Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

¿Tikonixmati Jiova kemej Noé, Daniel uan Job?

¿Tikonixmati Jiova kemej Noé, Daniel uan Job?

“Takamej akin amo yolkualmej amo ueli kiajsikamatij melaujkayot, sayoj ke akin kitemouaj Jiova ueli kiajsikamatij nochi.” (PROV. 28:5)

NEKUIKATILMEJ: 43, 49

1-3. 1) ¿Toni techpaleuis maj nochipa tiktakamatikan Dios itech nejin itamian tonalmej? 2) ¿Toni tikitaskej itech nejin tamachtilis?

TINEMIJ itech itamian tonalmej. Akin amo yolkualmej “ixuaj kemej xiuit” (Sal. 92:7). Yejua ika, amo tikmoujkaitaj maj taltikpakneminij okachi amo kipoujkaitakan itanauatiluan Dios. Pablo kiniluij tokniuan: “Xiyolmajsitokan de namotakuautamatilis. [...] Xinentinemikan keme ne koneme porin yejuan amo yoltanemilijtinemij ten amokuali” (1 Cor. 14:20). ¿Keniuj uelis tikchiuaskej nejin?

2 Tanankilil moajsi itech Proverbios 28:5, kampa kijtoua ke “akin kitemouaj Jiova ueli kiajsikamatij nochi”, tein kijtosneki ke kiajsikamatij keniuj uelis kiyolpaktiskej. Proverbios 2:7, 9 no techmachtia ke Jiova “kinmakas tamatilis tein uelis kitekitiltiskej” akin yolmelaujkej, uan ijkon kiajsikamatiskej “melaujkayot uan tamelaualis uan kuali taixejekolis, ojti tein kinextia tein kuali”.

3 Noé, Daniel uan Job kipiakej itamatilis Dios (Ezeq. 14:14). Uan axkan itekitikauan no kipiaj. Uan tejuatsin, ¿tikonajsikamatikya keniuj uelis senkis tikonyolpaktis Jiova? Tikonajsikamatis komo kuali tikonixmati yejuatsin. Yejua ika, maj tikitakan eyi taman. Yekinika, keniuj Noé, Daniel uan Job kiixmatkej. Ojpatika, keniuj kinpaleuij kiixmatiskej. Uan expatika, keniuj uelis titakuaujtamatiskej kemej yejuan.

NOÉ KITAKAMATIK DIOS MASKI MOCHIUAYA TEIN AMO KUALI

4. 1) ¿Keniuj Noé kiixmatik Jiova? 2) ¿Keniuj kipaleuij Noé keman kuali kiixmatik Jiova?

4 Keniuj kiixmatik Jiova. Satepan ke Adán uan Eva peuak kinpiaj konemej, taltikpakneminij kiixmatinij Dios ika eyi taman: keman kiitaj tein kichijchiuak, keman kinkakij okseki itekitikauan uan keman kiseliaj tatiochiualismej porin kitakamatij (Is. 48:18). Keman Noé kiitak itachijchiualis Dios, uelik kiitak miak taman tein kinextia ke yejuatsin nemi uan ke kipia miak kualneskayomej. Ijkon uelik kiajsikamatik ke Jiova kipia miak chikaualis uan ke sayoj yejua Dios akin melauak (Rom. 1:20). Yejua ika, Noé amo sayoj kineltokak Dios, ta senkis iuan takuaujtamatik.

5. ¿Keniuj kimatik Noé keniuj kinekia Dios maj neminij taltikpakneminij?

5 Biblia kijtoua ke “moneki ma se kiyekakili [...] para ijkon uelis ya se takuautamatis”. Nejin kijtosneki ke tein oksekin techiluiskej uelis techpaleuis maj titakuaujtamatikan (Rom. 10:17). ¿Akoni kipaleuij Noé maj kiixmatini Jiova? Xa ichankauan kimachtijkej, kemej ipopaj, Lamec, akin takuaujtamatia iuan Dios uan yolik keman Adán yoltoyaok (xikonita taixkopin ipeujyan tamachtilis). Okse yejua Matusalén, akin katka iueyitat, uan Jared, iueyitat Matusalén, akin momikilij keman Noé kipiaya trescientos sesenta y seis xiujmej (Luc. 3:36, 37). * Nejin takamej uan ininnamik xa kimachtijkej Noé ke Dios kinchijchiuak taltikpakneminij uan ke kinekia maj kinpianij konemej, maj momoyauanij itech taltikpak uan maj kitekitilianij. Noé xa no kimatik ke Adán uan Eva amo kitakamatkej Jiova, uan uelia kiitaya tein amo kuali tein kiualkuik nejon (Gén. 1:28; 3:16-19, 24). Noé kitelpatiuitak tein momachtij uan nejon kiolinij maj kitekitili Dios (Gén. 6:9).

6, 7. ¿Toni tein kichiaya Noé kichikauak itakuaujtamatilis?

6 Tein tikchiaj kichikaua totakuaujtamatilis. Ueli tiknemiliaj keniuj momachilij Noé keman kimatik ke itokay kiteajsikamatiltiaya ke onkaya se nechialis, porin itokay xa kijtosneki “Neseuilis” oso “Yolseuilis” (Gén. 5:29, nota). Dios kichiuak maj Lamec kijtouani nejin keman ika tajtoj Noé: “Nejin techualkuilis yolseuilis ika totekiuj uan tekit tein tomauan kichiuaj ika tajyouilis porin Jiova kitejtelchiuak tal”. Noé takuaujtamatia iuan Dios. Ijkon kemej Abel uan Enoc, kineltokaya ke ‘konetsin’ akin moijtojka ke ualaskia kikuaxamaniskia kouat (Gén. 3:15).

7 Noé xa amo kiajsikamatia nochi tein kijtosnekia Génesis 3:15. Sayoj ke kiajsikamatia ke nejon kinextiaya ke onkaskia nemakixtilis. Enoc no kiteixmatiltijka se taman kemej nejon. Kijtojka ke Jiova kinixpoloskia akin amo yolkualmej (Jud. 14, 15). Nejon tein kiteixmatiltijka, tein motamichiuas itech Armagedón, xa kichikauak itakuaujtamatilis Noé uan kipaleuij maj kisentokani kichiani tein kuali.

8. ¿Keniuj kipaleuij Noé kuali kiixmatis Dios?

8 Keniuj kipaleuij Noé kuali kiixmatis Dios. Nejon taixmatilis kipaleuij maj takuaujtamati uan maj kipia itamatilis Dios. Nejin kimatampauij, okachiok porin amo kichiuak tein ueliskia kijtakos ikuali uikalis iuan. Kemej neskayot, kemej “nentinemik iuan Dios”, amo mouikak iniuan akin amo kipoujkaitayaj yejuatsin. No amo mokauak maj kikajkayauanij ángeles akin mochiujkej kemej taltikpakneminij uan ualajkej taltikpak. Taltikpakneminij xa kitelmoujkaitakej ininchikaualis uan xa hasta kinekiaj kinueyichiuaskej (Gén. 6:1-4, 9). Uan no, Noé kimatia ke Dios kinnauatijka taltikpakneminij maj kinpianij konemej uan maj momoyauanij itech nochi taltikpak (Gén. 1:27, 28). Yejua ika kimatia ke amo kuali yetoya maj amokuali ejekamej monamiktianij iniuan siuamej uan maj iniuan kinpianij konemej. Okachi kimatik nejon keman kiitak ke nejon konemej okachi uejueykej katkaj uan chikaujkej ke oksekin. Satepan, Dios kinejmachtij Noé ke kiualkuiskia se tetsaujkakiouit. Kemej Noé takuaujtamatik ke mochiuaskia, kichijchiuak arca kampa momakixtijkej ichankauan (Heb. 11:7).

9, 10. ¿Keniuj uelis titakuaujtamatiskej kemej Noé?

9 Keniuj uelis titakuaujtamatiskej kemej Noé. Motelneki timomachtiskej iTajtol Dios ika miak nejmachkayot, tikpatiuitaskej tein timomachtiaj uan tikauaskej maj techpaleui maj timopatakan uan keman titaixpejpenaskej (1 Ped. 1:13-15). Ijkon, takuaujtamatilis uan itamatilis Dios techpaleuiskej maj amo techkajkayaua Satanás nion maj techijtako inintanemilil akin kinixyekana (2 Cor. 2:11). Nejin tanemilil kichiua maj miakej kintelyolpakti tateuiskej uan auilnemiskej, uan maj kitayekanaltikan ininamo kuali tanejnekilis (1 Juan 2:15, 16). Hasta uelis kichiuas maj akin amo chikauak inintakuaujtamatilis amo kiitakan ke okachi amo uejka yetok itonal Jiova. Maj tikelnamikikan ke keman Jesús kijtoj ke totonaluan yeskiaj kemej itonaluan Noé, amo okachi ika tajtoj tateuilis oso auilnemilis, ta ke uelis techtapololtis uan amo tiktekitiliskejok Dios (xikonixtajtolti Mateo 24:36-39).

10 Xionmotajtani: “¿Niknextia ika tein nikchiua ke yekmelauj nikixmati Jiova? ¿Necholinia notakuaujtamatilis maj amo sayoj niktakamati itanauatiluan ta no maj nikinteixmatilti?”. Tein tiontanankilis kinextis ox yekmelauj tionnentinemi iuan Dios akin melauak, ijkon kemej Noé.

DANIEL KINEXTIJ ITAMATILIS DIOS OMPA BABILONIA

11. 1) ¿Toni tamachtilis kiselij Daniel? 2) ¿Toni kualneskayomej tein Daniel kipiak tikonuelitaskia tikonpias?

11 Keniuj kiixmatik Jiova. Itatuan Daniel xa kimachtijkej maj kitasojta Jiova uan maj kipatiuita iTajtol. Uan Daniel nochipa kichiuak nejon. Hasta keman xiuejya katka, momachtiaya ika nejmachkayot iTajtol Dios (Dan. 9:1, 2). Netataujtil tein kichiuak ika yolyemanilis uan ika nochi iyolo tein tikajsij itech Daniel 9:3-19 kinextia ke kuali kiixmatia Dios uan nochi tein kichiujka ininka israelitas. Xikonixtajtolti nejin netataujtil, uan ika nejmachkayot itech xiontanemili. Xionmotajtani: “¿Toni nechmachtia nejin netataujtil kemej tamatia Daniel?”.

12-14. 1) ¿Keniuj Daniel kinextij itamatilis Dios? 2) ¿Keniuj Jiova kitatiochiuij Daniel porin kinextij yolchikaualis uan amo kikauak?

12 Keniuj kipaleuij Daniel kuali kiixmatis Dios. Ouij kinkisak judíos akin amo kikauayaj Jiova kitekitiliskej ompa Babilonia. Kemej neskayot, Jiova kiniluij: “Xiktemokan maj onka yolseuilis itech xolal kampa nikchiuak ximoajsikan temako” (Jer. 29:7). Sayoj ke no kinnauatij maj kiueyichiuanij sayoj yejuatsin ika nochi ininyolo (Éx. 34:14). ¿Keniuj Daniel uelik kitakamatik nejin ome tanauatilmej? Itamatilis Dios kipaleuij maj kiajsikamati ke monekia kitakamatis Jiova achto ke tekiuanij. Tel miak xiujmej satepan, Jesús no tamachtij nejon (Luc. 20:25).

13 Xikonnemili tein Daniel kichiuak keman moixtalij se tanauatil tein kijtouaya ke itech treinta tonalmej amo ueliskia kitataujtiskej nion se dios oso taltikpaknenkej, ta sayoj tekiuaj (xikonixtajtolti Daniel 6:7-10). Daniel ueliskia motenpaleuis uan kijtos: “Sayoj treinta tonalmej, amo nochipa yeski”. Sayoj ke amo kikauak maj se tanauatil tein kiixtalijka tekiuaj okachi tayekantoni ke kiueyichiuas Dios. Melauak ke ueliskia kichiuas netataujtil kemej amo akin kiitaskia. Sayoj ke, kimatia ke miakej kiitayaj keman mojmostaj kitataujtiaya Dios. Yejua ika, maski kimatia ke ueliskia kimiktiskej, amo kinekik kiteajsikamatiltis ke amo kiueyichiuayaok Jiova.

14 Dios kitatiochiuij Daniel porin amo kikauak uan kinextij yolchikaualis. Yejuatsin kimakixtij maj amo kikuanij tekuanimej. Nejon ueyi tachiualis tapaleuij maj itech nochi xolalmej kampa taixyekanayaj medopersas kiixmatinij Jiova (Dan. 6:25-27).

15. ¿Keniuj uelis titakuaujtamatiskej kemej Daniel?

15 Keniuj uelis titakuaujtamatiskej kemej Daniel. Komo tiknekij tikpiaskej chikauak totakuaujtamatilis amo sayoj moneki tikixtajtoltiskej iTajtol Dios, ta motelneki tikajsikamatiskej (Mat. 13:23). Tiknekij tikmatiskej keniuj tanemilia Jiova uan keniuj kiita tein panoua. Yejua ika, moneki titanemiliskej itech tein tikixtajtoltiaj. No motelneki maj nochipa tikchiuakan netataujtil, okachiok keman tikpanouaj ouijkayomej. Uelis titakuaujtamatiskej ke Jiova techmakas tamatilis uan chikaualis tein tiktajtaniskej (Sant. 1:5).

JOB KITAKAMATIK DIOS KEMAN KUALI MOAJSIA UAN KEMAN AMO

16, 17. ¿Keniuj Job kuali kiixmatik Jiova?

16 Keniuj kiixmatik Jiova. Job amo katka israelita, sayoj ke katka ininuejka chankauj Abrahán, Isaac uan Jacob. Jiova kinmatiltijka nejin takamej keniuj tamati yejuatsin uan keniuj kineki maj nemikan taltikpakneminij. Amo tikmatij keniuj, sayoj ke Job kimatik miak nejin kualtsitsin taman tein melaujkej (Job 23:12). Yejua kiluij Jiova: “Nonakasuan kikakinij tein moka moijtoua” (Job 42:5). Uan Jiova kijtoj ke tein Job kiniluij oksekin katka melauak (Job 42:7, 8).

Totakuaujtamatilis mochikaua keman tikitaj ikualneskayouan Dios itech itachijchiualis (xikonita párrafo 17)

17 Job no kiixmatik ikualneskayouan Jiova keman kiitak itachijchiualis (Job 12:7-9, 13). Satepan, Elihú uan Jiova ika tajtojkej seki itachijchiualis yejuatsin uan ika kielnamiktijkej Job ke taltikpakneminij semi tsikitsitsin iixpan (Job 37:14; 38:1-4). Tein Jiova kiluij kichiuak maj Job kijto ika yolyemanilis: “Axkan nikmati ke nochi ueli tikchiua uan ke amo onkak nion teyi tein tiknemilia tikchiuas maj amo ueli xikchiua”. Uan no kijtoj: “Nimoyolnonotsa ika talnex uan koujnex” (Job 42:2, 6).

18, 19. ¿Keniuj kinextij Job ke yekmelauj kiixmatia Jiova?

18 Keniuj kipaleuij Job kuali kiixmatis Dios. Job kuali kiajsikamatia itayolmajxitilis Dios. Kemej yekmelauj kiixmatia Jiova, kichiuak tein kuali. Kemej neskayot, kimatia ke amo uelia kijtouaya ke kitasojtaya Dios komo kinchiuiliaya oksekin tein amo kuali (Job 6:14). Amo kinemiliaya ke katka okachi ueyichiujkej ke oksekin, yeskiaj tominpianij oso amo, ta kinitaya kemej yeskiaj ichankauan. Yejua kijtoj: “¿Xe Akin nechchijchiuak itech iijtik nomomaj amo no kinchijchiuak yejuan?” (Job 31:13-22). Maski Job tominpiaya uan kipiaya tanauatil, amo moueyinekik nion kinemilij ke okachi ueyichiujkej katka. Tein kichiuak semi taman ke tein kichiuaj miakej tominpianij uan akin kipiaj tanauatil axkan.

19 Job amo kikauak maj nion teyi, nion tomin nion okseki taman, okachi tayekantoni ke Jiova. Kimatia ke komo kikauaya maj pano nejon, kiixtopeuaskia “Dios akin melauak” (xikonixtajtolti Job 31:24-28). Uan no, kiitaya nemilis kemej namikuanij kemej se taman tein Dios kiixtalij tein kichiuaj se takat uan se siuat. Hasta motenkauak ke amo kiitaskia nion se siuat kemej kinextiskia ke kinekia iuan motekas (Job 31:1). Maj tikelnamikikan ke itech nejon tonalmej, Jiova kikauaya maj takamej amo sayoj se ininnamik kipianij. Yejua ika, komo Job kinekiskia, ueliskia kipias okse inamik. * Sayoj ke nesi ke kiixtalij kichiuas tein Jiova kiixtalijka keman kinnamiktij sayoj se takat iuan sayoj se siuat (Gén. 2:18, 24). Kemej mil seiscientos xiujmej satepan, Jesús no tamachtij ke sayoj uelis monamiktiskej uan mosentekaskej se takat uan se siuat (Mat. 5:28; 19:4, 5).

20. ¿Keniuj komo kuali tikixmatij Jiova uan itanauatiluan techpaleuia maj kuali tikinixpejpenakan totasojikniuan uan neixpetanilis?

20 Keniuj uelis titakuaujtamatiskej kemej Job. Oksepa, motelneki kuali tikixmatiskej Jiova uan tikauaskej maj nejon taixmatilis techixyekana itech nochi tein tikchiuaj. Kemej neskayot, Biblia techmachtia ke Jiova “kitauelita akin kitasojta tateuilis” uan ke moneki amo timouikaskej iniuan akin takajkayauaj (xikonixtajtolti Salmo 11:5; 26:4). ¿Toni techmatiltiaj nejin tajkuilolmej kemej tanemilia Jiova? ¿Keniuj moneki techpaleuiskej itech tein tiktayekanaltiaj, kemej tiktekitiltiaj Internet uan keman tikixpejpenaj akonimej iniuan timouikaskej uan keniuj timoixpetaniskej? Totanankilil techpaleuis maj tikitakan ox kuali tikixmatij Jiova. Komo amo tiknekij titanemiliskej kemej akin amo kiixmatij yejuatsin, moneki tikmachtiskej totanemilil maj kimati toni kuali uan toni amo kuali, uan tein taixejekol uan tein amo taixejekol (Heb. 5:14; Efes. 5:15).

21. ¿Toni techpaleuis maj tikajsikamatikan nochi kemej uelis tikyolpaktiskej Jiova?

21 Noé, Daniel uan Job mochikaujkej kuali kiixmatiskej Jiova, uan yejua ika yejuatsin kinpaleuij maj ‘kiajsikamatinij nochi’ tein monekia tein ika ueliskia kiyolpaktiskej. Ininneskayo kinextij ke komo se kichiua tein Jiova kiyolpaktia yekmelauj se yolpaki (Sal. 1:1-3). Yejua ika, maj timotajtanikan: “¿Kuali nikixmati Jiova ijkon kemej Noé, Daniel uan Job?”. Tein melauj, axkan okachi ueli tikixmatij ke yejuan, porin techmatiltiani okachi taman kemej tamati (Prov. 4:18). Yejua ika, maj ika nejmachkayot timomachtikan Biblia, maj titanemilikan itech tein tikixtajtoltiaj uan maj tiktajtanikan Jiova iyektikatsin espíritu. Ijkon, inintanemilil akin amo kiixmatij Dios amo techijtakos. Tiknextiskej tamatilis uan okachi mochikaujtiyas tokuali uikalis iuan Jiova (Prov. 2:4-7).

^ párr. 5 Enoc, ipopaj iueyitat Noé, no kitakamatik Jiova, sayoj ke momikilij sesenta y nueve xiujmej achto ke Noé yoliskia (Gén. 5:23, 24).

^ párr. 19 Noé no ijkon kichiuak. Yejua sayoj kipiak se inamik, maski takamej peuak kipiaj miakej ininnamik tepitsin satepan ke Adán uan Eva kiixnamikkej Dios (Gén. 4:19).