Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

¿Tikixmatstika Jehová ijkon ken Noé, Daniel niman Job?

¿Tikixmatstika Jehová ijkon ken Noé, Daniel niman Job?

“Xkuakualtin tlakamej xuelij kasikamatij melajkayotl, san ika, akin kitejtemouaj Jehová uelij kasikamatij nochi” (PROV. 28:5).

TLAKUIKALTIN: 126, 150

1-3. a) ¿Tlenon techpaleuis matiyolmelaujkanemikan itech toTajtsin ipan yejuin itlamiyan tonaltin? b) ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

PAMPA tinemij ipan itlamiyan tonaltin, akin xkuakualtin “noskaltiaj ken xiujtli” (Sal. 92:7). Yejua ika, xtechmojkatlachialtia ika miyekej xok kitlakamatij itlanauatiluan toTajtsin. Aman tej, ¿kenon uelis tiyeskej “ken on kokonej yejuan xnomatij kichiuaj on tlen xkuajli”, niman noijki tikchiuaskej “ken on tlakamej yejuan yochijchikajke”? (1 Cor. 14:20).

2 Tiknextiaj tlanankilistli ipan tlaxelojli tlen itech kisa totlamachtil, kampa kiteneua ika “akin kitejtemouaj Jehová ueliskej kasikamatiskej nochi”, kijtosneki, kasikamatiskej nochi tlen noneki tlen ika kiyolpaktiskej (Prov. 28:5). Yejuin tlanemilijli noijki tiknextiaj ipan Proverbios 2:7, 9, kampa kijtoua ika Jehová “kejyeua tlamachilistli tlen tepaleui niman kimaka akin melajki”. Kuakon, akin yolmelaujkej uelij kasikamatij “melajkayotl, tlen kuajli niman tlen xkuajli, tlen melaktik kuajli nochiua”.

3 Noé, Daniel niman Job ouel okipixkej yejon tlamachilistli (Ezeq. 14:14). Ikalpan toTajtsin noijki ijkon ipan nochiua. Niman tejua, ¿yotiuel tikasikamati nochi tlen noneki tlen ika tikyolpaktis Jehová? Tla kuajli tikixmati toTajtsin yejon tlen melak mitspaleuis. Ika yejon, matikitakan 1) kenon Noé, Daniel niman Job ouel okixmatkej toTajtsin, 2) kenon okinpaleui ika okixmatkej, niman 3) kenon uelis titlaneltokaskej ijkon ken yejuamej.

NOÉ OKISTINEN IUAN TOTAJTSIN IPAN SE TLALTIKPAKTLI TLEN MELAK XKUAJLI

4. a) ¿Kenon Noé okixmat Jehová? b) ¿Kenon okipaleui Noé kuajli kixmatis Jehová?

4 Kenon Noé okixmat Jehová. Yeuejkaui, ijkuak kemach opeuj nemij tlaltikpakchanejkej, tlakamej niman siuamej akin chikauak otlaneltokakej okixmatkej toTajtsin ika yeyi tlemach: kitaskej tlen yejua okichijchiuj, kinkakiskej oksekimej akin kimojkaitayaj toTajtsin, niman kitaskej tlateochiualistin tlen kiseliayaj ijkuak kitlakamatiyaj itlanauatiluan niman itlajtolyekanalisuan (Is. 48:18). Pampa Noé okitak nochi tlen toTajtsin okichijchiujka, okitak miyek tlen kiteititiaya ika toTajtsin melauak nemi, noijki okitak miyek ikualneskayouan, niman “ika ipoder xkeman tlamis” (Rom. 1:20). Ika yejon, yejua melak itech otlaneltokak.

5. ¿Kenon Noé okimat tlen toTajtsin kinekiya inpampa tlaltikpakchanejkej?

5 “Se ueli tlaneltoka ijkuak kaki on temachtilistli” (Rom. 10:17). ¿Akinon okinojnots Noé itech toTajtsin? Kuajli tikmatstokej ika ichanejkauan okimachtijkej. Itaj, akin itoka katka Lamec, se itech yejuamej, yejua katka se tlakatl akin tlaneltokaya niman otlakat ijkuak Adán ok nemiya (xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej). Oksekimej ichanejkauan katkaj Matusalén, akin iabuelo, niman Jared, akin ika yexpa iabuelo, niman akin omik 366 xiuitl sakin ika Noé onemiko (Luc. 3:36, 37). * Kanaj yejuin tlakamej niman insiuauan okimachtijkej Noé ika toTajtsin okinchijchiuj tlaltikpakchanejkej niman yejua kinekiya makipiyakan inkoneuan, makitemiltikan tlaltikpaktli niman makitekichiuilikan. Kanaj Noé noijki ouel ika Adán niman Eva xokitlakamatkej Jehová, niman okitak kenon xkuajli otlamito yejon (Gén. 1:28; 3:16-19, 24). Maski san kenon, tlen Noé ouel, oajsik ipan iyojlo niman okiyolmapeuj makitekichiuili toTajtsin (Gén. 6:9).

6, 7. ¿Kenon tlamachialistli okichikauili itlaneltokil Noé?

6 Tlamachialistli kichikaua tlaneltokijli. Xnemili kenon onomachili Noé ijkuak okimat ika itoka, tlen kanaj kijtosneki “Neseuilistli” noso “Yolseuilistli”, tlajtoua itech tlamachialistli (Gén. 5:29, nota). ToTajtsin okichiuj ika Lamec makijto yejuin itech Noé: “Yejua techuajkuilis yolseuilistli itech [...] tomauan tlen yotechkokojkej pampa Jehová okitlalili tlauijuikaltilistli tlajli”. Noé tlaneltokaya itech toTajtsin. Ijkon ken Abel niman Enoc, yejua tlaneltokaya itech se tekoneuj akin uajlaskia niman kipaxouiliskia itsontekon kouatl (Gén. 3:15).

7 Maski Noé xnochi kuajli kasikamatiya tlen kijtouaya teotlajtojli tlen nesi ipan Génesis 3:15, kuajli tikmatstokej ika kasikamatiya ika oniaskia se makixtilistli. Enoc okiteijli itlaj ken yejuin teotlajtojli. Okitemachilti ika Jehová kinpopoloskia akin xkuakualtin (Jud. 14, 15). Yejuin tlen okiteijli Enoc, tlen tlamis nochiuas ipan Armagedón, kuajli tikmatstokej ika okichikauili itlaneltokil niman itlamachialis Noé.

8. ¿Kenon okipaleui Noé ika kuajli kixmatstoya toTajtsin?

8 Kenon okipaleui Noé ika kuajli kixmatstoya toTajtsin. Yejuin tlen kixmatstoya okichiuj matlaneltoka niman makipiya tlamachilistli tlen ualeua itech toTajtsin. Yejuin noijki okitlajpix niman okipaleui maka itlaj kichiuas tlen kijtlakoskia ken kuajli nouikaya iuan Jehová. Xnemili yejuin, pampa Noé “okistinen iuan toTajtsin akin melauak” yejua ximiuan okistinen, noso ximiuan onosentlali, akin xkitlakaitayaj toTajtsin. Yejua noijki xokinokauili makikajkayauakan xkuakualtin iluikaktekitkej akin onokuepkej tlakamej niman ouajtemokej ipan tlaltikpaktli. Miyekej akin xkipiayaj chikauak intlaneltokil melak okinmojkatlachialti kenon melak kojtikej katkaj niman hasta kanaj okinejkej kinueyichiuaskej (Gén. 6:1-4). Noijki, Noé kimatstoya ika toTajtsin okimijlika tlaltikpakchanejkej manomiyekilikan niman makitemiltikan tlaltikpaktli (Gén. 1:27, 28). Kuakon, kimatstoya ika iluikaktekitkej xokinchijchiujkej manonamiktikan iuan siuamej niman inuan makinpiyakan inkoneuan, niman kimatstoya ika yejon xkuajli katka. Kuajli tikitaj ika sakin kuajli okasikamat ika yemelak ijkon katka ijkuak okitak ika yejon kokonej xkatkaj ken oksekimej kokonej. Sakin, toTajtsin okijli Noé ika yejua kuajkuiskia se apachiuilistli ipan tlaltikpaktli. Itlaneltokil Noé okiyolmapeuj makichijchiua se akajli, tlen okinmakixti ichanejkauan (Heb. 11:7).

9, 10. ¿Kenon uelis tikixkopinaskej ken tlaneltokaya Noé?

9 Kenon uelis titlaneltokaskej ken Noé. Melak techpaleuis tla kuajli tomachtiaj itlajtol toTajtsin, tla tikpatiojkaitaj tlen tomachtiaj niman tla tijkauiliaj ika yejon matechyektlali niman matechyekana (1 Ped. 1:13-15). Kuakon, tlaneltokijli niman tlamachilistli tlen ualeua itech toTajtsin techtlajpiyas itech itlakajkayaualisuan Satanás niman itech ken xkuajli tlanemiliaj tlaltikpakchanejkej (2 Cor. 2:11). Yejuin xkuajli tlanemilijli kichiua ika miyekej makitlasojtlakan auilnemilistli niman tlen melak xkuajli. Niman kichiua ika tlaltikpakchanejkej san matlanemilikan itech xkuakualtin ileuilistin (1 Juan 2:15, 16). Niman hasta uelis kichiuas ika akin xkojtik intlaneltokil maka makitakan ika inonisiuijtika iueyitonal toTajtsin. Matikitakan ika ijkuak Jesús okijto ika totonaluan ijkon katkaj ken itonaluan Noé, xsan otlajto itech auilnemilistli niman itech tlen xkuajli nochiua, yejua okijto ika uelis tijkajkauaskej tikchiuaskej tlen toTajtsin kineki (xpoua Mateo 24:37-39).

10 Xmotlajtolti: “¿Kiteititia nonemilis ika yemelak nikixmati Jehová? ¿Nechyolmapeua notlaneltokil manikintlakamati itlanauatiluan Jehová niman noijki manikinteijli?”. Ken titlanankilis kiteititis tla tejua noijki tikistinemi iuan toTajtsin akin melauak.

DANIEL OKITEITITI TLAMACHILISTLI TLEN UALEUA ITECH TOTAJTSIN IPAN BABILONIA

11. a) ¿Tlenon okimachtijkej Daniel? b) ¿Katlejua ikualneskayouan Daniel tikuelitaskia tikimixkopinas?

11 Kenon Daniel okixmat Jehová. Kuajli nesi ika itajuan Daniel melak kuajli okimachtijkej. Yejuamej okititijkej makitlasojtla Jehová niman iTlajtol. Niman Daniel nochipa okipix yejon tlasojtlalistli. Maski melak iueuentsin katka, tikitaj ika yejua kuajli nomachtiaya itlajtol toTajtsin (Dan. 9:1, 2). Ipan iteoyouj tlen okichiuj ika nochi iyojlo niman ika yolyemanilistli, tlen onka ipan Daniel 9:3-13 kiteititia ika yejua melak kuajli kixmatiya toTajtsin niman nochi tlen okichiujka ipampa Israel. ¿Tleka xtikxeloua motiempo niman ijkon tikpouas yejon teoyotl niman itech titlanemilis? Niman melak kuajli xkita tlenon mitsmachtia itech Daniel.

12-14. a) ¿Kenon okiteititi Daniel ika kipiaya tlamachilistli tlen ualeua itech toTajtsin? b) ¿Kenon Jehová okiteochiuj Daniel pampa oyolmelaujkanen niman okipix yolchikaualistli?

12 Kenon okipaleui Daniel ika kuajli kixmatstoya toTajtsin. Judíos akin yolmelaujkej katkaj melak kintekiyomakaya nemiskej ipan Babilonia kampa melak kinueyichiuayaj tajtsitsintin. Xnemili yejuin, Jehová okimijli judíos: “Xtejtemokan yolseuilistli ipan ueyikalpan kampa xnenchanejkej” (Jer. 29:7). San ika, noijki kinekiya ika san yejua makiueyichiuakan (Éx. 34:14). ¿Tlenon okipaleui Daniel niman ijkon kichiuas yejuin ome tlen kitlajtlaniya toTajtsin? Tlamachilistli tlen ualeua itech toTajtsin okipaleui kasikamatis ika nonekiya kachtopa kitlakamatis Jehová maka ken tekiuajkej. Sakin ika opanok miyek xiuitl, Jesús noijki okitemakak yejuin tlamachtijli (Luc. 20:25).

13 Xkita tlenon okichiuj Daniel ijkuak se tlanauatijli tlen ualeuaya itech tekiuaj okijto ika itech 30 tonajli xakaj kipiaya ika kichiuilis teoyotl nion se itajtsin noso tlakatl, san tekiuaj nonekiya itlaj kitlajtlaniliskej (xpoua Daniel 6:7, 10). * Daniel ueliskia miyek kinemilis, ueliskia kijtos: “San 30 tonajli, xnochipa ijkon yes”. San ika, yejua xokikauili ika se tlanauatijli tlen ualeuaya itech tekiuaj makitelti ika kiueyichiua toTajtsin. Kema, yejua ueliskia san ichtaka kichiuas teoyotl niman ijkon maka yakaj makita. San ika, kimatiya ika miyekej kimatstoyaj ika yejua nochipa kichiuaya teoyotl. Yejua ika, maski ueliskia kipolos inemilis, Daniel xokinek ika nion achijtsin makinemilikan ika yokikajkaujka kitekichiuilia Jehová.

14 ToTajtsin okiteochiuj Daniel pampa oyolmelaujkanen niman okipix yolchikaualistli ijkuak okichiuj ika leones maka makikuakan. Yejuin milagro okichiuj ika miyekej makixmatikan Jehová nochiuiyan kampa tekiuajyotl medopersa tlanauatiaya (Dan. 6:25-27).

15. ¿Kenon uelis titlaneltokaskej ken Daniel?

15 Kenon uelis titlaneltokaskej ken Daniel. Xsan noneki tikpouaskej iTlajtol toTajtsin, noneki tikasikamatiskej tlen kijtoua niman ijkon melak chikauak tikpiyaskej totlaneltokil (Mat. 13:23). Tiknekij tikmatiskej tlenon kinemilia Jehová, niman noijki tikasikamatiskej itlajtolyekanalisuan Biblia. Yejua ika, kipiya ika titlanemiliskej itech tlen tikpouaj. Melak noneki nochipa matikchiuakan teoyotl tlen makisa itech toyojlo, niman melak ueyi kijtosneki matikchiuakan ijkon ijkuak tikixnamikij tlen ouijtika. Ijkuak tikchiuaj teoyotl ika tlaneltokijli niman tiktlajtlaniliaj matechmaka tlamachilistli niman kojtilistli, Jehová ika iyojlo techmakas (Sant. 1:5).

JOB NOCHIPA OKITLAKAMAT ITLAJTOLYEKANALISUAN TOTAJTSIN

16, 17. ¿Kenon Job okixmat Jehová?

16 Kenon Job okixmat Jehová. Job xkatka israelita, san ika, kema iuejkachanejkauj katka Abrahán, Isaac niman Jacob. Niman Jehová okichiuj miyek makimatikan itech yejua niman itech tlen kichiuas inpampa tlaltikpakchanejkej. Maski xtikmatij kenon, Job okixmat miyek itech yejon tlamachtiltin tlen ueyi kijtosnekij (Job 23:12). Job okijto: “Nonakasuan motech yokitekakilijkej” (Job 42:5). Niman toTajtsin okijto ika melauak katka tlen Job okijtoka itech (Job 42:7, 8).

Totlaneltokil chikaui ijkuak tikitaj ikualneskayouan toTajtsin ipan tlen okichijchiuj. (Xkita párrafo 17).

17 Job noijki okitak ipan tlen toTajtsin okichijchiuj ikualneskayouan tlen xnesij (Job 12:7-9, 13). Sakin, Elihú niman noijki Jehová okikuikej neskayomej itech tlen tlachijchiujtli niman ijkon kilnamiktiskej Job ika tejuamej melak tipitentsitsintin xijkon ken toTajtsin (Job 37:14; 38:1-4). Itlajtoluan Jehová oajsikej ipan iyojlo Job pampa hasta okijli toTajtsin: “Aman nikmatstika ika tejua ueli tikchiua nochi tlajtlamach niman xonka ipan motlanemilil tlen xuelis tikchiuas [...], ninoyolkuepa ipan tlalpoktli niman tlikonextli” (Job 42:2, 6).

18, 19. ¿Kenon okiteititi Job ika yemelak kixmatstoya Jehová?

18 Kenon okipaleui Job ika kuajli kixmatstoya toTajtsin. Job kuajli kimasikamatiya itlajtolyekanalisuan Biblia. Yejua yemelak kixmatstoya toTajtsin niman yejon okiyolmapeuj makichiua tlen kuajli. Xnemili: Job kimatstoya ika xueliskia kiteijlis ika kitlasojtlaya toTajtsin niman kinchiuilis tlen xkuajli oksekimej (Job 6:14). Yejua xonoueyimat intech oksekimej, kimitaya kentla ichanejkauan yeskiaj, maski tla kipiayaj tomin noso ka. Job okijto: “¿Akin onexchijchiuj ipan ijti nonan xnoijki okinchijchiuj yejuamej?” (Job 31:13-22). Maski miyekej kixmatstoyaj niman kipiaya miyek tomin, yejua xokinokauili ika yejon makijtlako ken sa no yejua noitaya niman ken kimitaya oksekimej. Yejua xijkon katka ken tlaltikpakchanejkej akin kipiyaj tomin niman akin uejueyixtokej ipan yejuin tonaltin.

19 Job xtlaj okiueyichiuj, nion ipan iyojlo. Yejua kimatstoya ika tla kiueyichiuaskia itlaj, kanaj itomin tlen kipiaya, ijkon kimapeujtoskia “toTajtsin akin tlakpak nemi” (xpoua Job 31:24-28). * Yejua kitaya namiktilistli ken itlaj tlen melak chipauak tlen kinsetilia se tlakatl iuan se siuatl. Yejua hasta okichiuj se tlajtolkaualistli iuan ixtololojuan niman ijkon xkitas ika xkuajli ileuilistli nion se ichpochtli (Job 31:1). Matikilnamikikan ika ijkuakon toTajtsin kixikouaya makipiyakan okse insiuauj. Kuakon tla Job kinekiskia, ueliskia kipiyas ome isiuauj. * Yejua okixkopin ken toTajtsin okinamikti tlakatl iuan siuatl ipan Edén, yejua onoyekan ika yejon neskayotl (Gén. 2:18, 24). Kanaj 1,600 xiuitl sakin, Jesús otemachti ika noneki tiktlakamatiskej yejon tlajtolyekanalistin tlen tlajtouaj itech namiktilistli niman itech san akinomej ueliskej notekaskej (Mat. 5:28; 19:4, 5).

20. ¿Kenon techpaleuiya kuajli tikixmatstoskej Jehová niman itlajtolyekanalisuan ijkuak tikintlapejpeniaj akin imiuan touikaskej niman tlen ika toyolpaktiskej?

20 Kenon uelis titlaneltokaskej ken Job. Ken yonoijto, melak techpaleuis tla kuajli tikixmatij toTajtsin niman tokauiliaj yejon matechyekana ipan nochi tlen tikchiuaskej ipan tonemilis. Se neskayotl, salmista David okijto ika Jehová “kitlauelita akin kuelita kichiuas tlen xkuajli”, niman noijki okijto ika xkipiya ika tosentlaliskej iuan “akin tlakajkayauaj” (xpoua Salmo 11:5; * 26:4). * ¿Tlenon techmachtiaj yejuin tlaxeloltin itech ken tlanemilia Jehová? ¿Kenon kipiya techpaleuis yejuin itech tlen kachtopa tiktejtemouaj, itech ken tiktekitiltiaj Internet, itech akin tikintlapejpeniaj imiuan touikaskej niman tlen ika toyolpaktiskej? Ken titlanankiliskej techpaleuis matikitakan tla yemelak kuajli tikixmatstokej Jehová. Tla xtiknekij totsokuilotiskej ipan yejuin tlaltikpaktli tlen melak xkuajli, kipiya ika tiktekitiltiskej totlamachilis niman ijkon xsan tikasikamatiskej tlen kuajli niman tlen xkuajli, noijki tikasikamatiskej tlen tepaleui niman tlen techijtlakoua (Heb. 5:14; Efes. 5:15).

21. ¿Tlenon techpaleuis matikasikamatikan nochi tlen noneki niman ijkon tikyolpaktiskej Jehová?

21 Pampa Noé, Daniel niman Job okitejtemojkej Jehová ika nochi inyojlo, yejua okinokauili makinextikan. Okinpaleui makasikamatikan nochi tlen nonekiya niman ijkon kiyolpaktiskej. Ijkon, yejuamej onochiujkej neskayomej akin okiteititijkej melajkayotl, niman melak oyolpakej (Sal. 1:1-3). Yejua ika, matotlajtoltikan: ¿Nikixmatstika Jehová ijkon ken Noé, Daniel niman Job? Aman tiueliskej melak kuajli tikixmatiskej, pampa yejua miyek yotechijli itechkopa (Prov. 4:18). Kuakon, melak kuajli matomachtikan Biblia, matitlanemilikan itech tlen tikpouaj niman matiktlajtlanilikan toTajtsin iespíritu santo. Ijkon, yejuin xkuajli tlaltikpaktli xtechijtlakos. Noijki toyekanaskej ipan nochi tlen tikchiuaskej ika tlamachilistli niman mojmostla melak kuajli touikaskej iuan Jehová (Prov. 2:4-7).

^ párr. 5 Enoc, akin ika okpa iabuelo Noé, noijki “nochipa okistinen iuan toTajtsin”, san ika, “toTajtsin okajsik” kanaj 70 xiuitl achto ika uajnemis Noé (Gén. 5:23, 24).

^ párr. 13 Daniel 6:7, 10: “Nochimej tlanauatijkej, uejueyimej tlanauatijkej, itlapaleuijkauan tlanauatijkej, uejueyimej tlajtoltemakakej, niman tekiuajkej san sekan yonotlajtolkaujkej ika manotlali se tlanauatijli tlen maualeua itech tekiuaj niman tikchiuaskej manotlakamati se tlanauatijli: ika akin itech 30 tonajli itlaj makitlajtlanili maski san katlejua itajtsin noso tlakatl niman xtejua mamitstlajtlanili, oh tekiuaj, kipiya kontlajkaliskej ipan teostotl kampa nemij leones. Nimantsin ijkuak Daniel okimat ika yejon tlanauatijli yokitlalilijkaj sello, yejua oyaj ichan, niman iventanas cuarto tlen tlapani onkatka tlapojtoyaj kampa ika nokauaya Jerusalén. Niman yexpa ipan se tonajli yejua notlakuanketsaya niman kichiuaya teoyotl niman kiueyiteneuaya iTajtsin, ijkon ken yejua nochipa kichiuaya achto ika panos yejuin”.

^ párr. 19 Job 31:24-28: “Tla nejua niktlaliskia notlaneltokil ipan oro, noso nikijliskia oro: ‘¡tejua tikchiua maniyolchikaui!’, tla nejua niknextiskia nopakilis itech miyek tomin tlen nikpiya pampa miyek tlemach tlen noyaxka, tla nejua nikitaskia ika tonaltsintli petlantok noso metstli nouiyonijtok ipampa iueyilis; niman noyojlo san ichtakatsin opeuj kileuiya, niman nokamak okitenkua noma niman ijkon nikinueyichiuas; kuakon, yejon xkuajli yeskia niman kinamikiskia manechtlajtlakolmakakan teyolkuitijkej, pampa xnikseliskia toTajtsin akin tlakpak nemi”.

^ párr. 19 Noé noijki ijkon okichiuj. Yejua okipix san se isiuauj maski opeuj notekauilia timonamiktis iuan miyekej sakin ijkuak Adán iuan Eva okixnamijkej toTajtsin ipan Edén (Gén. 4:19).

^ párr. 20 Salmo 11:5: “Jehová kuajli kitstika akin yolmelaujki niman akin xyolmelaujki, niman yejua melauak kitlauelita akin kuelita kichiuas tlen xkuajli”.

^ párr. 20 Salmo 26:4: “Xninosentlalia imiuan akin tlakajkayauaj, nion xninouika imiuan akin kiyanaj kenon yejuamej”.