Ir al contenido

Ir al índice

Diosta rejsina Noé jina, Daniel jina, Job jinataj

Diosta rejsina Noé jina, Daniel jina, Job jinataj

“Sajra runasqa mana entiendenkuchu imachus cheqan kajmantaqa; Tata Diosta maskʼajkunarí chay tukuy imasta allinta entiendenku” (PRO. 28:5).

126, 150 TAKIYKUNA

1-3. 1) ¿Imatataj Proverbios 28:5 reparachiwanchej? 2) ¿Imatataj kay yachaqanapi yachakusunchej?

KAY tiempopeqa, qhepa pʼunchaykunaj tukukuyninpi kausakushanchej. Chayrayku runasqa astawan sajrayashanku. Paykunaqa “qhora jina wiñanku” (Sal. 92:7). Diospa kamachiykunasnintapis qhesachanku. Chayrayku apóstol Pabloqa, cristianosman jinata qhelqarqa: “Sajra imaspaj wawas jina kaychej, yuyayniykichejpitaj wiñay tukusqa runas jina kaychej”, nispa (1 Cor. 14:20). ¿Imaynatataj chayta ruwasunman?

2 Imaynatachus ruwanataqa, Proverbios 28:5 versiculopi tarisunman. Chaypi nin: “Tata Diosta maskʼajkunarí chay tukuy imasta allinta entiendenku”, nispa. Kayqa sutʼita reparachiwanchej, Jehová Diosta maskʼajkunalla “tukuy imasta allinta” entiendespa Diosta kusichiyta atisqankuta. Chantapis Proverbios 2:7, 9 versiculosqa yachachiwanchej, Jehová Diosqa “sumaj yachayta” qosqanta cheqan kajta ruwajkunaman. Ajinamanta entiendeyta atinku “cheqan kajta, allin kajta, maychus kajta ruwayta, tukuy allin ñantapis”.

3 Noé, Daniel, Job ima sumaj yachayniyoj karqanku (Eze. 14:14). Kay tiempopipis, Diospa kamachisnenqa, chay jina yachayniyojllataj kanku. Chayrayku sapa uj kallpachakunanchej tiyan Jehová Diosmanta tukuy imata entiendenapaj, payta kusichinapajtaj. Chayrayku kay yachaqanapi yachakusunchej, imaynatachus Noé, Daniel, Job ima Diosta rejsisqankuta. Chantá Diosta rejsiy imaynatachus paykunata yanapasqanta. Yachakullasuntaj imaynatachus paykuna jina creeyniyoj kanata.

NOEQA DIOSTA KASUKORQAPUNI

4. 1) ¿Imaynatataj Noé Diosta rejsisqa? 2) ¿Imaynatataj Diosta rejsisqan Noeta yanapasqa?

4 Noeqa Jehová Diosta rejserqa. Adanwan Evawan wawasniyoj kasqankumantapacha, runasqa Diosmanta yachakorqanku ruwasqasninta qhawarispa, Diospa kamachisninta uyarispa, Diospa kamachiykunasnin allinninkupaj kasqanta reparaspa ima (Isa. 48:18). Noeqa ichapis Diospa ruwasqasninta qhawarispa, Dios kasqantapuni yachakorqa. Ajinamantataj ichapis repararqa Diosqa may kʼacha kasqanta. Chayta reparaspa ichapis Noeqa, Jehová Dios may atiyniyoj kasqanta entienderqa, payllataj cheqa Dios kasqanta (Rom. 1:20). Chayrayku Noeqa, creeypi sumaj sayasqa karqa.

5. ¿Pikunanejtataj Noé Diosmanta yachakusqa?

5 Bibliaqa nin: “Uj runaqa palabrata uyarisparaj chaypi creen”, nispa (Rom. 10:17). Kayqa reparachiwanchej, wajkuna imallatapis willariwajtinchej creeyniyoj kanapaj yanapawasqanchejta. ¿Pitaj Noeman Jehová Diosmanta willarerqa? Paymanqa ichapis familiaresnin willarerqanku. Ichapis tatan Lamec Diosmanta willarinman karqa. Lamecqa Adán kausashajtillanraj nacekorqa, Diospitaj creerqa (8 paginapi dibujota qhawariy). Waj familiaresnintaj karqanku aweliton Matusalén, awelitonpa aweliton Jared ima. Jaredqa Noé 366 watasniyoj kashajtin wañuporqa (Luc. 3:36, 37). * Noemanqa paykuna, warmisninku ima yachachinkuman karqa, runasta Dios ruwasqanta, wawasniyoj kaspa jallpʼaman juntʼanankuta munasqanta, payllatataj sirvinankuta munasqanta ima. Chantá Noeqa ichapis yachallarqataj, Adanwan Evawan Diosta mana kasukusqankuta. Chayraykutaj kausayqa llakiy kasqanta (Gén. 1:28; 3:16-19, 24). Yachakusqanqa sonqonman chayarqa, chaytaj Diosta sirvinanpaj Noeta yanaparqa (Gén. 6:9).

6, 7. ¿Imaraykutaj Noé, Diospi astawan atienekorqa?

6 Diospi suyakusqanchej creeyninchejta sinchʼiyachin. Noejpa creeynin maytachá sinchʼiyarqa, sutin imachus niyta munasqanta yachaspa. Imajtinchus sutenqa ‘Samarikuy’ niyta munan (Gén. 5:29). Jehová Diostaj tatan Lamecta yuyaycharqa wawanmanta, jinata ninanta: “Dios maldecin jallpʼata, llankʼananchej tiyan atiy mana atiyta, chaymanta kay wawa samarichiwasun”, nispa. Chayrayku Noeqa, Dios tukuy imata allinchananta suyakorqa. Noeqa Abel, Enoc jinallataj creerqa warmej ‘miraynin’ katarej umanta pʼaltarparinanta (Gén. 3:15).

7 Noeqa ichapis mana sutʼitachu entienderqa, imatachus Dios Génesis 3:15 versiculopi nisqanta. Jinapis repararqachá chay versículo nisqanman jina, allin kausay kananta. Chantapis Noeqa maytachá Diospi atienekorqa, Enocpa willasqanta yachaspa. Imaraykuchus Enocqa willarqa, Jehová Dios sajra runasta chinkachinanta (Jud. 14, 15). Enocpa willasqantaj, Armagedonpi juntʼakullanqataj.

8. ¿Imaynatataj Noeta yanaparqa Diosmanta yachakusqan?

8 Noeta mayta yanaparqa Diosmanta yachakusqan. Noeqa, Jehová Diosmanta yachakusqanrayku, creeyniyoj karqa, kasukojtaj karqa. Chaytaj yanaparqa mana sajra imasta ruwananpaj. Chantapis Noeqa, mana masichakorqachu Diosta qhesachajkunawan. Nillataj sajra angeleswan chʼaukiyachikorqachu, pikunachus runasman tukuspa jallpʼaman uraykamorqanku chaykunawan. Chay tiempomanta runastaj chay sajra ángeles atiyniyoj kasqankuta reparaspa, ichapis paykunata yupaychayta munarqanku (Gén. 6:1-4, 9). Jinapis Noeqa yacharqa, Jehová Dios runasllaman kamachisqanta miraspa jallpʼaman juntʼanankuta (Gén. 1:27, 28). Chayrayku Noeqa, chay sajra angelespa ruwasqasninkuta mana allinpajchu qhawarqa. Imajtinchus chay sajra angelesqa warmiswan casarakuspa wawasniyoj karqanku. Wawasninkutaj manchay jatunkaray, kallpasapastaj karqanku. Chayrayku Jehová Diosqa Noeman nerqa, Jatun Para kananta, sajra runasta chinkachinanpaj. Noetaj “creesqanrayku Diosta manchachikorqa, uj arcatataj ruwarqa wasinmanta kajkuna salvakunankupaj” (Heb. 11:7).

9, 10. ¿Imaynatataj Noé jina sinchʼi creeyniyoj kasunman?

9 ¿Imaynatataj Noé jina sinchʼi creeyniyoj kasunman? Bibliata sumajta estudiaspa, yachakusqanchejta jatunpaj qhawaspa, yachakusqanchejman jinataj kausakuspa (1 Ped. 1:13-15). Chantapis creeyniyoj kaspa sumaj yachayniyojtaj kaspaqa, Satanasmanta, sajra mundonmantawan jarkʼakusunchej (2 Cor. 2:11). Imajtinchus Satanasqa runasta tanqan maqanakuyman, khuchichakuyman, sajra kajllata ruwaymantaj (1 Juan 2:15, 16). Chayrayku runasqa, mana reparankuchu kay mundoj tukukuynin qayllitapiña kasqanta. Creeypi mana sinchʼi sayasqa kaspaqa, noqanchejpis paykuna jina ruwayta qallarisunman. Chayrayku Jesuspa nisqanta ama qonqanachu. Payqa kay tiempota Noejpa tiemponwan kikinchashaspa, mana maqanakuymantachu nitaj khuchichakuymantachu astawan parlarqa, manaqa Diosta sirvishaspa waj imaswan musphaymanta (Mateo 24:36-39 leey).

10 Chayrayku Noé jinachus chayri manachus Jehová Dioswan purishasqanchejta reparakunapajqa, ichapis kaykunata tapurikusunman: “¿Rikuchinichu kausayniypi Jehová Diosta sumajta rejsisqayta? ¿Diospi creesqay yanapawanchu kamachiykunasninta kasukunaypaj, wajkunamanpis rejsichinaypaj?”, nispa.

DANIEL BABILONIAPI KASHASPA SUMAJ YACHAYNIYOJ KARQA

11. 1) ¿Pikunataj Danielman Diosmanta yachachisqanku? 2) ¿Imatataj Daniel jina ruwawaj?

11 ¿Imaynatataj Daniel Jehová Diosta rejserqa? Paymanqa tatasnin sumajta Diosmanta yachachej kanku. Yachacherqanku Jehová Diosta munakuyta, Diospa Palabranman jinataj kausakuyta. Danielqa, wañupunankama Diospa Palabranta sumajta estudiarqa (Dan. 9:1, 2). Danielqa Jehová Diosta sumajta rejserqa, imastachus israelitasrayku ruwasqantapis. Chaytataj reparanchej Daniel 9:3 al 19 versiculosta leespa. Chaypi Danielqa llampʼu sonqowan, tukuy sonqowantaj Diosmanta mañakorqa. Noqanchejqa Danielpa mañakuyninta leerisunman, chaypitaj tʼukurisunman. Chaytaj yanapawasunchej reparanapaj, imatachus Danielmanta yachakuyta atisqanchejta.

12, 13. ¿Imaynatataj Daniel sumaj yachayniyoj kasqanta rikuchisqa?

12 Danieltaqa Diosta rejsisqan yanaparqa. Babiloniapeqa llulla diosesta yupaychaj kanku. Chayrayku judiospajqa, chaypi kausakuy mana facilchu karqa. Jehová Diostaj, judiosman jinata nerqa: “Maymanchus presos apasqa karqankichej, chay naciompa allinnimpaj trabajaychej”, nispa (Jer. 29:7). Chantapis Jehová Diosqa payllata tukuy sonqo sirvinankuta kamacherqa (Éxo. 34:14). ¿Chay kamachiykunata Daniel juntʼayta aterqachu? Arí, payqa Diosta sumajta rejsisqanrayku payllata kasukorqa, nitaj autoridadestachu. Unay watasninmantaj Jesuspis Diosllata kasukunata nerqa (Luc. 20:25).

13 Uj kuti, Babiloniamanta reyqa, uj kamachiyta orqhorqa. Chaypitaj nerqa: “Kinsa chunka pʼunchay juntʼata, ama pipis mañakuchunchu ni mayqen diosmanta, nitaj mayqen runamantapis”, nispa. Astawanqa reyllamanta mañakunanku karqa (Daniel 6:7-10 leey). Danielqa ichapis ninman karqa: “Kinsa chunka pʼunchaylla, mana wiñaypajchu”, nispa. Jinapis mana jinatachu yuyarqa, chayrayku reypa kamachisqanta mana kasukorqachu. Ichapis Danielqa pakayllapi Diosmanta mañakunman karqa. Chaywanpis runasqa, yacharqanku Daniel sapa día Diosmanta mañakusqantapuni. Chayrayku kausayninta wañuy pataman churaspapis, Diosmanta mañakullarqapuni.

14. ¿Imaraykutaj Jehová Dios Danielta librasqa?

14 Danielqa Jehová Diosta kasukullarqapuni, nitaj runasta manchachikorqachu. Chayrayku Diosqa Danielta librarqa leonespa siminkumanta. Jehová Dios Danielta librasqanqa, tukuynin nacionpi yachakorqa (Dan. 6:25-27).

15. ¿Imaynatataj Daniel jina sinchʼi creeyniyoj kasunman?

15 Daniel jina sinchʼi creeyniyoj kana. Chaypajqa Diospa Palabranta sumajta leena, entiendenataj (Mat. 13:23). Chantapis yachanallanchejtaj tiyan, imachus Jehová Diospa munaynin kasqanta. Chaypajqa Bibliaj yuyaychaykunasninta sumajta entiendey yanapawasunchej. Chayrayku Bibliata leeshaspa tʼukurinapuni. Chantapis Diosmanta mañakunallapuni, astawanqa llakiykunapi rikukuspa. Jehová Diostaj kʼachamanta yachayninta qowasunchej, kallpachawasunchejtaj (Sant. 1:5).

JOBQA LLAKIYPI RIKUKUSPAPIS DIOSTA KASUKULLARQAPUNI

16, 17. ¿Imaynatataj Job Jehová Diosta sumajta rejsisqa?

16 Jobqa Jehová Diosta rejserqa. Job mana israelita kajtinpis, karu familiaresnenqa Abrahán, Isaac, Jacob ima karqanku. Paykunamantaj Jehová Diosqa imatachus runaspaj munasqanta rejsicherqa. Job, Diospa kamachiykunasninta imaynamantachus yachasqantaqa, mana yachanchejchu (Job 23:12). Jinapis Jobqa Jehová Diosman nerqa: “Uyarispalla qantaqa rejserqayki”, nispa (Job 42:5). Arí, Jehová Diosqa Job sumajta rejsisqanta nerqa (Job 42:7, 8).

Jehová Diospa ruwasqasninta qhawarejtinchejqa, creeyninchej sinchʼiyanqa. (17 parrafota qhawariy).

17 Jobqa Jehová Diosta astawan rejserqa, ruwasqasninta qhawaspa (Job 12:7-9, 13). Aswan qhepaman Eliupis Diospa ruwasqasninmanta parlaspa, Jobta yuyaricherqa Diospa ñaupaqenpi ni imapis kasqanchejta. Jehová Diospis kikillantataj yuyaricherqa (Job 37:14; 38:1-4). Jehová Dios imatachus Jobman nisqanqa sonqonman chayarqa. Chayrayku llampʼu sonqowan nerqa: ‘Noqa yachani qanqa tukuy imata ruwayta atisqaykita; qanpajqa mana imapis kanchu mana atikojqa. Chayrayku kutirikamuyki jallpʼa patapi, ushpha patapi ima tiyaspa’, nispa (Job 42:2, 6).

18, 19. ¿Imaynatataj Job rikucherqa Jehová Diosta rejsisqanta?

18 Jobta mayta yanaparqa Diosta sumajta rejsisqan. Jobqa sumajta Diospa yuyaychaykunasninta yacharqa. Payqa Diosta sumajta rejserqa, chayraykutaj cheqan kajta ruwayta munarqa. Diosta munakusqanraykutaj, runa masintapis munakorqa (Job 6:14). Chantá qhapaj kaspapis, mana yuyakorqachu may kasqanta. Astawanqa tukuyta, familianta jina qhawarqa, nerqataj: “Uj kʼata Dioslla sapa ujniykoj mamampa wijsampi ruwawarqayku”, nispa (Job 31:13-22). Reparanchej jina, Jobqa qhapaj kaspapis mana jatunchakorqachu, nitaj wajkunata pisipaj qhawarqachu. Kay tiempomanta qhapajkunarí, may kasqankuta yuyakunku, wajkunatapis pisipaj qhawanku.

19 Jobpajqa, Jehová Diosta sirviy imamanta nisqapis ñaupajpipuni kasharqa, nitaj kapuyninchu. Jobqa yacharqa kapuyninta ñaupajman churajtin, ‘cielopi kaj Diosta qhesachashanmanpis’ jina kananta (Job 31:24-28 leey). Jobqa qhariwarmi kausaytapis jatunpaj qhawarqa. Chayrayku sonqonpi nikorqa, ni mayqen warmita munapayananta (Job 31:1). Chay tiempopi Jehová Diosqa, qharis ashkha warmisniyoj kanankuta saqellaj. Chayrayku Job munanman karqa chayqa, uj warmitawan oqharikunman karqa. Jinapis Jobqa, imatachus Jehová Dios, Edén huertapi nisqanta kasukorqa. Diosqa nerqa uj qhari uj warmillawan casarakunanta (Gén. 2:18, 24). * Chantá 1.600 watasninman jina, Jesuspis imatachus Dios, Edén huertapi kamachisqanta kasukunata nillarqataj (Mat. 5:28; 19:4, 5).

20. Jehová Diosta, kamachiykunasnintapis rejsiy, ¿imaspitaj yanapawasunman?

20 Job jina sinchʼi creeyniyoj kana. Chaypajqa Jehová Diosta, kamachiykunasninta ima sumajta rejsinanchej tiyan. Chayman jinataj kausakunanchej tiyan. Jehová Diosqa chejnikun sajrata ruwajta, nitaj munanchu “llulla runaswan” masichakunanchejta (Salmo 11:5; 26:4 leey). Arí, Bibliaqa reparachiwanchej Jehová Dios sajra ruwaykunata mana allinpajchu qhawasqanta. Chayta yachaspaqa, allinta qhawarikusun Internetpi imatachus qhawashasqanchejta, pikunawanchus masichakushasqanchejta, imaswanchus kusirikushasqanchejtapis. Chaywantaj rikuchisun Jehová Diosta allinta rejsisqanchejta. Mana kay mundomanta runas jina kanapajqa, sapa día reparananchej tiyan imachus allin, imatajchus mana allin kasqanta (Heb. 5:14; Efe. 5:15).

21. ¿Imataj yanapawasunman Jehová Diospa qayllanpipuni kanapaj?

21 Noé, Daniel, Job ima Jehová Diosta sumajta rejsinankupaj, mayta kallpachakorqanku. Diostaj paykunata yanaparqa “tukuy imasta allinta” entiendenankupaj, jinamantataj payta kusichinankupaj. Chaytaj reparachiwanchej, Diospa nisqanta kasukoyqa, kusisqa kanapaj yanapawasqanchejta (Sal. 1:1-3). Noé, Daniel, Job ima Diosta sumajta rejserqanku. Noqanchejtaj paykunamanta nisqaqa, aswan sumajtaraj rejsisunman. Imajtinchus kay tiempopi ashkha yanapas kapuwanchej (Pro. 4:18). Chayrayku Diospa Palabranta sumajta estudiana, leena, chaypi tʼukurina, Jehová Diosmantataj atiyninta mañakuna. Chayta ruwaspaqa, mana kay mundomanta runas jinachu yuyasunchej. Astawanqa sumaj yuyaywan imatapis ruwasunchej, Jehová Diospa qayllallanpipunitaj kasunchej (Pro. 2:4-7).

^ párr. 5 Noejpa awelitonpa tatan Enocqa, “Diospa munayninman jinapuni kawsakorqa”. Jinapis Enocqa wañuporqa Noé nacekunanpaj 69 watas faltashajtin (Gén. 5:23, 24).

^ párr. 19 Runasqa Adanwan Evawan juchallikusqankumanta pisi tiemponman ashkha warmiswan casarakuyta qallarerqanku. Jinapis Noeqa uj warmiyojlla karqa (Gén. 4:19).