Xikita nochi

Tlen kiualika

Ma titlaneltokakan uan ma titetlakamatikan ken Noé, Daniel uan Job

Ma titlaneltokakan uan ma titetlakamatikan ken Noé, Daniel uan Job

“Noé, Daniel uan Job, ninmej eyi tlakamej momakixtiskiaj porque yolmelajkej” (EZEQ. 14:14).

TLAKUIKALMEJ: 89 UAN 119

1. ¿Tleka uelis mitsyolchikauas tlen okichi Noé, Daniel uan Job?

¿TITLAJYOUIJTOK porque timokokoa, amo tikpia tomin, omitstojtokakej noso tikpia okseki ouijkayotl? ¿Ualeua amo tiyolpaki ijkuak tiktekichiuilia toTajtsin Dios? Tla ijkon mitspanotok, mitsyolchikauas tlen okichi Noé, Daniel uan Job. Yejuan okatkaj tlajtlakolejkej uan noijki okixnamikej ouijkayotl ken tejuan. Ualeua okimachiliayaj yimikiskiaj. Pero nochipa okatkaj yolmelajkej ixpan Jehová uan ye okintlali kuali neskayotl porque otlaneltokakej uan otetlakamatkej (xiktlajtolti Ezequiel 14:12-14).

2. ¿Tlen opanok ijkuak Ezequiel okijkuilo tlaxelol kanin kisa nin tlamachtil?

2 Ezequiel okijkuilo tlaxelol kanin kisa nin tlamachtil itech 612 achto itech xiuitl se (a.i.x. 1) * ompa Babilonia ijkuak okipojpolojkej Jerusalén itech 607 (a.i.x. 1) (Ezeq. 1:1; 8:1). San sekimej okipiayaj inyelis ken Noé, Daniel uan Job uan okinmakixtijkej (Ezeq. 9:1-5). Noijki okimakixtijkej Jeremías, Baruc, Ébed-mélec uan recabitas.

3. ¿Tlen timomachtiskej?

3 Jehová kinmixpolos akinmej amo yolkualmej uan san kinmakixtis akinmej yolmelauakej ken Noé, Daniel uan Job (Apoc. 7:9, 14). Tikitaskej okichijkej nochi ika melajkayotl, ik non, toTajtsin Dios okintlali para ma tikchiuakan ken yejuan. Achto tikitaskej tlen okinpanok uan tlen ouijkayotl okixnamikej. Satepan tikitaskej ken uelis titlaneltokaskej uan titetlakamatiskej ken yejuan.

NOÉ OTLANELTOKAK UAN OTETLAKAMATKI KANAJ NOVECIENTOS XIUITL

4, 5. (1) ¿Tlen ouijkayotl okixnamik Noé? (2) ¿Tleka sapanoa tetlajtlachialti ken otlaxiko?

4 Okixnamik ouijkayotl. Ijkuak okatka ikojkol Noé tlen omotokayotiaya Enoc, tlaltikpaktlakamej sapanoa okichiuayaj tlen amo kuali. Okijtoayaj tlen amo kuali itech Jehová (Jud. 14, 15). Sapanoa omoteuiayaj. Noijki ijkuak okatka Noé “itech tlaltikpak sapanoa omoteuiayaj”. Ángeles tlen amo yolkualmej omochijkej tlakamej, omonamiktijkej uan okinpixkej inkoneuan tlen sapanoa otlateuiayaj (Gén. 6:2-4, 11, 12). Pero Noé amo okichi tlen amo kuali. “Noé okiyolpakti Jehová. [...] Ye amo okichiuaya tlen amo kuali ken oksekimej tlen okatkaj itech nonmej tonalmej. Ye nochipa okichiuaya tlen kipaktia akin melauak toTajtsin Dios” (Gén. 6:8, 9).

5 Ma tikitakan tleka ijkon kijtoaj ninmej tlaxelolmej itech Noé tlen okatka yolmelauak. Achto, ma timokuayejyekokan keski xiuitl okitekichiuili Jehová achto atemiskia tlaltikpak. Amo okitekichiuili Jehová san kanaj setenta noso ochenta xiuitl, ye okitekichiuili kanaj seiscientos xiuitl (Gén. 7:11). Uan itech nonmej tonalmej amo okatkaj oksekimej yolmelajkej para kipaleuiskiaj ma kipia chikauak itlaneltokilis. Nion ikalchanejkauan amo okipaleuiayaj. *

6. ¿Ken okiteititi Noé amo otemauiliaya?

6 Noé amo san okatka yolkuali, ye otlaneltokaya itech Jehová uan noijki otetlapoui. Ik non, Biblia kijtoa otetlapouiaya itech melajkayotl (2 Ped. 2:5TNM). Tlatitlanil Pablo okijkuilo: “Ika non tlaneltokálistli okintlaijyowiltih nochteh n tlaltikpaktlakah” (Heb. 11:7). Noé otlaxiko maski okipinauiayaj, amo okikauiliayaj ma tetlapoui uan xamo hasta okiluijkej kimiktiskiaj. Pero amo okinmauiliaya otemauiliaya (Prov. 29:25). Ye okatka yolchikauak porque toTajtsin Dios kichiua ma yetokan yolchikauakej akinmej itech tlaneltokaj.

7. ¿Tlen ouijkayotl okixnamik Noé ijkuak opejki kichijchiua akali?

7 Ken Noé yokatka yolmelajki ixpan Jehová kanaj quinientos xiuitl, okinauati ma kichijchiua akali para momakixtiskiaj tlaltikpaktlakamej uan yolkamej (Gén. 5:32; 6:14). Xamo oui okichijchi akali porque okatka sapanoa ueyi. Uan kuali okimatiaya kipinauiskiaj uan amo kikauiliskiaj ma kichijchiua. Pero ye otlaneltokaya itech Jehová uan okitlakamatiaya. “Noé okichi nochi tlen okinauati toTajtsin Dios” (Gén. 6:22).

8. ¿Ken okiteititi Noé okineltokaya toTajtsin Dios kimakaskia tlen ika mopanoltiskia?

8 Noijki xamo sapanoa oui okichiuili Noé porque omonekiaya kinmakas tlen ika mopanoltiskej ikalchanejkauan. Ijkuak ayamo oatemiaya tlaltikpak, omonekiaya chikauak tekitiskej para kitokaskiaj tlen kikuaskiaj. Uan Noé omonekiaya ijkon tekitis (Gén. 5:28, 29). Pero ye amo okinekiaya kipias miak tlamantli, okachi kuali, okinekiaya kitekichiuilis toTajtsin Dios. Noijki okitekichiuilijtoka Jehová ijkuak okichijchijtoka akali tlen uelis ouejka kanaj cuarenta noso cincuenta xiuitl. Uan ijkuak okiskej itech akali ok kanaj trescientos cincuenta xiuitl okitekichiuili Jehová (Gén. 9:28). Melauak se kuali neskayotl porque otlaneltokak uan otetlakamatki.

9, 10. (1) ¿Ken uelis titlaneltokaskej uan titetlakamatiskej ken Noé? (2) ¿Tlen kichiuas Jehová tla tikintlakamatij itlanauatiluan?

9 ¿Ken uelis titlaneltokaskej uan titetlakamatiskej ken Noé? Ijkuak tikpaleuiaj imelajkayo Jehová, ijkuak amo tikchiuaj tlen Satanás kineki uan itech tonemilis achto tiktlaliaj iTekiuajkayo Jehová (Mat. 6:33; Juan 15:19). Pero tikinkualaniaj oksekimej porque amo tikchiuaj tlen yejuan kichiuaj. Uan ken tejuan tikintlakamatij itlanauatiluan toTajtsin Dios ijkuak tlajtoaj itech namiktilistli uan ijkuak kijtoaj se tlakatl san motekas iuan isiua, akinmej amo kitekichiuiliaj toTajtsin Dios techteneuaj (xiktlajtolti Malaquías 3:17, 18). Pero ijkon ken Noé, tejuan amo tikinmauiliaj oksekimej, okachi kuali, tikmauiliaj toTajtsin Dios. Kuali tikmatij san ye techmakas yolilistli tlen amo keman tlamis (Luc. 12:4, 5).

10 Moneki timotlajtlaniskej: “¿Niyetos niyolmelajki ixpan Jehová ijkuak nechpinauiskej noso nechteneuaskej? ¿Nikneltoka Jehová nechmakas tlen moneki maski ualeua oui?”. Jehová techmaluis tla titlaneltokaj uan titetlakamatij ken Noé (Filip. 4:6, 7).

DANIEL OTLANELTOKAYA UAN OTETLAKAMATIAYA MASKI OKATKA KANIN OKICHIUAYAJ TLEN AMO KUALI

11. ¿Tlen ouijkayotl okixnamik Daniel uan eyi telpokamej? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil).

11 ¿Tlen ouijkayotl okixnamik? Daniel okiuikakej Babilonia kanin sapanoa okinueyichiuayaj teotsitsintin uan okichiuayaj naualotl. Akinmej ochantiayaj Babilonia amo okintlasojtlayaj judíos uan okinpinauiayaj uan noijki Jehová (Sal. 137:1, 3). Daniel uan oksekimej tlen noijki okatkaj yolmelajkej ixpan Jehová okinyolkokoaya non tlamantli. Akinmej ochantiayaj Babilonia okitayaj tlen okichiuaya Daniel, Hananías, Misael uan Azarías porque okinmachtijtokaj uan ijkon tekipanoskiaj para ueyi tekiua. Noijki okinekiayaj ma kikuakan tlen okikuaya tekiua pero Jehová amo okipaktiaya ma kikuakan non tlakuali. Ik non, Daniel amo okinek ‘mosokiotis ika tlakuali uelik tlen okimakayaj ueyi tekiua’ (Dan. 1:5-8, 14-17).

12. (1) ¿Ken okipiaya iyelis Daniel? (2) ¿Tlen omokuayejyekoaya Jehová itech Daniel?

12 Daniel noijki okixnamik okse ouijkayotl. Ken okatka ixtlamatki okichi tekitl tlen sapanoa miak ipati (Dan. 1:19, 20). Non uelis kichiuaskia ma moueyineki uan uelis kijtoskia nochi kuali okichiuaya. Pero amo ijkon okichi. Daniel okatka yolyamanki uan nochipa okijtoaya Jehová okipaleuiaya, ik non, kuali okisaya tlen okichiuaya (Dan. 2:30). Ok okatka telpochtli ijkuak Jehová okijto opouiaya iuan Noé uan Job porque okipaleuiayaj melajkayotl. Jehová melauak okipatioitak Daniel porque nochipa itech otlaneltokak uan okitlakamatki. Uan okipiaya kanaj 100 xiuitl ijkuak Jehová okilui se ángel ma kiluiti Daniel sapanoa okitlasojtlaya (Dan. 10:11).

13. ¿Tleka tikijtoaj Daniel xamo okinpaleui judíos?

13 Jehová okipaleui Daniel uan okitlalijkej ma tekiti iuan uejueyij tekiuajkej ompa Babilonia uan satepan Medopersia (Dan. 1:21; 6:1, 2). Xamo Jehová okipaleui Daniel para ma kipaleui ialtepe ijkon ken okichi José ompa Egipto, Ester uan Mardoqueo noijki ijkon okichijkej ompa Persia (Dan. 2:48). * Ezequiel uan oksekimej judíos sapanoa omoyolchikajkej ijkuak okitakej Jehová okinpaleuijtoka.

Jehová kintlasojtla akinmej yolmelajkej. (Xikinmita párrafos 14 uan 15).

14. ¿Ken techpanotok ken Daniel?

14 ¿Ken uelis titlaneltokaskej uan titetlakamatiskej ken Daniel? Axkan miakej auilnemij uan kinueyichiuaj teotsitsintin porque kinyekana Ueyi Babilonia noso tlaneltokalistli tlen amo melauak kanin “motlaatiah n espíritus amokualteh” (Apoc. 18:2). Pero tejuan amo ijkon tikchiuaj. Tejuan okse tlamantli toyelis, ik non, techpinauiaj (Mar. 13:13). Ijkon ken Daniel ma timotokikan itech Jehová. Jehová techtlasojtlas tla itech titlaneltokaj, tla tiyolyamankej uan tla titetlakamatij (Ageo 2:7).

15. ¿Ken uelis kichiuaskej tetajmej ken itatajuan Daniel?

15 Tetajmej noijki uelis kichiuaskej ken itatajuan Daniel. ¿Tleka? Ijkuak Daniel okatka chokotsin ompa Judá miakej sapanoa okichiuayaj tlen amo kuali. Pero ye okitlasojtlaya Jehová. Ijkon okichi porque itatajuan kuali okimachtijkej (Prov. 22:6). Uan itoka Daniel kijtosneki “noDios ye noJuez” nin kiteititia itatajuan okitlasojtlayaj Jehová. Ik non, tetajmej amo san niman ximosotlauakan ijkuak nankinmachtiaj namokoneuan (Efes. 6:4). Inmiuan ximotlatlaujtikan uan inpatka ximotlatlaujtikan. Jehová namechteochiuas tla nanmochijchikauaskej nankinmachtiskej tlen kijtoa Biblia (Sal. 37:5).

JOB OTLANELTOKAK UAN OTETLAKAMATKI IJKUAK OKIPIAYA MIAK TLAMANTLI UAN IJKUAK AMO

16, 17. ¿Tlen okseki ouijkayotl okixnamik Job?

16 ¿Tlen ouijkayotl okixnamik? Job omopatlak inemilis. Ye sapanoa okipiaya miak tlamantli (Job 1:3). Noijki miakej okixmatiayaj uan okitlakaitayaj (Job 29:7-16). Pero ye amo keman omomachili okachi oueyititoka noso okijto amo omonekiaya kitlakamatis toTajtsin Dios. Tlamo Jehová amo kijtoskia “notekipanojka Job” uan “ye se tlakatl tlen kipia iyolo ajsitok, akin kimauilia Dios uan amo kichiua tlen amo kuali” (Job 1:8).

17 Inemilis Job san niman omopatlak. Nochi okipolo uan sapanoa omoyolkoko uan okinekiaya mikis. Kuali tikmatij Satanás okitelui uan okijto okiueyichiuaya Jehová san porque okiteochiuaya (xiktlajtolti Job 1:9, 10). Jehová amo san okajauilmatki tlen okijto Satanás. Jehová okikauili Job ma kiteititi ye yolmelajki uan ika nochi iyolo okitekichiuiliaya.

18. (1) ¿Tlen mitstlajtlachialtia itech inemilis Job? (2) ¿Tlen okiteititi Jehová ijkuak Job otlajyouijtoka?

18 Satanás okitemo ken kitlajyouiltis Job para ma mokuayejyeko toTajtsin Dios okitlajyouiltijtoka (Job 1:13-21). Satepan okiyolseuitoj eyi tlakamej tlen okijtoayaj iuan omouikayaj. Pero san okachi okiyolkokotoj ijkuak okiluitoj toTajtsin Dios okichiuilijtoka tlen kinamiki (Job 2:11; 22:1, 5-10). Pero Job nochipa okatka yolmelajki ixpan Jehová. Ualeua Job san tlen amo okijtoaya. Pero Jehová okajsikamatiaya tlen okipanotoka (Job 6:1-3). Kuali okimatiaya omoyolkokoaya pero amo keman okika, maski Satanás miak uelta okiuijuikalti uan okitlajyouilti. Ijkuak otlanki omoyejyeko itlaneltokilis, Jehová okachi okiteochi uan okichi ma yolto ok ciento cuarenta xiuitl (Sant. 5:11). Uan nochi non xiuitl, Job okitekichiuili Jehová ika nochi iyolo. ¿Ken tikmatij? Porque ijkuak Ezequiel okijkuilo tlaxelol kanin kisa nin tlamachtil, yokipiaya miak xiuitl Job omikik.

19, 20. (1) ¿Ken uelis titlaneltokaskej uan titetlakamatiskej ken Job? (2) ¿Ken uelis titeiknomatiskej ken Jehová?

19 ¿Ken uelis titlaneltokaskej uan titetlakamatiskej ken Job? Maski san tlen ouijkayotl tikixnamikiskej, nochipa ma tikilnamiktokan Jehová, itech ma titlaneltokakan uan ma tiktlakamatikan ika nochi toyolo. Axkan okachi moneki ma tiktlakamatikan Jehová. Porque tikmatij tlen kitekitiltia Satanás para techkajkayauas (2 Cor. 2:11). Timotlasojkamatij porque okijkuilojkej amochtli Job uan ijkon tikmatij tleka toTajtsin Dios kitekauilia ma titlajyouikan. Tlen ijkuilitok itech amochtli Daniel techpaleuia ma tikajsikamatikan iTekiuajkayo toTajtsin Dios tlanauatis itech nochi tlaltikpak uan kiyekana Jesucristo (Dan. 7:13, 14). ITekiuajkayo toTajtsin Dios kipojpolos tlajyouilistli.

20 Noijki tlen okipanok Job techititia moneki tikinmiknomatiskej tokniuan tlen tlajyouiaj. Ualeua san tlen amo kijtoaj ken Job (Ecl. 7:7). Pero ma tikinmiknomatikan uan amo ma tikinteneuakan. Ijkon tikchiuaskej ken Jehová akin tetlasojtla uan teiknomati (Sal. 103:8).

JEHOVÁ TECHYOLCHIKAUAS

21. ¿Ken mouika 1 Pedro 5:10 iuan inemilis Noé, Daniel uan Job?

21 Noé, Daniel uan Job otlaxikojkej maski okixnamikej tlatlamantli ouijkayotl. Non techilnamiktiaj tlen okijkuilo Pedro: “Satepa keman nomejwah yonontlaijyowijkeh kanaj kech tonati, Dios nomechyekmilawas, nomechyekchikawas iwa nonyektlakxilitoskeh” (1 Ped. 5:10).

22. ¿Tlen timomachtiskej chikome?

22 Melauak ijkon kipanotok ialtepe Jehová ken kijtoa 1 Pedro 5:10. Jehová techpaleuis ma tiyetokan tiyolmelajkej uan ma tiyetokan tiyolchikauakej. Uan tinochtin tiknekij ma techmaka chikaualistli Jehová para ma tiyetokan tiyolmelajkej. Ik non, tiknekij titlaneltokaskej uan titetlakamatiskej ken Noé, Daniel uan Job. Chikome timomachtiskej yejuan kuali okixmatiayaj Jehová uan non okinpaleui ma yetokan yolmelajkej. Kuali okimatiayaj tlen okinekiaya Jehová ma kichiuakan (Prov. 28:5). Tejuan noijki ijkon ma tikchiuakan.

^ párr. 2 Ezequiel okiuikakej Babilonia itech 617 (a.i.x. 1). Ye okijkuilo tlen moajsi itech Ezequiel 8:1–19:14 itech “xiuitl chikuase” ijkuak okatka ompa Babilonia uan nin opanok itech 612 (a.i.x. 1).

^ párr. 5 Itajtsin Noé omotokayotiaya Lamec uan ye okitlakaitaya toTajtsin Dios pero omikik kanaj makuili xiuitl achto atemiskia tlaltikpak. Tla inantsin Noé uan ikniuan ok oyoltokaj itech nonmej tonalmej, amo omomakixtijkej ijkuak opejki atemi tlaltikpak.

^ párr. 13 Xamo Jehová noijki okinpaleui ok eyi telpokamej para ma tekitikan iuan uejueyij tekiuajkej (Dan. 2:49).