Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

Inga-kghani uJakopo waba ngukhokho kaMesiya ngebanga lokuthi wathenga ilungelo lobuzibulo ku-Esewu?

Imibuzo Evela Ebafundini

Imibuzo Evela Ebafundini

Eenkhathini zama-Israyeli wekadeni, izibulo ngilo na ebeliveza bona uMesiya uzokuvela kuphi?

Ngaphambilini bekhesiphethe ngokutjho njalo. Kubonakala kwanga ngilokho ukutjhiwo mtlolo webeHebheru 12:16. Umtlolo lo uthi u-Esewu ‘bekanganandabanezinto zakaZimu yeke ‘wathengisela [uJakopo] ubuzibulo bakhe ngokudla kwesikhatjhana sinye.’ Lokho kwenza kubonakale kwanga ngesikhathi uJakopo afumana ilungelo lokuba “lizibulo” ubeye waba ngukhokho kaMesiya.—Mat. 1:2, 16; Luk. 3:23, 34.

Ukufundisisa imilando yeBhayibheli kutjengise bona indoda bekungatlhogeki ibe lizibulo bona ibe ngukhokho kaMesiya. Tjheja napu ubufakazi:

Amadodana kaJakopo (U-Israyeli), izibulo lakhe alibelethelwa nguLeya belinguRubeni. Ngokukhamba kwesikhathi indodana kaJakopo elizibulo alibelethelwa mkakhe amthanda khulu uRarheli kwaba nguJosefa. Kwathi bona uRubeni afunyanwe amlandu ngokuziphatha kumbi ilungelo lokuba lizibulo ladluliselwa kuJosefa. (Gen. 29:31-35; 30:22-25; 35:22-26; 49:22-26; 1 Kron. 5:1, 2) Nanyana kunjalo ikoro kaMesiya akhenge ivele ngabo bobabili uRubeni noJosefa. Yavela ngoJuda, indodana kaJakopo yesine ayibelethelwa ngoLeya.—Gen. 49:10.

ULukasi 3:32 uvuza ukulandelana kwamadoda amahlanu, ngokukhamba kwesikhathi afikela kuMesiya. Ngamunye wamadoda la kubonakala kwanga bekalizibulo. UBhowazi nguyise ka-Obede, u-Obede nguyise kaJese.—Rut. 4:17, 20-22; 1 Kron. 2:10-12.

Indodana kaJese uDavida beyingasi lizibulo. Bekangumaswaphela emadodaneni abunane. Kodwana ikoro kaMesiya yevela ngaye uDavida. (1 Sam. 16:10, 11; 17:12; Mat. 1:5, 6) Omunye owaba sekorweni leyo kwaba nguSolomoni, ngitjho nanyana bekangasi lizibulo lakaDavida.—2 Sam. 3:2-5.

Lokho nokho akutjho bona bekungakaqakatheki ukuba lizibulo. Ukuba yindodana elizibulo bekulilingelo elithatjelwako begodu bewuba semathubeni wokuba yihloko yomuzi elandelako. Belibuye lifumane amafa abuyelelwe kabili.—Gen. 43:33; Dut. 21:17; Jotj. 17:1.

Kodwana ilungelo lokuba lizibulo belingadluliselwa komunye umuntu. U-Abrahamu wadlulisela ubuzibulo baka-Itjhimayeli ku-Isaka. (Gen. 21:14-21; 22:2) Njengombana sibonile ubuzibulo bakaRubeni badluliselwa kuJosefa.

Nje akhesibuyele emTlolweni webeHebheru 12:16 ufundeka ngalendlela: “Tjhejani bona kungabikhona oziphatha kumbi namkha onganandaba njengo-Esewu, owathengisa ubuzibulo bakhe ngokudla kwesikhatjhana sinye.” Yini okufuze siyitjhejisise emTlolweni lo?

La umpostoli uPowula bekangakhulumi ngekoro kaMesiya. Bekasanda ukukhuthaza amaKrestu bona ‘enzele iinyawo zawo imizila enqophileko.’ Bona kungabi khona “osalelako ekufunyaneni umusa kaZimu,” ebekuyinto engenzeka nangabe ‘baziphatha kumbi’ ngokwamabhayi. (Heb. 12:12-16) Nabenze njalo bebazokufana no-Esewu. Kazi ‘akhange abe nendaba’ nezinto zakaZimu, wenza “ukukhohlakala”

U-Esewu waphila ngesikhathi seenhloko zembeleko, begodu kungenzeka bekaphele abe nelungelo lokwenza umhlabelo. (Gen. 8:20, 21; 12:7, 8; Job. 1:4, 5) Kodwana ngebanga lokuthi bekangaqali izinto ngendlela kaZimu, wadela wadela ilungelwelo afuna isopo. Kungenzeka bekafuna ukubalekela umtlhago okwakhulunywa ngowo bona uzokufika nesizukulu saka-Abrahamu. (Gen. 15:13) U-Esewu wabuya watjengisa ukuthi ukhohlakele be akanandaba nezinto zakaZimu kangangani. Wathatha abafazi ababili abangamlotjhiko uJehova kodwana lokho khenge kuphethe kuhle nakancani. (Gen. 26:34, 35) Bekahluke khulu kuJakopo, yena phela wenza isiqinisekiso sokuthi utjhada nomuntu othanda uZimu weqiniso.—Gen. 28:6, 7; 29:10-12, 18.

Alo siphetha ngani ngendaba yekoro kaJesu, uMesiya? Ngezinye iinkhathi bekuba kudlhegana ngokuya ngobuzibulo, kodwana ingasi ngaso soke isikhathi. AbeJuda bakulemuka lokho begodu bakwamukela, uKrestu bekazokuvela ngoDavida, indodana yamaswaphela kaJese.—Mat. 22:42