Xikita nochi

Tlen kiualika

¿Tikixmatij Jehová ken okixmatiaya Noé, Daniel uan Jacob?

¿Tikixmatij Jehová ken okixmatiaya Noé, Daniel uan Jacob?

Tlakamej tlen amo yolkualmej amo kajsikamatij melajkayotl pero akinmej kitemoaj Jehová nochi tlamantli kajsikamatij” (PROV. 28:5).

TLAKUIKALMEJ: 126 UAN 150

1-3. (1) ¿Tlen techpaleuis ma tiyetokan tiyolmelajkej ixpan Jehová Dios itlamian ninmej tonalmej? (2) ¿Tlen timomachtiskej?

TIKATEJ itlamian tonalmej. Akinmej amo yolkualmej “pankisaj ken xiuitl tlen amo kuali” (Sal. 92:7). Uan miakej amo kintlakaitaj itlanauatiluan toTajtsin Dios. Ik non, ¿ken uelis tiyetoskej ‘kej konemej itech tlan amo kuale’ uan noijki tiyetoskej ‘kej tiwejweyin tlakaj ika kuale totlayejyekolis’? (1 Cor. 14:20, Itlajtol totajtzin Dios, NHY).

2 Technankilia tlaxelol kanin kisa nin tlamachtil, kanin kijtoa: “Akinmej kitemoaj Jehová nochi tlamantli kajsikamatij”, kijtosneki kichiuaj tlen moneki uan ijkon kiyolpaktiaj (Prov. 28:5). Noijki ijkon kijtoa Proverbios 2:7, 9 kanin kijtoa Jehová “kinmaka ixtlamatilistli” akinmej yolmelajkej. Ik non, yejuan ‘kajsikamatiskej tlen kuali, tlen kipia melajkayotl uan tlen moneki, kijtosneki, nochi tlen kuali’.

3 Noé, Daniel uan Job okatkaj ixtlamatkej (Ezeq. 14:14). Noijki ijkon katej axkan itekipanojkauan toTajtsin Dios. Uan te, ¿yotikajsikamatki nochi tlen moneki para tikyolpaktis Jehová? Achto moneki kuali tikixmatis. Ik non, ma timomachtikan eyi tlamantli. Achto, ¿ken okixmatki Noé, Daniel uan Job toTajtsin Dios? Ome, ¿ken okinpaleui kixmatiskej? Uan eyi, ¿ken uelis titlaneltokaskej ijkon ken yejuan?

NOÉ OKATKA YOLMELAJKI IXPAN JEHOVÁ MASKI OKSEKIMEJ OKICHIUAYAJ TLEN AMO KUALI

4. (1) ¿Ken okixmatki Noé Jehová? (2) ¿Ken okipaleui Noé kuali okixmatiaya Jehová?

4 ¿Ken okixmatki Jehová? Yiuejkika ijkuak Adán uan Eva opejkej kinpia inkoneuan, miakej opejkej kixmatij toTajtsin Dios ijkuak okitayaj tlen ye okichijchi, ijkuak okintlapouiayaj itech oksekimej itekipanojkauan uan ijkuak ye okinteochiuaya porque otetlakamatiayaj (Is. 48:18). Ijkuak Noé okitaya tlen Jehová okichijchi, okitaya melauak onka toTajtsin Dios uan kipia kuali iyelis. Ijkon okajsikamatki “kipia weletílistli non ayik tlamis” kijtosneki san Jehová kipia miak chikaualistli uan san ye melauak toTajtsin Dios (Rom. 1:20). Ik non, Noé amo san otlaneltokak itech toTajtsin Dios, otlaneltokak ika nochi iyolo.

5. ¿Ken okimatki Noé tlen toTajtsin Dios okinekiaya para tlaltikpaktlakamej?

5 Biblia kijtoa “titlaneltokah ijkuak tikkakih n kualitlájtoli”. Kijtosneki tlen oksekimej techiluiaj techpaleuia ma titlaneltokakan (Rom. 10:17). ¿Akin okitlapoui Noé itech Jehová? Xamo okimachti Lamec akin okatka itajtsin. Lamec otlaneltokaya itech toTajtsin Dios uan oneski ijkuak Adán ayamo omikiaya (xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil). Xamo noijki okitlapoui ikojkol tlen omotokayotiaya Matusalén uan noijki Jared akin noijki okatka ikalchanejka uan omikik 366 xiuitl satepan ijkuak oneski Noé (Luc. 3:36, 37). * Xamo ninmej tlakamej uan insiuauan okimachtijkej Noé uan okitlapouijkej toTajtsin Dios okinchijchi tlaltikpaktlakamej uan okinekiaya ma kinpiakan ikoneuan, ma kitemitikan tlaltikpak uan ma kitekichiuilikan. Noijki xamo okitlapouijkej itech Adán uan Eva akinmej amo okitlakamatkej Jehová uan tlen okinpanok (Gén. 1:28; 3:16-19, 24). Noé okipatioitak tlen okimachtijkej uan non okiyolini ma kitekichiuili toTajtsin Dios (Gén. 6:9).

6, 7. ¿Ken okipaleui Noé tlen okichiaya?

6 Techyolchikaua tlen tikchiaj. Ma timokuayejyekokan ken omomachili Noé ijkuak okimatki itoka kijtosneki itlaj kichiaskiaj porque itoka kijtosneki teyolseuia noso kanin ikaj uelis moseuis (Gén. 5:29). Jehová okichi ijkin ma kijto Lamec itech Noé: “Ye kichiuas ma tikpiakan yolseuilistli itech toteki uan nochi tetlajyouilti tlen techpanoa porque Jehová okiuijuikalti tlali”. Noé otlaneltokaya itech toTajtsin Dios. Ijkon ken Abel uan Enoc, okineltokayaj ‘ikoneuan siuatl’ kixajxamaniskiaj itsonteko koatl (Gén. 3:15).

7 Xamo amo okajsikamatiaya nochi tlen kijtosneki Génesis 3:15. Pero okajsikamatki nonmej tlajtolmej kijtosneki kinmakixtiskiaj tlaltikpaktlakamej. Enoc noijki ijkon otetlapoui ijkuak okijto Jehová kinmixpoloskia tlen amo yolkualmej (Jud. 14, 15). Nin okiyolchika Noé maski nin mochiuas itech Armagedón.

8. ¿Ken okipaleui Noé kuali okixmatiaya Jehová?

8 ¿Ken okipaleui Noé kuali okixmatiaya Jehová? Tlen omomachti itech Jehová okipaleui ma tlaneltoka uan ma yeto ixtlamatki. Okachi okipaleui para amo ma kichiua itlaj tlen Jehová kiyolkokoskia. Noé “nochipa okichiuaya tlen kipaktia akin melauak toTajtsin Dios”, ik non, amo omouikak iuan akinmej amo okitlakaitayaj toTajtsin Dios. Amo okinkauili ma kikajkayauakan ángeles tlen amo yolkualmej tlen okikajkej iluikak uan omochijkej tlakamej. Miakej xamo omotlajtlachialtijkej ijkuak okinmitakej nonmej tlakamej okatkaj chijchikauakej uan xamo okinueyichijkej (Gén. 6:1-4, 9). Noé okimatiaya toTajtsin Dios okinnauati tlaltikpaktlakamej ma kinpiakan inkoneuan uan ma kitemitikan tlaltikpak (Gén. 1:27, 28). Okimatiaya tlajtlakoli nonmej amo kuali ejekamej ma monamiktikan uan ma kinpiakan inkoneuan. Uan ijkon omotak ijkuak okinmitak konemej okatkaj okachi uejueyij uan amo ken oksekimej. Satepan, toTajtsin Dios okilui Noé kiatemitiskia tlaltikpak. Uan Noé okineltokak tlen okilui Jehová, ik non, okichijchi akali kanin ye uan ikalchanejkauan mopaleuiskiaj (Heb. 11:7).

9, 10. ¿Ken uelis titlaneltokaskej ijkon ken Noé?

9 ¿Ken uelis titlaneltokaskej ken Noé? Moneki kuali ma timomachtikan iTlajtol toTajtsin Dios, ma tikpatioitakan tlen timomachtiaj, ika ma timoyekanakan uan ijkuak itlaj tikpejpenaskej tlen tikchiuaskej (1 Ped. 1:13-15). Ijkon tikpiaskej chikauak totlaneltokilis uan tiyetoskej tiixtlamatkej uan techpaleuis amo ma techkajkayaua Satanás uan ika nochi tlen kiyekantok (2 Cor. 2:11). Akinmej kinyekana Satanás sapanoa tlateuiaj, auilnemij uan kichiuaj tlen amo kuali (1 Juan 2:15, 16). Xamo mokuayejyekoaj ayamo yitlamis nochi tlen amo kuali. Uan peuas timokuayejyekoskej ken yejuan tla amo tikpiaj chikauak totlaneltokilis. Ma tikilnamikikan ijkuak Jesús okijto itech ninmej tonalmej panoskia ken ijkuak okatka Noé, amo okijto ken omoteuiayaj noso oauilnemiayaj. Ye okijto ma timomaluikan para tikpiaskej chikauak totlaneltokilis (xiktlajtolti Mateo 24:36-39).

10 Ik non, ma timotlajtlanikan: “¿Kiteititia nonemilis melauak nikixmati Jehová? ¿Nechyolinia notlaneltokilis ma nikintlakamati itlanauatiluan Jehová uan noijki ma nikinmatilti oksekimej?”. Tlen titlanankiliskej kiteititis kox tikatej tiyolmelajkej ixpan Jehová.

DANIEL OKATKA IXTLAMATKI MASKI OMPA BABILONIA OKICHIUAYAJ TLEN AMO KUALI

11. (1) ¿Kox kuali okimachtijkej Daniel? (2) ¿Tlen tlamantli mitspaktiskia tikchiuas ken Daniel?

11 ¿Ken okixmatki Jehová? Daniel kuali okimachtijkej itatajuan. Okimachtijkej ma kitlasojtla Jehová uan ma kipatioita iTlajtol. Uan Daniel nochipa ijkon okichi. Maski okatka yiueyi, ok kuali omomachtiaya iTlajtol toTajtsin Dios (Dan. 9:1, 2). Daniel kuali okixmatiaya Jehová uan noijki okimatiaya ken okinpaleui israelitas. Ijkon okiteititi tlatlaujtilistli tlen okichi tlen moajsi itech Daniel 9:3-19. Ye omotlatlaujti ika nochi iyolo uan ika yolyamanilistli. Xiktlajtolti nin tlatlaujtilistli uan itech ximokuayejyeko. Uan ximotlajtlani: “¿Tlen nechmachtia itech Daniel?”.

12, 13. ¿Ken okiteititi Daniel okipiaya ixtlamatilis toTajtsin Dios?

12 ¿Ken okipaleui Daniel kuali okixmatiaya Jehová? Ompa Babilonia nochtin okichiuayaj tlen amo kuali, ik non, judíos tlen okatkaj yolmelajkej oui okinchiuiliaya ompa yetoskej. Se neskayotl Jehová okinnauati: “Xiktemokan iyolseuilis altepetl kanin oniktekauili ma namechuikakan” (Jer. 29:7). Pero noijki okichiaya san ye ma kitekichiuilikan (Éx. 34:14). ¿Tlen okichi Daniel para kintlakamatis ninmej ome tlanauatilmej? Okipaleui ixtlamatilis toTajtsin Dios ma kintlakamati itlanauatiluan uan amo tlen okijtoayaj tekiuajkej. Miak xiuitl satepan noijki ijkon okijto Jesús (Luc. 20:25).

13 Ximokuayejyeko tlen okichi Daniel ijkuak tekiua otlanauati treinta tonalmej san ye itech ma motlatlaujtikan uan amo itech okse teotsin (xiktlajtolti Daniel 6:7-10). Daniel uelis kijtoskia: “San treinta tonalmej amo nimotlatlaujtis”. Pero okachi okipatioitak kiueyichiuas Jehová uan amo okitlakamatki tekiua. Uelis san ichtaka motlatlaujtiskia pero miakej okimatiayaj nochipa omotlatlaujtiaya. Maski Daniel okimatiaya uelis mikiskia, omotlatlaujti kanin nochtin okitayaj uan ijkon oksekimej amo omokuayejyekojkej ayakmo okitekichiuiliaya toTajtsin Dios.

14. ¿Ken okiteochi Jehová Daniel porque okatka yolmelajki?

14 Daniel nochipa okatka yolmelajki ixpan Jehová, ik non, toTajtsin Dios okiteochi uan okimakixti ijkuak okitlamotlakej kanin okatkaj leones. Non milagro okiueyichi Jehová uan itech nochi Medopersia okimatkej tlen okichi Jehová (Dan. 6:25-27).

15. ¿Ken uelis titlaneltokaskej ken Daniel?

15 ¿Ken uelis titlaneltokaskej ken Daniel? Moneki tiktlajtoltiskej iTlajtol toTajtsin Dios uan noijki moneki ma tikajsikamatikan tla tiknekij tikpiaskej chikauak totlaneltokilis (Mat. 13:23). Tiknekij tikmatiskej tlen mokuayejyekoa Jehová uan ken kita nochi tlamantli. Ik non, moneki ma timokuayejyekokan itech tlen tiktlajtoltiaj. Noijki moneki nochipa ma timotlatlaujtikan uan okachi ijkuak tikpiaj ouijkayotl. Ma tikneltokakan Jehová techmakas ixtlamatilistli uan techyolchikauas ijkon ken tiktlajtlaniliaj (Sant. 1:5).

JOB NOCHIPA OKINTLAKAMATKI ITLANAUATILUAN JEHOVÁ

16, 17. ¿Ken okixmatki Job Jehová?

16 ¿Ken okixmatki Jehová? Job amo okatka israelita. Pero opouiaya itech ikalchanejka Abrahán, Isaac uan Jacob. Ninmej tlakamej Jehová okinmatilti miak tlamantli itech ye uan noijki tlen kineki para tinochtin tejuan. Amo tikmatij ken omomachti Job itech Jehová, pero okimatiaya miak tlamantli (Job 23:12). Job okilui Jehová: “San onikkakiaya tlen motech okijtoayaj” (Job 42:5). Uan Jehová okijto melauak tlen okijto Job (Job 42:7, 8).

Tikpiaj chikauak totlaneltokilis ijkuak tikitaj tlen toTajtsin Dios okichijchi. (Xikita párrafo 17).

17 Job okimatki ken iyelis Jehová ijkuak okitaya tlen okichijchi (Job 12:7-9, 13). Satepan, Elihú uan Jehová okitlapouijkej Job itech seki tlamantli tlen ika okilnamiktijkej Job amo itlaj topati ixpan toTajtsin Dios (Job 37:14; 38:1-4). Tlen okijto Jehová oajsik itech iyolo Job uan okijto: “Axkan yinikmati te nochi ueli tikchiua uan ueli tikchiua nochi tlen timokuayejyekoa”. Uan noijki okijto: “Melauak nimoyolkuepa” (Job 42:2, 6).

18, 19. ¿Ken okiteititi Job melauak okixmatiaya Jehová?

18 ¿Ken okipaleui Job kuali okixmatiaya Jehová? Job kuali okinmajsikamatiaya itlanauatiluan Jehová. Kuali okixmatiaya Jehová uan tlen okimatiaya okiyoliniaya ma kichiua tlen kuali. Se neskayotl, Job amo uelis kijtoskia kitlasojtla Jehová uan noijki kinchiuiliskia tlen amo kuali oksekimej (Job 6:14). Ye amo omoueyineki uan kuali omouikaya iuan nochtin maski okipiayaj miak tlamantli noso amo. Job okijto: “¿Amo noijki okinchijchi akin onechchijchi ijtik nonantsin?” (Job 31:13-22). Maski Job oueyititoka uan okipiaya miak tomin, amo omoueyineki nion okinmitak oksekimej ken amo itlaj inpati. Ye amo okichi ken akinmej kipiaj miak tomin uan tlen ueyititokej.

19 Job amo okinekiaya kipias miak tlamantli, ye okachi okipatioitaya mouikas iuan Jehová. Uan okimatiaya tla amo kipatioitaskia Jehová yetoskia ken ‘kijtoskia amo kixmati akin melauak toTajtsin Dios’ (xiktlajtolti Job 31:24-28). Noijki kuali okimatiaya ijkuak se tlakatl monamiktia iuan se siuatl kipia miak ipati, ik non, ‘okichi itlaj iuan ixtololouan’ para amo kitlasojtlaskia okse siuatl (Job 31:1). Ken tikmatij itech nonmej tonalmej Jehová okinkauiliaya tlakamej ma kinpiakan kanaj ome noso okachi insiuauan. Ik non, tla Job kinekiskia, uelis kinpiaskia oksekimej siuamej. * Pero xamo okinek kichiuas ken otlanauati toTajtsin Dios ijkuak okinamikti tlakatl iuan se siuatl itech xochitlali Edén (Gén. 2:18, 24). Uan ijkuak opanok kanaj mil seiscientos xiuitl, Jesús noijki ijkon otlamachti: se tlakatl moneki monamiktis iuan se san se siuatl uan san ye iuan motekas (Mat. 5:28; 19:4, 5).

20. Tla tikixmatij Jehová uan itlanauatiluan, ¿ken techpaleuis kuali ma tikinpejpenakan akinmej inmiuan timouikaskej uan tlen ika timoyolpaktiskej?

20 ¿Ken uelis titlaneltokaskej ken Job? Moneki tikixmatiskej Jehová uan timoyekanaskej ika tlen timomachtiaj. Se neskayotl, Biblia kijtoa Jehová “kikokolia akin kipaktia moteuis” uan noijki kijtoa amo ma timouikakan iuan “akinmej tlakajkayauaj” (xiktlajtolti Salmo 11:5, 26:4). Ma timotlajtlanikan: “¿Tlen nechmachtia ninmej tlaxelolmej itech ken mokuayejyekoa Jehová? ¿Nechpaleuis ma nikilnamikto tlen okachi ipati itech nonemilis? ¿Nechpaleuis non ma nikpejpena tlen nikitas itech Internet? ¿Nechpaleuis kuali ma nikinpejpena akinmej inmiuan nimouikas? ¿Nechpaleuis kuali ma nikpejpena tlen ika nimoyolpaktis?”. Tlen titlanankiliskej techpaleuis ma tikmatikan kox kuali tikixmatij Jehová. Tla tiknekij tiyetoskej tichipauakej maski miakej kichiuaj tlen amo kuali, moneki ‘tikmatiskeh tikyejyekoliskeh tlan kuali iwa tlan amokuali’ (Heb. 5:14; Efes. 5:15).

21. ¿Tlen techpaleuis ma tikajsikamatikan nochi tlen moneki tikchiuaskej para ma tikyolpaktikan Jehová?

21 Noé, Daniel uan Job okinekiayaj kuali kixmatiskej Jehová uan melauak ijkon okichijkej. Uan ye okinpaleui ma kajsikamatikan nochi tlen omonekiaya kichiuaskej uan ijkon kiyolpaktiskej. Tlen okichijkej techititia kuali tiyetoskej tla tikchiuaj tlen kineki Jehová (Sal. 1:1-3). Ik non, ma timotlajtlanikan: “¿Nikixmati Jehová ken Noé, Daniel uan Job?”. Axkan okachi kuali tikixmatij Jehová porque ye techmatiltia miak tlamantli (Prov. 4:18). Ik non, kuali ma timomachtikan iTlajtol, itech ma timokuayejyekokan uan ma tiktlajtlanilikan iespíritu santo. Ijkon amo tikchiuaskej tlen amo kuali. Tiyetoskej tiixtlamatkej uan okachi kuali timouikaskej iuan Jehová (Prov. 2:4-7).

^ párr. 5 Noé okatka iojpa ixui Enoc akin noijki okatka yolmelajki ixpan Jehová pero Enoc omikik sesenta y nueve xiuitl achto nesiskia Noé (Gén. 5:23, 24).

^ párr. 19 Noé noijki okipiaya san se isiua maski itech nonmej tonalmej okinkauiliayaj tlakamej ma kinpiakan miakej insiuauan. Miakej opejki kinpiaj miakej insiuauan ijkuak Adán uan Eva okixnamikej Jehová (Gén. 4:19).