Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

La jnochtik ja skʼuʼajel soka jastal kʼuʼabʼal ajyi ja Noé, Daniel soka Job

La jnochtik ja skʼuʼajel soka jastal kʼuʼabʼal ajyi ja Noé, Daniel soka Job

«Ja Noé, ja Daniel sok ja Job, ojni skoltaye ja sakʼanile ja yeʼnle yuja tojeʼi» (EZEQ. 14:14).

TSʼEBʼOJ sn 6 SOK sn 54

1, 2. a) ¿Jas yuj wa xbʼobʼ stsatsankʼujolanotik ja sjejel bʼa Noé, Daniel soka Job? b) ¿Jasa wan ekʼel yajni ja Ezequiel stsʼijbʼan ja yaljelik bʼa Ezequiel 14:14?

¿WAN maʼ ekʼelabʼaj wokol yuj chamel, yuj takʼin, yuja kontraʼili ma tuk wokol? ¿Ay maʼ ekʼele wokol xa wabʼ yajel ajyuk ja gustoʼil bʼa yaʼteltajel ja Dyosi? Ta jachkʼa, ja sjejelik bʼa Noé, Daniel soka Job oj bʼobʼ stsatsankʼujolana. Ja winike it stʼaspune ja junxta wokolik wa xtʼaspuntik ja keʼntiki. Jujuntik bʼa yeʼnle xiwelani sbʼaj oj xchʼay ja sakʼanile. Pe anima, tolabida ajyiye toj soka Jyoba, soka yeʼn yila jastal sjejelik bʼa skʼuʼajel sok bʼa ajyel kʼuʼabʼal (kʼuman ja Ezequiel 14:12-14).

2 Ja Ezequiel stsʼijbʼan bʼa Babilonia bʼa 612 bʼajtanto bʼa jtyempotik, ja yaljelik ja bʼa teksto bʼa yolomajeli, * kechantani jun joʼe jabʼil bʼajtanto oj chʼayuk snajel ja Jerusalén ja bʼa matik wa xkʼumaniye sbʼaj mi lekuk ja bʼa skʼuʼajeli, bʼa ekʼ bʼa 607 (Ezeq. 1:1; 8:1). Kechan jujuntik sjeʼawe ja smodoʼe jastal ja Noé, Daniel soka Job, sok aji ja smarkaʼe bʼa oj kanuke sakʼan (Ezeq. 9:1-5). Bʼa yeʼnle tey ja Jeremías, Baruc, Ébed-mélec soka recabitaʼiki.

3. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

3 Yajni xchʼaysnajel ja luʼumkʼinal it, ja matik oj yiʼ ja marka bʼa oj kanuke sakʼani jani ja maʼ ajyele toj soka Jyoba bʼa lek oj yil ja yeʼn jastal ja Noé, Daniel soka Job (Apoc. 7:9, 14). Ja yuj, la kiltik jas yuja Dyos yaʼa ja winike it jastal sjejelik ja bʼa stojolili. Yajni xkilatik jujune bʼa yeʼnle, oj kiltik ja wokol stʼaspune sok jastal oj jnochtik ja skʼuʼajel soka jastal ajyiye kʼuʼabʼal.

JA NOÉ SJEʼA SKʼUʼAJEL SOK AJYI KʼUʼABʼAL BʼA MAS JA 900 JABʼIL

4, 5. a) ¿Jastik wokol stʼaspun ja Noé? b) ¿Jas yuj jel chamyabʼjel ja jastal kuchyuji?

4 Ja wokolik stʼaspun. Ja bʼa styempo ja Enoc, ja stat awel ja stat ja Noé, ja ixuk winik jel najat ajyiye soka Dyosi. Chomajkil «jel piero staahue tiʼ» ja Jyoba (Jud. 14, 15). Ipaxiʼel mas ja makʼwanel ma spekʼjel chikʼ. Pes ja bʼa styempo ja Noé, ‹ja luʼumi bʼutʼ el spekʼjel chikʼ›. Ja anjelik mi lekuki yiʼaj skwerpoʼe jastal bʼa winik, nupaniye soka ixuke sok ajyi yuntikile bʼa jel kʼakʼe sok jel xmakʼwaniye (Gén. 6:2-4, 11, 12). Pe ja Noé tukni lek waji. Ja Biblia wa xyala ja yeʼn «lekni ajyi ja bʼa stiʼ sat ja Jyoba», bʼa «sjeʼa tojni waji yuja tuk smoji» sok «bʼejyi soka Dyos smeranili» (Gén. 6:8, 9).

5 La kiltik ja jasa wa xchiktes ja yaljelik it sbʼaja Noé. La jpensaraʼuktik, bʼajtanto oj jakuk ja niwan Bʼutʼ Jaʼi, ¿janekʼ maʼ tyempo yaʼteltay toj lek ja Jyoba ja bʼa luʼumkʼinal jaw mi lekuki? Tʼusani mi junuk 600 jabʼil, sok mi kechanukta 70 ma 80, bʼa jatani wa x-ajyi sakʼan jitsan ixuk winik ja bʼa jtyempotiki (Gén. 7:11). Soka Noé mini ajyiyuj jun kongregasyon bʼa oj koltajukyuj yaʼteltajel ja Dyos. Lajansok cha mini koltaji yuja smoj-alijeliki. *

6. ¿Jastal sjeʼa ja Noé mi xiwi?

6 Ja Noé mini malanta yabʼ ja ajyel lekil skʼujol, pes mini xiwi bʼa yaljel «jastal ay ja sbej ja Diosi». Yala jaman lek ja skʼuʼajel yiʼoj bʼa Jyoba (2 Ped. 2:5). Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan: «Scʼuan ni ja Dios [ja yuj yala] [...] oj ni chʼac chʼayuc anaajelexa» (Heb. 11:7). Kʼenaji, mi lek ilji sok bʼobʼta aji xiwuk sok yaljelik bʼa jel xiwela sbʼaj. Pe mini aji koʼ luʼum yuja ‹kʼitkʼunel bʼa stiʼ sat ja winikeʼi› (Prov. 29:25). Mini tʼun xiwi yujni ja Jyoba yayi yip ja jastal wa xyayi ja matik wa xyaʼteltaye sok skʼuʼajel.

7. Yajni ja Noé kʼe skʼuluk ja arka, ¿jastik wokol stʼaspun?

7 Tsaʼan yajni ja Noé bʼejyi soka Dyos mas ja 500 jabʼili, ja Jyoba yayi mandar bʼa a-skʼul jun arka bʼa oj kanuk sakʼan ja ixuk winik soka chanteʼiki (Gén. 5:32; 6:14). Bʼobʼta jelni wokol yabʼ ja Noé skʼulajel jun niwan arka. Sok snaʼani oj kʼenajuk sok oj iljuk kontra. Pe ajyiyuj skʼuʼajel sok ajyi kʼuʼabʼal. «Jachni mero skʼulana», jastalni yala ja Jyoba (Gén. 6:22).

8. ¿Jastal sjeʼa ja Noé bʼa sjipa skʼujol oj ajukyi yuja Jyoba ja jasa mas tʼilan wa xmakuniyuji?

8 Bʼobʼta cha wokol yabʼ ja Noé smakʼlajel ja xcheʼum soka yuntikili. Bʼajtanto yuja niwan Bʼutʼ Jaʼ, ja ixuk winiki tʼilani oj aʼtijuke tsats bʼa oj staʼ swaʼele. Sok cha jachni ja Noé (Gén. 5:28, 29). Pe anima, mi jaʼ waj skʼujol stajel ja jastik mas tʼilan wa xmakuniyuji, jani waj skʼujol yaʼteltajel ja Dyosi. Chomajkil, bʼobʼta ja 40 ma 50 jabʼil yiʼaj yuj yajel kʼeʼuk ja arka, jani waj skʼujol ja jastik junuk bʼa Dyosi. Sok jachni skʼulan bʼa 350 jabʼil tsaʼan ja bʼa Bʼutʼ jaʼi (Gén. 9:28). Juni lekil sjejel bʼa skʼuʼajel sok ajyel kʼuʼabʼal.

9, 10. a) ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja skʼuʼajel soka jastal ajyi kʼuʼabʼal ja Noé? b) ¿Jasa oj skʼuluk ja Jyoba ta wa xkoltaytik ja sleyiki?

9 Jastal snochjel ja skʼuʼajel soka ajyi kʼuʼabʼal ja Noé. Jani yajni wa xkoltaytik ja jastal wa xyila ja Jyoba ja bʼa toji, mok ajyukotik bʼa sparte ja sluʼumkʼinal ja Satanás sok yajel bʼajtan bʼej ja Jyoba (Mat. 6:33; Juan 15:19). Yuja it, ja luʼumkʼinali mi lek wa xyilawotik. Jun sjejel, yuja pwesto ayotik skʼuʼajel ja sleyik ja Jyoba sbʼaja stajel sbʼaj jun ixuk sok winik sok sbʼaja nupaneli, spuktesneje notisyaʼik mi lekuk bʼa keʼntik bʼa jujuntik lugar (kʼuman ja Malaquías 3:17, 18). Pe jastalni ja Noé, jani wala xiwtik yuja Dyosi sok mi jaʼuk ja ixuk winiki. Pes kechani yeʼn oj bʼobʼ yaʼ jsakʼaniltik bʼa tolabida (Luc. 12:4, 5).

10 Jujune bʼa keʼntik tʼilan oj jobʼ jbʼajtik: «¿Oj maʼ bʼejyukon soka Dyos anima stseʼlayon ma skʼenayon ja tuki? ¿Wan maʼ xjipa jkʼujol bʼa Jyoba oj yaki ja jasa mas tʼilan wa xmakunikuj anima wokol stajel?». Ta waxa nocho ja skʼuʼajel soka jastal ajyi kʼuʼabʼal ja Noé, ojni bʼobʼa kʼuʼuk lek ja Jyoba oj stalnaya (Filip. 4:6, 7).

JA DANIEL SJEʼA SKʼUʼAJEL SOK AJYI KʼUʼABʼAL BʼA JUN CHONABʼ JEL MALO

11. ¿Jas wokolik bʼa tsats ekʼ sbʼaja Daniel soka oxe smoj ja bʼa Babilonia? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

11 Ja wokolik stʼaspun. Ja Daniel ajyi moso bʼa Babilonia, bʼa bʼutʼel yaʼteltajel dyosik mi meranuk sok kʼintanel. Ja swinkil Babilonia wa xyijnaye sok wa skʼenaye ja judíoʼiki sok jachuk ja sDyose, ja Jyoba (Sal. 137:1, 3). Bʼobʼta jelni yaj yabʼ ja judíoʼik tojeʼi, jastal ja Daniel. Sok jel jitsan ja matik wanxta skʼelawe ja yeʼn soka oxe smoji, ja Hananías, Misael soka Azarías, pes yujni wane chapjel ajyi yuja swinkil Babilonia bʼa oj yaʼteltaye ja mandaranumi. Cha aljiyabʼye jasa tʼilan oj yabʼye. Ja it kʼotni jun wokol yujni ja Daniel mi skʼana ‹oj yabʼ ja lekil waʼelal wa xyabʼ ja mandaranumi› (Dan. 1:5-8, 14-17).

12. a) ¿Jastik lekil modo ajyiyuj ja Daniel? b) ¿Jas yuj jel chamyabʼjel ja jastal wa ja Daniel?

12 Ja Daniel ekʼ sbʼaj jun wokol bʼa mas nakʼan. Yuja ayiʼoj biboʼil bʼa masto ekʼel yuja tuki, ajiyi cholalik bʼa chaʼanyabʼalil (Dan. 1:19, 20). Sok ja yuj oj bʼobʼ ya sbʼaj niwanil sok bʼa jaʼita oj kʼotuk ja jas oj yali. Pe mi jach skʼulan. Yaʼa sbʼaj chʼin sok mi stoyo sbʼaj sok yayi ja Jyoba ja toyjelal wa sbʼajin yuja jasa kʼot staʼi (Dan. 2:30). Sok yajni keremto ja Daniel, ja Jyoba ya kʼot jun lekil sjejel bʼa toj waji, jastalni ja Noé soka Job. Ti wa xkilatik, ja Jyoba jelni sjipa skʼujol bʼa yeʼn. Yujni ja Daniel sjeʼa skʼuʼajel sok ajyi kʼuʼabʼal bʼa spetsanil ja sakʼanili. Sok ayxa maʼ yiʼoj ja 100 jabʼil ja yajni aljiyabʼ tsamalxta yuj jun anjel: «Ah Daniel, ja weʼn jun winik jel tsamala» (Dan. 10:11).

13. ¿Jas yuj bʼobʼ skoltay ja Daniel ja tuk judíoʼik?

13 Stsʼakatal ja skoltanel ja Dyosi, ja Daniel tʼoji jun olomal ja bʼa Babilonia sok mas tsaʼan bʼa Medopersia (Dan. 1:21; 6:1, 2). Bʼobʼta ja Jyoba skʼulan ja it bʼa jachuk ja Daniel a-skoltay ja xchonabʼi, jastalni skʼulan ja José ja bʼa Egipto, ja Ester soka Mardoqueo ja bʼa Persia (Dan. 2:48). * La jpensaraʼuktik janekʼto aji kulan skʼujol ja Ezequiel soka judíoʼik matik moso ajyiye yajni yilawe jastal koltajiye yuja Jyoba ja bʼa modo it.

Ja Jyoba chaʼanyabʼalil wa xyila ja matik toj wa x-ajyi. (Kʼela ja parrapoʼik 14 sok 15).

14, 15. a) ¿Jastal wa slaja sbʼaja jastal wala taxtiki soka bʼa Daniel? b) ¿Jas wa xbʼobʼ snebʼ-e ja nantatalik ja bʼa jtyempotik sbʼaja sjejel ja snantat ja Daniel?

14 Jastal snochjel ja skʼuʼajel soka ajyi kʼuʼabʼal ja Daniel. Ja wego ayotik bʼa jun luʼumkʼinal bʼutʼel jastik bʼa kux sok skʼuʼajelik bʼa mi meranuk. Ja ixuk winik teye bʼa skʼabʼ ja Niwan Babilonia, bʼa jani spetsanil ja relijyonik mi meranuk bʼa ti «culan ja tantic pucuji» (Apoc. 18:2). Pe ja keʼntiki tukotik, soka ixuk winiki wa skʼenayotik (Mar. 13:13). Ja yuj, jastalni ja Daniel, la mojxukotik soka Jyoba. Ta wa xjipa jkʼujoltik bʼa yeʼn, chʼin wa xkaʼa jbʼajtik sok wala ajyitik kʼuʼabʼal, ja Jyoba jelni chaʼanyabʼalil oj yil-otik (Ageo 2:7).

15 Ja nantatalik ja bʼa jtyempotiki wa xbʼobʼ snebʼ-e jitsan sbʼaja snantat ja Daniel. Pes ja Daniel kʼot syajtay ja Jyoba anima jel jastik mi lekuk ja bʼa Judá ja yajni chʼinto. Ja yeʼn mi junta chʼaykʼujol kʼot syajtay ja Dyosi, yujni jejiyi yuja snantati (Prov. 22:6). Pes ja sbʼiʼil ja Daniel, bʼa wa stojolan ‹ja Jwes bʼa keʼna jaʼ Dyos›, wa xchiktes ja snantat syajtaye ja Jyoba (Dan. 1:6, nota). Ja yuj, nantatalik, aʼa pasensyaʼex bʼa sjejelyi jawa wuntikilex sbʼaja Jyoba. Mok eluka ganaʼex (Efes. 6:4). Awikyi orasyon lajan sok yuj bʼa yeʼnle. Ta akʼujolanex bʼa akanuk bʼa skʼujole ja smeranil bʼa Biblia, ja Jyoba oj ya koʼ jitsan alekilalex (Sal. 37:5).

JA JOB SJEʼA SKʼUʼAJEL SOK AJYI KʼUʼABʼAL YAJNI RICO SOK POBRE AYI

16, 17. ¿Jas tuktukil wokol stʼaspun ja Job ja bʼa sakʼanili?

16 Ja wokolik stʼaspun. Ja Job tukbʼi juntiro ja sakʼanili. Yeʼnani ja mas ‹niwan ja bʼa spetsanil ja oriente› (Job 1:3). Jel riko ajyi, jel naʼubʼal sbʼaj sok jel kisubʼal (Job 29:7-16). Pe mi spensaran mas chaʼanyabʼalil ja yeʼn yuja tuki ma mi xmakuniyuj ja skoltanel ja Dyosi. Ja Jyoba ya sbʼiʼiluk «ja kaʼtijum» sok yala «jun winik toj sok tsʼikan lek ja skʼujoli, sok wani xiwyuj ja Dyosi sok wa sjitsa sbʼaj ja bʼa mi lekuki» (Job 1:8).

17 Ja sakʼanili junta chʼaykʼujol tukbʼi. Xchʼaya yibʼanal sok jel tristeʼaxi bʼa skʼana oj chamuk. Ja maʼ smuli jaʼa Satanás, bʼa lom sleʼayi smul bʼa yaʼteltay ja Jyoba bʼa slekilta yeʼna (kʼuman ja Job 1:9, 10). Ja Jyoba yila stʼilanil ja kistal abʼal jaw. Yaʼakan a-sjeʼ ja Job toj ajyi sok bʼa sjejel yaʼteltay ja Jyoba yuj meran wa syajtay.

18. a) ¿Jasa chamyabʼjel waxa wabʼ ja weʼn ja jastal ajyi toj ja Job? b) ¿Jasa wa xchiktes sbʼaja Jyoba ja modo jastal yila ja Job?

18 Ja Satanás yayi ja Job tuktukil wokol bʼa jel xiwela sbʼaj sok ya spensaraʼuk tini jakel bʼa Dyos (Job 1:13-21). Tsaʼan, oxwane bʼa wa xyala yamigoʼe ja Job kʼotye bʼa oj yaʼe kulan skʼujol. Pe ja smeranili, jelni malo wajye sok yalawe yabʼ yeʼn ja Dyos ja maʼ wan yajelyi wokol (Job 2:11; 22:1, 5-10). Pe ja Job ajyi toj. Anima ay ekʼele kʼumani bʼa mini spensaraʼan. Pe ja Jyoba yabʼ stojol ja wokol ekʼ sbʼaji (Job 6:1-3). Ja Jyoba snaʼani ja Job jel triste ajyi. Sok snaʼa mini oj ajukan patikajel anima ja Satanás tikʼanxta smakʼa ja Job sok utanel sok abʼaltanel. Yajni chʼak ekʼ sbʼaja prebaʼik bʼa skʼuʼajeli, ja Job ajiyi yuja Jyoba chabʼ ekʼele mas yuja janekʼ yiʼoj ajyi sok ajiyi 140 jabʼil mas ja sakʼanili (Sant. 5:11). Ja bʼa tyempo jaw, ja Job yaʼteltay ja Jyoba sok spetsanil skʼujol. ¿Jastal wa xnaʼatik? Yujni axa jitsan jabʼil chamelxa ja yeʼn yajni ja Ezequiel yala ja yaljelik ja bʼa teksto bʼa yolomajeli.

19, 20. a) ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja skʼuʼajel soka jastal ajyi kʼuʼabʼal ja Job? b) Yajni teyotik soka tuki, ¿jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja jastal wa snaʼa yajulal ja Dyosi?

19 Jastal snochjel ja skʼuʼajel soka ajyi kʼuʼabʼal ja Job. Chikan jastal wala taxtik, la katikan ja Jyoba aʼajyuk bʼajtan ja bʼa jsakʼaniltiki, la jipjkʼujoltik bʼa yeʼn sok la ajyukotik kʼuʼabʼal sok spetsanil ja jkʼujoltik. Cha ay kiʼojtik mas rasonik yuja Job bʼa skʼulajel. La jpensaraʼuktik ja it. Jel wa xnaʼatik sbʼaja Satanás soka jastik wa xya makunuki (2 Cor. 2:11). Stsʼakatal ja xetʼanik ja bʼa slibro ja Job, wa xnaʼatik jas yuja Dyos wa xyaʼakan aʼekʼuk ja wokoliki. Soka jasa alxikan ja bʼa Daniel wa xkabʼtik stojol ja sGobyerno ja Dyos juni mandaranum bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinal bʼa yeʼn tey bʼa skʼabʼ ja Jesukristo (Dan. 7:13, 14). Cha wa xnaʼatik ja Gobyerno it oj xchʼay snajel juntiro ja wokoliki.

20 Ja sakʼanil ja Job wa xcha sjeʼa ja stʼilanil bʼa oj jnatik syajulal ja jmoj-aljeltik bʼa wane yijel wokol. Bʼobʼta ay maʼ oj kʼumanuk bʼa mi oj spensaraʼuk, jastalni skʼulan ja Job (Ecl. 7:7). Pe mok jkʼenaytike sok mok jletik smule, la kiltik ja jastal wa xtaxye sok la jnatik syajulale. Jachuk oj jnochtik ja Jyoba, ja jTatik jel xyajtani sok wa snaʼa yajulal (Sal. 103:8).

JA JYOBA OJ YA AJYUKOTIK TSATS

21. ¿Jastal wa syaka sbʼaj ja 1 Pedro 5:10 soka sakʼanil ja Noé, ja Daniel soka Job?

21 Ja Noé, ja Daniel soka Job ajyiye sakʼan bʼa tuktukil tyempo sok tuktukil wokol ekʼ sbʼaje, pe kuchyujile ja wokolik stʼaspune. Ja sakʼanileʼi wa xya juljkʼujoltik ja jasa yala ja Pedro: «Pero ja juocoltic iti, tʼusan tiempo nia. Ja Diosi oj to ni ya ecʼuca. Oj ya tojbuc ja hua hualtzilexi. Oj cho yaa huipex ba oj tzatzbanic ja ba sti sati porque jel ni ja syajal ja scʼujola» (1 Ped. 5:10).

22. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

22 Ja 1 Pedro 5:10 jelni cha meran ja bʼa xchonabʼil ja Dyos ja bʼa jtyempotiki. Ja Jyoba wa xya jkʼuʼuktik lek oj ya ajyukotik toj sok oj ya tsatsbʼukotik. Jpetsaniltik wa xkʼanatik ja yip ja Jyoba sok kʼotel yaʼtijumik bʼa toj. Ja yuj wa xkʼanatik snochjel ja skʼuʼajel soka jastal ajyi kʼuʼabʼal ja Noé, Daniel soka Job. Jastalni oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi, ja jasa koltajiye bʼa ajyel toj jani yuja snaʼawe sbʼaj meran ja Jyoba. Pes yabʼye stojol ja jasa wa skʼana ja Dyos bʼa yeʼnle (Prov. 28:5). Wani xcha bʼobʼ jkʼuluktik ja keʼntiki.

^ par. 2 Ja Ezequiel iji bʼa Babilonia ja bʼa 617 bʼajtanto bʼa jtyempotik. Yeʼn stsʼijbʼan ja yaljelik wa xtaʼatik ja bʼa Ezequiel 8:1-19:14 «ja bʼa swakil jabʼil» ja yajni ajyi moso, bʼa jabʼil 612.

^ par. 5 Ja stat ja Noé, ja Lamec, cha ajyiyuj skʼuʼajel bʼa Dyos, pe cham junuk joʼe jabʼil bʼajtanto yuja niwan Bʼutʼ Jaʼ. Ta ja snan soka smoj-alijel ja Noé tito aye yajni jak ja niwan Bʼutʼ Jaʼi, mini kanye sakʼan.

^ par. 13 Bʼobʼta cha jach skʼulanyi ja Dyos ja oxe smoj ja Daniel, bʼa cha aji och xchole (Dan. 2:49).