Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Ayyaanaabaa Qoppiya Asa Giyoogee Woygiyoogee?

Ayyaanaabaa Qoppiya Asa Giyoogee Woygiyoogee?

“Xoossai intteyyo Kiristtoos Yesuusi oottidoogaadan, issoi issuwaara issippe de7iyo issi qofaa immo.”—ROO. 15:6.

MAZAMURE: 17, 13

1, 2. (a) Ayyaanaabaa qoppiyoogaa daroti waati xeelliyoonaa? (b) Ayyaanaabaa qoppiyoogaa xeelliyaagan nuuni beˈana waannatiya oyshati awugeetee?

KANAADAN deˈiya issi michchiyaa, “Ayyaanaabaa qoppiya ura gidiyoogee taani ufayttanaadan oottiis; qassi galla galla gakkiya metuwan genccanaadan tana maaddiis” yaagaasu. Brazilen deˈiya ishay, “Nuuni ayyaanaabaa qoppanawu baaxetidoogee nu aqo deˈuwan 23 layttaa ufayttidi deˈanaadan maaddiis” yaagiis. Qassi Pilippinssen deˈiya ishay, “Ayyaanaabaa qoppiya asa gidiyoogee tawu woppaa immiis; qassi dumma dumma ishanttuura maayettada deˈanaadan maaddiis” yaagiis.

2 Hegaa mala qofay ayyaanaabaa qoppiyoogaa loˈˈo hanotan qonccissees. Hegaa gishshawu, ‘Ayyaanaabaa qoppiyoogan waana diccananne qommoora odettida goˈˈaa waata loytta demmana danddayiyaanaa?’ giidi nuna oychana danddayoos. SHin he oyshaa zaaranaappe kase, ayyaanaabaa qoppiya asaabaa Geeshsha Maxaafay ay yootiyaakko loytti akeekana koshshees. Ha huuphe yohuwan, nuuni heezzu waannatiya oyshata beˈana. (1) Ayyaanaabaa qoppiya ura giyoogee woygiyoogee? (2) Ayyaanaaban diccanawu nuna maaddiya leemisoti awugeetee? (3) Nuuyyo “Kiristtoosa wozanai” deˈanaadan baaxetiyoogee ayyaanaabaa qoppiya asa gidanawu waati maaddii?

AYYAANAABAA QOPPIYOOGEE WOYGIYOOGEE?

3. Geeshsha Maxaafay asatettaabaa qoppiya ura ayyaanaabaa qoppiya urappe waatidi dummayii?

3 Kiitettida PHawuloosi ‘geeshsha ayyaanay deˈiyo asa,’ woykko ayyaanaabaa qoppiya asa ‘geeshsha ayyaanay baynna asappe,’ woykko asatettaabaa qoppiya asappe dummayiyaabaa qonccissiis. (1 Qoronttoosa 2:14-16 nabbaba.) He naaˈˈaa dummatettay aybee? Asatettaabaa qoppiya uri, ‘Xoossaa ayyaanaa yohoy ayyo eeyyatetta gidiyo gishshawu, hegaa eranawu danddayennaagaa’ I yootiis. SHin ayyaanaabaa qoppiya uri “ubbabaa qorees”; qassi awu “Kiristtoosa wozanai” deˈees. PHawuloosi nuuni ayyaanaabaa qoppiya asa gidanaadan zoriis. Asatettaabaa qoppiya asi ayyaanaabaa qoppiya asappe hara ayba ogetun dummatii?

4, 5. Asatettaabaa qoppiya uraa eeshshay aybee?

4 Asatettaabaa qoppiya uraa xeelaa ane koyro beˈoos. Alamiyaa asay qoppiyo waannabay asatettaabaa. PHawuloosi he qofaa ‘Xoossaayyo azazettenna asaa haˈˈi haariya ayyaanaa’ yaagiis. (Efi. 2:2) He ayyaanay asay daro asaa kaallidi issi malabaa qoppanaadan denttettees. Hegaa gishshawu, etappe daroti banttassi likke milatidabaa oottoosona, qassi Xoossay kessido maaraa kaallanawu baaxetokkona. Asatettaabaa qoppiya asi bonchchettanawunne duretanawu keehi koyees, woy qassi ba maata giidi qoppiyoobay naagettanaadan koyees.

5 Asatettaabaa qoppiya ura bessiya harabay aybee? ‘Asatettaa ooso’ gidida aybanne oottiyaageeti he asatun qoodettoosona. (Gal. 5:19-21) PHawuloosi Qoronttoosa gubaaˈiyawu xaafido koyro dabddaabbee asatettaabaa qoppiyaageetu daro eeshshaa qonccissees. SHaahotettaa medhdhiyoogee, exatiyoogee, ooyettiyoogee, pirdda keettan mootettiyoogee, huuphe gididaageetu maataa bonchchennaageenne likkiyaappe aattidi miyoogeenne uyiyoogee hegeetuppe amaridaageeta. Asatettaabaa qoppiya uri paacee gakkiyo wode, shugo gidiyo gishshawu xoonettees. (Lee. 7:21, 22) Yihuday issoti issoti ubba “Geeshsha Ayyaanai bainnaageeta” woykko ayyaanaabaa mule qoppennaageeta gidanaagaa yootiis.—Yih. 18, 19.

6. Ayyaanaabaa qoppiya ura bessiyaabi aybee?

6 Yaatin ayyaanaabaa qoppiya ura giyoogee woygiyoogee? Ayyaanaabaa qoppiya uri asatettaabaa qoppiya urappe dummatiyoy Xoossaakko shiiqiyoogaana. Ayyaanaabaa qoppiya asay ‘Xoossaa milatanawu’ baaxetees. (Efi. 5:1) Hegaa giyoogee eti hanotata Yihoowaagaadan xeellanawunne qoppanawu baaxetoosona giyoogaa. Xoossay etawu beettiyoogaa keena qoncce. Eti bantta deˈo ubban Yihoowa maaraa kaallanawu baaxetiyoogan asatettaabaa qoppiyaagetuppe dummatoosona. (Maz. 119:33; 143:10) Ayyaanaabaa qoppiya uri asatettaa oosuwaa qoppiyoogaappe, ‘geeshsha ayyaanaa ayfiyaa’ ayfanawu baaxetees. (Gal. 5:22, 23) Ayyaanaabaa qoppiyoogee aybakko qonccissanawu ha leemisuwaa qoppa: Gooba zalˈˈanchchaa zalˈˈe xallaa qoppiya ura gaana danddayettees. Hegaadankka, ayyaanaabaa nashshiya uri ayyaanaabaa qoppiya ura geetettees.

7. Ayyaanaabaa qoppiya asaabaa Geeshsha Maxaafay ay yootii?

7 Geeshsha Maxaafay ayyaanaabaa qoppiya ura nashshees. Maatiyoosa 5:3y, “Bantta ayyaanan hiyyeesa gididoogaa eriyaageeti anjjettidaageeta; aissi giikko, saluwaa kawotettai etassa” yaagees. Roome 8:6y, “Asatettaabaa qoppiyoogee haiquwaa ehees; shin Geeshsha Ayyaanaabaa qoppiyoogee de7uwaanne sarotettaa ehees” yaagidi, ayyaanaabaa qoppiyoogaa goˈˈaa yootees. Nuuni ayyaanaabaa mintti qoppiyoogan ha wodiyan nu wozanankka Xoossaarakka sarotettaa, sinttappe qassi merinaa deˈuwaa demmana.

8. Nuuni ayyaanaabaa qoppanawunne hegaa naagidi deˈanawu baaxetana koshshiyoy aybissee?

8 SHin, nuuni keehi qohiya alamiyan deˈoos. Nuuni asatettaabaa qoppiyoogee kumido alamiyan deˈiyo gishshawu, ayyaanaabaa qoppanawunne he qofaa naagidi deˈanawu wozanappe baaxetana koshshees. Nuuni ayyaanaabaa nu wozanan qoppana xayikko, alamee asatettaa qofay nu wozanan kumanaadan oottees. Hegaadan hanennaadan teqqanawu nuna maaddiyaabi aybee? Nuuni waanidi ayyaanaaban diccana danddayiyoo?

LEEMISO GIDIYA ASATUPPE TAMAARA

9. (a) Ayyaanaaban diccanaadan nuna maaddana danddayiyaabay aybee? (b) Ayyaanaaban nuussi loˈˈo leemiso gidiya ay asatubaa beˈanee?

9 Issi naˈi bana yelidaageetubaa loytti akeekidi eta loˈˈo leemisuwaa kaalliyoogan wozannaamana danddayees. Hegaadankka, nuuni ayyaanaaban mino asatubaa akeekidi eta milatiyoogan ayyaanaaban diccana danddayoos. SHin, asatettaabaa qoppiya asata milatennaadan nuuni naagettana bessees. (1 Qor. 3:1-4) Geeshsha Maxaafay he naaˈˈu qommo asatubaakka yootees. SHin nuuni ayyaanaabaa qoppiya asa gidanawu halchchido gishshawu, nuuni eta milatana danddayiyo loˈˈo leemiso gidiya amaridaageetubaa ane pilggoos. Nuuni Yaaqoobi, Mayraamanne Yesuusi nuussi leemiso gidiyoobaa beˈana.

Yaaqoobi nuuyyo leemiso gididobaappe ay tamaarana danddayiyoo? (Mentto 10 xeella)

10. Yaaqoobi ayyaanaabaa qoppiya asa gidiyoogaa waati bessidee?

10 Ane koyro Yaaqoobabaa beˈoos. Ha wodiyan nuuppe darotuugaadan Yaaqooba deˈoy metiis. A worana koyiya, asatettaabaa qoppiya A ishaa Eesawa I danddayana koshshiis. Hegaa bollikka, A bolloy A darotoo cimmiis. SHin Yaaqoobi asatettaabaa qoppiya asaa giddon deˈiiddi ayyaanaabaa qoppiis. I Yihooway Abrahaamayyo gelido qaalaa ammaniis; qassi Yihoowa halchchoy eta baggaara polettiyo ba keetta asawu koshshiyaabaa kunttiis. (Doo. 28:10-15) Yaaqoobi haasayidobaynne oottidobay Xoossay kessido maaraanne A sheniyaa I akeekiyoogaa bessees. Leemisuwawu, Yaaqoobi Eesawa yayyido wode Xoossaa hagaadan giis: “Taani nena woossais; . . . tana ashsha; . . . neeni tana, ‘Taani neeyyo tumu lo77obaa oottana; taani ne zerettaanne . . . abbaa shafiyaa keena oottana’ giidoogaa qoppa.” (Doo. 32:6-12) I baayyoonne ba aawatuyyo Yihooway qaalaa gelidobaa ammanidoogeenne Xoossaa sheniyaaraanne A halchchuwaara maayiyaabaa oottanawu koyidoogee qoncce.

Mayraami leemisuwaappe ay tamaarana danddayiyoo? (Mentto 11 xeella)

11. Mayraama ayyaanaabaa qoppiya asa gidiyoogaa bessiyaabay aybee?

11 Ane haˈˈi Mayraama leemiso gididobaa beˈoos. Yihooway Mayraama Yesuusa aayo gidanaadan dooridoy A ayyaanaabaa qoppiya asa gidiyo gishshataassa. Hegaa aybin eriyoo? A ba dabbota Zakkaariyaasanne Elssaabeexo oychchanawu eta soo biido wode Xoossaa sabbido ufayssiyaabay A ayyaanaabaa qoppiya asa gidiyoogaa qonccissees. (Luqaasa 1:46-55 nabbaba.) Mayraama haasayidobay A Xoossaa Qaalaa wozanappe siiqiyoogaanne Ibraawetto Geeshsha Maxaafaa loytta eriyoogaa bessees. (Doo. 30:13; 1 Sam. 2:1-10; Mil. 3:12) Yooseefi Mayraamo ekki simmin, Yesuusi Yelettana gakkanaashin I ba machcheera gayttibeennaagaakka hassaya. Hegee ay bessii? Eta keehi qofissidabay Yihoowa sheniyaappe attin, bantta koshshaa poliyoogaa gidenna. (Maa. 1:25) Guyyeppe, Mayraama Yesuusa deˈuwan hanidabaa loytta akeekaasunne I aadhdhida eratettan haasayidobaa hassayaasu. Qassi A “ha ubba yohuwaa ba wozanan wottausu.” (Luq. 2:51) A Masiyaara gayttidaagan Xoossaa shenee aybakko eranawu koyidoogee qoncce. Mayraami leemisoy Xoossaa sheniyaa nu deˈuwan waati sinttayana danddayiyaakko qoppanaadan nuna maaddees.

12. (a) Yesuusi ayba ogiyan ba Aawaa milatidee? (b) Nuuni Yesuusa leemisuwaa waati kaallana danddayiyoo? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

12 SHin, ayyaanaabaa qoppiyoogan, ha saˈan deˈida asaa ubbaappe aadhdhiya leemisoy oonee? Hegee Yesuusa gidiyoogee qoncce. I ba deˈuwaaninne haggaazuwan ba Aawaa Yihoowa milatana koyiyoogaa ubbatoo bessiis. I Yihoowaagaadan qoppiisinne oottiis; qassi Xoossaa sheniyaadaaninne A maaraadan deˈiis. (Yoh. 8:29; 14:9; 15:10) Leemisuwawu, hananabaa yootiya Isiyaasi Yihoowa qaretaabaa woygidaakko akeeka; qassi Wonggeliyaa xaafidaageetuppe issoy Marqqoosi, Yesuusa qofaabaa yootidobaara hegaa geeddarssa. (Isiyaasa 63:9; Marqqoosa 6:34 nabbaba.) Nuunikka maadoy koshshiyo asaara gayttiyo wode Yesuusaagaadan ubbatoo qarettiyoo? Hegaa bollikka, Yesuusi saˈan deˈido wode ubban mishiraachuwaa tamaarissiisinne yootiis. (Luq. 4:43) A hanotaynne I oottidobay ubbay I ayyaanaabaa qoppiyoogaa bessees.

13, 14. (a) Ayyaanaabaa qoppiya, ha wodiyan deˈiya asatuppe nuuni ay tamaarana danddayiyoo? (b) Leemisuwaa yoota.

13 Ayyaanaabaa qoppiyoogan leemiso gidiya, Geeshsha Maxaafan odettidaageetuppe hara daroti ha wodiyan deˈoosona; eti Kiristtoosaagaa mala eeshshaa loytti bessoosona. Neeni eti mishettidi haggaaziyoogaa, imattaa mokkiyoogaa, qarettiyoogaa woy eta loˈˈo eeshshata harata akeekennan aggakka. Eti nagaranchcha gidikkokka, loˈˈo eeshshaa bessanawunne Yihooway koyiyoobaa oottanawu minnidi baaxetoosona. Brazilen deˈiya Rachelo giyo michchiyaa hagaadan gaasu: “Taani alamiyaa asaagaadan maayiyoogaa dosays. Hegaa gishshawu, kiphataa maayuwaa maayikke. SHin taani tumaa eridoogee ayyaanaabaa qoppiya asa gidanawu baaxetanaadan denttettiis. Laamettanawu waayettaas, shin taani haˈˈi ta deˈuwan keehi ufayttays.”

14 Pilipinsen deˈiya Relino hegaappe dumma metoy gakkiis. A deˈuwan sintta xeera gidanawu xoqqa timirttiyaa tamaariyoogaanne loˈˈo oosuwaa oyqqiyoogaa xallaa qoppaasu. A hagaadan gaasu: “Ayyaanaaban taani halchchidobaa aggaagaas. SHin ta oosuwaappe aaruwan keehi koshshiyaabay ta deˈuwan paccidoogaa akeekaas. Hegaappe denddidaagan, Yihoowawu loytta haggaazanawu zaarettada qoppaas.” He wodeppe haa simmin, Relina Yihooway qaalaa gelido, Maatiyoosa 6:33, 34n deˈiyaagaa ammaniyoogan loˈˈo leemiso gidaasu. A, “Yihooway tawu koshshiyaabaa kunttanaagaa geeshshada erays!” yaagaasu. Intte gubaaˈiyan deˈiya hegaa mala asa neeni erennan aggakka. Yesuusa kaalliya ammanettida he asata milatanawu nuuni koyiyoogee erettidaagaa.—1 Qor. 11:1; 2 Tas. 3:7.

NEEYYO “KIRISTTOOSA WOZANAI” DEˈANAADAN BAAXETA

15, 16. (a) Kiristtoosa milatanawu nuuni ay oottana koshshii? (b) “Kiristtoosa wozanai” nuussi deˈanaadan waatana danddayiyoo?

15 Nuuni Kiristtoosa waati milatana danddayiyoo? Geeshsha Maxaafay 1 Qoronttoosa 2:16n, nuussi “Kiristtoosa wozanai” deˈanaadan yootees. Roome 15:5y nuuni ‘Kiristtoos Yesuusaagaa mala qofaa’ qoppanaadan minttettees. Hegaa gishshawu, Kiristtoosaa milatanawu nuuni A qofaanne A eeshshaa ubbaa erana bessees. Yaatidi, nuuni A kottiyaa kaallana koshshees. Yesuusi Xoossaara dabbotido ba dabbotaa ubbatoo qoppiis. Hegaa gishshawu, nuuni Yesuusa milatiyoogee Yihoowa loytti milatanaadan oottees. Hegaappe denddidaagan, Yesuusaagaadan qoppiyoogaa tamaariyoogee keehi maaddiyoogaa akeekoos.

16 Nuuni waatidi hegaa tamaarana danddayiyoo? Yesuusa kaalliyaageeti I oottido malaatata beˈidosona; I tamaarissiyoobaa siyidosona; qassi I ubba qommo asaa waati oyqqidaakkonne Xoossaa maaraa waati kaallidaakko beˈidosona. Eti, “I oottido ubbabaassi nuuni markka” yaagidosona. (Oos. 10:39) SHin nuuni A beˈana danddayokko. Gidoppe attin, Yesuusa eeshshaa loytti akeekanaadan maaddiyaabaa Yihooway Wonggeletun nuussi siiquwan xaafissi wottiis. Geeshsha Maxaafan Maatiyoosa, Marqqoosa, Luqaasanne Yohaannisa maxaafata nabbabiyoogaaninne wotti dentti qoppiyoogan Yesuusaagaadan qoppana danddayoos. Yaatiyoogan nuuni, ‘A nuuyyo leemiso oottidi kaallananne’ Kiristtoosa “qofaa ola miishshadan oiqqidi” nuuyyo minnana danddayoos.—1 PHe. 2:21; 4:1.

17. Kiristtoosaagaadan qoppiyoogee nuna waati maaddii?

17 Kiristtoosaagaadan qoppiyoogaa tamaariyoogee nuna waati maaddii? Qumaa miyoogee bollaa minttiyoogaadan Kiristtoosaagaadan qoppiyoogee nuuni ayyaanaaban minnanaadan oottees. Yaatiyoogan, ayba hanotankka Kiristtoosi oottiyoobaa loddan loddan akeekoos. Hegee qassi nu kahay geeshsha gidanaadaaninne Xoossay nuna nashshanaadan oottiyaabaa kuuyanaadan maaddees. He goˈˈay nuuni Godaa Yesuus Kiristtoosa maayanaadan oottiyaaba gidiyoogee tuma.—Roo. 13:14.

18. Ayyaanaabaa qoppiya asa gidiyoogaabaa xannaˈidobaappe ay tamaaradii?

18 Ayyaanaabaa qoppiya asa gidiyoogee woygiyoogaakko beˈida. Qassi ayyaanaabaa qoppiyoogan nuussi loˈˈo leemiso gidiya asatuppe tamaarana danddayiyoogaakka beˈida. Wurssettan, “Kiristtoosa wozanai” nuussi deˈiyoogee ayyaanaaban diccanaadan waati maaddiyaakko tamaarida. SHin ayyaanaabaa qoppiyoogaara gayttidaagan nuuni xannaˈana koshshiyo hara amaridabay deˈees. Leemisuwawu, nuuni ayyaanaaban ay keena minokkonne waati shaakki erana danddayiyoo? Ayyaanaaban minnanawu harabaa ay oottana danddayiyoo? Ayyaanaabaa qoppiyoogee nu deˈuwan nuna galla galla waatidi maaddanee? Kaalliya huuphe yohoy he oyshata zaaranawu maaddees.