Ir al contenido

Ir al índice

Suerteta qhawajkunata, ¿creenachu kanman?

Suerteta qhawajkunata, ¿creenachu kanman?

ESTRELLASPI SUERTETA QHAWAJKUNA

Wakenqa runaj suertenta qhawanku estrellaspi, killapi, planetaspi ima. Paykunaqa uj wawita nacekushajtin, cielopi kaj imasta qhawanku. Chantá qhawasqankuman jina ninku, chay wawita imaynachus kananta, imastachus ruwanantapis.

Estrellaspi suerteta qhawayqa, ñaupa tiempomanta Babilonia nisqa llajtapi qallarerqa. Kay tiempomanta runasrí chayta ruwallankutaj. Ashkha runasqa estrellaspi suerteta qhawajkunapi creenku. Jinapis estrellaspi suerteta qhawajkunaj nisqankupi, ¿atienekusunmanchu? Mana. Qhawarina imaraykuchus mana creenachu kasqanta.

  • Estrellaswan planetaswanqa, mana runasta yanapayta atinkuchu, nitaj mana allinman chayachiytapis.

  • Estrellaspi suerteta qhawajkunaqa, casi tukuy runasman kikinta ninku.

  • Unay runasqa yuyaj kanku, planetas jallpʼanchejta muyushasqankuta. Estrellaspi suerteta qhawajkunataj, chay creenciaman jina suerteta qhawanku. Jinapis planetasqa intita muyushanku, nitaj jallpʼanchejtachu.

  • Estrellaspi suerteta qhawajkunaqa, parlasqankupi churanakunku.

  • Cielopi wakin qotu estrellasqa, sutisniyoj kanku. Estrellaspi suerteta qhawajkunataj, chaykunamanta 12 qotusta horóscopo nispa sutichanku.

Paykunaqa uj wawa nacekushajtin ima qotu estrellaschus cielopi kʼanchasqanman jina, chay wawa imaynachus kananta ninku. Jinapis runasqa kikin diapi nacekuspapis mana kikinchu kanku. Chayrayku mana nisunmanchu: “Kay diapi nacekoj wawasqa, kay jina chayri jaqay jina kanku”, nispa. Estresllaspi suerteta qhawajkunaqa, tanteasqankuman jinalla imaynachus uj runa kasqanta ninku. Paykunaqa mana qhawarinkuchu imaynachus chay runa kasqanta, nitaj ruwasqantapis. Chaytaj mana allinchu.

YATIRIS, JAMPIRIS

Runasqa unaymantapachaña, adivinosta, yatirista chayri jampirista tapukunku. Ñaupa tiempopi yatirisqa, suerteta qhawaj kanku runaspa chayri animalespa chʼunchulasninkupi, kʼiwichankupi, waj imasninpiwan. Wakintajrí gallo granota chhutusqanpi suerteta qhawaj kanku. Wakin lugarespitaj, runata teyta chayri cafeta tomachej kanku, qonchunpitaj suertenta qhawaj kanku. Kay tiempopi runasqa waj jinamantañataj suerteta qhawanku. Wakenqa naipespi, cocapi, estañopi chayri titipi qhawanku. Chay runaspa nisqanku, ¿ciertopunichu? Mana. Qhawarina imaraykuchus chay nisqanku engañolla kasqanta.

Suerteta qhawajkunaqa, ujtataj ujtataj ninku. Uj runaj suertenta kikin imaspi chayri waj imaspi qhawajtinkupis, mana kikintachu willanku. Entiendenapaj kaypi tʼukurina. Uj runa suertenta iskay yatirista tapukamun chayqa, iskayninku naipesta qhawajtinkupis, sapa yatiri uj jinata willan.

Ashkha runasqa suerteta qhawajkuna pʼajpakus kasqankuta ninku. Paykunaqa ninku: “Yatirisqa suerteta qhawachikojpa parlasqallanta uyarinku, uyantawan qhawarinku. Chantá chayllata willanku. Imaswanchus suerteta qhawasqankoqa, adornolla”, nispa. Entiendenapaj kaypi tʼukurina. Wakin yatirisqa, suertenta qhawachikoj runata tukuy imata tapunku, chantataj imastachus nisqanta sumajta uyarinku, uyantawan qhawarinku. Chantá yatirisqa imatachus chay runa willakusqallanta willaykunku, ashkha qolqetataj chay runamanta orqhonku.

BIBLIAJ NISQAN

Estrellaspi chayri waj jinamanta suerteta qhawajkunaqa, yuyanku tukuy runaspa kausayninku imapichus tukunan yachasqaña kasqanta. Bibliatajrí mana jinatachu yachachiwanchej. Astawanpis niwanchej, sapa runa imatachus ruwayta ajllasqanman jina allinta chayri mana allinta kausasqanta (Josué 24:15).

Diosninchejman chimpaykuyta munanchej chayqa, mana suerteta qhawajkunaman rinanchejchu tiyan. Payqa chejnikun chay imasta ruwajkunata. Bibliapi niwanchej: “Amapuni ni mayqenniykichej adivino kaychejchu, nitaj qhepaman imachus kananmantapis yachaj tukunkichejchu. Ama layqapis kankichejchu, ama mayqentapis layqachinkichejchu, ama adivinosta tapukunkichejchu, amallataj aysirista tapukunkichejchu. Tata Diosqa millachikun chaykunata ruwajkunamantaqa. Señorniykichej Tata Diosqa chay nacionesta ñawpaqeykichejmanta qharqonqa chay millaykunata ruwayta yachasqankurayku” (Deuteronomio 18:10-12).