová okilui Abrahán momiaktiliskiaj ixuiuan (Gén. 13:14-16; 18:18; Rom. 4:17, 18). Jehová okilui: “Porque itech Isaac kisaskej nochtin mokoneuan” (Gén. 21:12). ¿Pero ken mochiuaskia tlen okijto Jehová tla Abrahán kimiktiskia Isaac? Jehová okinauati Pablo ma kiyekijto Abrahán okineltokaya toTajtsin Dios kipia chikaualistli uan kiyolitiskia ikone (xiktlajtolti Hebreos 11:17-19). Biblia amo kijtoa kox Abrahán tetlakamatiskia, san seki horas noso seki tonalmej uan oksepa yoltoskia ikone. Abrahán amo okimatiaya keman kiyolitiskiaj Isaac. Pero okineltokaya Jehová kiyolitiskia.

15. ¿Tlen okineltokaya Job?

15 Job noijki okineltokaya se tonal kiyolitiskiaj. Kuali okimatiaya tla kitsontekiskia se kuauitl, oksepa moskaltiskia. Pero ijkuak ikaj mikij amo ueli moyolitia (Job 14:7-12; 19:25-27). Ijkuak ikaj miki amo ueli kisa itech mikakoyoktli uan moyolitis (2 Sam. 12:23; Sal. 89:48). Pero nin amo kijtosneki toTajtsin Dios amo uelis kiyolitis. Job okineltokaya Jehová se tonal kilnamikiskia (xiktlajtolti Job 14:13-15). Maski amo okimatiaya keman ijkon panoskia, okineltokaya Jehová kilnamikiskia uan kitekitiltiskia ichikaualis uan ijkon kiyolitiskia.

16. ¿Ken okiyolchika ángel teotlajtojki Daniel?

16 Itech Escrituras Hebreas noijki techtlapouia itech teotlajtojki Daniel akin okatka yolmelajki. Miak xiuitl okatka yolmelajki ixpan Jehová uan amo keman okika. Se tonal okimonextili se ángel tlen okilui Jehová sapanoa okitlasojtlaya uan okilui ma kipia yolseuilistli uan ma yeto yolchikauak (Dan. 9:22, 23; 10:11, 18, 19).

17, 18. ¿Tlen okilui Jehová teotlajtojki Daniel?

17 Daniel yokipiaya kanaj 100 xiuitl uan yimikiskia. Ik non, uelis omotlajtlaniaya kox kiyolitiskiaj. Kanin tlami amochtli tlen okijkuilo Daniel, ompa tikitaj Jehová okilui: “Xio hasta ijkuak nochi tlamis. Timoseuis” (Dan. 12:13). Kuali okimatiaya akinmej mikij moseuijtokej uan itech mikakoyoktli ‘amo onka tekitl nion uelis mokuayejyekoskej itlaj kichiuaskej nion onka tlamatilistli nion ixtlamatilistli’ (Ecl. 9:10). Ye mikiskia pero amo nochi ompa tlamiskia. Jehová okilui itlaj panoskia satepan.

18 Iángel Jehová okilui: “Timeuas uan tikselis tlen moaxka ijkuak tlamiskej tonalmej”. Amo okiluijkej keman ijkon panoskia. Mikiskia uan moseuiskia. Pero okiluijkej: “Timeuas uan tikselis tlen moaxka ijkuak tlamiskej tonalmej”, nin okijtosnekiaya satepan melauak kiyolitiskiaj. ¿Keman? “Ijkuak tlamiskej tonalmej”, nin kijtosneki mikiskia uan panoskia miak xiuitl.

Ma titlaneltokakan ken Marta akin okineltokak oksepa kinyolitiskej akinmej yomikej. (Xikinmita párrafos 19 uan 20).

19, 20. (1) Ken yotimomachtijkej ¿ken mouika ika tlen Marta okilui Jesús? (2) ¿Tlen timomachtiskej chikome?

19 Marta okimatiaya miak tlamantli para kineltokas ikni “moyolitis ijkuak non yomikeh moyolitiskeh itech n iksemi tonati”. Tlen okiluijkej Daniel uan tlen Marta okinankili Jesús, techpaleuia ma tikneltokakan oksepa kinyolitiskej akinmej yomikej.

20 Yotikitakej sekimej okinyolitijkej uan non kiteititia oksekimej noijki kinyolitiskej. Noijki otikitakej sekimej itekipanojkauan Jehová okimatiayaj se tonal oksepa kinyolitiskej akinmej yomikej. Axkan, ¿onka se neskayotl tlen kiteititia uelis ikaj kiyolitiskej maski yiuejkika omoijto? Tla ijkon, uelis titlaneltokaskej ken Marta oksepa kinyolitiskej akinmej yomikej. Pero ¿keman kinyolitiskej? Chikome timomachtiskej.