Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Noé, Daniel, Job uka chachanakjamat Jehová Diosar sum uñtʼtanjja?

¿Noé, Daniel, Job uka chachanakjamat Jehová Diosar sum uñtʼtanjja?

“Jucharar jaqenakajj janiw amuytʼapkiti [...], ukampis khitinakatejj Tatitur thaqtapki ukanakaw taqe kun amuytʼapjje” (PROV. 28:5).

CANCIÓN: 126, 150

1-3. 1) Aka qhepa urunakanjja, ¿kunas Diosat janipun jitheqtañatak yanaptʼistaspa? 2) ¿Kuna toqenakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

QHEP qhepa urunakanwa jaktanjja. Jan wali jaqenakas ‘qorjamaw alintasipkaraki’ (Sal. 92:7). Ukatwa, jukʼamp jukʼampi jaqenakajj Diosan arunakapar jan istʼjjapjjeti. Ukhamajj “jan walinak lurañan wawanakjamä[ñasawa]”, “amuytʼasiñanjja jilïr jaqenakjamä[ñasarakiwa]”. ¿Kunas ukatak yanaptʼistaspa? (1 Cor. 14:20).

2 Aka yatichäwitaki ajllit textow yanaptʼistaspa, ukan akham siwa: “Khitinakatejj Tatitur thaqtapki ukanakaw taqe kun amuytʼapjje” sasa, mä arunjja, kunanakatï Diosar kusisiyki ukanak amuytʼañaw yanaptʼistaspa (Prov. 28:5). Proverbios 2:7, 9 textonjja, niya uka pachpwa saraki. Ukan akham siwa: “Tatitusti cheqa, aski jaqeruwa yanapi” sasa. Uka yanaptʼampiw kunatï “cheqäki, askïki” ukanak yatsna, ‘taqe askina sarnaqañapuni sumätapsa’ amuyaraksna.

3 Noé, Daniel, Job chachanakajja, ukham yatiñanïpjjarakïnwa (Ezeq. 14:14). Jichha tiemponjja, Diosan markapajj ukham yatiñanïpjjarakiwa. ¿Jumasti, Diosatakjam sarnaqañatakejj kunanak yatiñatï wakiski ukanak yatiraktati? Ukatakejj Jehová Diosar sum uñtʼañaw yanaptʼätam. Ukatwa aka kimsa toqet yatjjataskañäni: 1) Kunas Noé, Daniel, Job chachanakarojj Diosar sum uñtʼañatak yanaptʼäna. 2) Kunjamsa Diosar sum uñtʼañajj jupanakar yanaptʼäna. 3) Kunjamatsa uka chachanakjam Jehová Diosar confiysna.

JAN WALI MARKANSA, NOÉ CHACHAJJ DIOSAMPIW SARNAQÄNA

4. 1) ¿Kunjamatsa Noé chachajj Diosar uñtʼäna? 2) ¿Kunjamsa Diosar uñtʼañajj Noé chachar yanaptʼäna?

4 ¿Kunjamatsa Jehová Diosar sum uñtʼäna? Diosar confiyiri jaqenakajja, nayratpachwa Diosar akhamanakat uñtʼapjjerïna: 1) Diosan taqe luratanakap uñjasa. 2) Diosar taqe chuyma servirinakapar istʼasa. 3) Istʼasirinakarojj kunjamsa Diosajj bendisi uk jupanakpachpa uñjasa (Is. 48:18). Noé chachajj Diosan luratanakap uñjäna ukhajja, Diosajj cheqapun utjaskatapsa, suma Diosätapsa amuytʼarakïnwa. Ukhamarakiw ‘wiñay chʼamanïtapsa cheqpach Diosätapsa’ yatirakïna (Rom. 1:20). Ukaw Diosar jukʼamp confiyañatak yanaptʼäna.

5. Kunsa Diosajj jaqenakatak muni ukanakjja, ¿kunjamatsa Noé chachajj yateqäna?

5 Biblianjja akham siwa: “Yatiyäwinak istʼki ukhakiw maynejj uka yatiyäwir confiyaspa” sasa (Rom. 10:17). ¿Khitis Noé chacharojj Diosat parlpachäna? Familiaranakapaw Diosat parlapjjpachäna. Sañäni, Lamec tatapajj taqe chuymaw Diosar confiyäna, naskäna ukhajja, Adanajj jakaskänwa (qalltankir dibujo uñjjattʼäta). Noé chachan Matusalén achachilapasa, uka achachilapan Jared achachilapasa Diosat parlapjjarakpachänwa. Jupajja, Noé chachajj naskäna ukhat 366 maranakampwa jakaskäna (Luc. 3:36, 37). * Inas jupanakampi esposanakapampejj ‘Diosaw jaqenakar lurawayi, jaqenakajj wawanïpjjañapa, aka oraqen mirantapjjañapwa Diosajj muni’ sasin yatichapjjchïna. Noé chachajj inas Adanampin Evampin juchachasipjjatapsa yateqarakchïna, uka layku jan walinak utjatapsa uñjarakchïna (Gén. 1:28; 3:16-19, 24). Yateqkäna ukanakajja, chuymaparuw purtʼäna, ukatwa Noé chachajj Diosar serviñ wal munäna (Gén. 6:9).

6, 7. ¿Kunjamsa mä suytʼäwinïñajj Diosar confiyañatak Noé chachar yanaptʼäna?

6 Mä suytʼäwinïñaw Diosar confiyañatak yanaptʼistu. Noé chachan sutipajj inas “samaraña”, jan ukajj “chuymachtʼaña” sañ munchi. Uk yatisajja Noé chachajj wal kusispachäna (Gén. 5:29). Diosan amuytʼayataw Lamec chachajj akham säna: “Tatitu Diosaw aka oraqerojj maldisi yapuchañasatakisti wali chʼama tukuñasawa; ukampis [Noé] wawaw samarayistani” sasa. Noejj taqe chuymaw Diosar confiyäna. Abel, Enoc chachanakjamarakiw “wawaw” asirur pʼeqet taqjjatani sasin confiyäna (Gén. 3:15).

7 Génesis 3:15 texton utjki uka profeciajj kamsañsa muni uk inas Noejj jan sum amuykchïnti. Ukampis salvacionaw utjani sasaw uka arunakarjamajj confiyäna. Enoc chachajj niya uka profeciarjamaw yatiyarakïna. ‘Jan wali luratanakapat juchañchiriw’ Diosajj jutani sasaw yatiyäna (Jud. 14, 15). Ukham yatiyatapajj Armagedonanwa sum phoqasini. Ukaw Noé chacharojj Diosar jukʼamp confiyañatakisa, mä suytʼäwinïñatakisa wal yanaptʼpachäna.

8. ¿Kunjamsa Diosar uñtʼañajj Noé chachar yanaptʼäna?

8 ¿Kunjamsa Diosar sum uñtʼañajj Noer yanaptʼäna? Diosar confiyañataki, yatiñanïñatakiw yanaptʼäna, jukʼampis kunatï Jehová Diosat jitheqtaykaspa ukanak jan lurañatakiw yanaptʼäna. Amuytʼañäni, Noé chachajj “Diosan munañaparjamaw sarnaqäna”, janiw Diosar jan respetiri jaqenakampi sarnaqkänti. Janirakiw alajjpachat saraqanisin jaqenakar tukupkäna uka angelanakampis engañjayaskänti. Jupanakar uñjasajja, jaqenakajj musparapjjänwa, inas adorañsa munapjjchïna (Gén. 6:1-4, 9). Maysa toqetjja, Jehová Diosajj jaqenakaruw wawanakanïpjjam, aka oraqsa phoqantapjjam säna, uksa Noejj yatïnwa (Gén. 1:27, 28). Ukhamajja, uka jan wali angelanakajj warminakampi casarasisin wawanakanïpjjatap jan walïtapjja sum amuypachäna. Uka wawanakajj wali jachʼanaka, chʼamani ukhamäpjjänwa. Tiempompejja, Uma Juicio apanëjja sasaw Diosajj Noé chachar säna. Jupasti ukarojj creyïnwa, ukatwa familiapar salvañatak mä arca luräna (Heb. 11:7).

9, 10. ¿Kunjamsa Noé chachjam Diosar confiyaraksna?

9 ¿Kunas Noé chachjam Diosar confiyañatak yanaptʼistaspa? Bibliat sum yatjjatañaw yanaptʼistaspa, ukhamarak kunanaktï yateqktan ukanak wali valoranit uñjaña, yateqatarjam sarnaqaña, ukarjam lurañaw yanaptʼarakistaspa (1 Ped. 1:13-15). Ukhamajja, Supayan trampanakapar jan purtʼasiñatakisa, akapachan espiritupampi jan apayasiñatakisa, Diosar confiyaña ukhamarak yatiñanïñaw yanaptʼistani (2 Cor. 2:11). Cheqas uka jan wali espirituw jaqenakarojj jan walinaka, qʼañu juchanak lurapjjañapatakisa, jan walinak lurañ munapjjañapatakis chʼamañchi (1 Juan 2:15, 16). Diosar jan taqe chuyma confiyirinakasa, janis qhep qhepa urunakanksna ukham amuyapjjaspa. Jesusajj jichha tiempompit Noé chachan tiempopampit parlkäna ukhajja, jan wali lurañanakata, qʼañu jucha lurañanakat qhanañchañat sipansa, Diosat jitheqtañaw utjaspa sasaw jukʼamp qhanañchäna (Mateo 24:36-39 liytʼañataki).

10 Jiwasajj akham jisktʼasiñasawa: “¿Jehová Diosar uñtʼir jaqjamat sarnaqasktjja? ¿Diosar confiyatajajj arunakapar istʼañataki, jaqenakar yatiyañatakit chʼamañchitu?” sasa. Uka jisktʼanakarjamajj kamsätasa, ukaw Diosampit sarnaqaskta janicha uk amuyasiñatak yanaptʼätam.

JAN WALI BABILONIA MARKANSA, DANIELAJJ AMUYTʼASIRÏNWA

11. 1) ¿Khitinakas Danielar yatichapjjäna? 2) ¿Kunanaksa Danielat yateqasiñ munasma?

11 ¿Kunjamatsa Diosar sum uñtʼäna? Awk taykapaw Danielarojj Diosat yatichapjjäna. Jupanakarakiw Jehová Diosar munasiñsa, Arupar munasiñsa yatichapjjäna. Uka munasiñapasti janiw thayarkänti, Diosan Arupatsa yatjjatapunirïnwa, jilirëjjasas yatjjataskakïnwa, uk sum yattanjja (Dan. 9:1, 2). Danielajj humilde chuymampi, taqe chuyma mayisitapajja, Daniel 9:3-19 textonkiwa, ukanwa Diosar sum uñtʼatapsa, kunanaktï Diosajj Israel markatak lurkäna ukanak yatitapsa qhanañchi. ¿Janit uka texto liytʼañatakisa, amuytʼañatakisa tiempo apsuskasma? Liytʼasajja, Danielajj kunjam jaqënsa uk amuytʼañatakiw chʼamachasiñama.

12-14. 1) ¿Kunjamsa Danielajj yatiñanïtap uñachtʼayäna? 2) ¿Kunjamsa Danielarojj taqe chuyma istʼatapatsa, jan ajjsarirïtapatsa Jehová Diosajj bendisïna?

12 ¿Kunjamsa Diosar sum uñtʼañajj Danielar yanaptʼäna? Jehová Diosar taqe chuyma serviri judionakatakejja, kʼari diosanakar adoriri Babilonia markankañajj chʼamäpachänwa. Diosajj judionakar akham sänwa: “Kawkïri markarutejj nayajj apayapksma” ‘uka markampi sumankañ thaqapjjam (NM)’ sasa (Jer. 29:7). Ukatsti “janipuniw yaqha diosanakarojj yupaychapjjätati” sasaw sarakïna (Éx. 34:14). ¿Kunjamsa Danielajj uka pä mayitanakampi phoqäna? Yatiñanïñaw jaqenakar istʼañat sipansa, Diosar istʼañ wakisitap amuytʼañatakejj yanaptʼäna. Walja patak maranak qhepatjja, Jesusajj ukham lurañ wakisitapwa qhanañcharakïna (Luc. 20:25).

13 Kunapachatï, ‘30 urunaka janipun khitis kuna kasta diosatsa mayispati, jan ukasti jachʼa rey saparuki mayispan’ sasin mä ley apsuskäna ukhajja, kunsa Daniel chachajj lurpachäna uk amuytʼañäni (Daniel 6:7-10 liytʼañataki). Danielajj inas akham sischispäna: “30 urukiwa, janiw wiñayäkaniti” sasa. Danielatakejja, reyin uka leyipar istʼañat sipansa, Diosar adorañaw jukʼamp wakiskirïna. Jan khitin uñjkatajj orasiskaspänwa. Ukampis kunjamsa Danielajj sapüru orasirïna ukjja, walja jaqenakaw yatipjjäna. Ukatwa jakañ vidap aptʼasirjamäkasasa, Diosar janis adorjjaspa ukham amuyayañ jan munkänti.

14 Ukham taqe chuyma istʼatapatjja, Jehová Diosajj leonanakat salvasaw Danielar bendisïna. Diosan uka milagropajj Medo-Persia markpachanwa yatisïna (Dan. 6:25-27).

15. ¿Kunas Daniel chachjam Diosar confiyañatak yanaptʼistaspa?

15 ¿Kunas Daniel chachjam Diosar confiyañatak yanaptʼistaspa? Janiw Biblia sapür liyiñakejj wakiskiti. Jan ukasti Diosar taqe chuyma confiyañatakejj liyktan ukanak sum amuytʼañasawa (Mat. 13:23). Kunsa Jehová Diosajj amuyi uk amuyañasawa, mä arunjja, kunsa Bibliajj yatichañ munistu ukanak amuytʼañasawa. Ukatakejj liyktan ukanakat lupʼiñasawa. Ukhamarakiw Diosar sapüru taqe chuyma orasiñasa, yamas jan walinakan uñjasisajj jukʼampiw orasiñasa. Jehová Diosajj taqe chuymaw chʼam churistani, amuytʼasiñatakis yanaptʼarakistaniwa (Sant. 1:5).

WALINSA JAN WALINSA, JOB CHACHAJJ DIOSAN ARUPARJAMAW SARNAQÄNA

16, 17. ¿Kunjamatsa Job chachajj Diosar sum uñtʼpachäna?

16 ¿Kunjamatsa Diosar sum uñtʼäna? Job chachajj janiw israelitäkänti, ukampis Abrahán, Isaac, Jacob chachanakan jaya familiarapänwa. Jehová Diosaw uka chachanakarojj kunjam Diosasa, jaqenakatakis kunsa amtaski ukanak yatiyäna. Job chachajj ukanak sum yatïna, kunjamatsa yatïna uk janiw yatktanti (Job 23:12). Diosarojj akham sänwa: “Parlata[nak] toqekwa uñtʼayäsmajja” sasa (Job 42:5). Jehová Dios pachpaw Job chachan arunakapajj cheqäskapuniwa säna (Job 42:7, 8).

Jehová Diosajj kunjam Diosasa ukajj luratanakapanwa qhan uñjasi, ukaw wal yanaptʼistu. (Párrafo 17).

17 Job chachajj Diosan luratanakap uñjasaw kunjam Diosasa uk amuyäna (Job 12:7-9, 13). Jehová Diosajj kunanaktï lurkäna ukanakat parlasaw Job chachar amuytʼayäna, Elihú chachas uka pachpa amuytʼayarakïna (Job 37:14; 38:1-4). Diosan arunakapajj Job chachan chuymaparuw purtʼäna, ukatwa altʼat chuymampi akham säna: “Nayajj yattwa jumajj taqe kunatakisa chʼamanïtama, janiw jumatakejj kunas jan lurañjamajj utjkiti” sasa. Taqe chuymaw arrepentista sarakïnwa (Job 42:2, 6).

18, 19. ¿Kunjamsa Job chachajj Diosar sum uñtʼatap uñachtʼayäna?

18 ¿Kunjamsa Diosar sum uñtʼañajj Job chachar yanaptʼäna? Diosajj kunjam sarnaqañassa muni uk sumwa Job chachajj amuyäna. Cheqas Jehová Diosar sum uñtʼäna, ukaw kunatï sumäki uk lurañatak yanaptʼäna. Sañäni, jaqenakar jan wal lurkasin Diosar wal munasta sañajj jan walïtap sum amuyäna (Job 6:14). Pobrësasa, qamirïsasa, jupakis jilankkaspa ukham janiw amuyaskänti, jan ukasti, familiaparjamaw jaqenakar uñjäna. Jupajj akham sänwa: “Mä sapa pachpa Diosakiw taykasan purakapan [...] jakañ churarakistu” sasa (Job 31:13-22). Ukhamasti, Job chachajj janiw wali uñtʼatätap laykusa, ni qamirïtap laykusa jilankkaspas ukham amuyaskänti. Janiw jichha tiempon utjki uka qamir jaqenakjamäkänti.

19 Job chachatakejja, Jehová Diosar serviñaw taqe kunat sipansa nayrankäna, chuymapansa ukham amuyarakïna. Jupatï utjirinakapar jukʼamp munasispänjja, yaqha diosanakar adorañampi sasispänwa, uk sum yatïna. Jupa pachpaw akham säna: “¡Alajjpacha Diosar jan uñtʼiri tukuñäsapänwa!” sasa (Job 31:24-28 liytʼañataki). Mä chachampi, mä warmimpi casarasitapajja, jupatakejj wali sagradönwa. Warminakar jan wali amtampi janipun uñchʼukiñatakiw nayranakapampi mä pacto luräna (Job 31:1). Uka tiemponjja, mä chachan walja warminïtapjja, Diosajj janiw jan walit uñjkänti. Job chachatï munaspänjja, pä warminïspänwa. * Ukampis Diosajja, mä chachampi mä warmimpikwa Edén jardinan mayachäna, ukarjamaw jupajj sarnaqäna (Gén. 2:18, 24). Mä 1.600 maranak qhepatjja, chacha warmi ikthapiñ toqetsa, casarasiñ toqetsa, Jesusajj uka pachpwa yaticharakïna (Mat. 5:28; 19:4, 5).

20. ¿Kunjamsa Diosar sum uñtʼañajj amigonak ajlliñsa, kusistʼañanak ajlliñsa yanaptʼistu?

20 ¿Kunas Job chachjam Diosar confiyañatak yanaptʼistaspa? Kunjamtï saniwayktanjja, Jehová Diosar uñtʼaña, taqe kunansa yateqktan ukarjam sarnaqañaw yanaptʼistani. Jehová Diosajj “ñanqha lurañ munirinakarusti walpun uñisi”, janirakiw “kʼari jaqenakampejj” sarnaqañas munkiti sasaw Bibliajj qhanañchi (Salmo 11:5; 26:4 liytʼañataki). Uka arunakajja, ¿kunsa Jehová Diosat yatichistu? ¿Internetar mantktan ukhasa, amigonaka, kusistʼañanaka ajllktan ukhasa kunas jiwasatak nayrankañapa? Uka jisktʼanakar kamsañänisa ukaw Diosar uñtʼtanti janicha uk uñachtʼayani. Jiwasatï akapachampi qʼañuchayasiñ jan munkstanjja, “kunatï walïki jan walïki ukanak amuytʼañjja” yateqañasawa, ukhamarakiw yatiñan jaqenakjam sarnaqañsa yateqañasaraki (Heb. 5:14; Efes. 5:15).

21. Diosatakjam sarnaqañatakejj kunanak yatiñatï wakiski ukanak yatiñatakejja, ¿kunas yanaptʼistani?

21 Noé, Daniel, Job uka chachanakajja, taqe chuymaw Jehová Diosar thaqapjjäna. Diosasti jupanakampejj uñtʼayasïnwa. Kunanak yatiñatï Jupatakjam sarnaqañatakejj wakiski ukanak yatiñsa yanaptʼarakïnwa. Ukhamatwa uka chachanakajj wali yateqaskayäpjje, wali kusisitas jakasipjjarakïna (Sal. 1:1-3). Ukatwa akham jisktʼasiñasa: “¿Noé, Daniel, Job chachanakjamat Jehová Diosar sum uñtʼaraktjja?” sasa. Cheqas uka chachanakat sipansa, jukʼamp sumwa Jehová Diosar jiwasajj uñtʼsna. Jupar uñtʼañatakejj jukʼamp yanaptʼanakaw utjistu (Prov. 4:18). Ukhamasti, Bibliat jukʼamp sum yatjjatañasawa, yateqktan ukanakat lupʼiñasawa, Jehová Diosaruw espíritu santo mayisiñasaraki. Ukhamatwa, aka jan wali pachampejj jan qʼañuchayaskañäniti. Jan ukasti yatiñampiw sarnaqañäni, Jehová Diosampis urut urutjamaw jukʼamp sum apasirakiñäni (Prov. 2:4-7).

^ Párrafo 5 Noé chachan achachilapan tatapajja, mä arunjja, Enoc chachajj ukhamarakiw Jehová Diosamp sarnaqäna. Ukampis Noen nasiñapataki mä 69 maranak faltkipanwa Jehová Diosajj ‘apjjäna’ (Gén. 5:23, 24).

^ Párrafo 19 Noé chachatjja ukham sasirakispawa. Jaqejj Edén jardinan Dios contra saytʼasipkäna uka qhepatpachsa walja warminïñajj qalltkchïnjja, Noé chachajj mä sapa warminikïnwa (Gén. 4:19).