Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLEN TIKEJYEUJTIUEJ

Tlamachtiltin tlen otepaleuijkej manosemoyaua kuajli tlajtoltin ipan Irlanda

Tlamachtiltin tlen otepaleuijkej manosemoyaua kuajli tlajtoltin ipan Irlanda

IJKUAK barco panotiaya itech Belfast Lough, kampa atentli konnamiki mar, akin achijtsitsintin ompa yayaj konitstoyaj kenon tonaltsintli kintlauiluitoya xoxojkej tepemej. Katka metstli mayo itech xiuitl 1910. Charles Taze Russell, se akin ompa yaya, ika makuilpa kontlajpalouaya atlajkotian Irlanda. Yejua okontak kenon kinchijchiujtoyaj ome barcos tlen melak uejueyimej: Titanic, tlen xkuajli ken ontlamiskia, niman okse tlen noijki ijkon tlachiaya, itoka katka Olympic. * Niman iyekapan kampa kinchijchiuayaj barcos, 12 Nomachtijkej itech Biblia kichiatoyaj kampa ajsiyaj barcos.

Veinte xiuitl ika tlakuitlapan, tokniuj Russell okipeualtijka kisa itech Estados Unidos niman yaya ipan okseki países, kitejtemouaya kisemoyauas kuajli tlajtoltin ipan nochi tlaltikpaktli. Opeuj ika Irlanda, ipan julio, xiuitl 1891. Ijkuak yaya ipan barco itoka City of Chicago, okitak kenon kalakiya tonaltsintli ijkuak barco nonisiuijtiaya itech kalpan Queenstown (aman itoka Cóbh). Kanaj ijkuakon okilnamik tlen itajuan okijlikaj itech kalpan kampa yejuamej ualeuayaj. Ijkuak okimitato kualtsitsintin kalpamej niman kitaya kenon tlakualtsinkan ompa, yejua niman akin iuan kistinemiyaj okitakej ika yejon tlajli “yochikau para nopixkas”.

Tokniuj Russell chikometipan okitlajpaloto Irlanda. Ijkuak kachtopa oyaj miyekej okuelkakej itlamachtiluan, niman yejuin okichiuj ika miyekej niman kemantika miles mayakan makikakitij itlamachtiluan ijkuak oksejpa yaya. Ijkuak ika okpa oyaj, ipan mayo, itech xiuitl 1903, onochiujkej seki tlanechikoltin kampa onotemakakej tlamachtiltin ipan Belfast niman Dublín, tlen onoteijlikaj ipan seki periódicos. Russell, okijto ika “akin ompa nemiyaj melak kuajli okikakej” tlamachtijli, tlen tlajtouaya itech itlaneltokil Abrahán niman itech tlateochiualistin tlen kiseliskej tlaltikpakchanejkej ika tlayekapan.

Pampa miyekej kinekiyaj kimatiskej itech Biblia ipan Irlanda, Russell oksejpa okitlajpaloto ijkuak ika yexpa oyaj Europa. Kampa ajsiyaj barcos itech kalpan Belfast makuijli tokniuan okiselijkej, katka se tonajli itech abril, xiuitl 1908. Ika teotlak ipan yejon tonajli, okitemakak tlamachtijli tlen yonoteijlika, itoka katka “Kitlanij itlayekanalis Satanás”. Oyajkaj kanaj 300 tlaltikpakchanejkej akin kixmatisnekiyaj itech Biblia. Se akin ompa nemiya okixnamik seki tlen okijto tokniuj Russell, san ika tokniuj melak kuajli okinankili ika Biblia. Ipan Dublín, O’ Connor, secretario itech Asociación Cristiana de Jóvenes (ika inglés noixmati ken YMCA), niman akin melak techtlauelitaya okinek kichiuas ika ipantsin 1,000 tlaltikpakchanejkej makimixnamikikan Nomachtijkej itech Biblia. ¿Tlenon opanok?

Matikyejyekokan matiknemilikan tlen kanaj opanok ipan yejon tonajli. Se tlakatsintli akin kineki kimatis okseki itech Biblia yauj konkaki se tlamachtijli tlen onoteijli ipan periódico The Irish Times. Ijkuak ajsi, xkita kanon notlalis pampa melak tojlan. Yejon tlakatsintli melak kuajli kikaki akin temachtijtika ne tlayekapan, se tlakatl akin yokuaistayak, xayakatsone, itlaken kapostik niman melak kinuiyonia imauan ijkuak nejnemi. Kichiua ika tlaxeloltin itech Biblia manotlajtolnamikikan niman yejon kichiua ika tlakatsintli melak kuajli makasikamatstiuj tlen melauak itech Biblia. Maski xtlaj tlen kipaleuiya chikauak makakisti itlajtol, ken tlajtoua yejuin tlakatl akin temachtijtika nouiyan kakisti ipan yejon kajli niman yejon kichiua ika akin ompa nemij melak kuajli matlakaktokan ipan se hora uan tlajko. Sakin, ijkuak noteijlia ika iuelis tetlajtoltiskej, O’ Connor niman akin iuan yayaj peuaj teititisnekij ika xmelauak tlen okijto, san ika, akin otemachti melak kuajli tenankilia ika Biblia. Akin ompa nemij nomatlaxkalouaj ika pakilistli. Ijkuak nochi tlami, tlakatsintli akin otikteneujkej ipeujyan párrafo nonisiuiya intech tokniuan pampa kineki kimatis okseki. Miyekej kijtouaj ika ijkin ouelkej tlen melauak.

Ipan mayo xiuitl 1909, tokniuj Russell okis itech Nueva York ipan barco tlen itoka Mauretania niman ijkon ika naujpa yas Irlanda. Aman okuikak tokniuj Huntsinger, akin katka taquígrafo. Ijkon Huntsinger ueliya kimijkuilouaya tlamachtiltin itech Amatl Tekakistilijketl tlen tokniuj Russell kijlitiaya ijkuak yayaj ipan mar. Ijkuak inemiyaj Belfast, Russell okitemakak se tlamachtijli kampa nemiyaj 450 tlaltikpakchanejkej, intech yejon, 100 xonotlalijkej pampa xtlaueyi katka.

Tokniuj Russell ipan barco Lusitania

Ijkuak ika makuilpa oyaj Irlanda, tlen otikteneujkej ijkuak opeuj tlamachtijli, noijki ijkon opanok. Sakin ika tokniuj Russell okitemakak se tlamachtijli ipan Dublín, se teólogo akin oyajka iuan O’ Connor okinankilijkej ika Biblia tlen notlajtoltiaya. Akin ompa nemiyaj okuelitakej tlen okikakej. Uajmostla, Russell niman akin iuan yayaj oyajkej Liverpool ipan se barco tlen kimitki correos, sakin otlejkokej ipan barco itoka Lusitania tlen kinuikaskia Nueva York. *

Ipan mayo 20, xiuitl 1910, The Irish Times kiteijlia ika notemakas se tlamachtijli.

Ijkuak ika chikuasejpatipan niman chikometipan oyajka Irlanda, ipan 1911, Russell okinkakilti tlamachtiltin tlen noijki yonoteijlikaj ika temakaskia. Ipan abril itech yejon xiuitl, 20 Nomachtijkej itech Biblia okinselijkej 2,000 tlaltikpakchanejkej ipan Belfast, akin okikakitoj tlamachtijli itoka “Okse nemilistli”. O’ Connor oyaj Dublín iuan okse tlayekanketl itech tlaneltokijli, niman omemej miyek okitlajtoltijkej. Akin ompa nemiyaj melak okuelitakej tlen okinnankilijkej ika Biblia. Ipan octubre niman noviembre itech yejon xiuitl, Russell okintlajpaloto okseki kalpamej niman melak miyekej okikakitoj. O’ Connor niman 100 akin kinuikaya oksejpa okinejkej kiteltiskej tlanechikojli tlen nochiujtoya Dublín, san ika, akin ompa nemiyaj, melak okipaleuijkej akin kitemakatoya tlamachtijli.

Maski ipan yejon tonaltin tokniuj Russell yejua akin kitemakaya tlamachtiltin imixpan miyekej, okijto ika “xakaj ueyi kijtosneki”, pampa “yejuin tekitl xiyaxka tlakatl, yejuin iyaxka toTajtsin”. Yejon tlamachtiltin tlen melak noteijliayaj okichiuj ika manopeualti tlanechikojli kampa nopanoltiaj tlamachtiltin imixpan miyekej, niman okichiuj ika manoteijli tlen melauak itech Biblia. Yejuin okichiuj manochiuakan tlanechikoltin ipan okseki kalpamej, niman kuajli tlajtoltin onosemoyauj ipan Irlanda. (Tlen tikejyeujtiuej ipan Gran Bretaña).

^ párr. 3 Titanic oapolak sakin ika xpanouaya ome xiuitl.

^ párr. 9 Se torpedo okimaili Lusitania nisiuj itech sur de Irlanda ipan mayo, xiuitl 1915.