Ochan ta banti te bintik yichʼoje

Baan ta sleojiʼbal

¿Yabal anaʼbey sba te Jehová jich bitʼil te Noé, Daniel sok te Job?

¿Yabal anaʼbey sba te Jehová jich bitʼil te Noé, Daniel sok te Job?

«Te machʼatic chopol yoʼtanic, ma xcʼoht ta yoʼtanic stojil chahpanel, yan te machʼatic ya slehic te Jehová ya xcʼoht ta yoʼtanic spisil» (PROVERBIOS 28:5).

KʼAYOJIL 126 SOK 150

1-3. 1) ¿Bin ya skoltayotik swenta jun koʼtantik ya kakʼ jbatik ta stojol Dios ta slajibal kʼajkʼal ini? 2) ¿Bin ya kiltik ta articulo ini?

YAKOTIKME ta kuxinel ta slajibal te slajibal kʼajkʼale. Ya jtatik ta ilel te «ya xchʼihyic te machʼatic chopolic hich te bin utʼil haʼmal» (Salmo 92:7). Jaʼ yuʼun ma jchajpuk ya kiltik te bitʼil ta jujun kʼajkʼal te ants winiketik ma xyichʼikix ta mukʼ te mantaliletik yuʼun te Diose. Jich yuʼun, ¿bin-utʼil ya xjuʼ te jichukotik bitʼil alaletik ta stojol te bin chopole sok te mukʼul ants winikotik ta swenta jpensartik? (1 Corintios 14:20).

2 Te sujtib te jojkʼoyel-abi ay ta texto ta sjajchibal te articuloe, te jich ya yal jmajkʼuk «te machʼatic ya slehic te Jehová ya xcʼoht ta yoʼtanic spisil», jaʼ ya skʼan ya yal spisil te bin ya skʼan ya snaʼik swenta lek ya x-ilotik yuʼun-a (Proverbios 28:5). Ay jich pajal skʼoplal ya jtatik ta Proverbios 2:7, 9. Tey ya yal ta swenta te Jehová te «ya sqʼuejbe lequil pʼijil-oʼtanil» te machʼatik toj yoʼtanike, te ya xkʼot ta yoʼtanik «te bin toj, te stojil chahpanel, soc te spisil pajal ya xʼichʼot ta cuenta, soc spisil lequil behetic».

3 Te Noé, Daniel sok te Job la staik te pʼijil oʼtanil-abi te talem ta stojol Dios (Ezequiel 14:14). Jaʼnix jich ya xjuʼ ya kaltik ta stojol te lum yuʼun Dios ta ora ini. Jaxan te jaʼate, ¿kʼoembalix ta awoʼtan spisil te bin ya skʼan ya jnaʼtik swenta lek ya yilotik-a te Jehovae? Te bin ya skoltayate, jaʼ te ya anaʼbey sba ta lek te Diose. Jaʼ yuʼun ayme oxchajp te bin ya kilbeytik skʼoplal. Te sbabiale, bin-utʼil te Noé, Daniel sok te Job la snaʼbeyik sba te Jehová. Schebal, bin lekilal la staik yuʼun te la snaʼbeyik sbae. Sok te yoxebal, bin-utʼil ya xjuʼ te jichuk ay schʼuunel koʼtantik-euke.

TE NOÉ BEEN SOK DIOS TA BALUMILAL TE NOJEL TA CHOPOLIL

4. 1) ¿Bin-utʼil te Noé la snaʼbey sba te Jehovae? 2) Jich bitʼil te Noé la snaʼbey sba ta lek te Jehovae, ¿bin-utʼil koltayot yuʼun?

4 ¿Bin-utʼil te Noé la snaʼbey sba ta lek te Jehovae? Kʼalalto tal ta sjajchibal skuxlejal te sbabial jmeʼ jtatike, te ants winiketik te ay schʼuunel yoʼtanike ay oxchajp te tulanik skʼoplal te bitʼil snopojik ta swenta te Diose, jaʼ te ya yilik te bintik spasoj te Dios, te kʼalal ya schʼam yaʼiyik te yantik j-abatetik yuʼun Dios sok te kʼalal staojik bendisionetik ta skuxlejalik ta skaj te la schʼuunbeyik smantal te Diose (Isaías 48:18). Kʼalal te Noé la yil spisil te bintik pastiklanbile, la sta ta ilel te ay bayal bintik ya yakʼ ta ilel te ay Dios sok te ay bayal taleliletik yuʼun. Jich kʼot ta yoʼtan «te bitʼil sbajtʼel qʼuinal ay yuʼele soc te bitʼil stalel Dios stuquele», jaʼ te bitʼil ay bayal yuʼel te Jehová sok te jaʼ smelelil Dios stukele (Romanos 1:20XCD). Jich te Noé la schʼuun ta lek te Dios sok tulan schʼuunel yoʼtan la yakʼ ta ilel ta stojol.

5. ¿Bin-utʼil la snop te Noé bin-a te skʼanojel yoʼtan Dios ta stojol te ants winiketike?

5 Te Biblia ya yal te «ya xtal te schʼuhunel-oʼtanil ta scuenta yaʼiyel te cʼope». Jaʼ-abi ya skʼan ya yal te kʼalal ay bin ya kichʼtik albeyel ya xjuʼ ya skoltayotik te ayuk schʼuunel koʼtantik (Romanos 10:17). ¿Machʼa la scholbey yaʼiy te Noé ta swenta te Jehovae? Ta melel, ay bayal bintik la snop ta swenta te sfamiliatake, jich bitʼil ta swenta te Lamec te jaʼ stat te la yakʼ ta ilel tulan schʼuunel yoʼtan, sok jaʼ ayin-a te kʼalal kuxulto-a te Adán (ilawil te lokʼomba ta sjajchibal te articulo). Te yantik sfamiliatak jaʼ te Matusalén te jaʼ smamuch soknix te Jared te jaʼ yoxkajal smamuch te laj bael te kʼalal trescientos sesenta y seis jaʼbil yayinel-a te Noé (Lucas 3:36, 37). * Jaʼniwan te winiketik-abi sok te yinamik la yakʼbeyik snop te Noé te jaʼ la spas Dios te ants winiketik sok te la skʼan te alnichʼnajukik sok esmajukik ta Balumilal sok akʼa abatinukik ta stojol. Sok laniwan snop-euk te Noé te la skʼaxuntayik mantal te Adán sok te Evae, jich la yil te bintik kʼot ta lokʼel ta skaj te bin la staik ta nopel spasele (Génesis 1:28; 3:16-19, 24). Chikan te bin-utʼil la snope, kʼot ta yoʼtan te Noé te bin la snop sok jaʼ tijbot yoʼtan yuʼun ta abatinel ta stojol Dios (Génesis 6:9).

6, 7. ¿Bin-utʼil la stsak yip te schʼuunel yoʼtan te Noé ta skaj te ay bin la smaliy?

6 Ya stsak yip schʼuunel koʼtantik te kʼalal ay bin ya jmaliytike. Ya xjuʼ jnop kaʼiytik te binwan-utʼil la yaʼiy sba te Noé kʼalal la snaʼ te ya yakʼ mukʼul oʼtanil te sbiile, melel jichniwan ya skʼan ya yal: «Ya yaʼbotic jcux coʼtantic» (Génesis 5:29, nota). Te Lamec jich akʼbot snaʼ yuʼun Dios ta swenta te Noé: «Ha te ya yaʼbotic lecubuc qʼuinal caʼiytic yuʼun te jwocoltic ta aʼtel ta scaj te lumqʼuinal te la yacʼ bohlobuc te Jehová». Te Noé ay smukʼul yoʼtan ta stojol Dios. Jich bitʼil te Abel sok te Enoc, jaʼnix jich te Noé la schʼuun te ya yichʼ ejchʼentesbeyel sjol te chan yuʼun te tsʼumbalil (Génesis 3:15).

7 Te Noé maniwan la snaʼbey swentail spisil te bintik smakojbey skʼoplal te albilkʼop yuʼun te Génesis 3:15. Pero ta melel, kʼot ta yoʼtan te ay bin ya yakʼ jmaliytik te kʼopetik-abi te bitʼil libre ya yakʼotik. Te Enoc la scholbey skʼoplal-euk te albilkʼop ini. Melel ay la yalbey skʼoplal te ya yichʼik lajinel yuʼun Jehová te chopol ants winiketik (Judas 14, 15). Te kʼopetik-abi ya xkʼot ta pasel ta Armagedón, ta melel akʼbotxan yip schʼuunel yoʼtan te Noé sok smukʼul yoʼtan.

8. ¿Bin-utʼil kanantaybil kʼot te Noé ta swenta te la snaʼbey sba ta lek te Diose?

8 ¿Bin lekilal la sta te Noé ta swenta te la snaʼbey sba ta lek te Diose? Jaʼ te ayin schʼuunel yoʼtan sok akʼbot spʼijil yuʼun te Dios. Jaʼnix jich kanantayot yuʼun te la snaʼbey sba, jaʼ kʼaxemtoxan-a te manchuk ya spas te bin ya xjuʼ ya yutsʼin te bitʼil yamigoinej sba soke. Te Noé been sok te smelelil Diose, maba been sok te machʼatik ma xyichʼik ta mukʼ te Diose. Jaʼnix jich ma la yakʼ sba ta loʼlayel yuʼun te chʼul-abatetik te la yichʼ sbakʼetalik ta ants winiketik te koik tal liʼ ta Balumilal. Yan stukel te machʼatik maʼyuk schʼuunel yoʼtanik ta stojol Dios, chajpnaxniwan la yilbeyik yuʼel te chʼul-abatetik, laniwan yichʼik ta mukʼ jich bitʼil dios (Génesis 6:1-4, 9). Te Noé snaʼoj te albilik ta mantal yuʼun Dios te ants winiketik te akʼa alnichʼnajukik sok te ya snojesik te Balumilale (Génesis 1:27, 28). Jich yuʼun la snaʼ te kʼax chopol sok te ma jichuk snujpʼ te bitʼil te chopol espirituetik nujpunik sok te antsetik sok te la sta yal snichʼnabik sok te antsetik-abi. Ta melel, kʼotxan ta yoʼtan te maba lek kʼalal la yil te najtʼikxan te alaletik sok te bayal yipik te ma xpajotik yuʼun te yantike. Ta patil bael, te Dios la yalbey te Noé te ya xbajtʼ yakʼ taluk pulemal. Te Noé la smukʼulin yoʼtan ta swenta te bin la yichʼ albeyele, jaʼ yuʼun la spas jun mukʼul arka te jich la sta skolel sok te sfamiliae (Hebreos 11:7).

9, 10. ¿Bin-utʼil ya xjuʼ ya jkʼayinbeytik schʼuunel yoʼtan te Noé?

9 ¿Bin-utʼil ya xjuʼ x-ayin schʼuunel koʼtantik jich bitʼil te Noé? Te bin ya skoltayotixane jaʼ te mero ya jnoptik te sKʼop Diose, te mukʼuk skʼoplal kuʼuntik te bintik ya jnoptike sok te ya kakʼtik te ya stojobtesotik ta jkuxlejaltik sok te ya skoltayotik ta stael ta nopel ta lek te bin ya jpastike (1 Pedro 1:13-15). Jich yuʼun, te chʼuunel oʼtanil sok te pʼijilal te talem ta stojol Dios yame skanantayotik ta swenta te pejtsʼetik yuʼun te Satanás sok te chopol espiritu yuʼun te balumilal ini (2 Corintios 2:11). Te espiritu-abi ya yakʼ te kʼax ya smulanik te ants winiketik te utsʼinwanej sok te yalel ta mulil, te jich ya x-ikʼbot yoʼtanik ta spasel te bin ya skʼan yoʼtanike (1 Juan 2:15, 16). Jaʼnix jich te chopol espiritu ini ya xjuʼ ya yakʼ te ma xyichʼik ta wenta te machʼatik pekʼel schʼuunel yoʼtanik te pruebaetik te ya yakʼik ta ilel te nopolix te skʼajkʼalel te Jehová. Kʼalal te Jesús la spaj te jkʼajkʼaleltik sok te skʼajkʼalel te Noé ya jtatik ta ilel te bitʼil maba bajtʼ ta yoʼtan yalbeyel skʼoplal te utsʼinel o te yalel ta mulil, jaʼ bajtʼ ta yoʼtan yalbeyel skʼoplal te ya xjuʼ ya jta jwokoltik teme ya xchʼayotik ta swenta skʼop Dios (kʼopona te sjun Mateo 24:36-39).

10 Jojkʼoybey aba jich ini: «¿Yabal kakʼ ta ilel ta jkuxlejal te yuʼun-nix ta smelelil ya jnaʼbey sba te Jehovae? Te schʼuunel koʼtan, ¿yabal yakʼ te ma jaʼuknax ya jchʼuun te mantaliletik yuʼun te Jehová te jaʼnix jich ya kakʼ ta naʼel ta stojol yantik?». Te sujtib ya awakʼe, yame yakʼik ta ilel teme jaʼnix jich yakat ta beel sok te smelelil Diose.

TE DANIEL LA YAKʼ TA ILEL SPʼIJIL TA CHOPOL LUM BABILONIA

11. 1) ¿Bin nojptesel la yichʼ te Daniele? 2) ¿Bin taleliletik yuʼun te Daniel awoʼtanuk ya akʼayinbey?

11 ¿Bin-utʼil te Daniel la snaʼbey sba ta lek te Jehovae? Ta melel te Daniel kʼax lek la yichʼ pʼijubtesel yuʼun te smeʼ state. La snojptesik te kʼuxuk ta yoʼtan te Jehová sok te sKʼope. Te skʼuxul yoʼtan-abi maʼyuk bin-ora jelon, melel ya jnaʼtik te sok spisil yoʼtan la snop te sJun Dios jaʼnix jich te kʼalal ayix yaʼbilal-ae (Daniel 9:1, 2). Ta Daniel 9:3-19 ya jtatik ta kʼoponel bitʼil te Daniel la skʼopon Dios ta jamal sok spekʼelil yoʼtan. Jaʼ-abi la yakʼ ta ilel te la snaʼbey sba ta lek te Diose sok te snaʼoj te bin spasoj Dios ta stojol te lum Israel. ¿Bin yuʼun maba ya alokʼes atiempo ta skʼoponel te bitʼil la skʼopon Dios te Daniel sok te ya anopilan ta awoʼtane? Ilawil ta lek te bin ya snojptesat ta swenta te bin yilel stalel te Daniele.

12-14. 1) ¿Bin-utʼil la yakʼ ta ilel Daniel te akʼbil spʼijil yuʼun te Diose? 2) ¿Bin bendision akʼbot yuʼun Jehová te Daniel ta skaj te jun yoʼtan la yakʼ sba sok te maba xiw yoʼtane?

12 ¿Bin lekilal la sta te Daniel ta swenta te la snaʼbey sba ta lek te Diose? Te judioetik kʼax chujkʼul la yilik te kuxlejalil ta Babilonia te jaʼ jpam lum te banti ya yichʼik ta mukʼ lotil diosetik. Albotik yuʼun Jehová te akʼa sleik te yutsil slekil te lum te banti ikʼotik bael yuʼun (Jeremías 29:7). Pero te Jehová jaʼnix jich la skʼan te jaʼnax ya x-abatinik ta stojol sok spisil yoʼtanik (Éxodo 34:14). ¿Bin-utʼil juʼ yuʼun te Daniel skʼotesel ta pasel te cheb mantaliletik-abi? Te spʼijil akʼbil yuʼun te Diose koltayot yuʼun jich kʼot ta yoʼtan te jaʼ nail ya skʼan te ya schʼuunbey skʼop te Jehová te ma jaʼuk te ajwaliletik yuʼun te balumilale. Bayal ta cien jaʼbil ta patil, te Jesús jaʼnix jich la yakʼ ta nopel te jich ya skʼan pasel-abi (Lucas 20:25).

13 Ilawil te bin la spas te Daniel te kʼalal lokʼ jun ley te la yal te ma xjuʼ ta kʼoponel o te ay bin ya yichʼ kʼanbeyel jtul dios o jtul winik ta 30 kʼajkʼal teme ma jaʼuknax ta stojol te ajwalile (kʼopona te sjun Daniel 6:7-10). Te Daniel la sle bin-utʼil ya smak sba ta kʼop sok jichniwan la yal te jichuke: «Jaʼnax 30 kʼajkʼal, ma yuʼunuk ta sbajtʼelkʼinal». Jaʼukmeto maba la yakʼ te jaʼ tulanukxan skʼoplal ta yoʼtan te ley lokʼ te bitʼil te yichʼel ta mukʼ te Diose. Ta melel juʼ yuʼun te muken la skʼopon Dios te jichuke yuʼun maʼyuk machʼa ya x-ilot yuʼun. Pero snaʼoj te ay bayal machʼatik yilojik te jich kʼayem ta skʼoponel Dios ta jujun kʼajkʼal. Jich yuʼun manchukme snaʼoj te ya xjuʼ sta slajel, jkʼaxel ma la yijkʼitay ta skʼoponel te Jehovae.

14 Te Dios la yakʼbey bendision te Daniel ta skaj te jun yoʼtan la yakʼ sba ta stojol sok te maba xiw yoʼtan, jaʼ yuʼun maba la yichʼ tiʼel o, weʼel yuʼun te leon-chojetik. Ta swenta te bin chajpnax kʼot ta pasele la yichʼ albeyel yutsil skʼoplal te Jehová te pujk bael skʼoplal te bantito kʼalal swentainej te ajwalil yuʼun medopersa (Daniel 6:25-27).

15. ¿Bin-utʼil ya xjuʼ x-ayin schʼuunel koʼtantik jich bitʼil te Daniele?

15 ¿Bin-utʼil ya xjuʼ x-ayin schʼuunel koʼtantik jich bitʼil te Daniele? Ma tikʼuk-a te ya jkʼopontik te sKʼop Diose. Te bin ya skoltayotikxan te tulanuk te schʼuunel koʼtantike, jaʼ te ya xkʼot ta koʼtantik te sKʼop Diose (Mateo 13:23). Ya jkʼan jnaʼtik te bin ya snop te Jehová ta swenta te bintik ay ya xkʼot ta pasele, sok ya jkʼantik te ya xkʼot ta koʼtantik te bintik smelelil ya xtojobteswan te ayik ta Biblia. Jich yuʼun ya skʼan te ya jnopilan ta koʼtantik te bin ya jkʼopontike. Jaʼnix jich tulan skʼoplal te ya jkʼopontik Dios spisil-ora sok spisil koʼtantik, jaʼ kʼaxemtoxan-a te kʼalal ya jsitintaytik tulan wokoliletik. Ya xjuʼ smukʼulin koʼtantik te ya yakʼbotik jpʼijiltik sok yip koʼtantik te Jehová te kʼalal ya jkʼanbeytike (Santiago 1:5).

TE JOB LA SCHʼUUN MANTALILETIK YUʼUN DIOS KʼALAL MAʼYUK SWOKOL-A SOK TE KʼALAL AYE

16, 17. ¿Bin-utʼil te Job la snaʼbey sba ta lek te Jehovae?

16 ¿Bin-utʼil te Job la snaʼbey sba ta lek te Jehovae? Te Job maba israel-winik, pero ay bin yutoj sba sok te Abraham, Isaac sok te Jacob. Te Jehová la yakʼ sba ta naʼbeyel sba ta stojol te winiketik-abi sok la yalbey yaʼiyik te skʼanojel yoʼtan ta stojol te ants winiketike. Ma jnaʼtik bin-utʼil, pero te Job ay bayal bintik la snop ta swenta te tʼujbil kʼopetik-abi (Job 23:12). Te Job jich la yalbey te Jehová: «La jcaʼiybat acʼoblal ta jchiquin» (Job 42:5). Jaʼnix te Diose la yal te yuʼun-nix jich-a te bin la yal te Job ta stojole (Job 42:7, 8).

Te schʼuunel koʼtantik ya stsakxan yip kʼalal ya kiltik te taleliletik yuʼun Dios ta swenta te bintik pastiklanbil. (Ilawil te parrafo 17).

17 Jaʼnix jich te Job la sta ta ilel bayal taleliletik yuʼun te Dios ta swenta spisil te bin pastiklanbile (Job 12:7-9, 13). Ta patilxan bael, te Eliú soknix te Jehová la stuuntesik ejemploetik yuʼun te bintik pastiklanbil ta sjultesbeyel ta yoʼtan te Job te jkʼaxel maʼyuk jwentailtik ta stsʼeel te Diose (Job 37:14; 38:1-4). Te bin la yal te Jehová tijbot yoʼtan yuʼun te Job te jich la yal sok spekʼelil yoʼtan: «Ya jnaʼ te spisil ya xhuʼ awuʼun, soc te ma xhuʼ ta comel te bin anopoje». Sok la yalxan: «Ya jsuhtes coʼtan ta tsʼuʼlum soc ta tan» (Job 42:2, 6).

18, 19. ¿Bin-utʼil la yakʼ ta ilel te Job te yuʼun-nix ta smelelil la snaʼbey sba-a te Jehovae?

18 ¿Bin lekilal la sta te Job ta swenta te la snaʼbey sba ta lek te Diose? Te Job kʼot ta yoʼtan ta lek te bintik smelelil ya xtojobteswan te ya yal te Diose. La snaʼbey sba ta smelelil te Jehová, te jaʼ tijbot yoʼtan ta spasel te bin leke. Jich bitʼil, ya snaʼ te ma xjuʼ te ya yal te kʼux ta yoʼtan te Dios pero ma lek ya yil te yantike (Job 6:14). Maba la skuy te jaʼ mukʼxan skʼoplal ta stojol te spatxujk chikan teme jkʼulej o pobre, melel jich la yil bitʼil sfamilia. Jich la yal: «Te Machʼa la spason ta yawil alal, ¿ma bal haʼuc nix la spas?» (Job 31:13-22). Chikan ta ilel te ma jaʼuk bajtʼ ta yoʼtan te naʼbil sba ta lek sok te ay skʼulejal ta swenta te bin la yal ta stojol sok ta stojol te yantike. Jkʼaxel ma pajaluk sok te jkʼulejetik ta ora ini.

19 Te Job maba la yakʼ te ay bin mukʼxan skʼoplal ya xkʼot yuʼun, jaʼnax te Jehová. Maba mukʼ skʼoplal yuʼun te biluketik, yantikxan, ni jaʼuk te yoʼtane. Melel snaʼoj te jich kʼoem te ya yichʼ ta mukʼ lotil diosetik te jaʼuk bajtʼ ta yoʼtan te biluketike. Jaʼnix la yal: «La jmuc ta coʼtan a te Dios ay ta toyol te hichuque» (kʼopona te sjun Job 31:24-28). Jaʼnix jich chʼultesbil skʼoplal la yil te ya xnujpun jtul winik sok jtul ants, te la schap skʼop sok sit te maba ya yil yan ants swenta ya xyal ta mulil sok (Job 31:1). Juluk ta koʼtantik ta swenta te yorail-abi, te Jehová yato yakʼ-a te ayuk chaʼoxtul yinam te winiketike. Jich yuʼun lajuk skʼan te Jobe, la yinamin chaʼtul antsetik te jichuke. * Pero jaʼ la skʼan stʼun stukel te bin la spas te Jehová ta tsʼumbil kʼinal Edén te kʼalal jaʼ la snujpuntes jtul winik sok jtulnax ants (Génesis 2:18, 24). Jteb ma sta mil seiscientos jaʼbil ta patil, te Jesús la yakʼ ta nopel te ya skʼan te ya jchʼuuntik te tojil mantaliletik-abi ta swenta te nujpunel sok te sjokinel sba ta wayel jtul ants sok jtul winik (Mateo 5:28; 19:4, 5).

20. Te snaʼbeyel sba ta lek te Jehová sok te mantaliletik yuʼune, ¿bin-utʼil ya skoltayotik ta stsael te kamigotik sok te bin ya jkʼasestik kʼajkʼal-ae?

20 ¿Bin-utʼil ya xjuʼ x-ayin schʼuunel koʼtantik jich bitʼil te Jobe? Junxan buelta ya kaltik te ya skʼan ya jnaʼbeytik sba ta lek te Jehovae sok te ya kakʼtik te jaʼ ya stojobtesotik ta spisil te bin ya jpastik ta jkuxlejaltik. Jich bitʼil, te Biblia ya snojptesotik «te machʼa ya smulan utsʼinwanej ha ya xpʼajotic yuʼun» te Jehová sok te maba ya skʼan te ya jokin jbatik sok te «jchebal-oʼtanetic» (kʼopona te sjun Salmo 11:5; 26:4). ¿Bin ya yakʼ kiltik te textoetik-abi ta swenta te bin yilel snopjibal yuʼun te Jehová? ¿Bin-utʼil ya xjuʼ ya skoltayotik ta swenta te bin tulanxan skʼoplal kuʼuntik, stuuntesel te Internet sok ta stsael te kamigotik soknix te bin ya jkʼasestik kʼajkʼal-ae? Te kʼalal ya jtabeytik sujtib te jojkʼoyeletik-abi ya skoltayotik ta yilel teme ya jnaʼbeytik sba ta lek te Jehovae. Teme ya jkʼantik te maʼyuk kabakultik yuʼun te chopol balumilal ini, yame skʼan te ya jnoptik «stsahtayel» ta lek te bintik lek sok te bintik ma lekuke sok te bintik stojil sok te bintik maba stojile (Hebreos 5:14; Efesios 5:15).

21. ¿Bin ya skoltayotik te ya xkʼot ta koʼtantik spisil te bin ya skʼan ya jnaʼtik swenta lek ya yilotik-a te Jehovae?

21 Te Noé, Daniel sok te Job la sleik te Jehová sok spisil yoʼtanik, jaʼ yuʼun te Jehová la yakʼ sba ta tael yuʼunik. La skoltaylan te «ya xcʼoht ta yoʼtanic spisil», jaʼ ya skʼan ya yal te spisil ya skʼan ya snaʼik swenta lek ya x-ilotik yuʼun-a. Jich kʼotik ta lekil ejemploetik yuʼun te bin stojil ta pasel sok la staik stseʼelil yoʼtanik ta smelelil (Salmo 1:1-3). Jich yuʼun, akʼa jojkʼoybey jbatik ini: «¿Yabal jnaʼbey sba ta lek te Jehová jich bitʼil te Noé, Daniel sok te Jobe?». Ta melel, te joʼotik ya xjuʼ te ya jnaʼbeytikxan sba ta lek ta ora ini, melel te Dios bayaltoxan bin yakʼojbotik jnaʼtik ta stojolnix (Proverbios 4:18). Jich yuʼun, akʼa jnoptik ta skʼubulilxan te sKʼop Diose, jnopilantik ta koʼtantik te bin ya jkʼopontike sok jkʼanbeytik Jehová te schʼul espiritue. Teme jich ya jpastike, maba ya kakʼtik ta utsʼinel koʼtantik yuʼun te chopol balumilal ini. Ya kakʼtik ta ilel jpʼijiltik sok ta jujun kʼajkʼal ya stsakxan yip te bitʼil kamigoinej jbatik sok te Jehovae (Proverbios 2:4-7).

^ parr. 5 Te Noé jaʼ talem ta stsʼumbal te Enoc. Jichnix bitʼil te Noé, te Enoc been sok te Jehová, jaʼukmeto, «icʼot bahel yuʼun Dios» te kʼalal sesenta y nueve jaʼbil ayto skʼan x-ayin-a te Noé (Génesis 5:23, 24).

^ parr. 19 Jich pajal ya xjuʼ ya kalbeytik skʼoplal te Noé. Jtulnax ants la yinamin manchukme jajch yinaminik bayal antsetik te winiketik kʼalal kajeltonax te skʼaxuntayel mantal ta tsʼumbil kʼinal Edén-a (Génesis 4:19).