Ir al contenido

Ir al índice

Runasta Dios kausarichimunanpi creena

Runasta Dios kausarichimunanpi creena

“Qhepa kaj Adantajrí, mana rikukoj cuerpoyoj, paytaj kausayta qon” (1 COR. 15:45).

151, 147 TAKIYKUNA

1. ¿Creenchejchu wañusqas kausarimunankuta?

NOQANCHEJQA creenchejpuni Diosninchej wañusqasta kausarichimunanta. Creellanchejtaj Jehová Dios tukuy imata ruwasqanta, kausaytapis qowasqanchejta. Creellanchejtaj Jesucristo juchasninchejrayku wañusqanta. Kay jallpʼapis tumpamantawan uj paraisoman tukunanta, chaypitaj Diosta kasukojkuna wiñaypaj tiyakunankuta.

2, 3. ¿Imaraykutaj wañusqas kausarimunankupi creenanchejpuni kasqa? (Patapi kaj dibujota qhawariy).

2 Wiñay kausayta japʼinapaj, jatun ñakʼariy tiempopi wañojtinchejpis chayri manapis, creenchejpuni Diosninchej wañusqasta kausarichimunanta. Apóstol Pablopis nerqa, imaraykuchus wañusqas kausarimunankupi creenanchejpuni kasqanta. Pay nerqa: “Sichus wañuymanta kausarimuy mana kanchu chayqa, nillataj ari Cristopis kausarichisqachu karqa”, nispa. Arí, sichus Jesús mana kausarimunmanchu karqa chayqa, mana cielomantapacha Rey jina kamachimushanmanchu karqa, predicasqanchejpis qhasilla kanman karqa (1 Corintios 15:12-19 leey). Chaywanpis noqanchejqa Jesús kausarimusqantapuni yachanchej. Nitaj saduceos jinachu kanchej. Paykunaqa nej kanku, wañusqas mana kausarimunankuta. Noqanchejtajrí wañusqas kausarimunankuta creenchejpuni, runas chaypi creesqanchejmanta asikuwajtinchejpis (Mar. 12:18; Hech. 4:2, 3; 17:32; 23:6-8).

3 Apóstol Pablo nerqa: ‘Cristomanta qallariy yachachiykunamanta ujnenqa, wañusqas kausarimunanku’, nispa (Heb. 6:1, 2). Arí, Pabloqa wañusqas kausarimunankuta creerqapuni (Hech. 24:10, 15, 24, 25). Wañusqas kausarimunankutaqa, Bibliata estudiayta qallarishaspa yachakorqanchej. Jinapis yachananchej tiyan imaraykuchus wañusqas kausarimunankupi creenanchejpuni kasqanta (Heb. 5:12).

4. ¿Imatataj ichá tapurikusunman?

4 Bibliata estudiayta qallarishaspaqa, yachakorqanchej imaynatachus ñaupa tiempopi Lázaro kausarimusqanta, jinallataj waj runaspis kausarimusqankuta. Yachakullarqanchejtaj Abrahanwan, Jobwan, Danielwan ima wañusqas kausarimunankupi creesqankuta. Jinapis ichá tapurikusunman: “Biblia unaymantaña wañusqas kausarimunankuta nisqan, ¿juntʼakunmanpunichu? Chanta, ¿Biblia ninchu maykʼajchus wañusqas kausarimunankuta?”, nispa. Chayta yachayqa, Diosninchej wañusqasta kausarichimunanpi astawan creenapaj yanapawasunchej.

UNAYMANTAÑA JESÚS KAUSARIMUNANTA NIKORQA

5. ¿Imastataj qhepan parrafospi yachakusunchej?

5 Uj runa wañusqanmanta pisi diasninman kausarimusqantaqa, tukuypis creesunman (Juan 11:11; Hech. 20:9, 10). Jinapis, ¿creesunmanchu uj runa unaymanta kausarimunanta? Chayta qhepan parrafospi yachakusunchej. Yachakusunchej wañusqas jallpʼallaña kajtinkupis kausarimuyta atisqankuta. Kunallanraj wañojkunapis kausarimuyta atisqankuta. Yachakullasuntaj Biblia unaymantaña uj runa kausarimunanta nisqanta. Chay juntʼakusqanraykutaj, noqanchejpis wañusqas kausarimunankuta suyakuyta atisqanchejta.

6. ¿Imatataj runas nisqanku Jesús Mesías kasqanta reparaspa?

6 Bibliapeqa unaymantaña 118 Salmopi Jesús kausarimunanta nerqa. Chay Salmota ichapis David qhelqarqa. Chaypi nin: ‘Salvawayku ari, Jehová Dios, salvawayku. Jatunchasqa kachun Jehová Diospa sutinpi jamojqa’, nispa. Runasqa Jesús Mesías kasqanta reparaspa chay palabrasta oqharerqanku, Jesús Jerusalenman burritopi yaykushajtin. Chaytaj karqa 9 de Nisán killapi, Jesusta wañuchinankupaj phishqa diasllaña faltashajtin (Sal. 118:25, 26; Mat. 21:7-9). Chantapis Salmo 118:22 versiculopi nin: “Wasi perqajkunaj qhesachasqanku rumeqa esquina sumaj rumiman tukupun”, nispa. Kay salmo imatachus Jesusmanta niyta munasqanta qhepan parrafospi yachakusunchej.

‘Wasi perqajkunaqa’ Mesiasta qhesacharqanku. (7 parrafota qhawariy).

7. ¿Pikunataj Jesusta wañuchichisqanku?

7 ‘Wasi perqajkunaqa’, judiospa kurajkunasninkuwan leymanta yachachejkunasninkuwan ima ninakun. Paykunaqa Mesiasta qhesacharqanku. Imaraykuchus mana creerqankuchu Jesús, Diospa ajllasqan kasqanta. Astawanpis judiosqa, Pilatota nerqanku Jesusta wañuchichinanta (Luc. 23:18-23). Arí, Jesús wañunanpajqa judíos juchayoj karqanku.

Diosqa Jesusta kausarichimorqa, “aswan patapi kaj esquina rumiman” tukunanpaj. (8, 9 parrafosta qhawariy).

8. ¿Imaynamantataj Jesús ‘aswan patapi kaj esquina rumiman’ tukusqa?

8 Judiosqa Jesusta chejnerqanku, wañucherqankutaj. Jinapis Jesusqa wañuymanta kausarimuspa, ‘aswan patapi kaj esquina rumiman’ tukorqa, nisunman tukuy ajllasqa cristianospa kurajninman. Chaytataj Jesusqa runasman sutʼincharqa, kay jinata nispa: ‘Uj runaqa jallpʼanpi uvasta plantasqa. Chantá llankʼajkunaman partidapi qosqa. Uvas pallay tiempoña kajtintaj, chay huertayojqa ujnin kamachinta uva huertanman kachasqa, llankʼajkuna partenta apachipunankupaj. Llankʼajkunataj chay kamachinta maqaykuytawan chʼusaj makillata kachapusqanku. Ajinallatataj waj kamachisninwanpis ruwasqanku. Chantá chay huertayojqa munasqa wawantañataj kachasqa, “ichapis paytaqa respetanqanku”, nispa. Llankʼajkunataj wawanta rikuytawan yachachinakuspa wañuchisqanku’, nispa. Chayta Jesús sutʼinchaytawan Salmo 118:22 versiculomanta parlarerqa (Luc. 20:9-17). Uj kutitaj apóstol Pedroqa, Salmo 118:22 versiculollamantataj sutʼincharqa uj tantakuypi. Chaypeqa “judiospa kamachejkunasninku, kurajkunasninku, leymanta yachachejkunasninku ima” kasharqanku. Pedrotaj nerqa: “Jesusta qankunaqa kʼaspipi wañucherqankichej, Diostaj wañusqas ukhumanta payta kausaricherqa. Paymin kashan ‘qankuna wasi ruwajkuna qhesachasqaykichej rumeqa. Chay rumitaj aswan patapi kaj esquina rumiman tukupun’”, nispa (Hech. 3:15; 4:5-11; 1 Ped. 2:5-7).

9. ¿Imatataj unaymantaña Salmo 118:22 versículo nisqa?

9 Salmo 118:22 versiculoqa, unaymantaña nerqa Mesías wañuymanta kausarimunanta. Imaraykuchus Mesiasqa qhesachasqa, wañuchisqataj karqa. Jinapis kausarimuspa, ‘aswan patapi kaj esquina rumiman tukorqa’. Chayrayku Jesuslla salvayta atiwanchej. Imajtinchus “waj runanejtaqa manapuni salvación kanchu. Kay jallpʼapitaj mana waj suti runasman qosqa kanchu chaynejta salvasqa kananchejpaj” (Hech. 4:12; Efe. 1:20).

10. 1) ¿Imatataj unaymantaña Salmo 16:10 versículo nisqa? 2) ¿Imaraykutaj nisunman Salmo 16:10 versículo mana Davidmantachu parlasqanta?

10 Bibliaqa waj versiculopipis, unaymantaña nerqa uj runa wañuymanta kausarimunanta. Chaytaj waranqa watas pasayninman juntʼakorqa. Chayta yachaytaj reparachiwanchej Bibliaj nisqasnin juntʼakusqantapuni, may chhika watas pasajtinñapis. Kay Salmo 16:10 versiculopi David nerqa: “Mana wañusqastawan khuskachu saqerpariwanki, nitaj tʼaqakusqayki kaj wañojtin, asnaykojta saqenkichu”, nispa. Chayta nispa Davidqa, mana nisharqachu ni jaykʼaj wañunanta, nitaj pʼampasqa kanantapis. Imajtinchus Bibliaqa nin, ‘David wañupusqanta, tatasninpa aya pʼampananpitaj pʼampasqankuta Davidpa llajtanpi’ (1 Rey. 2:1, 10). Kunantaj yachakusunchej pimantachus Salmo 16:10 versículo parlasqanta.

11. ¿Maykʼajtaj Pedro Salmo 16:10 versiculota sutʼincharisqa?

11 David Salmo 16:10 versiculota qhelqasqanmanta unayninman, Pedroqa pimantachus chay versículo parlasqanta sutʼincharqa. Pedroqa Jesús kausarichisqa kasqanmanta semanasninman, ashkha judiosman, mana judío kajkunamanwan nerqa: “Davidmanta sutʼita parlarisqaykichej, payqa wañuporqa, pʼampasqataj karqa”, nispa (Hechos 2:29-32 leey). Chantá Pedro nillarqapuni: ‘Davidqa ñaupajmantaña Cristoj kausarimuyninta rikorqa, chay kausarimuyninmantataj parlarqa’, nispa. Biblia nisqanman jinataj, chayta nisqanmanta Pedrowan tukuypis de acuerdo kasharqanku.

12. 1) ¿Imaynatataj Salmo 16:10 versículo juntʼakusqa? 2) ¿Diosninchej wañusqasta kausarichimunanpi atienekusunmanchu?

12 Pedroqa, David imatachus Salmo 110:1 versiculopi nisqanta oqharerqa, Salmo 16:10 versiculota sutʼinchananpaj (Hechos 2:33-36 leey). Ajinamanta Pedroqa, runasta reparacherqa Diosninchej “Jesusta churasqanta Señor kananpaj, Cristo kananpajtaj”. Runastaj sutʼita repararqanku Salmo 16:10 versículo juntʼakusqanta, Jehová Dios Jesusta wañuymanta kausarichismusqanwan. Chantapis apóstol Pabloqa, Pedro jinallataj Jesús kausarichisqa kasqanmanta sutʼincharqa, Pisidiapi kaj Antioquía llajtamanta judiosman. Judiostaj tʼukulla qhepakusqanku, astawantaj yachakuyta munarqanku (Hechos 13:32-37, 42 leey). Reparanchej jina Bibliaqa unaymantaña nerqa Jesús kausarichisqa kananta, chaytaj juntʼakorqapuni. Chayta yachaspaqa, Diosninchej wañusqasta kausarichimunanpi atienekusunman.

¿MAYKʼAJTAJ WAÑUSQAS KAUSARIMONQANKU?

13. ¿Imatataj ichapis yuyasunman?

13 Biblia unaymantaña wañusqas kausarimunankuta nisqan, juntʼakunanta sutʼita yachanchej. Jinapis ichá yuyasunman, wañusqa familiarninchejwan tinkukunapaj, unayta suyakuna kasqanta. Chayri yachayta munasunman wañusqas maykʼajchus kausarimunankuta. Ajina kajtenqa, allin kanman Jesuspa nisqanta yuyarikunanchej. Payqa apostolesninman nerqa, wakin imasta mana yachanankuta, nitaj entiendeyta atinankuta. Chantá Jesús nillarqataj: “Maykʼajchus chayri ima horachus imapis kanantaqa Tatallay niyta atin”, nispa (Hech. 1:6, 7; Juan 16:12). Chaywanpis Bibliaqa niwanchej, maykʼajchus wañusqas kausarimunankuta.

14. ¿Imapitaj Jesuspa kausarimusqan mana waj runaspa kausarimusqankuwan kikinchu?

14 Bibliaqa niwanchej Jehová Dios Jesusta wañuymanta kausarichimusqanta. Jesús wañuymanta kausarichisqa kasqanrayku, pi familiarnillanchejpis wañuymanta kausarimunanta suyakusunman. Eliaswan Eliseowanqa, wañusqa runasta kausarichimorqanku, Jesús niraj kausarichisqa kashajtin. Chay kausarimoj runastaj, tiemponman watejmanta wañuporqanku, jallpʼamantaj tukuporqanku. Jinapis Jesusqa “wañusqas ukhumanta kausarichisqa kaspa, manaña” wañunchu. “Wañoyqa manaña paypa patronninchu”. Astawanpis Jesusqa, cielopi ‘wiñay wiñaynintinpaj kausakullanqapuni’ (Rom. 6:9; Apo. 1:5, 18; Col. 1:18; 1 Ped. 3:18).

15. ¿Imaraykutaj Jesusta “ñaupaj poqoy” jina kasqanta nikun?

15 Jesusqa cielopi tiyakunanpaj kausarichisqa karqa. Payqa tukuy wañusqasmanta ñaupajta cielopi tiyakunanpaj kausarichisqa karqa (Hech. 26:23). Chantapis Jesusqa apostolesninman nerqa, cielopi tiyakunankupaj kausarimunankuta, paywantaj cielomanta gobernamunankuta (Luc. 22:28-30). Paykunaqa chay tʼinkata japʼinankupaj, wañunanku karqa. Chaymantataj Jesús jina kausarichisqa kananku karqa. Chantapis Pablo nerqa wajkunapis cielopi tiyakunankupaj kausarichisqa kanankuta. Pay nerqa: ‘Maychus kananta jina: Cristoraj ñaupajta kausarimorqa, ñaupaj poqoy jina, chaymantataj Cristojta kajkuna kausarimonqanku. Paykunataj kausarimonqanku Cristoj kutimunan tiempopi’, nispa (1 Cor. 15:20, 23).

16. ¿Maykʼajtaj ajllasqa cristianos kausarichisqa kananku kasqa?

16 Apóstol Pablo nerqa, ajllasqa cristianos “Cristoj kutimunan tiempopi” kausarichisqa kanankuta. Jehovaj testigosnintaj, unaymantaña Bibliawan sutʼinchanchej ‘Cristoj kutimunan tiempoqa’, 1914 watapi qallarisqanta. Sutʼinchallanchejtaj sajra runas tumpamantawan chinkachisqa kanankuta.

17, 18. 1) ¿Maykʼajtaj ajllasqa cristianos wañuymanta kausarimuyta qallarisqanku? 2) Jatun ñakʼariy tiempopi, ¿imataj kanqa kausashaj ajllasqa cristianoswan?

17 Chantapis Bibliaqa ajllasqa cristianosmanta jinata nin: ‘Hermanosníy, wañuypi puñushajkunapaj ima suyakuychus kasqanta yachanaykichejta munayku. Sichus Jesuspa wañusqanpi, kausarimusqanpi ima creenchej chayqa, creellanchejtaj Dios kausarichimunanta, pikunachus Cristo Jesuspa yachachisqasnin kashaspa wañupunku, chaykunata. Jehová Diospa palabranman jina kayta niyku: Señorpa kutimunan tiempopi, noqanchej ukhumanta pikunachus kausashanqankuraj chaykunaqa, mana ñaupaykonqankuchu, pikunachus wañupunkuña chaykunataqa. Señorqa uj arcángel jina jatunmanta qhaparispa cielomanta uraykamonqa, Diospa cornetanpa waqayninwantaj. Pikunachus wañupunkuña chay yachachisqasnintaj, ñaupajta kausarichisqa kanqanku. Chaymantataj noqanchej kausashajkunaqa, phuyuspi oqharisqa kasunchej, paykunawan khuska kanapaj, Señorwantaj cielopi taripanakunapaj. Ajinamanta Señorwan wiñaypaj kasunchej’, nispa (1 Tes. 4:13-17).

18 Ajllasqa cristianosqa, Cristoj kutimunan tiempopi wañuymanta kausarichisqa kayta qallarerqanku, cielopi tiyakunankupaj. Chantá jatun ñakʼariy tiempopi kausashaj kaj ajllasqa cristianosqa, “phuyuspi oqharisqa” kanqanku (Mat. 24:31). Phuyuspi oqharisqa kajkunaqa ‘mana wañuypi puñonqankuchu’. Manaqa wañusqankutawan ‘ujllata, uj ñawi chʼirmiypi uj jinaman tukuchisqa kanqanku, qhepa kaj corneta waqashajtin’ (1 Cor. 15:51, 52).

19. ¿Imaraykutaj paraisopi kausarimuy ‘aswan sumaj kausarimuy’ kasqa?

19 Mana tukuy cristianoschu ajllasqa kanku Jesucristowan cielomantapacha gobernamunankupaj. Wakenqa suyakushanchej ‘Jehová Diospa pʼunchaynin’ chayamunallantaña, sajra runas chinkachisqa kanankupaj. Jinapis ni pi yachanchejchu ima diachus chay kananta. Chaywanpis Biblia nisqanman jina, chay diaqa tumpitamantawan chayamonqa (1 Tes. 5:1-3). Chay día pasajtintaj, Jehová Diosqa wañusqasta kausarichimonqa paraisopi tiyakunankupaj. Chaypitaj mana juchayoj runaman tukuspa, wiñaypaj tiyakuyta atenqanku. Ajinamanta chayqa ‘aswan sumaj kausarimuy’ kanqa, ñaupa tiempopi kausarichisqa karqanku chaykunamanta nisqaqa. Imajtinchus ñaupa tiempopi kausarimojkunaqa, watejmanta wañupullarqankutaj (Heb. 11:35).

20. ¿Imaraykutaj nisunman wañusqas ‘maychus kananpi’ kausarimunankuta?

20 Bibliaqa niwanchej, ajllasqa cristianos ‘maychus kananpi’ kausarimunankuta (1 Cor. 15:23). Chayrayku nisunman kay jallpʼapi tiyakunankupaj kausarichisqa kanqanku chaykuna, maychus kanallanpitaj kausarichisqa kanankuta. Chayrayku ichá kaykunata tapurikusunman: “Kunallanraj wañojkuna, ¿maykʼajtaj kausarimonqanku? ¿Jesús Kamachiyta qallarisqantawanchu? ¿Familiaresninku rejsikapuyta atenqankutajchu? Chanta unay tiempomanta Diosta kasukoj reyes, ¿maykʼajtaj kausarimonqanku? Paraisopirí, ¿yanapakonqankutajchu? Chanta, ¿Diosta ni jaykʼaj sirvej runas kausarimonqankuchu? Kausarimonqanku chay, ¿maykʼajtaj kausarimonqanku?”, nispa. Ichapis ashkha imastawanraj yachayta munasunman. Jinapis ama llakikunachu chay imasta yachayta munaspa. Astawanqa Jehová Dios tiemponpi sutʼinchanawanchejta suyakuna. Chay tiempoqa tʼukunapaj jinapuni kanqa.

21. ¿Jehová Dios wañusqasta kausarichimunanta suyakusunmanchu?

21 Jehová Dios wañusqasta kausarichimunankamaqa, paypi astawan atienekunapaj kallpachakunallapuni. Jehová Diosqa Jesusnejta nerqa tukuy wañusqas yuyayninpi kashasqankuta, wañuymantataj kausarichimunanta (Juan 5:28, 29; 11:23). Uj kuti Jesusqa Abrahanmanta, Isaacmanta, Jacobmantawan nerqa: ‘Diospajqa tukuyninku kausashanku’, nispa. Chayrayku Jehová Dios wañusqasta kausarichimunanmanta mana iskayrayasunmanchu (Luc. 20:37, 38). Apóstol Pablo jinataj, tukuy sonqo nisunman: ‘Noqapis suyakullanitaj, runasta Dios kausarichimunanta’, nispa (Hech. 24:15).