Neke ki te tumu manako rikiriki

Neke ki te ngai o te au tumu tuatua

Akapapuanga e Kua Tupu te au Totou

Akapapuanga e Kua Tupu te au Totou

I ROMA I ITARIA, TE TU RA TETAI TOKA AKAMAARAANGA TEI UMEREIA E TE AU TUROTO. KUA AKATUIA TEIA EI AKAEPAEPA I TETAI TUTARA O ROMA—KO TITUS.

E rua ïa akapapuanga ta te Toka Akamaaraanga o Titus i akaari mai no runga i te au mea i tupu ana. Tetai mea ra kare te tangata i kite, ko te pirianga i rotopu i te toka akamaaraanga e te Pipiria—kua riro te Toka Akamaaraanga o Titus ei akapapu e kua tupu te au totou Pipiria.

KA TAKOREIA TETAI OIRE

I te anere mataiti mua, kua tutara te Patireia o Roma i te au enua mei Peritane ki Gaul (ko Varani) e tae ua atu ki Aiphiti, kua tupu te au e kua rauka ia ratou te au mekameka. Inara kua kaitamaki tetai enua ia Roma—ko te enua ko Iudea.

Karanga te Encyclopedia of Ancient Rome e: “Ko Iudea tetai o te au enua e patoi ana i te akatereanga a Roma. E riri ana te ngati Iuda i te au akaaere o Roma no te mea kare ratou e akatikaia kia rave i ta ratou peu, kua riro teia tu no te ngati Iuda ei akatupu i te pekapeka.” Kua inangaro te ngati Iuda i tetai arataki no ratou ei akaatea i te au akaaere o Roma e kia akaoki akaou ia Iseraela ki te tu i mua ana. Inara i te mataiti 33 T.N., akakite a Iesu Mesia e ka takoreia a Ierusalema.

Karanga a Iesu e: “Te vaitata maira oki te tuatau, e akapiniiaʼi koe e to au enemi i te koro, e takako ratou ia koe e pini ua ake, ka tāpu ei ia koe i roto: E ka uri oki ia koe ki raro ki te one, e to tamariki i roto ia koe na; e kare oki tetai toka i roto ia koe na, e vaioia i rungao i tetai.”Luka 19:43, 44.

Kare te au pipi a Iesu i mārama i tana tuatua. E rua rā i muri mai ia ratou e akara ra i te iero i Ierusalema, karanga tetai o ratou e: “E te Orometua, ka akara na i te tu o teianei au toka e te are i te mamaata.” Tetai au toka o te iero e 11 mita (36 tapuae) te roaroa, 5 mita (16 tapuae) te atea, e 3 mita (10 tapuae) te teitei! Inara kua pau a Iesu: “Teianei au mea ta kotou e akara nei; te vaitata mai nei te tuatau, kare rava tetai toka e vaioia ki rungao i tetai, ka ope rava ïa i te uriia ki raro.”Mareko 13:1; Luka 21:6.

Akakite katoa a Iesu kia ratou: “Kia akara ra kotou ia Ierusalema i te takako angaia e te au nuku, kua vaitata rava tona pou i reira, kia kite mai kotou. Te aronga e noo i Iudea ra, ka oro ratou ki te maunga i reira; e to roto i te oire ra, ka aere ïa ki vao; e auraka to te au ngai katoa ra e tomo akaou ki roto i te oire.” (Luka 21:20, 21) Kua tupu ainei te au tuatua a Iesu?

TE POU O IERUSALEMA

E toru ngauru ma toru mataiti i muri mai, te vai ra rai te riri o Iudea i te akatereanga a Roma. Inara i te 66 T.N. te apai anga te akaaere o Roma ko Gessius Florus i te moni no te iero, kua akatupu teia i tetai tamaki. Kua tae mai te au ngati Iuda ki Ierusalema i te tamate i te au vaeau o Roma, e kua inangaro ratou i te akaaere ia ratou uaorai.

E toru marama i muri mai, kua tae mai te au vaeau o Roma tere atu i te 30,000 tei aratakiia e Cestius Gallus ki Ierusalema i te takore i te au ngati Iuda. Kua tae te au vaeau ki roto i te oire e kua akamata i te vavaʼi i te patu o te iero. Inara, kua oki te au vaeau. Kua maeva te au ngati Iuda e kua arumaki ratou i te au vaeau o Roma. Kua tāpu poto ua te tamaki, kua oro te au Kerititiano tei akarongo i te akamatakiteanga a Iesu ki te maunga i tetai tua o te Kauvai Ioridana.—Mataio 24:15, 16.

E tai mataiti i muri mai, kua oki akaou mai te vaeau o Roma tei aratakiia e te Rangatira ko Vespasian e tana tamaiti ko Titus. Inara, i muri ake i te mate o te Tutara ko Nero i te 68 T.N., kua oki a Vespasian ki Roma ei mou i te taoonga, e kua akaruke ia Iudea ki tana tamaiti ko Titus e tona au vaeau e 60,000.

I roto ia Tiunu mataiti 70 T.N., kua akaue a Titus i tona vaeau kia tipu i te au tumu rakau i Iudea ei akatu i tetai aua e 7 kiro mita te mamao (4.5 maire) ei koropini ia Ierusalema. I roto ia Tepetema, kua takore to Roma i te oire e te iero, e kua tupu ta Iesu tuatua e kare e toka e vaioia ki rungao i tetai. (Luka 19:43, 44) Kua tamanakoia, “e rua anere rima ngauru ki te rima anere tauatini tangata i mate i Ierusalema.”

AUTU TO ROMA

I te 71 T.N., kua oki a Titus ki Itaria e kua akaepaepaia aia e te iti tangata o Roma. Kua pou mai te oire tangata i te matakitaki i teia akakoroanga puapinga.

Kua umere te au tangata i te kite i te au mekameka tei akaariia i roto i te oire ko Roma. Kua kite ratou i te au pai, te au akatutuanga o te au tamaki i tupu ana, e te au apinga no roto i te iero i Ierusalema.

Kua mono a Titus i tona metua ko Vespasian ei tutara i te 79 T.N. Inara e rua mataiti i muri mai, kua mate a Titus. Kua riro mai tona teina ko Domitian ei tutara. Kua akatu aia i tetai toka ei akamaara ia Titus.

TE TOKA AKAMAARAANGA

Te Toka Akamaaraanga ia Titus i teia rā i Roma

I te au mataiti ravarai e tauatini ua atu tangata e umere ana i teia Toka Akamaaraanga ia Titus. Ki tetai pae e angaanga kite karape tikai teia, e ki tetai pae e toka akaepaepa ia Roma, inara ki tetai aronga e toka akamaaraanga i te pou o Ierusalema e tona iero.

Ki te aronga tei anoano i te Tuatua mou, e akapapuanga puapinga maata to teia Toka Akamaaraanga. E akapapuanga teia e ka tau kia irinakiia te au totou a te Pipiria e e mea akauruia e te Atua.—2 Petero 1:19-21.