Tiitora Qansoonni Sooddichi aana alba ikkinore leellishshannoti lame misilla no. Batinyu manni afinokkiha ikkirono, Qullaawu Maxaafinna konni sooddichi mereero dhagge ikkanno xaadooshshi no. Tiitora Qansoonni Sooddichi Qullaawu Maxaafi masaalo woˈmitukki gattannokkita leellishanno.

Umi xibbi diro Roomu Gashshooti Biritaaniwunna Gawuulinni [xaa Faransaye] kayise Gibitsete geeshsha iillino; kuni qoqqowi hakkuyira albaanni afiˈre egenninokki keerenna jiro afiˈrino. Ikkollana xeertote noohu mittu shiimu Yihudu qoqqowi Roomu Gashshootira qarra kalaqino.

Insayikiloopiidiya ovi Enshienti Roomi yinanni maxaafi togo yaanno: Roomu Gashshooti hunda noo qoqqowi giddo, Roomunna Yihudu gede mimmito giwannohu wolu qoqqowi dino yaa dandiinanni. Yihudu manni Roomu budensa ayirrisannokki daafira insa dibaxanno; Roomu manni qole Yihudu manni mokkookkansa, mannu sumuu yee heeˈrannokki gede assitino yee hedanno.” Batinyu Yihudu manni Roomu gashshoote hune Israeelete mannira keere abbannohu poletiku massagaanchi daanno yee hexxino. Ikkollana 33 M.D. Yesuusi Kiristoosi Yerusaalamete katami hedeweelcho baˈˈannota coyiˈrino.

Yesuusi togo yiino: “Diinnakki gaangaawakki huxxite qoqqobbe, raga baala fula hoˈlitannohe barri daanno. Atenna giddokki noota oosokki tugge cancantanno; . . . diiggukkinni mitto kinchono diagurtanno.”—Luqaasi 19:43, 44.

Yesuusi coyiˈrinori rosaanosira leellinonsakkiha ikkara dandaanno. Lamu barri gedensaanni rosaanosi giddo mittu Yerusaalamete nooha qullaawa mine laˈˈanni, “Rosiisaanchoˈya lai! Tini kinnanna kinchunni minnoonni minna hiitto biiffino!” yiino. Qullaawa mine minnoonni kinna giddo mite seendille 11 meetire, godowa 5 meetirenna hojja 3 meetire saˈannote! Yesuusi kayinni togo yee dawarino: “Kuni laˈinannihu, kinchu kinchu aana duunamino gedeenni heeˈrannokki yanna dagganno. Tini kinna baala mitto barra diigantanno.”—Maarqoosi 13:1; Luqaasi 21:6.

Yesuusi lede togo yiino: “Yerusaalame diinu gaaddo doyissite amadde noota affinanni woyite, baˈˈate mule noota huwatte. Hatte yannara, Yihudaho noori ilaallate widira higge xooqqo; katamu giddo noori agurte fulto. Katamu gobbaanni noori galagalte eˈoonke.” (Luqaasi 21:20, 21) Yesuusi coyiˈrinori woˈminoyya?

Sajjiina sasu diri gedensaannino Yihudu manni Roomunnihu kadote gashshooti giddonni diwolaphino. Ikkollana 66 M.D. Yihuda gashshe noohu Roomu gashshaanchi Filooresi qullaawu mininni woxe adhita, wonaa wonanni aaraawe noohu Yihudu manni cinca hoogino. Shiima yanna gedensaanni Yihudu olamaasine Yerusaalamete katama eˈe, hakko qooxeessira noota Roomu olanto gorrite shitino; hakkiinni Roomu Gashshootinni wolaphitino.

Sasu agani gedensaanni, Sestiyesi Gaaliyesi massagannoti 30,000 saˈannoti Roomu olanto shittino manna gudate Yerusaalamete katama hadhino. Roomu olanto bayichonko  katamu giddora eˈe, qullaawu mini mule noo gimbe diiga hanaffino. Hakkiinni mayiraatiro anfikki agurte duumbara higgino. Roomaho finqilihu Yihudu manni tennera hagiidhe Roomu olanto shorra hanafino. Roomu olanto, agurte duumbara higguta Yesuusi qorowishsha macciishshinohu Yihudu manni, Yerusaalametenni fule Yordaanoosi Lagira widoonni noo ilaalla xooqino.—Maatewoosi 24:15, 16.

Layinki diro, Jeneraalichu Vespeshiyaaninna Beettisi Tiito massaggannoti Roomu olanto wirro Yihuda doyissite amaddino. Ikkollana shiima yanna gedensaanni 68 M.D. Gashshaanchu Neero reyita, Vespeshiyaani zuufaanesi ragiˈrate Rooma higino; isi Rooma higi woyite beettisi Tiito 60,000 meddi yitanno olanto ledo Yihuda doyissitanno gede wore haˈrino.

Ella 70 M.D., Tiito olantosi Yihudaho noo haqqe karte, Yerusaalamete katami qooxeessira halaˈlinye lamala kiilo meetire ikkitanno gimbe mintanno gede hajajinonsa. Wocawaaru aganira Roomu olanto katamu giddo noore mulqidhe, katamanna qullaawa mine giirte uullate gantino, hattono Yesuusi yiino garinni kinnate duuno assitino. (Luqaasi 19:43, 44) Hatte yannara “250,000 kayise 500,000 meddi yaanno manni goofino” yine hendanni.

Tiito 71 M.D. Ixaaliya higi yannara, Roomu manni hagiirrunni anga fane haaˈrinosi. Katamu giddo noo manni baalu qeexaaˈlate fulino; hakkuyira albaanni Roomu katamira togooha qeellete qeexaala qeexaaˈline diegenninoonni.

Roomu katami dooggara noo manni, Yihudu gobbanni abbinoonniha kiirre tunqannikki jajja lae dhagge assiˈrino. Insa qafande abbinoonnita addi addi markaawe, madirakete worroonnita olu yannara ikkinore leellishshanno misillanna Yerusaalametenni mulqiˈne abbinoonni uduunne laˈe hagiidhitino.

Tiito 79 M.D. annisi Vespeshiyaani bayicho gashshaancho ikkino. Ikkollana lamu diri gedensaanni Tiito hedeweelcho reyino. Hakkiinni rodiisi Demishiyaani zuufaane ragire bayichonko Tiitora qeellete sooddicha qasino.

Yannankera diru kiiro Roomu katama daaˈˈatara haˈrannohu lowo kume ikkanno manni Tiitora Qansoonni Sooddicha lae dhagge assiˈranno. Mitootu konne sooddicha dhagge ikkitannote angate ogimma, wolootu qolte Roomu gashshooti qeelle leellishanno malaati gede assite laˈanno; mitu manni qole Roomu huninohu Yerusaalamete kataminna qullaawu minira borreessinoonnite waammate aana borreessinanni borro gede asse laˈˈanno.

Ikkollana Qullaawa Maxaafa nabbawannohu xiinxallu manni, Tiitora Qansoonni Sooddicha hakkiinni sainori gede asse laˈˈanno. Kuni sooddichi Qullaawu Maxaafi masaalo woˈmitukki gattannokkitanna tenne masaalo coyiˈnoonnihu Maganu ayyaaninni ikkinota leellishanno.—2 Pheexiroosi 1:19-21.